Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

Transkriptio

1 Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

2 Sisältö Väestötason tarpeet Käypä hoito liikunnan vaikutuksista diabeteksen ehkäisyssä (ja hoidossa) Mitä muuta liikunta saa aikaiseksi? Mitä uudet tutkimukset kertovat liikunnasta? Johtopäätökset

3 Physical inactivity - 4 th leading risk factor for global mortality Source: WHO's report on "Global health risks" 60% of global deaths due to NCDs

4 Lapset ja nuoret: ylipaino ja vähäinen aktiivisuus? Ennakoivatko ne diabetesriskin kasvua jatkossa?

5 12 18-vuotiaiden poikien ylipainoisuuden yleisyys - muutos % vuotiaat 18-vuotiaat 14-vuotiaat 16-vuotiaat Vuosi Lähde: Susanna Kautiainen 2008, Nuorten terveystapatutkimus

6 Liikunnan riittävyys vuotiailla tytöillä ja pojilla. Lasten ja nuorten osuus (%), joilla päivittäinen kohtuullisesti kuormittavan liikunnan määrä ylitti vähintään 60 min/vrk % Pojat Tytöt 48 % 37 % 24 % 15 % 15 % 9 % 11-vuotiaat 13-vuotiaat 15-vuotiaat WHO-Koululaistutkimus

7 Liikunta harrastus suojaa lihavuudelta Kouluterveyskysely (Mikkilä ym. Duodecim 2002) n vuotiasta poikaa Liikunnan harrastaminen harvemmin kuin viikoittain 1,00 lihavuusriski 1 3 kertaa viikossa 0,84 = -16% 4 6 kertaa viikossa 0,60 = -40% päivittäin 0,54 = -46% Päivittäin liikuntaa harrastavan riski olla lihava on n. puolet pienempi kuin enint. kerran viikossa harrastava

8 Diabeteksen ehkäisyn Käypä hoito -suositus Päivitetty 9/2009 Tyypin 2 diabeteksen vaaraa vähentävät elintapamuutokset: Liikunnan lisääminen: Vähintään 30 minuuttia kohtuullisen rasittavaa liikuntaa päivässä viittaa töihin Jeon et al. Diab Care 2007;30: ja Lindström et al. Diab Care 2003;26: Liikunnan laadusta ja mahdollisuudesta pätkiä liikuntaa ei juuri puhuta. Antaisiko Aikuisten LIIKUNNAN Käypä hoito suositus enemmän viestiä mitä liikuntaa kannattaa suosia diabeteksen ehkäisyssä?

9 Aikuisten LIIKUNNAN Käypä hoito -suositus Päivitetty 11/2010 Liikunta tyypin 2 diabeteksen EHKÄISYSSÄ: Päivittäisellä, vähintään 30 minuutin pituisella, kohtuukuormitteisella, kestävyystyyppisellä liikunnalla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista viitaa työhön Jeon et al. Diab Care 2007;30: Antaisiko Aikuisten YLIPAINON Käypä hoito suositus enemmän viestiä mitä liikuntaa kannattaa suosia?

10 Aikuisten LIIKUNNAN Käypä hoito -suositus Liikunta tyypin 2 diabeteksen HOIDOSSA: Säännöllinen liikunta parantaa glukoositasapainoa. Kestävyysliikunta tai lihasvoimaharjoittelu pienentää HbA1carvoa (viitealue 4 6 %) lähtötason mukaan prosenttiyksikköä (A-luokan näyttö) Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun yhdistelmä on mahdollisesti vieläkin tehokkaampi kuin kumpikin liikuntamuoto yksinään (Sigal et al. Ann Intern Med 2007) Tarkemmin kestävyysliikunnasta:

11 Aikuisten LIIKUNNAN Käypä hoito -suositus Liikunta tyypin 2 diabeteksen HOIDOSSA: Kevyt- tai kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta: Parantaa maksimaalista hapenkulutusta (verenkierto- ja hengityselimistön suorituskykyä), joka on myös diabeetikoilla tärkeä ennenaikaisen kuolleisuuden ennustaja Lisää insuliiniherkkyyttä sekä vähentää etenkin vatsaontelon sisäisen rasvakudoksen määrää ja plasman triglyseridipitoisuutta Saattaa ehkäistä tai hidastaa perifeerisen neuropatian kehittymistä Ei vaikuta plasman kolesterolipitoisuuteen tai verenpaineeseen??? Vakuuttavaa kokeellista tutkimusnäyttöä ei ole siitä, voidaanko edellä mainittua runsaammalla liikunnalla vaikuttaa näihin vaaratekijöihin Antaisiko Aikuisten YLIPAINON Käypä hoito suositus enemmän viestiä mitä liikuntaa kannattaa suosia?

12 Aikuisten YLIPAINON Käypä hoito / liikunta? fyysisen aktiivisuuden (ilman ruokavaliota) lisäys vähentää liikapainoa muutamalla kilolla (A) aktiivisuuden lisäys niukkaenergiseen dieettiin ei juuri lisää laihdutustulosta tai tulos paranee vain muutaman kilon (B) fyysisen aktiivisuuden lisäys vähentää suhteessa enemmän vatsaontelon rasvaa kuin ruokavalio (vaikka painon pudotus on vähäinen) Lihasvoiman paranemisella on edullinen vaikutus rasvaton kudos lisääntyy ja rasvan osuus vähenee, vaikka paino pienenee vain vähän (C)

13 Aikuisten YLIPAINON Käypä hoito / liikunta? Liikuntaharjoittelun lisääminen vähäenergiseen ruokavalioon saattaa parantaa painonhallintaa pelkkään dieettiin verrattuna (B) Pitkäkestoisia liikuntatutkimuksia on vähän ja painomuutokset on suhteellisen vaatimattomia (vrt. epidemiologiset tutkimukset) Tehokkaassa painonhallinnassa voidaan tarvita jopa kcal viikottaista energiankulutusta (60-90 min/pv) painon suurenemisen ehkäisyyn Laihduttavan liikunnan energiankulutustavoitteena on > 300 kcal lisää fyysistä aktiivisuutta päivittäin (kohtuukuormitteista liikuntaa min / pv)

14 Eli mitä liikuntaa suositellaan T2DM ehkäisyyn?

15

16 Liikunnalla on runsaasti SIVUVAIKUTUKSIA Sydän- ja verenkiertoelimistön sair. (sepelvaltimotauti, koh. verenpaine, aivohalvaus, ääreisvaltimotauti, aivohalvaus, ym.) Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (alaselkäongelmat, lihas- ja luukato, nivelrikko, monet reumataudit) Aineenvaihduntasairaudet (diabetes 1 ja 2, MBO, monet rasva-aineenvaihdunnan häiriöt) Eräät keuhkosairaudet (astma, COPD) Eräät syöpätaudit (paksusuolen ja rintasyöpä) Mielenterveys (masennus ja ahdistuneisuus) jne

17 Mitä uudet tutkimukset kertovat liikunnasta? 9 kk liikuntainterventio tyypin 2 diabeetikoilla Aerobinen ryhmä (72 hlöä), kuntosaliryhmä (73 hlöä), yhdistelmäryhmä (76 hlöä), ja kontrolli (41 hlöä) Liikuntamäärä 150 min /vk, kcal/painokilo/vk; intensiteetti 50-80%, 3 x vk, liikunnan määrä eri harjoitteluissa vakioitu. HbA1c-muutos vs. kontrolli: Yhdistelmä -0.34% (-0.64% %, p=0.03) Aerobinen -0.24% (-0.55% %, NS) Kuntosali -0.16% (-0.46% %, NS) Eli yhdistelmäharjoittelu vaikutti tehokkaammin HbA1c:n kuin aerobinen tai kuntosali yksin. Samoin vain yhdistelmäharjoituksella maksimaalinen hapenottokyky parani. Kaikki liikuntaryhmillä vyötärö pieneni ( cm). Church, TS. et al. JAMA 2010;304:

18 Mitä uudet tutkimukset kertovat liikunnasta? 12 kk liikuntainterventio vs. liikuntaneuvonta tyypin 2DM Liikuntaryhmä (ohjattu aerobinen + kuntosaliliikunta 2 x vk) (303 hlöä) vs. pelkkä liikuntaneuvonta kontrolli (303 hlöä) Liikuntaryhmän liikuntamäärä 150 min /vk, energian kulutus +0.1 kcal/painokilo/harjoitus joka kk; 2 x vk. HbA1c-muutos vs. kontrolli: Yhdistelmäliikunta -0.30% (-0.49% %, p<0.001) Lisäksi liikuntaryhmällä Kestävyyskunto parani +2.8 ml/kg/min (p<0.001) Verenpaine laski sy/di -4.2 mmhg / -1.7 mmhg (p<0.05) HDL-kol suureni +3.7 mg/dl (p<0.001) LDL-kol pieneni -9.6 mg/dl (p=0.003) Vyötärö lyhentyi -3.6 cm (p<0.001) Insuliiniherkkyys parani (p=0.047) Eli panostamalla ohjattuun liikuntaan paremmat tulokset! Balducci, S. et al. Ann Intern Med 2010;170:

19 Edelleen: Liikunta parantaa kuntoa ja hyvä kunto pienentää kuoleman riskiä 33 tutkimuksen meta-analyysi (JAMA 2009) henkilöä, kuoleman tapausta 1 MET yksikön parempi kestävyyskunto (vastaa 1 km/h parempaa juoksu/hölkkä vauhtia) pienentää kuoleman riskiä 13% (RR 0.87)!!! Heikkokuntoisilla (<7.9 METs) oli 1.7- kertainen kuolemanriski hyväkuntoisiin (>10.9 METs) Kodama, S. et al. JAMA 2009;301:

20 Millaista liikuntaa diabeteksen ehkäisyksi / hoidoksi? Aerobisen liikunnan osalta näyttö ehkäisyssä on kiistaton lihaskuntoharjoittelua ehkäisynä tutkittu selvästi vähemmän. Tyypin 2DM hoidossa yhdistelmäliikunta (aerobinen + lihaskunto) näyttäisi antavan parhaan tuloksen. Hyvin intensiivistä ja lyhyt kestoista liikuntaa tutkittu hyvin vähän

21 Muista myös liikunnan monet SIVUVAIKUTUKSET Sydän- ja verenkiertoelimistön sair. (sepelvaltimotauti, koh. verenpaine, aivohalvaus, ääreisvaltimotauti, aivohalvaus, ym.) Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet (alaselkäongelmat, lihas- ja luukato, nivelrikko, monet reumataudit) Aineenvaihduntasairaudet (diabetes 1 ja 2, MBO, monet rasva-aineenvaihdunnan häiriöt) Eräät keuhkosairaudet (astma, COPD) Eräät syöpätaudit (paksusuolen ja rintasyöpä) Mielenterveys (masennus ja ahdistuneisuus) jne

22 Kiitos kuulijoille!