Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Transkriptio

1 Asemakaavan seuranalomake Asemakaavan perusiedo ja yheenveo Kuna 75 Sipoo Täyämispvm.0.0 Kaavan nimi TAASJÄRVI II:N ASEMAKAAVA, SÖDERKUA Hyväksymispvm Ehdouspvm Hyväksyjä Vireilleulosa ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavaunnus T Generoiu kaavaunnus Kaava-alueen pina-ala [ha] 9,77 Uusi asemakaavan pina-ala [ha] Maanalaisen ilojen pina-ala [ha] Asemakaavan muuoksen pina-ala [ha] Rana-asemakaava Ranaviivan piuus [km] Rakennuspaika [lkm] Omaranaise Ei-omaranaise omarakennuspaika [lkm] Omaranaise Ei-omaranaise Aluevaraukse Pina-ala Pina-ala Kerrosala Tehokkuus [ha] [%] [k-m²] [e] Yheensä 9,770 00,0 99 0, A yheensä 8,75,6 99 0,7 P yheensä Y yheensä C yheensä K yheensä T yheensä V yheensä 9,00 5,6 R yheensä yheensä,585,8 E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [k-m² +/-] Maanalaise ila Yheensä Pina-ala [ha] Pina-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellu rakennuksesuojelujen rakennusen muuos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yheensä 80 80

2 Alamerkinnä Aluevaraukse Pina-ala Pina-ala Kerrosala Tehokkuus [ha] [%] [k-m²] [e] Yheensä 9,770 00,0 99 0, A yheensä 8,75,6 99 0,7 A,0569 5, ,5 AP 0,60 7, 000 0,6 AO 5,550 67, ,5 P yheensä Y yheensä C yheensä K yheensä T yheensä V yheensä 9,00 5,6 VP 0,80 9, V 8,890 90,9 R yheensä yheensä,585,8 Kadu,0696 8, Pihakadu 0,85 7, Kev.liik.kadu 0,56 8,6 P 0,088,9 E yheensä S yheensä M yheensä W yheensä Pina-alan muu. [ha +/-] Kerrosalan muu. [k-m² +/-] Suojellu rakennuksesuojelujen rakennusen muuos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yheensä Asemakaava 80 80

3 Blanke för uppföljning av dealjplanen Basuppgifer och sammandrag Kommun 75 Sibbo Daum för ifyllning.0.0 Planens namn DETAJPAN FÖR TASTRÄSK II, SÖDERKUA Daum för godkännande Förslagsdaum Godkännare Da. för meddel. om anh.gör Godkänd enlig paragraf Kommunens plankod T Genererad plankod Planområdes areal [ha] 9,77 Ny dealjplaneareal [ha] Areal för underjordiska urymmen [ha] Dealjplaneändringens areal [ha] Sranddealjplan Srandlinjens längd [km] Byggplaser [anal] Med egen srand Uan egen srand Friidsbos.byggpl. [anal] Med egen srand Uan egen srand Områdesreserveringar Areal [ha] Areal [%] Våningsya [m²vy] Exploaeringsal [e] Sammanlag 9,770 00,0 99 0, A sammanlag 8,75,6 99 0,7 P sammanlag Y sammanlag C sammanlag K sammanlag T sammanlag V sammanlag 9,00 5,6 R sammanlag sammanlag,585,8 E sammanlag S sammanlag M sammanlag W sammanlag Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsya [m²vy +/-] Underjordiska urymmen Sammanlag Areal [ha] Areal [%] Våningsya [m²vy] Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsya [m²vy +/-] Byggnadsskydd Skyddade byggnaderändring i skyddade byggnader [anal] [m²vy] [anal +/-] [m²vy +/-] Sammanlag 80 80

4 Underbeeckningar Områdesreserveringar Areal [ha] Areal [%] Våningsya [m²vy] Exploaeringsal [e] Sammanlag 9,770 00,0 99 0, A sammanlag 8,75,6 99 0,7 A,0569 5, ,5 AP 0,60 7, 000 0,6 AO 5,550 67, ,5 P sammanlag Y sammanlag C sammanlag K sammanlag T sammanlag V sammanlag 9,00 5,6 VP 0,80 9, V 8,890 90,9 R sammanlag sammanlag,585,8 Gaor,0696 8, Gårdsgaor 0,85 7, ärafikga. 0,56 8,6 P 0,088,9 E sammanlag S sammanlag M sammanlag W sammanlag Skyddade byggnaderändring i skyddade byggnader Byggnadsskydd [anal] [m²vy] [anal +/-] [m²vy +/-] Sammanlag Dealjplan Ändring i areal [ha +/-] Ändring i våningsya [m²vy +/-]

5 SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN TAASJÄRVI II:N ASEMAKAAVA, SÖDERKUA Osallisumis- ja arvioinisuunnielma , päiviey..009, , 9..0

6 SIPOON KUNTA Kehiys- ja kaavoiuskeskus p Iso Kyläie 8, 00 SIPOO TAASJÄRVI II:N ASEMAKAAVA, SÖDERKUA Osallisumis- ja arvioinisuunnielma (..009, , 9..0) Osallisumis- ja arvioinisuunnielmaa voidaan arviaessa äsmenää ja äydenää yön aikana. Kaavan nimi TAASJÄRVI II:N ASEMAKAAVA, SÖDERKUA Päiväys (päiviey..009, , 9..0) Suunnielun kohde Suunnielualue Aloie ähöilanne Seuukaava/ Maakunakaava Asemakaava käsiää osan Taasjärven pohjoispuolella Sipoon kunnan omisamasa Tasbyn ilasa. Alueen sijaini ja alusava rajaus on esiey kansilehdellä. Alueen asemakaavoius perusuu Sipoon kunnanhalliuksen..008 hyväksymään kaavoiusohjelmaan 00-0, joka sisälää Reizin sääiön uolloin omisaman onin (Tasby 9--5) käsiävän asemakaavan laaimisen. Kaavoius perusuu Sipoon kunnan ja Reizin sääiön välisen kiineisökauppakirjan velvoieisiin. Kaavoiuksen vireille ulosa on kuulueu Sipoon Sanomissa ja Borgåbladeissa Voimassa oleva seuukaava on ehy vaiheiain ja viimeinen, äydenävä neljäs vaihekaava on vahviseu Ympärisöminiseriö on vahvisanu Iä- Uudenmaan maakunakaavan 000. Seuu- ja maakunakaavayhdiselmässä asemakavaalue on varau aajamaoiminnoille, ja maa- ja mesäalousvalaiseksi alueeksi jolla on ulkoilu- ai ympärisöarvoja. Uusi maakunakaava on hyväksyy maakunavaluusossa..007, ja on vahviseu ympärisöminiseriössä Oikeusvaikueinen Söderkullan osayleiskaava (val. hyv , KHO ). alue on pääsäänöisesi varau asumiseen, lähivirkisykseen ja mesäaloueen. Yleiskaava Asemakaava Valuuso hyväksyi Sipoon yleiskaavan 05, ja valiusen käsiely on käynnissä KHO:ssa. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Suunnielun arkoius ja avoiee Maankäyö- ja rakennuslain 5 :n mukaan asemakaava on laadiava ja pideävä ajan asalla siä mukaa kuin kunnan kehiys ai maankäyön ohjausarve siä edellyää. Alueella on osayleiskaavassa A-aluevaraus asumiselle, V-aluevaraus lähivirkisysalueelle, uuden ien merkinä, ja kaksi viheryheysarve-merkinää. Kaavan avoieena on mahdollisaa asunoalueen oeuaminen. Tavoieena suunnielussa on, eä rakenamisa ohjaaan sille soveluville alueille. Maisema- ja luonnonarvoja vaaliaan. Suojelu- ja virkisysaluee ja -yheyde oeaan huomioon. Kaavan vaikuusen arvioini Asemakaavan laadinnan yheydessä selvieään kaavan oeuuksen ympärisövaikuukse Maankäyö- ja rakennuslain ja -aseuksen edellyämällä avalla. MR 9 :n mukaan kaavan ulee perusua riiäviin ukimuksiin ja selviyksiin. Kaavaa laadiaessa on arpeellisessa määrin selvieävä suunnielman oeuamisen ympärisövaikuukse, mukaan lukien yhdyskunaaloudellise, sosiaalise, kuluurise ja muu vaikuukse. Selviykse on ehävä koko silä alueela, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikuuksia. MRA :n peruseella selviysen on anneava riiävä iedo, joa voidaan arvioida suunnielman oeuamisen merkiävä väliömä ja välillise vaikuukse: ihmisen elinoloihin ja elinympärisöön; maa- ja kallioperään, veeen, ilmaan ja ilmasoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuooisuueen ja luonnonvaroihin;

7 SIPOON KUNTA Kehiys- ja kaavoiuskeskus p Iso Kyläie 8, 00 SIPOO alue- ja yhdyskunarakeneeseen, yhdyskuna- ja energiaaloueen sekä liikeneeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kuluuriperinöön ja rakenneuun ympärisöön. Ympärisövaikuuksia selvieään suunnielun eri vaiheissa. Eri vaihoehojen vaikuukse arvioidaan pääökseneon ueksi. Asemakaavaluonnoksen ja asemakaavaehdouksen vaikuusen arvioinia äsmenneään. Osallise ja muu valmiseluun ai pääöksenekoon osallisuva Maankäyö- ja rakennuslain 6 mukaan Kaavoiusmeneely ulee järjesää ja suunnielun lähökohdisa, avoieisa ja mahdollisisa vaihoehdoisa kaavaa valmiselaessa iedoaa niin, eä alueen maanomisajilla ja niillä, joiden asumiseen, yönekoon ai muihin oloihin kaava saaaa huomaavasi vaikuaa, sekä viranomaisilla ja yheisöillä, joiden oimialaa suunnielussa käsiellään (osallinen), on mahdollisuus osallisua kaavan valmiseluun, arvioida kaavoiuksen vaikuuksia ja lausua kirjallisesi ai suullisesi mielipieensä asiasa. Alusavan arkaselun peruseella osallisia ova: maanomisaja, Reizin sääiö, ja ympärisön asukkaa paikkakunnalla oimiva yhdisykse, järjesö ja yriykse, joiden oimialaa kaavassa käsiellään uoamuselime kunnanvaluuso, -hallius, kaavoiusjaouso Kunnan kaavoiuksesa vasaava organisaaio kehiys- ja kaavoiuskeskus, kaavoiuskyksikkö Kunnan hallinokunna Rakennusvalvona Pelasusoimi Ympärisönsuojelu Kaavoiusyksikkö Miaus ja kiineisöyksikkö Kunaeknise palvelu Sivisysosaso Sosiaalioimi Muu Uudenmaan EY-keskus Muu aho äydenneään suunnielun kuluessa Työvaihee ja alusava aikaaulu. Asemakaavan vireille ulosa kuulueaan kunnan virallisissa ilmoiuslehdissä Sipoon Sanoma ja Borgåblade, Osallisumis- ja arvioinisuunnielma, Kaavoiuksen perusselviykse, alvi-kevä. Kaavaluonnoksen laaiminen ja sen vaikuusen arvioini, alvi-kevä 5. Maankäyö ja rakennuslain 6 mukaisesi kaavaluonnos nähäville, syksy ausunojen ja mielipieiden käsiely, syksy Kaavaehdouksen laaiminen, syksy Maankäyö ja rakennuslain 65 mukaisesi kaavaehdous aseeaan julkisesi nähäville, alvi ausunojen ja mielipieiden käsiely, alvi Asemakaavan hyväksyminen, valuuso kevä-0 Kaavoiuksen eenemisesä iedoeaan Sipoon kunnan inernesivuilla sekä seuraavissa lehdissä: Sipoon Sanoma ja Borgåblade. Tarviaessa järjeseään myös yleisöilaisuuksia, joissa keskusellaan kaavan sisällösä sekä esiellään kaavaluonnoksia ja kaavaan liiyviä selviyksiä. Osallisuminen ja vuorovaikuus Tämä osallisumis- ja arvioinisuunnielma on nähävänä alkaen Kunalassa sekä Sipoon koisivuilla. Mahdollise huomauukse osallisumis- ja arvioinisuunnielman sisällösä on oimieava..008 klo.00 mennessä osoieella Sipoon kuna, Kehiysja kaavoiuskeskus, P 7, 0 Sipoo.

8 SIPOON KUNTA Kehiys- ja kaavoiuskeskus p Iso Kyläie 8, 00 SIPOO Osallisilla on mahdollisuus esiää mielipieiään ja näkemyksiään yllä mainiuun osoieeseen ai suoraan kaavan valmiselijoille. Saau palaue oeaan huomioon kaavan laadinnassa. Mielipieiä ja muisuuksia voi esiää myös kaavan ollessa myöhemmin sekä alusavasi eä julkisesi nähävillä. Osallise voiva anaa ehdouksia alueen kehiämisesä ja rakenamisesa myös sähköposise. Valmiselusa vasaa Asemakaavoiuksesa saa ieoja maankäyöpäällikkö Mai Kanervala ja kaavoiaja Jarkko yyiselä. s-posi: puh Posiosoie: Sipoon kuna, Kehiys- ja kaavoiuskeskus, P 7, 0 Sipoo. Käyniosoie: Kunala, Iso Kyläie 8, Sipoo (Nikkilä)

9 SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN DETAJPAN FÖR TASTRÄSK II, SÖDERKUA Program för delagande och bedömning , reviderad..009, , 9..0

10 SIBBO KOMMUN UTVECKINGS- OCH PANÄGGNINGSCENTRAEN Tfn 09-5 Sora Byvägen 8, PB 7, 0 Sibbo DETAJPAN FÖR TASTRÄSK II, SÖDERKUA Program för delagande och bedömning (..009, , 9..0) Programme för delagande och bedömning kan vid behov preciseras och kompleeras under arbees gång. Planens namn DETAJPAN FÖR TASTRÄSK II, SÖDERKUA Daum (reviderad..009, , 9..0) Planeringsobjek Planeringsområde Dealjplanen omfaar en del av Tasby gård som ägs av Sibbo kommun. Område ligger norr om Tasräsk. Områdes läge och preliminära avgränsning framgår av pärmblade. Iniiaiv Områdes dealjplanering baserar sig på planläggningsprogramme för åren , som godkäns av kommunsyrelsen..008 och innefaar uarbeande av en dealjplan för omen Tasby 9--5 som idigare ägdes av Reizsifelsen. Planläggningen baserar sig på förplikelserna i fasighesköpebreve som gjors upp av Sibbo kommun och Reizsifelsen. En kungörelse om den anhängiga dealjplanen har publiceras i Borgåblade och Sipoon Sanoma Ugångsläge Regionplan/ andskapsplan Generalplaner Den gällande regionplanen för Ösra Nyland har uarbeas i eapper och den sisa, den fjärde kompleerande eapplanen, fassälldes Miljöminiserie fassällde andskapsplan 000 för Ösra Nyland I region- och landskapsplanen för Ösra Nyland har dealjplaneområde reserveras för äorsfunkioner och som e jord- och skogsbruksdominera område med frilufs- och miljövärden. Den nya landskapsplanen godkändes av landskapsfullmäkige och fassälldes av miljöminiserie Söderkulla delgeneralplan 05 med räsverkningar (godkänd i fullmäkige..00, HFD ). Område har huvudsakligen reserveras för boende, närrekreaion och skogsbruk. Fullmäkige godkände generalplan för Sibbo 05 och besvärsprocessen pågår i Högsa förvalningsdomsolen. Dealjplaner Mål för planeringen För område har ine uarbeas dealjplaner. Enlig 5 i markanvändnings- och bygglagen skall dealjplanen uarbeas och hållas akuell efer hand som kommunens uveckling eller behove a syra markanvändningen de kräver. Område har en områdesreservering för boende (A), en områdesreservering för närrekreaion (V), en beeckning för ny väg och vå beeckningar för behov av grönförbindelse. Måle med planen är a möjliggöra genomförande av bosadsområde. Måle för planeringen är a byggande syrs ill lämpliga områden. andskaps- och naurvärden värnas. Skydds- och rekreaionsområden sam förbindelserna mellan dem as i beakande. Uredningar och konsekvensbedömning I samband med uarbeande av dealjplanen ureds planens miljökonsekvenser enlig markanvändnings- och bygglagen och -byggförordningen. Enlig 9 i markanvändnings- och bygglagen skall en plan basera sig på illräckliga

11 SIBBO KOMMUN UTVECKINGS- OCH PANÄGGNINGSCENTRAEN Tfn 09-5 Sora Byvägen 8, PB 7, 0 Sibbo undersökningar och uredningar. När en plan uarbeas skall miljökonsekvenserna, inklusive de samhällsekonomiska, sociala, kulurella och övriga konsekvenserna av planen uredas i nödvändig omfaning. Uredningarna skall omfaa hela de område där planen kan änkas ha väsenliga konsekvenser. Enlig i markanvändnings- och byggförordningen skall uredningarna innehålla illräckliga uppgifer för a de skall vara möjlig a bedöma vilka beydande direka och indireka konsekvenser som genomförande av planen har för människors levnadsförhållanden och livsmiljö, jord- och berggrunden, vane, lufen och klimae, väx- och djurarer, naurens mångfald och naurresurserna, region- och samhällssrukuren, samhälls- och energiekonomin och rafiken, sadsbilden, landskape, kulurarve och den byggda miljön. Miljökonsekvenserna ureds i planeringens olika skeden. Konsekvenserna av olika alernaiv bedöms som söd för beslusfaande. Konsekvensbedömningen preciseras i dealjplaneukase och i dealjplaneförslage. Inressener och andra som delar i beredningen eller beslusfaande Enlig 6 i markanvändnings- och bygglagen skall planläggningsförfarande sam informaionen om ugångspunkerna, målen och evenuella alernaiv för planeringen när planer bereds ordnas så a markägarna på område och de vars boende, arbee eller övriga förhållanden kan påverkas beydlig av planen sam de myndigheer och sammansluningar vars verksamhesområde behandlas vid planeringen (inressen) har möjlighe a dela i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skrifligen eller munligen uala sin åsik om saken. Enlig en preliminär granskning är inressenerna: markägare, Reizsifelsen och invånare i närmiljön på oren verksamma föreningar, organisaioner och föreag vars verksamhesområde berörs av planen Förroendeorgan fullmäkige, kommunsyrelsen, planläggningssekionen Organisaion som svarar för kommunens planläggning Uvecklings- och planläggningscenralen, planläggningsenheen Kommunens förvalningar Byggnadsinspekionen Räddningsverke Miljövårdsenheen Planläggningsenheen Mäning och fasigheer Kommuneknisk service Bildningsavdelningen Socialsekorn Övriga Nylands EY-cenral Övriga inressener kompleeras under planeringens lopp. Arbesfaser och idabell. Kungörelse om a arbee med dealjplaneändringen inleds publiceras i kommunens offenliga annonsorgan Borgåblade och Sipoon Sanoma Program för delagande och bedömning Basuredningar för planläggningen, vinern-våren Uarbeande av planukas och konsekvensbedömning, vinern-våren Planukase läggs fram enlig 6 i markanvändnings- och bygglagen hösen Behandling av ulåanden och åsiker, hösen Planförslage uarbeas, hösen Planförslage läggs fram offenlig enlig 65 i markanvändnings- och bygglagen, vinern Behandling av ulåanden och åsiker, vinern Dealjplanen godkänns, fullmäkige våren 0

12 SIBBO KOMMUN UTVECKINGS- OCH PANÄGGNINGSCENTRAEN Tfn 09-5 Sora Byvägen 8, PB 7, 0 Sibbo Informaion om planeringsprocessens gång ges på Sibbo kommuns webbplas och i Borgåblade och Sipoon Sanoma. Vid behov ordnas möen för allmänheen där planens innehåll diskueras sam planukas och uredningar i ansluning ill planen preseneras. Delagande och växelverkan Dea program för delagande och bedömning finns framlag från och med i Sockengården och på Sibbo kommuns webbplas. Evenuella anmärkningar mo innehålle i programme för delagande och bedömning skall lämnas in skriflig ill Sibbo kommun, Uvecklings- och planläggningsenheen, PB 7, 0 Sibbo senas..008 kl.. Inressenerna har möjlighe a framföra sina åsiker och synpunker under ovan nämnda adress eller direk ill planberedarna. Den erhållna responsen as i beakande vid uarbeande av planen. Åsiker och anmärkningar kan också framföras i e senare skede, både när planen är preliminär och offenlig framlagd. Inressenerna kan också ge förslag om uvecklande och byggande av område per e-pos. För beredningen svarar Uppgifer om dealjplaneringen ger markanvändningschef Mai Kanerva och planläggare Jarkko yyinen, e-pos: jarkko.lyyinen@sipoo.fi.eller fn Posadress: Sibbo kommun, Uvecklings- och planläggningscenralen, PB 7, 0 Sibbo Besöksadress: Sockengården, Sora Byvägen 8, Sibbo (Nickby).

13

14 PUTKET JA JOHDOT - RÖR OCH EDNINGAR Kaukolämpö Fjärrvärme 9 8, , , 7 5,6 Vesi Vaen , Vieoviemäri 0, uningsavlopp SIPOO SIBBO 9 Massby 5,9 Paineviemäri Tryckavlopp kv sähkö 0 kv el,0 5 : äske Kaava-alueen raja 6 Planområdes gräns 7 5 :5 7,0 8 6 : , , : ,7 95 k :56 k 8 7 : k :5, 99 k ,6 8, 8 6, ,5 k :5 0 k :5 k :5 k 0 :58 k 8 7 :59 k :550 rakeneilla : , : , 0 9 6,5 k 5 9 Massby 9 5, k 6 57,6 Päiväkoi Daghem Massby :55 :, , :55 :55 7,6 : ,8 6 : ,0 5 :56 :558 6 :560 6 :56 7 5, : :569 :56 :570, , :57,7 57 6,8 0, :57 5, 5 7, 6,6 0, 8,9 96 : : ,6 9 : : :568 5 : :57 8 Tasräsk 70 : 8,6, :9,9 69 : : , :98 : ,8 : , :578 :577 : :57 : ,,

15 OTE MAA- JA KAIOPERÄKARTOISTA UTDRAG UR JORDMÅNS- OCH BERGGRUNDSKARTORNA ähde - Källa: geoieo gk.fi Maaperäkara - Jordmånskara Sarrorv Mossorv Gyja era Mjäla Finmo Grovmo Sand Grus Morän Berg Fyllnadsjord Okarera Vaen Kallioperäkara - Berggrundskara Kvarsi-maasälpägneissiä Kvars- fälspasgnejs Graniiia, granaaia ai kordieriiiä Grani, grana eller kordieri TAASJÄRVI II:N ASEMAKAAVA, SÖDERKUA DETAJPAN FÖR TASTRÄSK II, SÖDERKUA

16 KAIOPERÄN HEIKKOUSVYÖHYKKEET BERGGRUNDENS SVAGHETSPAN ähde - Källa: geoieo gk.fi alueellinen heikkousvyöhyke regional svaghesplan merkiävä paikallinen heikkousvyöhyke beydande regional svaghesplan kaava-alueen raja planområdes gräns TAASJÄRVI II:N ASEMAKAAVA, SÖDERKUA DETAJPAN FÖR TASTRÄSK II, SÖDERKUA

17 TAASJÄRVI II:N ASEMAKAAVAN UONTOSEVITYS FM Hannu Tammelin T:mi Ekologinen ympärisökaroius Y-unnus Osoie: Maikkalanie 5 as 0600 Karkkila

18 UONTOSEVITYS KOSKIEN TAASJÄRVEN AUETTA SIPOOSSA YEISTÄ uonoselviyksessä on keskiyy koheen luonoyyppien määriämiseen sekä pukilokasvilajison ja -yheisöjen unnisamiseen sekä niiden suojeluarvon määriämiseen. Koheiden suojeluarvon määriämisessä on huomioiu siä, missä määrin invenoidu kohee äyävä Suomen ympärisölainsäädännön arkoiamien arvokkaiden luonokoheiden krieerejä. Näiä krieereiä sekä koheen rajaamisen ja unnisamisen ominaispiireiä on luonnonsuojelulain arkoiamisa luonoyypeisä (s 9,, 6, 7 ja 9 ), vesilain :5a ja :7a :n koheisa ja mesälain 0 :n arkoiamisa arvokkaisa elinympärisöisä. Aluea invenoiiin lähinnä liiooravan esiinymisen, linnuson ja pukilokasvilajison keväaspekin osala ja selvieiin alueen kasviyheisöjen keskikesän ekologisen arvoja ja pesimälinnusoa EU:n linudirekiivin liieen I uhanalaisen, vaaranuneiden ja silmälläpideävien lajien esiinymisen osala. iio-oravakaroiuksessa noudaeiin meneelmää, joka oli käyössä Inerreg IIIA Yheise uhanalaise hankkeen maasoöissä Karjalankannaksella. Käyeyssä meneelmässä ukiavala alueela arkaseaan kaikki järeä lehipuu ja kuuse liio-oravan esiinymisen ai esiinymäömyyden varmisamiseksi. Eriyisä huomioa suunnaaan kolopuiden ja poeniaalisen liio-oravan elinympärisöjen arkasukseen. innuson osala havaiu lajiso kirjaiin, mua alueella pesivien linulajien parimääriä ei selviey, sillä se olisi vaainu ainakin pari linnusokaroiuskeraa maasokäynejä lisää. innuson osala molemmilla käynikerroilla selvieiin EU:n linudirekiivin liieen I uhanalaisen, vaaranuneiden ja silmälläpideävien lajien ja muuen mielenkiinoisen lajien esiinyminen ympärisöselviysalueella ja sen väliömässä lähiunumassa. Kaikilla havainokerroilla sääila oli linnusokaroiukseen hyvin soveluva. Hyöneis- jäkälä-, sieni- ja sammallajisoa ei ole invenoiu arkemmin, mua esiinyvää lajisoa kuienkin arkkailiin vaaivampien lajien esiinymisä silmällä piäen. Ympärisöselviysalueen rajauuminen uonoselviysalue sijaisee Sipoossa Taasjärven pohjoispuolella. Invenoiu alue on merkiy liiekaraan ja karan numeroini arkoiaa selvieyjen luonokuvioiden numeroinia. Alue on valaosin rakenamaona kallioisa mesämaaa. iio-orava Invenoinnissa liio-oravasa ei löyyny jälkiä ai jäöksiä, mua poeniaalisa liio-oravan elinympärisöä invenoidulla alueella ova kuvio 5,6 ja 0.

19 innu EU:n linudirekiivin liieen I uhanalaisen, vaaranuneiden ja silmälläpideävien lajien ja muuen mielenkiinoisen lajien esiinyminen ympärisöselviysalueella ja sen väliömässä lähiunumassa: Kularina (Hippolais icerina), laulava linu kuviolla 7 Käki (Cuculus canorus), soidineleva pari Grundräskein rana-alueella. Naaras ruskeaa värimuooa. ehopöllö (Srix aluco), päiväpiilossa kuviolla 0. Kangaskiuru (ullula arborea) yksinäinen linu Karjamansbergeillä ( EU) Palokärki (Dryocopus marius), kuvio 0 reviiriä (EU) uonokuvio Kuvio 0/Kallioaluee uonoselviysalueen kallio ova karuja silikaaikallioia ja niilä puuuu emäksisyyä ai kalkkivaikuusa ilmenävä kalliokasvillisuus lähes kokonaan. Varsinaisa kalliokasvillisuuslajisoa edusava paikoin runsas mäkiervakko (ychnis viscaria), uoksusimake (Anhoxanhum odoraum ssp. odoraum), vahamaksaruoho (Sedum elephium ssp.ruprechii) ja muuama kalliokielo (Polygonaum odoraum). Kallioalueilla esiinyy muuama pienehkö kalliosoisuma, joiden kasvillisuus on yypillisä. Kuviolla 6 pohjoiseen johavan polun varren koseassa painaneessa kasvaa muuama yksilö lännenhernesaraa (Carex demissa). Muuen kallioalueiden pukilokasvilajiso koosuu yypillisesä karujen mesämaiden ja kallioiden lajisosa kuen kanervasa (Calluna vulgaris) ja mesälauhasa (Deschampsia flexuosa). Pohjakerroksessa dominoiva kuivan kangasmesän ja kallioiden yypillise jäkälälaji kuen poronjäkälä (Cladina ssp), eri orvijäkälälaji (Cladonia ssp.) sekä hirvenjäkälä (Ceraria islandica). Sammallajiso lakialueella koosuu hyvin yypillisä kuivien mesäyyppien lajisosa. Kaikkien suurempien kallioiden kenäkerros ja pohjakerros ova ehyä ja kulumaona. Kallioalueiden pensaskerros on valaosin ehyä ja kaajaa esiinyy paikoin melko runsaasi. Kallioalueiden puuso on paikoin iäkäsä kiukasvuisa männikköä ja suurimmilla kallioilla esiinyy jonkin verran keloja ja lahopuua (lähinnä uulenkaaoina). Kaikki kallioaluee ova luonnonilalaan lähes luonnonilaisen kalaisia paisi kuvio 8 0, joissa ympäröivän mesän vanha hakkuu ova aikaansaanee koheiden muuumisen ahomaiseksi. Edusavimma kuvio 7 äyävä mesälain 0 :n arkoiamien arvokkaiden elinympärisöjen krieeri.

20 Kuvio / Suoaluee uonoselviysalueen suoaluee ova kaikki aikoinaan hakau ja äällä hekellä niissä kasvaa paikoiellen yliiheää nuora puusoa. Kuvioiden pukilokasvilajiso on avanomaisa, ainoa mainisemisen arvoinen laji lienee maariankämmekkä (Dacylorhiza maculaa). uonnonarvoilaan kuvioilla on vain vähän merkiysä. Kuvio 5 on kapea luonnollinen noro. Noroalueen kasvillisuudessa esiinyy mm. maariankämmekkä, korpi-imarre (Phegoperis connecilis), hiirenporras (Ahyrium filix-femina) ja paasama (Frangula alnus). Kuvio on luonnonilalaan lähes luonnonilaisen kalainen. Kuvio äyää mesälain 0 :n arkoiaman arvokkaan elinympärisön krieeri. Kuvio 6 on Grundräskein pohjois- ja iärannalla oleva havupuuvalainen mesä, joka päämesäyypilään on lehomaisa kangasmesää (OMT). Kuvion puuso on kerroksellisa, pensaskerros on luonnonmukaisa ja kuviolla lahopuua esiinyy paikoin kohalaisesi sekä maapuina eä pökkelöinä. Suurimmalla osallaan kuvion luonnonila lähenee ns. luonnonarvomesää. Mesäalueen järvenpuoleinen raja-alue on korpimaisesi soisunua ja rajaalueella kasvaa useia ervaleppiä (Ø 0 0 cm). Mesän ja avovesialueen välissä on leveähkö nevareunus, jossa kasvaa harvaa järviruokoa (Phragmies communis). Nevareunuksen pukilokasvilajisossa esiinyy mm. korpiorvokkia (Viola epipsila), suo-orvokkia (Viola palusris), hieman raaea (Menyanhes rifolia), luhavillaa (Eriophorum angusifolium), kurjenjalkaa (Poenilla palusris), suokukkaa (Andromeda polifolia), muasaraa (Carex limosa), luhasaraa (Carex vesicaria) ja pullosaraa (C.rosraa). Kuvio 7 on soisunua rana-aluea Tasräskein pohjoisrannalla. Kuvion luonoarvoilaan parasa osaa edusaa aivan rana-alueen unumassa kasvava puuso, jossa esiinyy muuamia suuria ervaleppiä (Ø 0 cm). Kuivempi rana-alue on kuusivalaisa ja paikoin hyvin iheää mesää, joa on vuosia sien osiain hakau. Kasvillisuus kuviolla on hyvin yypillisä koseiden ranojen ja ranamesien lajisoa. Kuvion luonnonila on hyvä. Rana-alueella on kapea nevareunus, jonka lajiso on samankalaisa kuin edellisessäkin koheessa. Kuvio 8 on harvapuisa ranaluhaa, jossa ranakasvillisuuden lisäksi esiinyy kuivemmilla kohdilla lehdon (OMaT) pukilokasvilajisoa: jänönsalaaia (Mycelis muralis) ja näsiää (Daphne mezereum). Osa kuvion alueesa on ollu ojisa pääellen enisä peloa, alue on kuienkin palauunu luonnonilalaan lähes enisenlaiseksi ja on ällä hekellä paikallisesi biologisen ja ekologisen monimuooisuuden kannala ärkeä. Ranapuusossa kasvaa runsaana pienehköjä ervaleppiä. Kuvio 9 on luonnonarvomesää, jossa ylispuuso muodosuu kookkaisa männyisä ja aluspuuso kuusisa ja koivuisa. Kuvio on mesäyypilään kuivahkoa kangasmesää (VT) ja soisuneen alueen unumassa uorea kangasmesää (MT). Pensaskerros on ehy ja siinä esiinyy jonkin verran mm. kaajaa. Kenäkerros ja pohjakerros ova yypillisiä ja avanomaisia.

21 Kuvio 0 on luonoselviysalueeseen kuulumaon, mua siihen rajauuva kohde. Kuvio on luonnonarvomesää, jossa on runsaasi lahopuua. Osalla kuvioa esiinyy jopa lahopuujakumoa. uonnonarvomesä sijaisee jyrkähkössä rinnemaasossa, joka paikoin on louhikkoinen. Mesä on havupuuvalaisa ja selväsi kerroksellisa. Korkein puuso koosuu kuusisa (Ø 0 0 cm), koivuisa (Ø 0 0 cm) ja haavoisa (Ø 0 0 cm). Mesä on päämesäyypilään uorea kangasmesää (MT) ja paikoin lehomaisa kangasmesää (OMT). Pukilokasvilajiso on monipuolisempaa verrauna luonoselviysalueiden mesäkuvioihin, rinnemaasossa kasvaa mm. kivikonalvejuura (Dryoperis filix-mas), lehoarhoa (Moehringia rinervia) ja valkovuokkoa (Anemone nemorosa). Kuvio on luonnonarvomesää, joka ominaisuuksilaan äyänee METSOohjelman luonnonieeellise valinaperusee. uonoselviysalueen muu mesä ova eriaseisesi alousmesinä hoideuja ja niiden luonoarvo ova vähäisiä. uonoselviysalueella on kaksi nuorehkoa isuusmännikköä (kuvio ja ) ja hiljakkoin ehy hakkuu (kuvio ), jossa puuso on harvenneu siemenpuuasenoon. YHTEENVETO Tässä ympärisöselviyksessä ei löyyny luonnonsuojelulain arkoiamia luonoyyppejä (s 9,, 6, 7 ja 9 ), EU:n luonodirekiivin II-, IV- ja V-liieen lajeja eikä vesilain :5a ja :7a :n arkoiamia koheia. Mesälain 0 :n arkoiamaksi arvokkaaksi elinympärisöksi voidaan lukea kalliolakien vähäpuusoise ja kiukasvuise kallioaluee (kuvio 7), luonnonilainen noro (kuvio 5) ja rana-aluee (kuvio 6 8). Kuvioiden 6.9 ja 0 alue on ympärisöarvoilaan ns. luonnonarvomesää, joisa kuvio 0 ominaisuuksilaan äyänee METSO-ohjelman luonnonieeellise valinaperusee. Ekologisen arvojen peruseella mesä voidaan jakaa kolmeen ryhmään: aarnimesiin, luonnonarvomesiin ja alousmesiin. Valaosa eeläsuomalaisisa mesisä kuuluu viimeiseen ryhmään ja vain hyvin pieni osa ensimmäiseen ryhmään. uonnonarvomesiä on vielä jonkin verran jäljellä, ja niiden ekologinen arvo korosuu aarnimesien harvinaisuuden vuoksi. uonnonarvomesä arjoava elinmahdollisuuksia monille harvinaisuville mesäluonnon eliöille ja ova usein paikallisesi ainoia mahdollisia elinympärisöjä monille lajeille. SUOSITUKSET Kuvio 5 8 ova luonoarvoilaan sellaisia, eä ne on syyä jäää luonnon monimuooalueiksi. Myös mesälain suojaamia kallioalueia ainakin osiain lienee syyä jäää koskemaomiksi. Kuvioa 0 suosiellaan liieäväksi METSO-ohjelmaan. Karkkilassa FM Hannu Tammelin T:mi Ekologinen ympärisökaroius Y-unnus Osoie: Maikkalanie 5 as 0600 Karkkila

22 . Tasby gårdin länsipuolen hakkuu / Avverkning väser om Tasby gård. Tasräskein rannan ervaleppä / Klibbal vid sranden av Tasräsk

23 . Grundräskein iheikköä / Buskage vid Grundräsk. Grundräskein koilliskulman luonnonarvomesää / Skog med naurvärde nordos om Grundräsk

24 6. Keskiosan kallioaluea / Bergsområde i mellersa delen 5. Karjamansbergein eeläreunan kallioia / Berg i södra kanen av Karjamansberge

25 7. Kallion kelo / Torrfura på berg 8. Keskiosan kallioaluea / Bergsområde i mellersa delen

26 0. Suo pohjoisosassa / Kärr i norra delen 9. Hirvieläimen (valkohänäkauris) kiimapuu / Hjordjurs (visvanshjor) brunsräd

27 . Siirolohkareia iäpuolen kallioilla / Flyblock på bergen i öser. Iäisen kallioalueen siirolohkare / Flyblock på ösra bergsområde

28 . Tasräskein rannan ervaleppä / Klibbal vid sranden av Tasräsk

29 :8 0 :9 9 :77 5 :9 : 8 6 :87 7 :0 : :76 9 :08 ar 7 8 : : :5 0 8 :07 : : :7 Kurssikeskus Kurscenrum 9 6 : :0 7 6 : 5 :5 :0 :80 69M009A :00 : : Grundräske : :7 8 rundräske, 8 5 8, : :75 :6 0,, , 7, 8 6,8 8,6 8, 8 9 7, 0,5, : ,6 87 8,5 5 :56 6,5 : 8, Tasräske, 7,5 9, 9 7 6, Massby 8,8 9, 8 6, 79 5,7 7, 8 9,7 6,0 9 6, 7,6 6,,8 0, :5 5,9 :57,9 8,7 :56,9 rakeneilla 0, 8 : 9, , , ,6 5,7, 7, 6,6 5

30 Invenoinnissa liio-oravasa ei löyyny jälkiä ai jäöksiä, mua poeniaalisa liio-oravan elinympärisöä invenoidulla alueella ova kuvio 5,6 ja 0. EU:n linudirekiivin liieen I uhanalaisen, vaaranuneiden ja silmälläpideävien lajien ja muuen mielenkiinoisen lajien esiinyminen ympärisöselviysalueella ja sen väliömässä lähiunumassa: Kularina (Hippolais icerina), laulava linu kuviolla 7 Käki (Cuculus canorus), soidineleva pari Grundräskein rana-alueella. Naaras ruskeaa värimuooa. ehopöllö (Srix aluco), päiväpiilossa kuviolla 0. Kangaskiuru (ullula arborea) yksinäinen linu Karjamansbergeillä ( EU) Palokärki (Dryocopus marius), Kuvio -0/Kallioaluee kuvio 0 reviiriä (EU) uonoselviysalueen kallio ova karuja silikaaikallioia ja niilä puuuu emäksisyyä ai kalkkivaikuusa ilmenävä kalliokasvillisuus lähes kokonaan. Varsinaisa kalliokasvillisuuslajisoa edusava paikoin runsas mäkiervakko (ychnis viscaria), uoksusimake (Anhoxanhum odoraum ssp. odoraum), vahamaksaruoho (Sedum elephium ssp.ruprechii) ja muuama kalliokielo (Polygonaum odoraum). Kallioalueilla esiinyy muuama pienehkö kalliosoisuma, joiden kasvillisuus on yypillisä. Kuviolla 6 pohjoiseen johavan polun varren koseassa painaneessa kasvaa muuama yksilö lännenhernesaraa (Carex demissa). Muuen kallioalueiden pukilokasvilajiso koosuu yypillisesä karujen mesämaiden ja kallioiden lajisosa kuen kanervasa (Calluna vulgaris) ja mesälauhasa (Deschampsia flexuosa). Pohjakerroksessa dominoiva kuivan kangasmesän ja kallioiden yypillise jäkälälaji kuen poronjäkälä (Cladina ssp), eri orvijäkälälaji (Cladonia ssp.) sekä hirvenjäkälä (Ceraria islandica). Sammallajiso lakialueella koosuu hyvin yypillisä kuivien mesäyyppien lajisosa. Kaikkien suurempien kallioiden kenäkerros ja pohjakerros ova ehyä ja kulumaona. Kallioalueiden pensaskerros on valaosin ehyä ja kaajaa esiinyy paikoin melko runsaasi. Kallioalueiden puuso on paikoin iäkäsä kiukasvuisa männikköä ja suurimmilla kallioilla esiinyy jonkin verran keloja ja lahopuua (lähinnä uulenkaaoina). Kaikki kallioaluee ova luonnonilalaan lähes luonnonilaisen kalaisia paisi kuvio 8-0, joissa ympäröivän mesän vanha hakkuu ova aikaansaanee koheiden muuumisen ahomaiseksi. Edusavimma kuvio -7 äyävä mesälain 0 :n arkoiamien arvokkaiden elinympärisöjen krieeri. Kuvio - / Suoaluee uonoselviysalueen suoaluee ova kaikki aikoinaan hakau ja äällä hekellä niissä kasvaa paikoiellen yliiheää nuora puusoa. Kuvioiden pukilokasvilajiso on avanomaisa, ainoa mainisemisen arvoinen laji lienee maariankämmekkä (Dacylorhiza maculaa). uonnonarvoilaan kuvioilla on vain vähän merkiysä. Kuvio 5 on kapea luonnollinen noro. Noroalueen kasvillisuudessa esiinyy mm. maariankämmekkä, korpi-imarre (Phegoperis connecilis), hiirenporras (Ahyrium filix-femina) ja paasama (Frangula alnus). Kuvio on luonnonilalaan lähes luonnonilaisen kalainen. Kuvio äyää mesälain 0 :n arkoiaman arvokkaan elinympärisön krieeri. Kuvio 6 on Grundräskein pohjois- ja iärannalla oleva havupuuvalainen mesä, joka päämesäyypilään on lehomaisa kangasmesää (OMT). Kuvion puuso on kerroksellisa, pensaskerros on luonnonmukaisa ja kuviolla lahopuua esiinyy paikoin kohalaisesi sekä maapuina eä pökkelöinä. Suurimmalla osallaan kuvion luonnonila lähenee ns. luonnonarvomesää. Mesäalueen järvenpuoleinen raja-alue on korpimaisesi soisunua ja raja-alueella kasvaa useia ervaleppiä (Ø 0-0 cm). Mesän ja avovesialueen välissä on leveähkö nevareunus, jossa kasvaa harvaa järviruokoa (Phragmies communis). Nevareunuksen pukilokasvilajisossa esiinyy mm. korpiorvokkia (Viola epipsila), suo-orvokkia (Viola palusris), hieman raaea (Menyanhes rifolia), luhavillaa (Eriophorum angusifolium), kurjenjalkaa (Poenilla palusris), suokukkaa (Andromeda polifolia), muasaraa (Carex limosa), luhasaraa (Carex vesicaria) ja pullosaraa (C.rosraa). Kuvio 7 on soisunua rana-aluea Tasräskein pohjoisrannalla. Kuvion luonoarvoilaan parasa osaa edusaa aivan rana-alueen unumassa kasvava puuso, jossa esiinyy muuamia suuria ervaleppiä (Ø 0 cm). Kuivempi rana-alue on kuusivalaisa ja paikoin hyvin iheää mesää, joa on vuosia sien osiain hakau. Kasvillisuus kuviolla on hyvin yypillisä koseiden ranojen ja ranamesien lajisoa. Kuvion luonnonila on hyvä. Rana-alueella on kapea nevareunus, jonka lajiso on samankalaisa kuin edellisessäkin koheessa. Kuvio 8 on harvapuisa ranaluhaa, jossa ranakasvillisuuden lisäksi esiinyy kuivemmilla kohdilla lehdon (OMaT) pukilokasvilajisoa: jänönsalaaia (Mycelis muralis) ja näsiää (Daphne mezereum). Osa kuvion alueesa on ollu ojisa pääellen enisä peloa, alue on kuienkin palauunu luonnonilalaan lähes enisenlaiseksi ja on ällä hekellä paikallisesi biologisen ja ekologisen monimuooisuuden kannala ärkeä. Ranapuusossa kasvaa runsaana pienehköjä ervaleppiä. Kuvio 9 on luonnonarvomesää, jossa ylispuuso muodosuu kookkaisa männyisä ja aluspuuso kuusisa ja koivuisa. Kuvio on mesäyypilään kuivahkoa kangasmesää (VT) ja soisuneen alueen unumassa uorea kangasmesää (MT). Pensaskerros on ehy ja siinä esiinyy jonkin verran mm. kaajaa. Kenäkerros ja pohjakerros ova yypillisiä ja avanomaisia. Kuvio 0 on luonoselviysalueeseen kuulumaon, mua siihen rajauuva kohde. Kuvio on luonnonarvomesää, jossa on runsaasi lahopuua. Osalla kuvioa esiinyy jopa lahopuujakumoa. uonnonarvomesä sijaisee jyrkähkössä rinnemaasossa, joka paikoin on louhikkoinen. Mesä on havupuuvalaisa ja selväsi kerroksellisa. Korkein puuso koosuu kuusisa (Ø 0-0 cm), koivuisa (Ø 0-0 cm) ja haavoisa (Ø 0-0 cm). Mesä on päämesäyypilään uorea kangasmesää (MT) ja paikoin lehomaisa kangasmesää (OMT). Pukilokasvilajiso on monipuolisempaa verrauna luonoselviysalueiden mesäkuvioihin, rinnemaasossa kasvaa mm. kivikonalvejuura (Dryoperis filix-mas), lehoarhoa (Moehringia rinervia) ja valkovuokkoa (Anemone nemorosa). Kuvio on luonnonarvomesää, joka ominaisuuksilaan äyänee METSO-ohjelman luonnonieeellise valinaperusee. uonoselviysalueen muu mesä ova eriaseisesi alousmesinä hoideuja ja niiden luonoarvo ova vähäisiä. uonoselviysalueella on kaksi nuorehkoa isuusmännikköä ( kuvio ja ) ja hiljakkoin ehy hakkuu (kuvio ), jossa puuso on harvenneu siemenpuuasenoon.

31 9 5 8, 8 9 7,9 iie Bilaga p TIE KIEON KAIO, AO- 0 0, 8 I u/ e= p 56 I u/ e=0.5 A- 7 HD IE k a9 :5 5, A 5 p k II u / e=0.5 k UJ ÄH ÄT 8 % JA KU 5 6 AKR II u / e=0.5 :55 p TA 9 N GE a :56 5, 9 pp a UOP :55 AO:55a 7,6 I u / e=0.5 5 ÄG R. AG EN V EIV TIGEN HARS NEIV KETU o 55 AO- ja- 6 I u/ e= luo- 0 0 T5,7 9 A V a IKI NT 6 6,0 KUJA pp /h 59 :57 a a AO 0 m 50 m 00 m , 7,7 IE,8 8 Pohjakara äyää kaavoiusmiauksisa anneun aseuksen (8/99) vaaimukse ja on ajan asalla. Sipoossa a 0 5 :56 0 I u / e=0.5 :570 5 a NE 6 5 UNK Massby URS 6 56 AV MON VANA 5 :560 UJA 8 6 a :56 a P8,0 Y RO 5 AO I u / 6 e=0.5 7 a 77 : : IN II e=0.5 I e I=0.5 :558 : ,8 558 AO- N : a IGE 5 a 8, Päiväkoi Y Daghem 8 SB Ä YV 7 : JA,6 5 ST le 6 S rakeneilla 8 8 VIO I e =0.5 hule NKU 8 57,6 :550 TEE I u/ e=0.5 5 SKOGSSTJÄRNEG 0 55 k R. :59 MAR 550 AO- p 8 7 IOI k a a :5 k TS k 7 :58 ME 0,5 AKR :5 I u / :5 e=0.5 6 a NK a DE kao 0 86 AO- I u/ KA AOk a I u / e=0.5 TT NA KIN PO K U pp / 9 pp / 8 a: e= E 7 HD O oja II 7 k 6 oja - TIE 8 6 sr- EN AO- 5 IOSVÄG 5, Z EN TE a :5 6 :56 9 TASBY AR IM IO k 95 Massby 8,7 k % II e=0.5 KA 5 II e= p NTIE 55 AO- 8 AO- V I u/ e =0.5 0 NA TTV 557le AP- KU AO- pp/ VÄGEN TASBY II e =0.5 II e=0.5 STENSÖTEGRÄNDEN 5 le 556 AO- 55 A- 9 IE V le INT YRES I u/ e=0.5 OK 9 N HD AO- VP :5 TU E :5 KE 5 6 a ÄN N VÄ HA 500 p 6 6 R SY R II e =0.5 7 SÖ TE 6 INT ST EG A- EN 8 luo- le N DE N RÄ GE I u/ e=0.5 OK 560 p 5 E 555 AO- 7 II e =0.5 vu le 6,0 :5 V P AO ,0 a- Z 6 oj le 9 5 KA 5 EN VÄG 0 M I IO p AMS EE T AR 9 Massby IE NT 75 SIPOO SIBBO 5 6 e =0.5 II R GET A le km V 6 5 ÄNPO EHDOKIN NATTVIOSKUJA GRÄNDEN 6,..0, Pekka Söyrilä

32 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET BETECKNINGAR 0CH BESTÄMMESER I DETAJPAN A- AP- AO- VP V P Asuinrakennusen korelialue. Asemakaavassa osoieun rakennusoikeuden lisäksi erillisiä asunokohaisia iraimisovarasoja saa rakenaa 6m/asuno, sekä lisäksi alousrakennuksia % rakennusoikeudesa. Kvarersområde för bosadshus. Uöver den byggnadsrä som anvisas i dealjplanen får man bygga separaa bosadsanknuna lösöreförråd 6 m/bosad, sam ekonomibyggnader % av byggnadsräen. Asuinpienalojen korelialue. Uude asuin- ja piharakennukse on rakenneava sien, eä ne sijainnin, muodon, väriyksen ja julkisivujen jäsenelyn osala noudaava korelin sr-rakennuksen ominaispiireiä. Kvarersområde för småhus. Nya bosadshus och gårdsbyggnader ska byggas så a de i fråga om läge, form, färgsäning och fasadindelning följer sr-byggnadens särdrag. Erillispienalojen korelialue. Salliun rakennusoikeuden lisäksi saa rakenaa eninään 0 k-m² alousiloja kuakin asunoa kohi Kvarersområde för frisående småhus. Uöver den illåna byggräen illås byggande av ekonomiurymmen på högs 0 m²-vy per bosad. Puiso. Park. ähivirkisysalue. Område för närrekreaion. Yleinen pysäköinialue. Område för allmän parkering. m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. inje m uanför planområdes gräns. Korelin, korelinosan ja alueen raja. Kvarers-, kvarersdels- och områdesgräns. Osa-alueen raja. Gräns för delområde. Ohjeellinen osa-alueen raja. Rikgivande gräns för område eller del av område. Poikkiviiva osoiaa rajan sen puolen, johon merkinä kohdisuu. Tvärsrecken anger på vilken sida av gränsen beeckningen gäller. Ohjeellinen onin/rakennuspaikan raja. Rikgivande om-/byggnadsplasgräns. 560 Korelin numero. Kvarersnummer. Ohjeellisen onin/rakennuspaikan numero. Nummer på rikgivande om/byggnadsplas.

33 TASBYVÄGEN 000 I I u/ e =0.5 Kadun, ien, kauaukion, orin, puison ai muun yleisen alueen nimi. Namn på gaa, väg, öppen plas, org, park eller anna allmän område. Rakennusoikeus kerrosalaneliömereinä. Byggnadsrä i kvadrameer våningsya. Roomalainen numero osoiaa rakennusen, rakennuksen ai sen osan suurimman salliun kerrosluvun. Romersk siffra anger sörsa illåna anale våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. Muroluku roomalaisen numeron jäljessä osoiaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasa saa ullakon asolla käyää kerrosalaan laskeavaksi ilaksi. E bråkal efer en romersk siffra anger hur sor del av arealen i byggnadens sörsa våning man får använda i vindsplane för urymme som inräknas i våningsyan. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde onin/rakennuspaikan pina-alaan. Exploaeringsal, dvs. förhållande mellan våningsyan och omens/byggnadsplasens ya. Rakennusala. Byggnadsya. Nuoli osoiaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakenneava kiinni. Pilen anger den sida av byggnadsyan som byggnaden skall angera. Isueava alueen osa. Del av område som skall planeras. Rakennusala, jolle saa sijoiaa alousrakennuksen. Byggnadsya där ekonomibyggnad får placeras. a Auon säilyyspaikan rakennusala. Byggnadsya för förvaringsplas för bil. p Pysäköimispaikka. Parkeringsplas. Rakennuksen harjansuunaa osoiava viiva. inje som anger akåsens rikning. Isueava puurivi. Puiden rungon ympärysmian ulee olla isueaessa vähinään 6-8 cm miauna m korkeudela ja niiden eäisyys oisisaan saa olla eninään 8 m. Trädrad som skall planeras. Trädsammens omkres bör vara mins 6-8 cm mä på m höjd då de planeras och deras avsånd från varanda vara högs 8 m. pp/ Jalankululle ja polkupyöräilylle varau kau/ie, jolla onille/rakennuspaikalle ajo on salliu. Gaa/väg reserverad för gång- och cykelrafik där infar ill om/byggnadsplas är illåen. Kaualueen rajan osa, jonka kohdala ei saa järjesää ajoneuvoliiymää. Del av gauområdes gräns där in- och ufar är förbjuden.

34 sr- Suojelu rakennus. Alueen hisoriallisen luoneen kannala ärkeä rakennus, joa ei saa purkaa. Rakennuksessa suorieavien korjaus- ja muuosöiden ulee olla sellaisia, eä rakennuksen hisoriallinen luonne säilyy. Skyddad byggnad. Vikig byggnad som ej får rivas med anke på områdes hisoriska karakär. Reparaions och ombyggnadsågärder som vidas i byggnaden skall vara sådana, a byggnadens hisorisk värdefulla karakär bevaras. Kau. Gaa. Ohjeellinen polku. Kulkuyheys ulee oeuaa luonnonolosuheiden mukaan niin, eä maisemakokonaisuuden arvo ei vähenny. Rikgivande sig. Gångleden bör anpassas ill naurförhållandena så, a lands- kapshelheens värde ine minskas. Yleiselle jalankululle varau alueen osa. För allmän gångrafik reserverad del av område. hule oja- Ohjeellinen alueen osa, jolle voidaan ehdä allas hulevesien selkiyämisä ja imeyämisä varen. Rikgivande del av område, där en bassäng för sedimenering och infilrering av dagvaen kan anläggas. Ohjeellinen avo-ojaa varen varau alueen osa. Rikgivande, för öppe dike reserverad del av område. le Ohjeellinen, leikki- ja oleskelualueeksi varau alueen osa. Rikgivande, för lek och ueviselse reserverad del av område. luo- uonnon monimuooisuuden kannala eriyisen ärkeä alue. Merkinnällä osoieuilla alueilla ulee niille kohdisuvissa oimenpieissä ja oimenpieiden suunnielussa oaa huomioon alueen eriyise luonoarvo. Område som är särskil vikig med anke på naurens mångfald. På de områden som anvisas med beeckningen ska vid ågärder och planering av ågärder as hänsyn ill områdes särskilda naurvärden. vu Ohjeellinen urheilukenä. Rikgivande område för idrosplan. km Ohjeellinen kumpare. Rikgivande krön. z Puisomuunamolle varau alueen osa. För parkransformaor reserverad del av område.

35 YEISET MÄÄRÄYKSET, AMÄNNA BESTÄMMESER : Alueelle laadiaan siova rakennusapaohjee. Bindande anvisningar för byggnadssä uppgörs på område. Alueella on ohjeellinen onijako. Tomindelningen på område är rikgivande. Rakennus on yleensä sijoieava onille vähinään neljän merin päähän naapurin onin rajasa, ellei asemakaavassa muua osoiea. Byggnaden bör i allmänhe placeras mins meer från grannens omgräns, om ine anna anvisas i dealjplanen. Auopaikkoja on rakenneava AO- koreleissa ap/asuno. AP- ja A- koreleissa auopaikkoja on rakenneava,5 /asuno ja vieraspaikkoja ap / eninään 0 asunoa. Bilplaser bör byggas bp/bosad i AO- kvareren. I AP- och A--kvareren bör byggas,5 bp/bosad och gäsbilplaser bp / högs 0 bosäder. Pysäköinipaika on eroeava muusa ympärisösä aidoin ja/ai suojaisuuksin ja jäsennelävä puu- ja/ai pensasisuuksin eninään 6 auopaikkaa käsiäviin osiin. Parkeringsplas bör skiljas från den övriga omgivningen med sake och/eller skyddsplaneringar och uppdelas genom räd- och/eller buskplaneringar i delar som omfaar högs 6 bilplaser. eikki- ja muua oleskeluilaa on rakenneava seuraavasi: Vähinään kaksi asunoa käsiävälle onille on rakenneava vähinään m² leikkialuea ja 5 m² muua oleskelualuea/00 m² asuinkerrosalaneliömeriä kohden. eikkipaikan ulee olla joka apauksessa vähinään 00 m² ja muun oleskelualueen 0 m². eikki- ja oleskelualuee on eroeava suojaisuuksin ja/ai aidoin huololiikeneesä ja pysäköinipaikoisa. ek- och anna ueviselseområde bör anläggas enlig följande: Inom omen för mins vå bosäder bör anläggas mins m² lekområde och 5 m² anna ueviselseområde/00 m² bosadsvåningsya. ekområde bör i alla fall vara mins 00 m² och anna ueviselseområde 0 m². ek- och ueviselseområde bör med skyddsplaneringar och/eller sake avskiljas från servicerafik och bilplaser. Rakennuslupaa haeaessa on selvieävä, eei radonisa aiheudu erveydellisä haiaa. Vid ansökan om bygglov skall klarläggas, a radon ine orsakar olägenheer för hälsan. Kaomuoo on harjakao ai kaksoispulpeikao ja avoräysää, kaokalevuus : - :. Takformen är åsak eller dubbel pulpeak med öppen akfo, akluning : - :. Alueella ei saa säilyää irrallaan ai varasoida nesemäisiä poloaineia ai muia vesisöjä likaavia aineia. I område får ine oskydda förvaras eler lagras flyande bränslen eller andra ämnen, som kan förorena vaendragen. Kaikki säiliö, joka on arkoieu nesemäisille poloaineille ai muille vesisöjen veden laadulle vaarallisille aineille, on sijoieava vesiiiviiseen kaeuun suoja-alaaseen Alaan ilavuuden ulee olla suurempi kuin varasoiavan neseen suurin määrä. Alla ciserner, som är avsedda för flyande bränslen eller andra ämnen, som kan ävenyra vaendragens kvalie, skall anläggas i en vaenä och äck skyddsbassäng. Bassängens volym skall vara sörre än den maximala mängden väska som lagras. Isuusalueila, kaoila ja muila piha-alueila keryvä puhaa hulevede ulee mahdollisuuksien mukaan imeyää. Ren dagvaen från planeringsområden, ak och andra gårdsområden skall i mån av möjlighe infilreras. Koreleiden 560 ja 56 sekä onien 8/55 ja 6-7/56 asuinrakennukse on liieävä MR 57a :n mukaisesi kaukolämpöverkkoon. I kvareren 560 och 56 sam omerna 8/55 och 6-7/56 skall bosadshusen ansluas ill fjärrvärmenäe enlig MarkBygg 57a

36 Sipoossa xx.xx.0 i Sibbo Mikko Aho arkkiehi SAFA, yks 65, kehiysjohaja, uvecklingsdirekör Mai Kanerva arkkiehi SAFA, maankäyöpäällikkö, markanvändningschef SIPOON KUNTA MASSBYN KYÄ SIBBO KOMMUN MASSBYBY TAASJÄRVI II:N ASEMAKAAVA DETAJPAN FÖR TASTRÄSK II Asemakaava koskee koreleia niihin liiyvine kau-, pysäköini-, puiso- ja virkisysalueineen. Dealjplanen omfaar kvareren med ansluande gau-, parkerings-, park- och rekreaionsområden. Voimaanulo / Ikrafrädande Kuuluus / Kungörelse Valuuso / Fullmäkige Kunnanhallius / Kommunsyrelsen..0 Kaavoiusjaoso / Planläggningssekionen 6..0 Ehdous nähävillä / Förslag framlagd MR / MarkBygg 65, MRA / MarkByggF Kunnanhallius / Kommunsyrelsen 5..0 Kaavoiusjaoso / Planläggningssekionen 9..0 uonnos nähävillä / Ukas framlagd MRA / MarkByggF Kaavoiusjaoso / Planläggningssekionen SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN TAASJÄRVI II ASEMAKAAVA TASTRÄSK II DETAJPAN Kehiys- ja kaavoiuskeskus Uvecklings- och planläggningscenralen Numero/Nummer T Päiväys/Daum Kaavan laaija / Planens uarbeare MKa, Jy Piiräjä/Riare Jy, Bi Miakaava/Skala :000

37

38 Sipoo, Amiraalinien ja Tasbynien kieroliiymä liikeneen oimivuusarkaselu Muisio..0 Sivu / Sipoo, Amiraalinien ja Tasbynien kieroliiymä liikeneen oimivuusarkaselu Simuloinimalli Amiraalinien ja Tasbynien kieroliiymän oimivuus aamu- ja ilahuippuunnin aikana ukiiin nykyisillä liikennemäärillä sekä Tasbynien pohjoisosan uuden asuinalueen uoman kasvun liikenne-ennuseella. Nykyisinä liikennemäärinä käyeiin liiymässä keskiviikkona..0 ehdyn liikennelaskennan uloksia. Aamuhuippuunnin liikennelaskenna ehiin klo ja ilahuippuunnin laskenna klo Asuinalueen uoma liikeneen kasvu laskeiin arvioidun ulevan asukasmäärän peruseella. Uudelle alueelle on ulossa pienalovalaisa asuusa noin uudelle asukkaalle. askeu asuinalueen uoma liikeneen kasvu lisäiin liiymän nykyisiin liikennemääriin. Kuvassa on esiey arkaselava kieroliiymä. Kuva. Tarkaselava kieroliiymä ja keskiviikkona..0 ehdyn liikennelaskennan ulos. Simuloiniulokse iikeneen havaiiin oimivan hyvin sekä nykyisillä liikennemäärillä eä uuden asuinalueen liikenneuookselle kasvaeulla liikennemäärällä. Missään arkaseluilaneessa millekään kieroliiymän haaralle ei muodosunu jonoja eikä viivyyksiä.

39 Palvelukysynälaskuri mallinaa alle 6 -vuoiaiden määrän vuosille ikäryhmiäin ja kokonaisväesön määrän rakenamisen jaksouksen mukaisesi Taasjärvi II Alueen asunouoano (kerrosala) vuosiain ja yheensä Yheensä Omakoialo Rivialo Kerrosalo - kerros. 0 Kerrosalo > kerros 0 Kerrosala yheensä vuoiaiden lukumäärä vuosina vuoiaa vuoiaa vuoiaa yli 5 -vuoiaa Asukkaia yheensä (päivähoidossa) Anna päivähoio % T. Halme

40 yli 5 vuoiaa -5 -vuoiaa 7- -vuoiaa 0-6 -vuoiaa T.Halme T.Halme Asunouoano Taasjärvi II:n alueella Asunouoano kerrosala asukkaa kpl Asunojen valmisumisvuosi Asunojen valmisumisvuosi 0 T.Halme 0-6 -vuoiaa vuosina vuoiaa vuosina vuoiaa kpl vuoiaa kpl Vuosi 0-6 -vuoiaa Vuosi 7- -vuoiaa