SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII TEOLLISUUSTILASTOA V U ONN A 1919 INDU STR ISTATISTIK 36 ÂR 1919

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK XVIII TEOLLISUUSTILASTOA 36 V U ONN A 99 INDU STR ISTATISTIK 36 ÂR 99 STATISTIQUE DES INDUSTRIES ANNÉE 99 HELSINKI 922 HELSINGFORS VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO - STATSRÂDETS TRYCKERI

2 Oikaisuja. Rättelser. Tekstissä: Siv. olevassa taulukossa on käyttövoim a v hv ja vähennys 479 hv eli 0.4 /oi pitää olla hv ja vähennys hv eli 6.8 % ja v hv ja lisäys 347 hv eli 0.9 /o> pitää olla Siv. 7 m etalliteollisuutta koskevassa taulukossa on käyttövoim a v hv, pitää olla Siv. 8 kivi-, savi-, lasi y. m. teo llisu u tta koskevassa taulukossa on käyttövoim a v hv, pitää olla texten: I tabellen á sid. uppgives drivkraft for ár 98 till hk och m inskning till 479 hk eller 0.4 /oi bor vara hk och m inskning hk eller 6.8 /0 och r 99 till hk ooh okning till 3 47 hk eller 0.9 %> t>or vara hk och okning hk eller 8. /o- I tabellen á sid. 7 angáende m etallindustrien uppgives drivkraft for ár 98 till hk, bor vara I tabellen á sid. 8 angáende sten-, er-, glasetc. industrien uppgives drivkraft fór ár 99 till hk, bor vara

3 Sisällys. InnehâlI. Teksti. (Siv. 44). Text. (Sid. 44). Siv. Sid. Suom en teollisuus vuonna 99: Y le is k a tsa u s... In d u strien i E inland âr 99: Ö versikt M e ta llite o llisu u s... 7 M etallin d u strien... 7 liiv i-, savi-, lasi-, h iili-ja tu rv e te o llisu u s.. 8 Sten-, er-, glas-, koi- och to rv in d u s tri K em iallisten laitteiden valm istusteollisuus 9 In d u stri för tillv erk n in g av kem iska prep arater... 9 Terva-, öljy-, kum i- ja m uu senlaatuinen teollisuus... 0 Tjär-, olje-, gum m i- och övrig sadan ind u s tri... 0 N ahka- ja karvateollisuus... 0 L äder- och h arin d u stri... 0 K utom ateollisuus... T e x tilin d u s tri... P aperiteollisuus... 4 P a p p e rs in d u s tri... 4 P uuteollisuus... 7 T rä in d u s tri... 7 R avinto- ja nautintoaineteollisuus... 9 N ärings- och njutningsm edelsindustri V alaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtoteollis u u s B elysnings-, kraftöverförings- och vattenled n in g sin d u stri G raaiillinen teollisuus Grafisk in d u s tr i E dellisiin ryhm iin kuulum aton te o llisu u s.. 24 In d u stri, som ej är a tt hänföra tili föregäende g r u p p e r Töypaikkojen om istajat A rbetsställenas ägare T yöntekijät A rb e ta rn a M oottorit M o to rer Työpaikkojen tu o tan to arv o t ja ty ö n tek ijät 30 A rbetsställenas tillverkningsvärde och anta le t arbetare T oim innassa sattu n eet k e s k e y ty k s e t 3 A vbrott i v e rk s a m h e te n... 3 A akkosellinen lu e tte lo selo stetu ista te h F örteokning över i föreliggande Statistik redovisade ta is ta olika slag av fabriker R ésum é fra n ç a is R ésum é français L iste des nom s d industries em ployés dans les tableaux,# L iste des nom s d industries em ployés dans les ta b le a u x... 42

4 IV Taululiitteet. (Siv. 72). T aulu. K atsaus m aan teollisuustoim intaan S i v. kaupungittain ja k ih lakunnittain K atsaus m aan teollisuustoim intaan ' teollisuuslajittain T eollisuudessa k äy tety t m o o tto rit, h ö y ry k attilat ja säh kögeneraattorit 22 > 4. T eollisuuden k u lu ttam at raaka-ain eet ja sen tu o tte e t R ahapaja v K ontrollilaitos v Tabellbilagor. (Sid. 72). Sid. Tabell. Ó versikt av den in dustriella verksam heten i landets stáder o. hárader 2 2. D en in dustriella verksam heten efte r in d u striarter U ti industrien anvíinda m otorer, ángpannor ooh elektricitetsgenerato rer A nvánda ráám nen och balvfabrikat sam t forfárdigade alster u ti in d u strie n M yntverket ár K ontro llv erk et ár Table d es m atières. Texte. (Pages 40). L es in d u stries finlandaises en 99: Coup d œil général... In d u stries des m étaux... 7 Industries de la pierre, de l argile, du verre, du charbon et de la tourbe... 8 F abrication de produits ch im iq u es... 9 Industries du goudron, de l huiles, de la gom m e etc Industries du cuir e t du poil... 0 In d u strie te x tile... Industrie du papier... 4 In d u strie du bois... 7 in d u stries des com estibles et ex citan ts.. 9 Eclairage, transm ission d énergie, servise d eau Industrie g ra p h iq u e Industries non rapportables aux groupes Pag. In terru p tio n s de l a c tiv ité... 3 L iste des catégories de fabriques dont traite la présente s ta tistiq u e R ésum é français L iste de nom s d industries em ployés dans les tab leau x Tableaux. (Pages 72). T ableau. Tableau synoptique des en trep rises industrielles dans les villes et les bailliages du pays L es entreprises industrielles groupées par genres d industries M oteurs, chaudières à vapeur et générateurs d electricité em ployés précédents par l in d u s trie L es propriétaires des entreprises M atières prem ières et produits O uvriers m iachevés em ployés <?t produits M o teu rs fabriqués V aleur des produits des lieux de travail et nom bre de leurs ouvriers L a M o n n aie... L e C ontrôle des m étaux p ré c ie u x

5 Suomen teollisuus v. 99. Y leiskatsaus. T eollisuustilasto vuodelta 99 ilm estyy suunnilleen sam assa m uodossa kuin v. 98. T aululiitteiden to ista taulua on sikäli täy d en n etty, että siitä käy ilm i m yöskin erikseen 5 v. nuorem m at sekä 58 vuotiaat työntekijät, kun edellisen vuoden tilastossa on m ainittu 8 v u o tta nuorem m at ty ö n tek ijät vain yhteisenä sum m ana. Y leiskatsauksen koko teollisuustoim intaan puheenalaisena vuonna sekä 4:nä lähinnä edellisenä vuonna antaa seuraava taulukko: Industrien i Finland a r 99. översikt. In d u stristatistik en för är 99 har u tarb etats en lig t i huvudsak sam m a principer som för är 98. Tabell N:o 2 i tabellbilagorna har sä tili vida kom pletterats, a tt därav fram gär a n ta le t arbetare under 5 och frän 5 tili 8 är, da därem ot i Statistiken för föregäende är antalet arbetare under 8 är in tag its endast i en sum ma. E n överblick av heia den in dustriella verksam - h eten u n d er ifrägavarande är sam t under de 4 närm ast föregäende áren erhälles av följande tabell: T yöpaikkoja, luku A rbetsställen, a n ta l lisäys, luku ökning, antal v /0 % T yöntekijöitä, luku A rbetare, a n ta l lisäys, luku ökning, antal % % K äyttövoim aa, HV. D rivkraft, H K lisäys, HV. ökning, H K * /o % Palkkaus, A v lö n in g mk r t> lisäys ö k n in g *... /o 9.« R o o Ira oinoin n w IT Ir /~\ o R q il m n An AO L a In [VadKa alllulucu auau dl VU liddillllcilao Dcld värde mk Sama, lisäys D:o, ökning... * >... % K otim aisia raaka-aineita Inhem ska raäm - nen mk Sama, lisäys D:o, ökning % IVOvliUdmid ma ti Ainin T\n puvllvalllli nlnro I m LovllIbuuDt* tronnaf lllucillplkd v\ V\ nm Cizd halvfabrikat mk o Sama, lisäys D:o, ö k n in g % l. i 52.7 U lkom aisia raakaaineita H llandska raäni n e n mk Sama, lisäys D.o, ö k n in g... 2L / T uotannon bruttoarvo T illverkningens bruttovärde mk ; Sama, lisäys >:o, ö k n in g... > * * *... % V uoteen 98 v erraten teollisuustoim inta on huom attavasti vilkastunut, vaikkakin esim. ty ö n tekijäin m äärää osoittava luku on vielä huom attav asti pienem pi kuin se on ollu t ennen v u o tta 98. T u o tannon bruttoarvon suuri nousu 92.6 % ei sei- I jäm förelse m ed föregäende är har den in dustriella verksam heten i avsevärd m än stegrats, om ocksä arb etaran talet ännu utvisar en bety d lig t m indre siffra än före är 98. D en stora stegringen 92.6 /0 i tillverkningens bruttovärde

6 laisenaan kuvaa tu o tan n o n lisääntym istä, sillä su u relta osalta nousu riippuu h intojen runsaasta kohoam isesta. Työpaikkojen lukum äärä, työ n tek ijäin keskim ääräinen luku sekä tu o tan n o n bruttoarvo eri lääneissä sekä erikseen kaupungeissa ja m aaseudulla ovat seuraavat: työpaikkoja arbetsställen luku, antal 0 / innebär dock ej ensam för sig en utvidgad produktion, ty orsaken tili näm nda steg rin g lig g er i hög grad i den sto ra förhöjningen u ti prisniv&n. Inom de olika länen i städerna och pá landsbygden äro a n talet arbetsställen, m edeltalet arbetare sam t tillv erk n in g en s bruttovärde följande: työntekijöitä arbetare tuotantoarvo tillverkningsvärde < 0 luku, antal / 0 OC0 mk. /o U udenm aan N y la n d s T urun ja P orin Abo o. B jörneborgs A hvenanm aan A lands H äm een T avastehus V iipurin V ib o rg s M ikkelin S:t M ich els o K uopion K u o p io V aasan V a s a > lo.o O ulun U le a b o rg s K oko maa - H ela lan d et o loo.o e loo.o K aupungit S täderna M aaseutu L an d sb y g d en s T yöntekijöitä on tän ä vuonna vain hiukan enem m än kaupungeissa kuin m aaseudulla. V ertaam alla to iselta puolen työntekijäin lukum äärää ja tu otannon bruttoarvoa päivänä tam m ikuuta 99 henkikirjoihin m erkittyyn väestöön, sekä to iselta puolen työntekijäin lukum äärää tu o tan n o n bruttoarvoon, saadaan seuraavat suhdelu v u t: Lääni L än : A rb etaran talet ar d etta &r en d ast obetydligt stó rre i stáderna án pá landsbygden. Jam fór m an á ena sidan forhállandet m ellan a n talet arbetare och den m antalsskrivna befolkningen den januari 99 m ed á andra sidan forhállandet m ellan a n talet arbetare och tillverkningens bruttovarde, sá fár m an foljande relativ a tal: ty ö n tek ijö itä /0:na koko v äestöstä arbetare i % av hela befolkningen tuotantoarvo asukasta kohti tillv erk n in g s värde per invänare Sm k. Fm k. tuotantoarvo ty öntekijää kohti tillv erk n in g s värde per arbetare S m k. Fm k. U udenm aan N y la n d s T urun ja Porin Abo o. B jörneborgs A hvenanm aan A lands H äm een T avastehus V iipurin V ib o rg s M ikkelin S:t M ichels K uopion K u o p io Vaasan V a s a O ulun T Jleäborgs K oko m aa H ela landet 3.i K aupungit Städerna... ] M aaseutu L an d sb y g d en T uotantoarvo työntekijää k o hti osoittaa vuoteen 98 v errattu n a m aaseudulla suurem paa nousua kuin kaupungeissa, k u ten seuraavasta v ertailu sta ilm enee: T illverkningsvärdet p er arbetare utvisar i jäm förelse m ed ár 98 en stö rre steg rin g pá landsbygden än i städerna, sásom fram gár av nedanstáende jäm förelse:

7 3 T uotantoarvo asu k asta koh ti: T illverk n in gsvärd e per invänare: Il-99. &r IS. lisäys ökning K oko m aa H ela la n d e t % K aupungit S täderna M aaseutu L an d sb y g d en Tuotantoarvo työntekijää k o h ti: Tillverkningsvärde per arbetare: K oko m aa H ela la n d e t % K aupungit Städerna M aaseutu L a n d sb y g d e n Seuraavassa taulukossa valaistaan työntekijäin lukum äärää sekä tu o tan n o n brutto arv o a vuosina 98 ja 99 eri teollisuusryhm issä: efterföljande tabell redogöres för antalet arbetare och tillverkningens värde under ären 98 ooh 99 inom de olika industrigrupperna: Teollisuusryhmä. Industrigrupp. Työntekijöitä. Arbetare. 98 luku.antal. 99 luku.antal. erotus skillnad luku. antal. % Tuotannon bruttoarvo. TiUverkningens bruttovärde erotus skillnad. /o M alm innosto M alm uppfordring 79 S u lato t ja m etallien jalo stu slaito k set Sm ält- och m etallförädlin g sv e rk K onepajat M ekaniska verkstäder H ienom pi koneteollisuus F inare m ask in id u stri K ivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteol lisuus Sten-, ler-, glas-, koloob to rv in d u s tri K em iallisten laitteiden valm istusteollisuus In d u stri för tillverk- n ing av kem iska preparater T erva-, öljy-, kum i- ja m uu sell teollisuus Tjär-, olje-, gum m i och sadan in d u stri N ahka- ja karvateollisuus Läder Paperiteollisuus P ap persindustri P uuteollisuus T räin d u stri R avinto- ja nautintoaineteollisuus och h ä rin d u stri... K utom ateollisuus T extilindustri N ärings- och njutningsm e- d e lsin d u stri Valaistus-, voim ansiirto- ja vesi johtoteollisuus B elysnings-, kraftöverförings- och vattenledn in g s in d u stri... G raafillinen teollisuus Grafisk in d u s tr i E dellisiin kuulum aton teollisuus T ili föreg. ej hänförlig industri Y hteensä Summa jl Suuri tu o tan to arv o n lisäys käy erikoisen sei- D en sto ra stegringen i tillverkningens värde v ästi ilm i taulukon viim eisestä sarakkeesta. L u- fram gär särdeles k la rt av den sista kolum nen u ti k u u n o ttam atta m alm innostoa, jo ssa tu o tan to on föreliggande tabell. Med u ndantag av m alm upp-

8 4 vähentynyt, osoittavat kaikkien m uiden teollisuudenhaarain lu v u t nousua, jo p a aina /0:iin saakka, k u ten on laita terva-, öljy-, kum i- j. m. s. teollisuudessa. M aksettujen palkkojen, työntekijää kohti tulevan keskim ääräisen palkan sekä työntekijää kohti tu levan tuotantoarvon m äärät eri teollisuudenhaaroissa ovat seuraavat: fordringen, v arest en tillbakagäng är a tt märkä, före te sifirorna för alla andra g ren ar av den industriella verksam heten e n ste g rin g, tjär-, olje-, gum m i- och sadan in d u stri m ed ända tili %. Inom de olika in d u strigrupperna äro de u t. betalade arbetslönerna, lönen i m edeltal per arbetare sam t tillverkningsvärdet per arbetare följande: Teollisuusryhmä. Industrigrupp. Palkat, Lönet, Palkkaa työntekijää kohti, mk. Lön per arbetare, mk. Tuotantoarvo työntekijää kohti, mk. TiUverkningsvärde per arbetare, mk. M alm innosto M alm uppfordring S ulatot ja m etallien jalo stu slaito k set Sm ält- ooh m etalifö rä d lin g sv e rk K onepajat M ekaniska v e r k s tä d e r... H ienom pi koneteollisuus F inare m askinindustri Kivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- ooh to rv in d u stri K em iallisten laitteiden valm istusteollisuus In d u stri för tillverkning av kem iska p r e p a r a te r Terva-, öljy-, kum i- ja m uu sellainen teollisuus Tjär-, olje-, gum m i- ooh övrig sadan in d u stri N ahka- ja karvateollisuus Läder- ooh h ä r in d u s tr i K utom ateollisuus T ex tilin d u stri P aperiteollisuus P ap p ersin d u stri P uuteollisuus T rä in d u s tri R avinto- ja nautintoaineteollisuus N ärings- ooh njutningsm edelsindustri Valaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtoteollisuus B elysnings-, kraftöverförings- ooh v a tte n le d n in g sin d u stri G raafillinen teollisuus G rafisk in d u s tri o Edellisiin kuulum aton teollisuus T ili föreg. ej hänförlig in d u s tr i K aikki teollisu u d et A lla in d u strier j E rittäin m ielenkiintoista on tarkastaa,kuinka nopeasti työ n tek ijäin palkat kussakin teollisuudenhaarassa ovat nousseet. T ätä nousua osoittavat seuraavat vertausluvut, jotka on saatu työntekijäin keskim ääräisiä vuosipalkkoja vertaam alla vuoden 93 vuosipalkkoihin m itkä on m erkitty = 00. L u v u t ovat seuraavat: Av in tresse ar det a tt b etrak ta arbetslonernas relativa tillv ax t i varje industri for sig. D enna tillv ax t belyses av foljande jam forelsetal, vilka erh állits genom a tt jam fora arbetarnes m edelantal m ed desam m a for ár 93, vilka betecknas = 00. I fraga varande ta l aro foljande: V. Ar S ulatot ja m etallien jalostuslaitokset Sm ält- och m etallförädlingsverk K onepajat M ekaniska v e r k s tä d e r H ienom pi koneteollisuus E inare m ask in in d u stri Kivi-, savi-, lasi-, hiili- ja tu rveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- och to rv in d u stri K em iallisten laitteiden valm istusteollisuus In d u stri för tillv erk n in g av kem iska p rep arater T erva-, öljy, kum i- ja m uu sellainen teollisuus Tjär-, olje-, gum m i- och övrig sadan in d u stri N ahka- ja karvateollisuus L äder- och härindustri K utom ateollisuus T extilindustri

9 5 V. Ar P aperiteollisuus P ap p ersin d u stri P uuteollisuus T rä in d u stri R avinto- ja n au tintoaineteollisuus N ärings- ooh n ju tn in g sm e d e lsin d u stri V alaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtoteoll. Belysnings-, kraftöverförings- och v a tte n le d n in g sin d u stri G raafillinen teollisuus Grafisk in d u stri E dellisiin kuulum aton teollisuus T ili föreg. ej hänförlig in d u s tri K aikki teo llisuudet A lla in dustrier T yöpalkat ovat, kuten luvuista näkyy, hyvin epätasaisesti k o h onneet eri teollisuuden haaroissa. H itain ta on nousu ollu t sellaisissa teo l lisuuksissa, joiden tu o tte ilta m aailm ansodan johdosta ulkom aiset m arkkinat sulkeutuivat, k u ten oli laita paperi- ja puuteollisuuden. Me. talliteollisuudella sen sijaan ennen Venäjän vallankum ousta oli nousukausi suurten sotatarvetilauksien johdosta, ja näissä teollisuudenhaaroissa p alk at nousivat varsin nopeasti.. E rikoisen silm iinpistävä on nousu m yöskin nahkaja karvateollisuudessa sekä kutom ateollisuudessa. Sen seikan valaisem iseksi, m issä m äärin Suom en teollisuus k äy ttä ä ulkom aisia ja kotim aisia raaka-aineita sekä puolivalm isteita, on laad ittu seuraava yhdistelm ä: D e utbetalda arbetslönerna bava säledes, säsom det fram gär av ovannäm nda tal, a tt uppvisa en m ycket ojäm n steg rin g inom de skilda industrigrenarna. D en m insta steg rin g en utvisa sädana industrier, vilkas produkter tili följd av världsk rig et ej lunno avsättn in g pä den utländska marknaden, säsom förhällandet var m ed pappers- ooh träindustrien. M etallindustrien därem ot hade före u tb ro tte t av revolutionen i R yssland a tt uppvisa en stegringsperiod tili följd av P roduktionen för krigsändam äl, och pä d etta om räde av den in d ustriella verksam heten stegrades arbetslönerna m ycket snabbt. Särdeles iögonfallande är ökningen ocksä u ti läder- och härindustrien sam t tex tilin d u strien. F ö r a tt belysa det förhällande, i v ilk et den finländska industrien använder utländska och inhem ska rääm nen och halvfabrikat har efterföljande sam m anställning u tarbetats: Käytettyjen. raakana: Lneiden ja p> uolivaln aisteiden arvo : Värdet a v använ da räämnen i och hi ilvfabrikat: ulkomai s iä : kotimais ua: koko arvo: utlands k a : inhemsh :a: hela värdet: mk. / /o -mk. 0/ /o 000-mk. Malminnosto M alm uppfvrdring loo.o 40. Sulatot ja metallien jalostuslaitokset SmäU- och metall förädlingsverk M asunit - M a s u g n a r A hjotaonta-, m elloitus-, m artini- ja valssilaitokset H ärdsm ide. puddel-, m artin- och v a ls v e r k Konepajat Mekaniska verkstäder Hienompi koneteollisuus Finare m askinindustri Kivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus Sten-, ler- 5 glas-, koi- och torvindustri , L asiteh taat G lasbruk Kemiall. laitteiden valmistusteollisuus Industri för tili verkning av kemiska preparater Terva-, öljy-, kumi- ja muu sellainen teollisuus Tjär-, olje-, gum mi- och övrig sädan in d u s tri Nahka- ja karvateollisuus Läder- och härindustri N ahkatehtaat ja nahkurintyöpajat L äderiabrikeir och g a r v e r ie r ' Jä ik in e te h ta a t Skofabriker

10 K äytettyjen raaka-aineiden ja puolivalm isteiden arvo: Värdet av använda rääm nen och halvfabrikat: u lk o m a isia : k o tim aisia: koko a rv o : ucländska: in h em sk a : kela värdet:. 000-mk. 0 / /o 000-m k. 7. Kutomateollisuus Textilindustri V illatehtaat Y llefabriker P u u v illateh taat B om ullsfabriker P ellavateh das L innefabrik o Trikoon- ja su kan kutom ot Trikot- o. strum pväverier Paperiteollisuus Pappersindustri o P uuh iom ot ja pahvitehtaatträsliperier o. pappiabriker S ellu lo o sa teh ta a t C ellulosafabriker P aperiteh taat Pappersbruk Puuteollisuus Träindustri Sahat ja höylääm öt Sägverk och h y v le rie r loo.o P uusep. ja hu onekaluteht. Sniekerier o. m öbelfabriker R ulla-, rullanem äs- ja nappulatehtaat R u ll-, blockocb pinnfabriker Ravinto- ja nautintoaineteollisuus Närings- och njutningsmedelsindustri M akkaratehtaat K orvfabriker Jauho- ja su u rim o m y lly t M jöl- och gryn k varn ar L eip om ot B a g e r ie r S okeritehtaat S o ck erb ru k loo.o Tupakkatehtaat T o b a k sfa b rik er Valaistus- y. m. teollisuus Belysnings- m. fl. industrier Graafillinen teollisuus Grafisk industri Muu teollisuus övrig industri K aikki teollisuudet Alla industrier T ässä suhteessa on m aailm ansodan puhjettua tavattav issa huom attavaa siirtym istä, sillä kun ulkom aalaisten raaka-aineiden ja puolivalm isteiden arvo oli vielä v /0 ja v o %, oli se v. 98 vain 35.o %. V. 99 se oli taasen n o u ssu t 48.7 /0:iin. Seuraava taulukko valaisee sitä suhdetta, mikä vallitsee m aksettujen työpalkkojen sekä k ä y te t ty jen raaka-aineiden ja puolivalm isteiden välillä to iselta puolen sekä valm istusarvon välillä toiselta puolen, t. s. edelliset lask ettu in a prosenteissa v alm istusarvosta: I d etta avseende har en betydlig förskjutning ä g t rum efter u th ro tte t av världskriget, i det värdet av u tländska raäm nen ooh halvfabrikat, som ännu 96 var 50.3 /o h %, 98 v ar endast 35.0 % A r 99 har denna siffra äter stig it tili 48.7 %. I efterföljande sam m anställning belyses förh állandet m ellan utb etald a arbetslöner ooh v ärd et av använda rävaror ooh halvfabrikat á ena sidan sam t tillverkningens värde ä den andra, d. v. s. de förra beräknade i pro cen t av tillv erk n ingens värde: Palkkaa: Avlöning : Raaka-aineiden ja puolivalm ist. arvo: Värdet av r&ämnen ocli halviabrikat: Valm istusarvo : Tillverkningens värde: OOO-mk. «/ /o 000-mk. / /o 000-mk. Malminnosto M alm uppfordring Sulatot ja metallien jalostuslaitokset Smält- oeh metallförädlingsverk Konepajat Mekaniska verkstäder Hienompi koneteollisuus Finare maskinindustri Kivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- och torvindustri

11 7 Raaka-aineiden ja puolivalmist. Palkkaa arvo : Avlöning : V ä r d e t a f r ä ä m n e n o c h h a l v - f a b r i k a t : Valmistusarvo : Tillverkningens värde : mk. Kemiallisten laitteiden valmistusteollisuus Industri for 0/ /o mk. 0/ /o tillverkning av kemiska p rep a ra ter Terva-, öljy-, kumi- ja m uu sellainen teollisuus Tjär-, olje-, gummi- och övrig sadan industri Nahka- ja karvateollisuus Läder- och härindustri Kutomateollisuus T extilin d u stri Paperiteollisuus Pappersindustri Puuteollisuus Träindustri Ravinto- ja nautintoaineteollisuus Närings- och njutningsm edelsindustri Valaistus y. m. teollisuus Belysnings- m. //. industrier Graafillinen teollisuus Grafisk industri M uu teollisuus - Övrig industri Kaikki teollisuudet Alla industrier K uten ylläolevasta näkyy, m enot palkkoihin ja raaka-aineisiin olivat eri teollisuudenhaaroissa hyvinkin eri su u ret tu o tan n o n b ru tto arvoon verraten. K aikki teo llisuudet m ukaan ottaen työntekijäin p alkat tek iv ät 6.3 % ja raaka-aineet 50.4 % tu o tan n o n bru tto arv o sta eli y h teen sä 66.7 %. Vuonna 93 vastaavat lu v u t olivat 5.8 % ia 57.9 % y h teen sä 73.7 %. Säsom det av ovanstäende fram gär, varierade u t- gifterna för löner 00h använda rääm nen i jäm förelse m ed tillv erk n in g en s brutto v ärd e inom de olika industrig ru p p ern a ofta i hög grad. D ä alla in dustrigrupper m edräknas utgjorde de utbetalda lö n ern a 6.3 /o oed rääm nena 50.4 /0 av tillv e rk ningens bruttovärde, eller tillsam m ans 66.7 %. F ö r är 93 voro de m otsvarande siffrorna 5.8 /o och 57.9 % eller tillsam m ans 73.7 %. M etalliteollisuutta (m ihin kuuluu 4 ensim äistä teollisuuden haaraa) valaisee seuraava tau lukko: M etallindustrien (om fattande de fyra första y r- kesgrupperna) belyses av efterlöljande tabell: ' Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H. V. - H. K. Palkkaus. Avlöning mk. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas värde Tuotantoarvo. Tillverkningens , M etalliteollisuuden työpaikat jakaantuvat erilaisten om istajien m ukaan seuraavasti: P ä olika slag av ägare fördela sig arbetsställen a inom m etallindustrien sälunda: työpaikkoja. arbetsställen. työntek ij. arbetare. tuotantoarvo, tillverk. COO-mk. y k sity iset henkilöt enskilda personer osuuskunnat andelslag osake- ja m uut y h tiö t aktie- och övriga bolag valtio sta tsv e rk e t

12 8 M etallitehtaissa on k ä y te tty seuraavat m äärä t ulkom aisia ja kotim aisia m alm eja sekä m uokattuja ja m uokkaam attom ia m etalleja (taulu 4): Vid m etallverken hava förbrukats de k v an titeter utlän d sk a ooh inhem ska m alm er sam t bearbetade ooh obearbetade m etaller som frarngä av följande sam m anställning (tab. 4): Ulkomaista Kotimaista Yhteensä. Utländska. Inhemska. Summa. määrä, arvo, määrä, arvo, määrä, arvo, värde, värde, värde, mängd, mängd, mängd, ton, ton Järvim alm ia Sjömalm Vuorim alm ia B e rg m a lm T akkirautaa T aokjärn R om ua S k r o t R autaa ja terästä (kaikkia lajeja) Jä rn ooh stäl (alla s l a g ) K ultaa G u ld...kg _ H opeaa S i l v e r... k g « M uita m etalleja O vriga m etaller _ K oneenosia, putkia ja putkenosia y. m. M askindelar, rö r ooh rördelar o. d _ U lkom ainen tu o n ti on vuonna 99 ollut: U nder ár 99 bar im porten frán u tlan d et v ärit: l määrä, tonn. arvo: värde: mängd, 000-mk. M etalleja ja m etalliteoksia M etaller ooh m etallarb eten K oneita, m oottoreja, laitte ita y. m. M askiner, m otorer, apparater m. m R autam alm ia Jä rn m a lm T akkirautaa T a o k jä rn R om ua S k r o t K ankirautaa ja m uotorautaa S tängjärn och fasonjärn M aanviljelyskoneita M askiner för la n d b r u k e t M eijerikoneita M askiner för m ejerihanteringen S ähköteknillisiä koneita E lek tro tek n isk a m askiner E rilaisia k oneita ja koneenosia D iverse m askiner och m askindelar T aulussa 4 ovat m etalliteollisuuden tu o tte e t e site ty t yksityiskohtaisesti. I tabell 4 äro m etallindustriens tillv erk n in g ar detaljerat speoificerade. K ivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus. T äm än teollisuusryhm än keh ity s kuutena viime vuonna on o llu t seuraava: Sten-, ler-, glas-, koi- och torvindustri. U nder de sex señaste áren har utvecklingen inom denna indu strig ru p p v ärit följande: Vuonna. kr. Työpaikkoja. Arbetsställen. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.H.K. Palkkaus. Avlöning. Kaaka-aineiden arvo. BAämnenas Tuotanto - arvo. Tillverkningens

13 9 K olm essa täh än kuuluvassa luokassa, nim ittäin kivilouhoksissa, kivenhakkaam oissa ja kivenhiom oissa, tiiliteh taissa sekä turvepehkutehtaissa, ei lasketa k äytetyille raaka-aineille: kivelle, savelle ja hiekalle sekä tu rp eelle, m itään arvoa. T äm än teollisuuden tärkeim m ät ryhm ät ovat tiilite h ta a t ja lasitehtaat. T iilitehtaiden keh ity s näkyy seuraavasta: F ö r tre av de här ingäende fabriksgrupperna, näm ligen för stenbrott, sten h u g g erier och stensliperier, för tegelbruk sam t för torvströfabriker beräknas in te t värde för de använda rääm nena: sten, lera och sand sam t torv. D e främ sta fabriksgrupperna inom denna industri äro tegelbruken och glasbruken. F ö r tegelbruken ställer sig utvecklingen pä följande sätt: Vuonna. Ar. Työpaikkoja. Arbetss tallen. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Valmistettu tiiliä. Tillverkade tegel. i ooo-s; Tuotantoarvo. Tillverkningens ; L asiteh taista ovat vastaa vat lu v u t seuraavat: F ö r glas bruken äro samma siffroi följande: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Kaaka-aineiden arvo. RAämnenas Työpaikkoja. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tillverkningens K oko teollisuusryhm ässä jakautuvat työpaikat erilaisten om istajien kesken seuraavasti: P ä olika slag av ägare fördela sig arbetsställena inom hela industrigruppen salunda: työpaikkoja. arbetsställen. työntek ijö itä. arbetare. tuotantoarvo, tillv erk n. värde, 000-mk. y k sity iset h enkilöt enskilda p e rs o n e r osuuskunnat andelslag osake- ja m u u t y h tiö t aktie- och ö v n g a bolag k u n n at kom m uner valtio s ta ts v e r k e t K em iallisten laitteiden valm istusteollisuus. Kem iallis-teknillinen teollisuus on m eillä m aailm ansodan p u h jettu a jonkinverran k eh ittynyt. Sitä edustaa vuonna työpaikkaa, joissa on 872 työntekijää ja joiden tuotantoarvo on mk. N äistä on 9 tu litik k u teh taassa y h teen sä 674 työntekijää ja tuotantoarvo mk. V uonna 98 oli näiden tuotantoarvo In d u stri for tillverknîng av kem iska preparater. D en kem isk-tekniska in d u strien har hos oss efter u tb ro tte t av varldskriget i nâgon màn utvecklats. D en rep resen teras ár 99 av 53 arbetsstállen m ed 872 arbetare och e tt tiilverkningsvarde av mk. Av dessa àro 9 tandsticksfabriker m ed 674 arbetare och e tt tillverkningsvarde av mk. D etta till- Teollisuustilasto v. 99. Industristatistik àr 99. 2

14 0 m k. M uiden teknokem iallisten tehtaiden valm istusarvo on huom attavasti kohonnut, nim ittäin m arkasta m arkkaan. V. 93 oli kem iallis-teknillisen teollisuuden palveluksessa vain 925 työntekijää, niistä 606 tulitikkutehtaissa. Terva-, öljy-, kum i- ja muu senlaatuinen teollisuus. T älläkään teollisuudella, johon vuonna 99 kuului 67 työpaikkaa, 84 työntekijää,ja mk:n tuotantoarvo, ei ole huom attavam paa m erk itystä. Suurin tu o tan to arv o on saippua- ja suopatehtaissa, n ousten mk:aan. Nahka- ja karvateollisuus. T ässä ryhm ässä on kehitys kuuten a viim e vuonna ollut- seuraava: verkningsvärde v ar ár mk. Inom andra tekno-kem iska fabriksgrupper h ar tillverkn in gsvärdet anm ärkningsvärt ökats, näm ligen fran mk tili mk. A r 93 var antalet arbetare i den kem isk-tekniskaindustriens tjän st 925, varav 606 voro anställda vid tändstioksfabrikerna. Tjär-, olje-, gum m i- och övrig sädan industri. Icke heller denna industrigrupp har nágon stö rre betydelse m ed 67 arb etsställen, 84 arbetare och e tt tillverkningsvärde av mk, ár 99. S tö rst är tillv erk n in g sv ärd et fö r tväl- och säpfabrikerna, eller mk. Lader- och härindustri. Inom denna grupp fö reter utvecklingen u nder de sex señaste áren följande u tseen d e: Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. R&ämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens o N ah k ateh taista ja nahkurintyöpajoista ovat vastaav at lu v u t seuraavat: F ö r läderfabrikerna och g arverierna aro m otsvarande tai: Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H. V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens : ! o i Jalk in eteh taista taasen ovat vastaavat lu v u t: F ö r skofabrikerna fram gá ä ter följande tai: Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens o

15 N ahkatehtaiden ja nahkurintyöpajojen luvun suureen lisääntym iseen on vaik u ttan u t se, että v. 97 o tettiin m ukaan huom attava m äärä nahkuri ntyöpajoja, jotka olivat kasvaneet niin suuriksi, että niitä ei entisiä m ittap u ita k äy ttäen voitu jättää tilasto sta pois. Sodan alkuvuosina on kum paankin yllä esitety istä teollisuusryhm istä sota suuresti v aik u ttanut. niillä kun oli suuria tilauksia Venäjän valtiolta. V allankum ouksen vaik u tu k set u lo ttu iv at näiden teollisuuksien toim intaan, joka vuodesta 96 lähtien on tu n tu v asti pienentynyt, k u ten lähinnä työntekijäin m äärää osoittavista luvuista käy ilmi. O m istajain m ukaan jakautuvat näm ä ryhm ät s e u r a a v a s t i : D en sto ra ökningen u ti läderfabrikernas ooh g arveriernas antal är en följd därav, a tt är 97 m edtogs e tt betydande antal garverier, vilka hade i den m ân tillvuxit, a tt de efter den gam la m attstooken ej kunde uteläm nas. B ägge dessa in d u strier hava u nder de första krigsaren rö n t stärk t inflytande av kriget, i det de haft sto ra beställningar för ry sk a kronans räkning. R evolutionens inverkan pä dessa gren ar av den in dustriella verksam heten g er sig tiilkänna i den betydliga m inskningen i jäm förelse m ed är 96, vilken m inskning närm ast fram gär av de tai, som angiva arhetarnes antal. I fraga om ägarne fördela sig fahrikerna sä- lunda: työpaikkoja. arbetsställen. työntekijöitä. arbetare. tuotantoarvo, tillverkn. värde, mk. y k sity iset h en k ilö t enskilda p e rs o n e r osuuskunnat a n d e ls la g osake- ja m uut y h tiö t aktie- ooh övriga bolag valtio sta tsv e rk e t o N ahkatehtaissa ja nahkurintyöpajoissa sekä jalkinetehtaissa k äytetty jen ulkom aisten vuotien, nahkojen ja taljojen yhteinen arvo on mk ( mk vuonna 98), kotim aisten m k ( m k vuonna 98) eli yhteensä mk. ( m k vuonna 98). V uotien ja taljojen sekä n iistä valm istettujen teo sten tuonnin arvo oli vuonna 98 vain mk. N ahkaisten jalk in eitten, puolivalm iitkin m ukaan luettuina, tu o n ti on viime vuosina ollut: Vuonna Är. V ärdet av de vid läderfabriker, garv erier och skofabriker förbrukade utländska hudar, skinn och läd er uppgär tili m k ( mk ár 98), av inhem ska tili m k ( ár 98) eller tilisam m ans m k ( m k ár 98). Im porten av hudar och skinn sam t tillverkn in g ar därav hade ár 99 e tt värde av mk. Im porten av skoplagg, även halvfärdiga, av läder har de señaste áren v ärit: määrä, mängd, kg. arvo, värde, mk K utom ateollisuus. K oko täm än teollisuudenhaaran keh ity s kuutena viim e vuonna on ollut seuraava: T extilindustri. F o r hela denna in d u stri visar u t- vecklingen under de sex señaste áren foljande tal: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.-H.K. Palkkaus. Avlöning. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Työpaikkoja. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tillverkningens

16 2 V illatehtaiden k eh ity s näkyy seuraavasta: F ö r yllefabrikerna ställer sig förhallandet pä följande sä tt: Vuonna. Ar. Arbetsställen. ' Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.-H.K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo Tillverkningens , o P u u v illateh taista saam m e seuraavat lu v u t: F ö r botuulista brikerna erhällas följande tai: Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Raaka-ainei-, den arvo. Räämnenas Työpalkkoja. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tillverkningens « M aamme ainoasta p ellavatehtaasta ovat vastaav at lu v u t seuraavat: F ö r lan d ets enda linnefabrik aro m otsvarande ta i följande: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.-H.K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens Ju lk aistak o o n tässä vielä sam at lu v u t trikoonja sukankutom oista: H ä r m eddelas ännu sam m a tai för trikot- ooh strum pväverierna: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.-H.K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens x

17 3 Villa-, puuvilla- ja pellavatehtaissa käytetty jen tärkeim pien raaka-aineiden k u lu tu s näkyy seuraavasta yhdistelm ästä: F örbrukningen av de förnäm sta rävarorna vid ylle-, bom ulls- och linnefabrikerna fram gär av följande sam m anställning: Puuvillaa: Villaa, tekovillaa, nukkavillaa ja ryysyjä: Bomull : U ll, konstull shoddy och lump: Vuonna. ulkomaista ulkomaista kotimaista yhteensä Ar. utländsk utländsk inhemsk summa i Vuonna. Är. ulkomaista utländsk Pellavaa, rohtimia, hamppua ja jutea y. m.: Lin, hlär, hampa, jäte, m. m.: kotimaista inhemsk yhteensä summa N äissä teh taissa valm istettiin ja k äy tettiin lank aa seuraavat kiloissa ilm o itetu t m äärät: Vid dessa fabriker var tillverkningen ooh användningen av garn följande, u ttry o k t i kg: Omassa kehrää- Siitä Ostisttua lan kaa: Omassa kutomössä valm istettu lanka. lilköpt gai n: ty lanka. myyty. mossa käytet I eget spinneri Därav uik. kotini. yht. I eget väveri tillverkat garn förs&lts. uti. inh. summa anväut garn. V illatehtaissa Y llefabriker P u uvillatehtaissa B om ullsfabriker P ellavatehtaissa L innefabriker T ärkeim pien kehruuaineiden tu o n ti on sam oina vuosina ollut seuraava: U nder sam m a ar har im porten av de främ sta spanadsäm nena stä llt sig pä följande sä tt: Vuonna. Är. Lampaanvillaa: Färull: Nukkavillaa ja villakarikkeita: Shoddy och ylleavf ali : Puuvillaa: Bomull : Pellavaa: L in: _ O

18 L angan ja rihm an sekä nuoranpunontatuotteiden tu onnin arvo nousi vuonna m arkkaan sekä kudoksien arvo m arkkaan. E dellisen tavararyhm än vientiarvo oli m k ja jälkim m äisen mk. K utom ateollisuuden kaikki te h ta a t jakautuvat erilaisten om istajien kesken seuraavasti: 4 V ärdet av im porten ay g am och trá d sam t repslageriarheten steg ár 99 till m k sam t av vävnader tili mk. V ärdet av exporten i'ör den förra gruppen av v aror var m k sam t för den señare mk. P a olika slag av ägare fördela sig Samtliga fabriker inom tex tilin d u strien sälunda: tuotantoarvo, työpaikkoja. työntekijöitä, tillvärkn. värde, arbetsställen. arbetare. 000-mk. y k sity iset h enkilöt enskilda p e rs o n e r osuuskunnat a n d e ls la g osake- ja m uut y h tiö t aktie- ooh övriga bolag Paperiteollisuus. Koko tä tä teollisuudenhaaraa silm älläpitäen on kehitys k u u ten a viime vuonna o llu t seuraava: P appersindustri. F ó r in d u strien i sin helhet h a r utvecklingen u nder de sex señaste áren v a rit foljande: Vuonna. Ár. Työntekijöitä. Arbetare Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens ? * P uuhiom oista ja p ahvitehtaista ovat vastaavat tiedot seuraa vat: E nahanda uppgifter för träslip eriern a och pappfabrikerna aro: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.-H.K. Raaka-ainei- Palkkaus. den arvo. Avlöning. i Räämnenas Í Työpaikkoja. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tillverkningens mk Selluloosatehtaista taasei seuraavat: ovat m linitut lu v u t F ö r cell jande: ulosafabrikei n a aro nam n d a ta i föl- Vuonna. Ar. Työpaikkoja. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Arbe testailen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens

19 5 P ap eriteh taista ovat näm ä lu v u t seuraavat: F ör pappersbrviken fram gä sam m atal urföljande: Vuonna. Är. työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drifkrait. H.V.-H.K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens Puuhiom oissa, selluloosa- ja pahvitehtaissa sekä p ap eriteh taissa k u lu te tu t raaka-aineet ja puolivalm iit teo llisu u stu o tteet näkyvät seuraavasta yhdistelm ästä: D e vid träsliperierna, cellulosa- och pappfabrik ern a ävensom pappersbruken förbrukade raäm - nena ooh halvfabrikaterna fram gä av efterföljande sam m anställning: Vuonna. Ar. Hiomapuita: kotimaisia Siipved: inhemsk Selluloosapuita: kotimaisia Cellulosaved: inhemsk m3 m3 Puuvanuketta: kotimaista Trämassa: inhemsk Paperikarikkeita: kotimaisia Pappersavfall: inhemskt 000-mk > <>32.o Vuonna. Ar. ulkomaisia utländsk R y y s y i ä : L u m p: kotimaisia inhemsk yhteensä summa Selluloosaa: Cellulosa: kotimaista inhemsk Oikivanuketta: Halmmassa: ulkomaista. utländ ooo-mk ^ « ' K uutena viim eksi kuluneena vuonna ovat kaikki pap eriteo llisu u tta v arten tarv ittav ien raaka-aineiden h in n at yleensä nousseet, joka käy ilm i seura vassa esitety istä keskihinnoista: Hiomapnut Slipvedperm 3. U nder de närm ast förflutna sex ären hava p risern a pä alla för pappersindustrien behövliga rävaror,i allm änhet stigit, v ilket ädagalägges genom följande m edelpriser: Selluloosapuut Cellulosaved per m \ Puovanoke tonnilta. Tramassa per R y y s y t Immp ulkom. utl. tonnilta per kotiin. inh. tonnilta, per : :9 6 4 :32 7 :43 373:2 6: : :9 40:2 6: :05 9:9 2 39: :25 270: : 8: :4 327: : :22 2 4: :84 477:4 076: : :86 400: 83 47: :8

20 6 Puuhiom ojen ja pahvitehtaiden, selluloosa- ja p aperitehtaiden tu o tan to arv o t ovat o lleet seuraav at (yksityiskohtaisem m at tied o t tau lu ssa 4): T illverkningsm ängderna inom träslip eriern a ooh pappfabrikerna, oellulosafabrikerna ooh pappersbruken hava v ärit följande (för detaljer hänvisas tili tabell 4): Vuonna. Ar. Puuvanuketta. Trämassa : kuivaa torr märkää vät ruskeata brun Puupahvia: Träpapp : valkoista vit t nnia. Ryysypahvia: Lumppapp : Paperia: Papper : Vuonna. Ar. valkaistua blekt Sulfaattiselluloosaa : Sulfatcellulosa : valkaisem, märkää oblekt, vät valkaisem, kuivaa oblekt, torr valkaistua. blekt Sulfiittiselluloosaa: Sulfitcellulosa : valkaisem, märkää oblekt, vät valkaisem, kuivaa oblekt, torr Paperiteollisuudessa k äytety istä raaka-aineista tahi puolivalm isteista tuodaan m aahan yleensä ainoastaan ryysyjä. Täm än tuonnin suuruus kuuten a viim e vuonna on o llu t: Vuonna. Âr. arvoltaan: värda: m k > A v ràv aro r eller halvfabrikat, Vilka anvândas i pappersindustrien, im porteras i allm ânhet, fôrutom kem ikalier, endast lum p. S torleken av denna im p o rt under de senaste sex âren har v arit: Paperiteollisuuden tu o tteid en vienti on ollut E x p o rten av pappersindustriens alster bar seuraava: g e sta lta t sig salunda: Vuonna. Âr. Puuvanuketta: - T rä m a s s a hiottua s i p a d k em i a i s t a kemisk märkää vât kuivaa torr markää vât kuivaa torr mk. tonnia, '

21 7 Vuonna. Är. Pahvia: P a p p: puusta - av trä ryysyistä av lump mk. Paperia: P a p p e r: Paperiteoksia: Arbeten av papper och papp: mk o P aperiteollisuuden työpaikat jak au tu v at erilaiste n om istaiain kesken seuraavasti: P ä olika slag av ägare fördela sig arbetsställena inom pappersindustrien salunda: työpaikkoja. arbetsställen. työntekijöitä. arbetare. tuotantoarvo, tillv erk n. värde, 000-m k. y k sity iset hen k ilö t enskilda p e rs o n e r osake- ja m uut y h tiö t aktie- och övriga bolag / valtio s ta ts v e r k e t Puuteollisuus. K oko täm än teollisuuden kehi- T räindustri. F ö r hela d e n n a in d u strig ru p p h a ru t- ty s näkyy seuraavasta yhdistelm ästä: vecklingen v ärit den som fram gär av nedanstäende: Vuonna. Ar. Arbetss talien. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Itaaka-aineiden arvo. Bäämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens P uuteollisuudessa on sahoilla ensi sija. Nii- Inom träin d u strien är det sägarna som intaga den k eh ity stä valaisee seuraava yhdistelm ä: första rum m et. B eträffande dem är utveoklingen äskädliggjord i följande sam m anställning: Vuonna. Ar. Arbetss talien. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlöning mk. Baaka-aineiden arvo. Bäämnenas Työpaikkoja. Tuotantoarvo. Tillverkningens Sahateollisuus on teollisuuksistam m e eniten saan u t tu n te a sodan vaikutusta, m aastavienti kun on o llu t kokonaan pysähdyksissä. Seurauksena tästä Sägindustrien är den av vara industrier, som m est haft känning av k rig ets inverkan, i d et a tt exporten nastan alldeles avstannat. T ili följd Teollisuustilasto v. 99. Industristatistik är 99. 3

22 8 sekä senvuoksi, e ttä lau tatarh at pian täy tty iv ät sahatulla tavaralla, o vat m onet sah at k atso n eet olevansa p akotettuja vuosi vuodelta yhä supistam aan työntekijäin m äärää ja rajoittam aan tu o tan toa. Suuri osa sahoista on kokonaan seisau ttan u t ty ö t. N äiden seibkain vaikutukset tu le v a t selvästi näkyviin työpaikkojen ja työntekijäin lukum äärän vähentym isessä m aailm ansodan puhkeam isesta lähtien. O sittain johtuu työpaikkojen huom attava vähennys m yöskin siitä, e ttä pienet kotitarvesahat on jätetty pois, ne kun eivät ole teo llisu u sy rity k siä sanan varsinaisessa m erkityksessä. Täm ä vaik u ttaa hyvin vähän m uihin tauluissa m ainittuihin lukuihin. V uosi 99 osoittaa jo sahateollisuudessakin m elkoista nousua. S ahattujen tukkien lukum äärä on ollut: härav och em edan brädgärdarna sn art blivit överfyllda m ed försägad vara, hava de flesta säg ar s e tt sig tv u n g n a a tt är öfter är beständigt förm inska arhetarnes antal och inskränka P roduktionen. E n sto r del sägar har h eit och hälla t n ed lag t sin verksam het. D essa förhällanden ge sig ty d lig t tillk än n a frän och m ed världskrig ets u tb ro tt i de stä rk t m inskade talen för arbetsställenas och arbetarnes antal. T ill en del beror den stark a m inskningen i arbetsställenas antal därpä, a tt de sm ä husbehovss&garna, säsom icke varande in d u striella fö retag i egen tlig bem ärkelse, uteläm nats. D e tta in v erk ar m ycket lite t pä övriga i tabellen m edtagna tal. A n talet stook som försägats h ar v ärit: V uonna. - A r. kpl. st. Vuonna. Är k p l. s t. V u o n n a. A r. k p l. s t V alm isteiden yksityiskohtainen jako näkyy tau lu sta 4. Puiden ja p uuteosten koko viennin arvo sekä täm ä arvo p ro sen ttein a maan koko viennin arvosta on ku u ten a viim e vuonna ollut: B etraffande detaljer i avseende á produktionen hanvisas till tab ell 4. V ardet av exporten av tra och tráarb eten jam te d etta varde i p rocent av landets hela exportvarde har under de señaste sex áren v arit: u V u o n n a. À r. Arvo Vfirde /, : n a k o k o v i e n t i a r v o s t a. I / ay hela e x p o r t v & r d e t E rilaisten puutavarain vientim äärät ovat olleet: E xportm ängderna för olika slag av trävaror hava v arit: Puuaineita, honkaisia tai kuusisia: Trävirke av furu eller gran: Vuonna. Àr. valmistamattomia. oarbetat. m veistettyjä tai osittain sahattuja. tillhugget eller delvis sagat. m* lankkuja. piankor. m3 battensia. battens. m lautoja. brader. m3 muita sahattuja ja puoleksi jalostettuja. annat sägat och haivtörädiat. m3 Puuaineita muita kotimaisia puulajeja. Trävirke av andra inhemska träslag. m3 Puuteoksia. Träarbeten

23 9 L ähinnä sahoja on puusepän työpajoilla ja N äst sägarna in taga snickerierna ooh möbelh uonekalutehtailla huom attavam pi sija puuteolli- fabrikerna e tt m era fram stäende rum inom träsuudessa. N iiden keh ity stä valaisee seuraava industrien. U tvecklingen för dem belyses av yhdistelm ä: efterföljande: Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoim a Drivkraft H.V.-H.K. Palkkaus Avlöning Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo Räämnenas värde Tuotantoarvo Tillverkn in gens värde o L opuksi esitettäk ö ö n vielä v astav at lu v u t ru lla- rullanem äs- ja n ap p u lateh taista: S lutligen m eddelas h ä r m otsvarande ta i för rull-, blook- ooh pinnfabrikerna: Vuonna. Är. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima Drivkraft H.V.-H.K. Palkkaus Avlöning Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo Räämnenas värde Tuotantoarvo Tillverkningens värde P uuteollisuuden työpaikat jakautuvat om istajani m ukaan seuraavasti: I avseende ä ägarne fördela sig sam tliga arbetsställen inom träin d u strien sälunda: työpaikkoja. työntekijöitä. tuotanto arvo, tillverkn. värde, arbetsställen. arbetare. 000-mk. y k sity iset h enkilöt enskilda p e rs o n e r osuuskunnat andelslag osake- ja m uut y h tiö t aktie- ooh övriga bolag o kunnat k o m m u n e rn a valtio s ta ts v e r k e t R avinto- ja nautintoaineteollisuus. Veromylly istä ei ilm oiteta työntekijäin palkkaa eikä jauhettavaksi jätety n ja jauhetun viljan arvoa. K oko täm än teo llisuusryhm än keh ity s näkyy seu raav asta: N ärings- och njutningsm edelsindustri. P ö r tullm jölkvarnarna uppges varken arbetarnes avlöning eller den i kom m ission förm alade spannrnälens F ö r hela industrigruppen ställer sig utvecklingen sälu n d a: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V.-H.K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens 93;

24 20 E rikseen so k eriteh taista vastaavat lu v u t ovat seuraa v at: S ärskilt tö r sockerbruken aro m otsvarande ta i följande: Vuonna. Ar. Työpaikkoja. Arbetss tallen. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H.K. Palkkaus. Avlöning.,000-mk. Raaka-aineiden arvo. iláiimnenas 000-mk Tuotantoarvo. Tillverkningens T upakkatehtaiden keh ity s on o llu t seuraava: F ö r tobaksfabrikerna gälla följande tai: Vuonna. Ar. Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. - H.K. Palkkaus. Avlöning. Kaaka-aineiden arvo. Räämnenas Työpaikkoja. Arbetsställen. Tuotantoarvo. Tillverkningens Sokeritehtaissa on k ä y te tty k g raakasokeria, arvo mk. Sam ana vuonna oli tu o n ti kg ja sen arvo mk. T uotanto nousee kiloon sokeria, jo n k a arvo on mk. K aram elli-, m arm elaati-, kaakao- ja suklaatehtaissa on k u lu te ttu vain ulkom aista sokeria m arkan arvosta. K alja- ja olutpanim oissa on kuutena viime vuonna k u lu te ttu m altaita seuraa vat m äärät: Vid sockerbruken ha va anvants kg rásocker, varda mk. Im porten v ar u n der sam m a &r k g m ed e tt várde av mk. T illverkningen u p pgár till 7477 k g socker m ed e tt várde av mk. Vid karam ell-, m armelad-, kakao- och chokladfabrikerna h ar fdrbrukats u tlan d sk t socker till e tt várde av mk. Vid svagdricks- och olbryggerierna har atgángen av m alt u nder de sex señ aste áren v arit: K a j a p a n i m o i s s a : V i d svagdrieksbryggerierna: Vuonna. Ar. ulkomaisia. utländsk. kotimaisia. inhemsk. yhteensä. summa l l l. i

25 2 Vuonna. Ar. O utpanimoissa: Vid ö b r yggerierna: ulkomaisia utländsk kotimaisia inhemsk yhteensä -summa Seuraavasta yhdistelm ästä näkyy paloviina- B eträffande förbrukningen a v räv ara och tillverkpolttim ojen ja hiivatehtaiden raaka-aineen kulu- ningen vid brännvinsbrännerierna och jästiabrikertu s ja tu o tan to : na läm nar följande sam m anställning upplysning: Vuonna. Ar. Käytetty ruista, ohraa ja kauraa: Förbrukat räg, kom ooh havre: ulkomaista utländsk kotimaista inhemsk yhteensä summa o Vuonna. Ar. Käytetty maissia: ulkomaista. Förbrukad majs: utländsk. raakaväkiyilnaa, 000-litroin. räsprit. 000-tal liter. Valmistettu: Tillverkat: polttoväki viinaa, 000-litroin. brännsprit, 000-tal liter. hiivaa, tonnia, jäst, Koko tuotannon arvo, Hela tillverkningsvärdet *) ; K u lu tetu n raakatupakan (tupakanlehtien ja v arsien) m äärää sekä tu o tan n o n su u ru u tta tä r keim m issä tuotantolajeissa valaisevat seuraavat lu v u t: M ängden inom tobaksfabrikerna förbrukad rätobak (blad och stjälk) sam t tillv erk n in g en s storlek inom de huvudsakliga branscherna belysas av efterföljande tabell: K äytetty raakatupakkaa : Förbrukad rätobak : Valm istettu: Tillverkat: Vuonna. Ar. sikareja, mille. cigarrer, mille. paperosseja, mille. cigarretter. mille. toppa- ja suutupakkaa, Kardus- o. tuggtobak. nuuskaa, snus, , o *) Siihen lisäksi pakettia. ) D ärtill paket.

26 22 T upakan tu o n ti on k u u ten a viim e vuoten a ollut seu raav a: U nder de sex señaste áren har im porten av tobak v arit foljande: Vuonna. Ar. Valmistumatonta lehtitupakkaa : Oarbetad, i blad: 000-rnk. Valmistumatonta varsitupakkaa : Oarbetad, i stjälk: Sikareja: Cigarrer : kg ' Vuonna. Ar. Paperosseja : Cigarretter : kg. Piipputupakkaa: Röktobak m. m.: Nuuskaa: Snus: Koko arvo, Hela värdet, O.oi Jo s valm istettu ihin m ääriin lisätään tuonnin m äärä ja siitä vähennetään viennin m äärä, niin saadaan oman m aan kulutus. T äten saadaan vuodelta 99 seuraavat luvut, jolloin 200 sikarin on edelly te tty painavan yhden kilon ja 000 paperossin y h tä paljon: L ägges tili a llt det som tillv erk ats i landet det som im p o rterats och frändrages a llt som exporterats, sä erhälles d et som i landet konsum erats. P a d etta sä tt erhällas följande ta l för är 99, varvid 200 cigarrer an tag its väga kg och 000 cig a rre tte r lika m ycket: Sikareja, Cigarrer, m ille. Paperosseja, Cigarretter, m ille. P iip p u tu p ak kaa, ton nia. R öktobak, N uuskaa, to n n ia. Sn us, to n. V alm istettu T illverkade T uotu Im p o rte ra d e Y h teen sä Summ a V iety E xporterade K oko kulu tu k sen arvo taasen saadaan seuraavalla tavalla: K u lu tettu E örbrukade V ärdet av hela förbrukningen fas ätcr pä följan d e sä tt: V alm istuksen arvo V ärdet av tillverkningen m k T u otujen sikarien arvo V ärdet av im porterade o ig a rre r i> paperossien arvo V ärdet av im porterade o igarretter T uodun piipputupakan y. m. arvo V ärdet av im porterad röktobak m. m nuuskan arvo V ärdet av im porterat s n u s Y hteensä Summ a mk V iennin arvo V ärdet av e x p o rte n i> K ulutuksen arvo V ärdet av förbrukningen m k Maan koko väkilukua silm älläpitäen tulee D etta belopp fördelat pä landets m antalsskrivna tästä m äärästä 53 m k 9 p. asukasta kohti. befolkning g e r 53 m k 9 p. p er invänare.

27 23 R avinto- ja nautintoaineteollisuuden työpaikat jak au tu v at om istajien m ukaan seuraavasti: P á ägarne fördela sig arb etsställen a inom närings- ooh njutningsm edelsindustrien sälunda: tuotantoarvo, työpaikkoja. työntekijöitä. tillverkn. värde, arbetsställen. arbetare. 000-mk. y k sity iset h enkilöt enskilda p e rs o n e r osuuskunnat a n d e ls la g osake- ja m uut y h tiö t aktie- ooh övriga bolag , k u n n at kom m uner valtio s ta ts v e r k e t Valtion ja kuntien työpaikat ovat verom yllyjä. V alaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtolaitokset. T äm än teollisuusryhm än k eh ity stä valaisee seuraava taulukko: K om m unernas ooh statsv erk ets arbetsställen äro tullm jölkvarnar. B elysnings-, k raitöverförings- och v attenledn ingsindustri. U tveoklingen inom denna industrigrupp belyses av efterföljande tabell: Vuonna. Ar. Työntekijöitä..Arbetare. Käyttövoima. Drivkraft. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens S K u lu tetu n raaka-aineen arvon ovat ilm oittaneet ainoastan kaasulaitokset. E rilaisten om istajien kesken jakautuvat ty ö p aikat seuraavasti: V ärdet av förbrukad rävara anges endast för gasverken. P ä olika slag av ägare fördela sig arbetsställena sälunda: tuotantoarvo, työpaikkoja. työntekijöitä. tillverkn. arbetsställen. arbetare. y k sity iset h enkilöt enskilda p e rs o n e r osuuskunnat a n d e ls la g osake- ja m u u t y h tiö t aktie- och övriga bolag k u n n at kom m uner valtio sta tsv e rk e t V altion työpaikka on kaasulaitos. S tatsv erk ets in rättn in g är e tt gasverk. G raafillinen teollisuus. T äm än teollisuusryhm än o lo t ovat kuuten a viim e vuonna olleet se u ra a v a t: G rafisk industri. Inom denna grupp hava förhállandena u nder de sex señaste áren g estaltat sig säsom fram gär av n ed anstäende: Vuonna. Ar Työntekijöitä. Arbetare. Käyttövoima. Drivkrait. H.V. H. K. Palkkaus. Avlöning. Työpaikkoja. Arbetsställen. Raaka-aineiden arvo. Räämnenas Tuotantoarvo. Tillverkningens * o

28 24 K ulutetun paperin arvoksi on ilm o itettu mk. V altion om istam at kaksi työpaikkaa ovat V altio n eu v o sto n kirjapaino maan suurin siviilikirjapaino ja Suom en L eim akonttori, jo ssa kartta-, posti- y. m. m erkit painetaan. D e t konsum erade pappret har a n g iv its haftett värde av mk. D e tvänne statsverk et tillh öriga arbetställena aro Statsrädets tryokeri landets största civiltryckeri ooh F in lan ds Stäropelkontor, där kartam ärken, postm ärken och dylikt tryckas. E dellisiin ryhm iin k u u lu m a to n teollisu u s. Tällä viim eisellä ryhm ällä ei o le suurem paa m erkitystä, ja siihen kuuluu ainoastaan m uutam ia ajoneuvotehtaita, lelu teh taita y. m. In du stri, som ej är att h änföras tili föregäende grupper. D enna sista grupp är utan större bety d e lse ooh om fattar endast nägra äkdonsfabriker, leksaksfabriker m. m. Työpaikkojen om istajat. T aulussa 5, jo k a on jä te tty julkaisem atta, ovat työpaikat ry h m itety t läänittäin, kaupungit ja m aaseutu erikseen, omistajain sa ja tu o tantoarvonsa suuruuden m ukaan. T uotantoarvonsa m ukaan jakautuvat teollisuuslaito k set ja niiden työ n tek ijät seuraavasti: Valmistusarvo: Tillverkningsvärde: Kaupungit :Städer: työpaikk. arbetsst. A rbetsstállenas ágare. I den opublicerade tab ellen 5 aro arbetsstállen a ordnade efter lán, sarsk ilt fór sig stáder och landsbygd, deras ágare och tillverk ningsvardets storlek. M ed hansyn till tillverk n in gsvard et fórdela sig arbetsstállen a och deras arbetare sálunda: työnt arbetare. Maaseutu: Landsbygd: työpaikk. työnt. arbetsst. arbetare. Koko maa: Hela landet: työpaikk. työntek. arbetsst. arbetare. ilm oittam atta icke a n g iv e t alle u nder m k s m k ja enem m än och m era Y hteensä Sum m a E nsim aiseen ryhm ään, työpaikkoihin, joiden tuotantoarvoa ei ole ilm oitettu, kuuluvat epäitsenäiset korjaustyöpajat ja verom yllyt. J o s vertaa y llä o le v ia lukuja vastaaviin lukuihin ed ellisiltä vuosilta, huom aa lukujen sään n öllisesti laskevan sella iste n työpaikkojen ryhm issä, joiden tuotantoarvo on ja markan välillä, kun n e taas ovat huom attavasti k oh onn eet niissä, joiden tuotan toarvo o n m arkkaa ta i sitä enem m än. Täm ä riippuu lähinnä rahan arvon alentum isesta. E ro tu k set eri ryhm issä käyvät ilm i seuraavista luvuista: T ill den första gruppen, arbetsställen utan a n givet tillverk ningsvärde, höra m indre reparationsverkstäder sam t tullm jölkvarnar. Jäm för m an ovannäm nda siffror m ed m otsvarande siffror for närm ast förflutna &r sä finner man, att talen g ä tt ned för de grupper av arb etsställen, v ilk as tillv erk n in g varierar frän 5000 ända till m k, m edan de icke o b ety d lig t g ä tt upp för de stö rsta inrättningarna m ed e tt produktionsvärde överstigan de mk. D etta beror närm ast pä prisniväns förhöjning. D ifferenserna fram gä av följande siffror: V alm istusarvo: Työpaikkoja : A rbetsställen: T yöntekijöitä: Arbetare: Tillverkningsvärde : m k mk ja enem m än och m era

29 25 Sen seikan valaisem iseksi, m ontako työntekijää tu lee keskim äärin kutakin teollisuusliikettä kohti edelläm ainituissa eri ryhm issä, saadaan seuraavat lu v u t: T uotantoarvo: T illv erk n in g sv ä rd e: T yöntekij. työp. kohti. Arbetare per arbetsställe. ilm oittam atta icke angivet. 2.6 alle under mk... 6.o m k U pplysning om huru m anga arbetare i medelta l kom m a pá varje arbetsställe inom här ovan angivna grupper fär m an av följande sam m anställning: Tuotantoarvo: Tillverkningsvärde: T yöntekij. työp. k oh ti. A rbetare per arbetsställe m k m k ja enem m än och merii 20.6 K aikki liikeet A lla arbetsställeil 22.8 O m istajien m ukaan jakautuvat teollisuusliikkeet seuraavalla tavalla: O m istajat: A g a re : Jo s jätäm m e pois ne v errattain harv at laitokset, jo tk a kuulu v at osuuskunnille, kunnille ja valtiolle, niin jakautuvat y k sityisten henkilöiden sekä osake- ja m uiden yhtiöiden om istam at liikkeet eri tu otantoryhm issä seuraavasti: I avseende a ägarne fördela sig arbetsställena pá följande sätt: K a u p u n g it: Städer: työpaikk. arbetsst. työnt.. arbetare. M aaseutu : Landsbygd : työpaikk. työnt. arbetsst. arbetare. U tläm nar m an de re la tiv t fätaliga in rättn in g ar som tillh ö ra andelslag, kom m uner och statsverk e t fördela sig de arbetsställen, som ägas av enskilda p ersoner sam t aktie- och övriga bolag, pä följande s a tt för de olika grupperna av tillv erk n in g sv ärd et: Yksityiset henkilöt: Osake- ja muut yhtiöt: Tuotantoarvo: Enskilda personer: Aktie- och övriga bolag: Tillverkningsvärde: työpaikkoja. työntekijöitä. työpaikkoja. työntekijöitä. arbetsställen. arbetare. arbetsställeu. arbetare. ilm oittam atta ick e a n g i v e t a lle under m k * m k ja enem m än och m erä Y h teen sä Sum m a Koko m aa: H ela lan d et: työpaikk. tvönt. arbetsst. arbetare. Y ksityiset henkilöt E nskilda personer O suuskunnat A ndelslag O sake- ja m uut y h tiö t A ktie- och övriga b o l a g K u n n at K om m uner V altio S tatsv erk et Y hteensä Summ a T ästä näkyy osake- ja muiden yhtiöiden sekä yksityisten henkilöiden om istam ien liikkeiden eroavaisuus. Sam alla kun jälkim äisissä on k eskim äärin 5.5 työntekijää, on vastaava luku edellisissä Y ksityisten henkilöiden ja yhtiöiden om istam ien liikkeiden eroavaisuutta teollisuuslajeittain valaisee seuraava taulukko: H ar fram tráder skillnaden m ellan arbetsstallen som agas av enskilda personer och av aktie- eller andra bolag. M edan de forra i med eltal hava 5.5 arbetare, ár m otsvarande ta l for de señare I foljande tabell fram tráder skillnaden enligt in d u striart m ellan arbetsstállen som ágas av enskilda personer och av aktie- och ovriga bolag: Teollisuustilasto v. 99. Industristatistik Industrislatistik ár 99. 4

30 26 Teollrsuuslaji. Industriart. Työpaikkoja. Arbets- Btällen. Yksityiset henkilöt. Enskilda personer. Työntekijöitä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tillverkningens värde, Osake- ja muut yhtiöt. Aktie- och övriga bolag: Työpaikkoja. Arbetsstäilen. Työntekijöitä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tillverkningens värde, M alm innosto M alm uppfordring... S ulatot ja m etallien jalostuslaitokset Sm ält- och m etallförädlingsverk K onepajat M ekaniska v e rk s tä d e r H ienom pi koneteollisuus F inare mask inindustri o Kivi-, savi-, lasi-, hiili- ja tu rveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- ooh to rvindustri K em iallisten laitteiden valm. teollisuus Ind. för tillv. av kem iska p rep arater Terva-, öljy-, kum i- y. m. s. teollisuus Tjär-, olje-, gum m i- o. övr. s&d. industri N ahka- ja karvateollisuus Läder- ooh h ä rin d u stri K utom ateollisuus T ex tilin d u stri P aperiteollisuus P ap persindustri P uuteollisuus T r ä in d u s tr i R avinto- ja nautintoaineteollisuus N ärings- ooh njutningsm edelsindustri Valaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtoteollisuus B elysnings-, kraftöverlöringsoch v a tte n le d n in g sin d u stri G raafillinen teollisuus Grafisk industri E dellisiin kuulum aton teollisuus T ili föregäende ej hänförlig in d u s tr i Y hteensä Sum m a 9t O suuskuntien, kuntien ja valtion m erkitys Synnerligen rin g a är andelslagens, kom m unerteollisuustoim innan harjoittajina on varsin vähäi- nas sam t statsv erk ets betydelse som industriidnen, k u ten seuraavat lu v u t o soittavat: kare, vilk et fram gär av följande siffror: Teollisuuslaji. Industriart. Osuuskunnat. Andelslag. Kunnat. Kommuner. Valtio. Statsverket. Työpaikkoja. Arbetsställen. Arbetare. Työntekijöitä. I Tuotantoarvo, > Tillverknin- I gens värde, Työpaikkoja. Arbetsställen. : Työntekijöitä. Arbetare.! Tuotantoarvo, Tillverknin- gens värde, \ Työpaikkoja, i Arbetsställen. i Työntekijöitä. Arbetare. Tuotantoarvo, Tillverkningens värde, S ulatot ja m etallien jalostuslaitokset Sm ält- ooh m etallförädlingsverk.... i :3 K onepajat M ekaniska v erkstäder K ivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- o. to rvindustri K em iallisten laitteiden valm. teollisuus Ind. fö r tillv. av kem iska preparater Terva-, öljy-, kum i- y. m. s. teollisuus Tjär-, olje-, gum m i- o. övr. säd. industri N ahka- ja karvateoll. L äder- o. h&rind K utom ateollisuus. T e x tilin d u stri P aperiteollisuus P a p p e rs in d u stri P uuteollisuus T rä in d u stri R avinto- ja nautintoaineteollisuus N ärings- ooh njutningsm edelsindustri V alaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtoteollisuus B elysnings-, kraftöverförings- och vattenledningsindustri G raafillinen teollisuus Grafisk industri Y hteensä Sum m a

31 27 E ri om istajaryhm ien m erk ity stä teollisuudessam m e valaisee yllä olevien absoluuttisten lukujen lisäksi seuraava taulukko, josta teollisuuslajeittain käy ilmi, m ontako pro sen ttia kussakin om istajaryhm ässä työntekijäin luku oli työntekijäin koko m äärästä sekä m ontako pro sen ttia valm istusarvo oli valm istuksen koko arvosta. D e skilda gruppernas betydelse för v ar industri belyses av ovanstäende absoluta siffror sam t dessutom av följande tabell, varav fram gär enligt resp. in d u striart buru m anga p rocent de skilda gruppernas arbetarantal utgjorde av hela arbetarantalet ocb huru m ánga procent tillverkningsv ärd et u tgjorde av tillv erk n in g en s hela Teollisuuslaji. Industriart. Työntekijät '/ ma työpaikoissa, joita omistivat: Arbetare i % vid arbetsställen, som ägdes av: i yksityiset henkilöt, enskilda personer. yhtiöt. aktie- o. övr. bolag. I osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valtio, statsverket. Yhteensä. Summa. Tuotannon bruttoarvo %:na työpaikoissa, joita omistivat - Tillverkningens bruttovärde i %, som ägdes av: M alm innosto M alm u p p fo rd rin g... loo.o loo.o loo.o loo.o S ulatot ja m etallien jalo stu slaito k set Sm ält- och m etallfö rädlin g sv erk loo.o loo.o K onepajat M ekaniska v e r k s tä d e r loo.o loo.o H ienom pi koneteollisuus F inare m askinin d u s tr i loo.o loo.o K ivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus - Sten-, ler-, glas-, koi- och to rv in d u stri K em iallisten laitteid en valm. teollisuus loo.o loo.o In d u stri för tillv erk n in g av kem iska prep arater loo.o T erva-, öljy-, kum i- j. m. s. teollisuus 5.3 loo.o Tjär-, olje-, gum m i- o. övr. sadan industri loo.o loo.o N ahka- ja karvateollisuus L äder- och härindustri loo.o O.i loo.o K utom ateollisuus T ex tilin d u stri _ loo.o loo.o P aperiteollisuus P ap persindustri loo.o O.i loo.o P uuteollisuus T räin d u stri... lo.o loo.o loo.o R avinto- ja n autintoaineteollisuus Närings- och n ju tn in g sm ed elsin d u stri Valaistus-, voim ansiirto- ja vesijohtoteollisuus B elysnings-, kraftöverförings- och v a tte n le d n in g sin d u stri loo.o ,0 loo.o G raafillinen teollisuus Grafisk in d u s tri loo.o loo.o E dellisiin kuulum aton teollisuus Tili föregäende ei hänförlig in d u s tri loo.o loo.o K aikki teo llisuudet Alla in dustrier, s 00.o loo.o yksityiset henkilöt. enskilda personer. yhtiöt, aktie- o. övr. bolag. osuuskunnat. andelslag. kunnat. kommuner. valtio. statsverket. Yhteensä. Summa. Näm ä suhdeluvut osoittavat, e ttä osake- ja m uiden yhtiöiden rinnalla m u u t y rittäjäryhm ät valtakunnan teollisuudessa ovat varsin vähäpätöisiä. T eollisuustyöväen koko m äärästä tuli yhtiöiden osalle 8.4 % ja koko teo llisu u stu o tan non b ruttoarvosta 84.3 % Av dessa pro p o rtio n stal fram gar a tt i jäm förelse m ed aktie- och andra holag de övriga företagargrupperna inom landets in d u stri aro särdeles obetydliga. A v hela antalet industriarbetare kom p& aktiebolagens del 8.4 % h av helain d u stritillverkningens bruttovärde 84.3 /0. T yöntekijät. Siinä julkaisem atta jätetyssä, taulussa, joka aikaisem m assa tilastojulkaisussa oli 6-ntena, on teo llisu u slajeittain tieto ja osittain työntekijäin todellisesta luvusta niinä neljänä eri ajankohtana, joista tietoja annetaan, osittain ty ö n tekijäin ikäjaosta: A rbetarne. I den opublicerade tabellen, som i den tidigare statistisk a publikationen var tabell N:o 6, inga upplysningar deis angáende d et verkliga a n ta le t arbetare vid de fyra olika tidpunkter av äret, för vilka uppgifter läm nats, deis uppgifte r angáende arbetarnes áldersfordelning:

32 T yöntekijäin todellinen lukum äärä oli: D et verkliga an talet arbetare var: M iehiä:: M än: N a isia : K vinnor: Y hteensä: summa: luku. m uutos. luku. m uutos. luku. m uutos. antal. ändring. antal. ändring. antal. ändring. p:nä tam m ik. den januari huhtik. > a p r i l % / % heinäk. ju li & ^ lokak. > o k to b e r ^ T yöntekijäin lukum äärä kaupungeissa ja maa- F ö r städ er och landsbygd var a n talet arseudulla oli: betare: Kaupung: Lt: Städer: M aaseutu :--Landsbygd: luku. m uutos. luku. antal. ändring. a n tal. muutos. ändring. p:nä tam m ik. den ja n u a ri > huhtik. a p r il / *5 % heinäk. ju li lokak. * oktober > F öljande ta i angiva a n ta le t arbetare som sysselsatts i de olika ind u striern a i början av varje ärskvartal ooh de förändringar som i d etta av- seende inträdde g e n t em ot d et föregäende ärs- k v artalet: Seuraavat lu v u t o so ittav at paljonko eri teollisuudenhaaroissa oli ty öntekijöitä kunkin vuosineljänneksen alussa ja m illaisia m uutoksia lukum äärässä on aina edelliseen vuosineljännekseen v erraten tap ah tu n u t: Tam m ik. H uhtik. M uutos. H einäk. M uutos. Lokak. Muutos. p:nä. p:nä. Ändring. p:nä. Ändring. p:nä. Ändring. januari. april. ju li. oktober. % 7o '0 M etallit. (4 ens. teoll. ryh.) M etallin d u stri (de 4 första yrkesgr.) K ivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- ooh to rv in d u s tri K em iallisten laitt. valm. teollisuus Ind. för tillv. av kem iska preparater T erva-, öljy-, kum i- y. m. s. teollisuus Tjär-, olje-, gum m i- ooh övrig sädan in d u s tri s N ahka- ja karvateollisuus L äderoch h ä r in d u s tr i K utom ateollisuus T e x tilin d u stri P aperiteollisuus P appersin d u stri P u u teo llisu u s T räin d u stri R avinto- ja nautintoaineteollisuus N ärings- o. njutningsm edelsindustri V alaistus-, v o im an siirto -ja vesijohtoteollisuus B elysnings-, kraftöverförings- ooh vattenledningsindustri G raafillinen teollisuus G raflsk ind E dellisiin kuulum aton teollisuus T ili föregäende ej hänförlig industri T yöntekijäin ik äsubteita valaisevat seuraavat luvut: A rbetarnes äldersfördelning belyses av efteiföljande tai: n a is e t: kvin n o r: ki li k k i tyont..:- - alla arbetare m ieh et: ra ä n : 98. 9P. allo 5 vuoden -- u nder 5 &r % 0.9 %.8 % 0.8 % -7 % 0.9 % 57 vuotiaat 57 ä r v. tä y ttä n e e t fyllda 8 är Y hteensä Sum uia loo.o % 28 loo.o % loo.o % loo.o % loo.o % 00.0 %

33 29 Sotatarpeiden lisään ty n y t valm istus ja puute m iespuolisista työntek ijöistä on sotaakäyvissä m aissa jo h tan u t siihen, että sodan aikana naisia on en tistä suurem m assa m äärässä ry h d y tty k äy t täm ään teollisuuden palveluksessa. M eilläkin voidaan havaita huom attava lisäys naispuolisen työvoim an käyttäm isessä, kun erinäisillä aloilla on tu rv au d u ttu naispuoliseen työvoim aan suurem m assa m äärässä kuin aikaisem m in. V. 94 oli näet naistyöläisiä vain 27 m u tta jo v , v ja v %. Sen seikan valaisem iseksi, kuinka alaikäiset ja naispuoliset työ n tek ijät jakautuvat eri teollisuuksien m ukaan, on laad ittu seuraava yhdistelm ä: D en stegrade verksam heten för krigsändam al ooh bristen pa m anlige arbetare hava i de krigförande länderna m edfört det resu ltat, a tt kvinn o r under k rig e t i m yoket högre grad än tillförene köm m it tili användning i industriens tjänst. H os o s s ' kau en icke obetydlig ökning av den kvinnliga arbetskraften iakttagas, i d et a tt inom vissa branscher kvinnlig arb etsk raft anlitas i högre grad än tidigare. A r 94 var näm ligen an talet kvinnliga arbetare endast 27.7% m en redan ar %, är l % ch är %. F ö r a tt närm are belysa huru de m inderäriga och kvinnliga arbetarna fördela sig ä de olika industrierna bar efterföljande sam m anställning utarbetats: 8 v. n t loremu pie U nder 8 är: luku. antal. /o Nais ia : K aikki tydnt.: K.vin n o r: A.lia arb etare : luku. antal. % luku. antal. Malminnosto M alm uppfordring Metalliteollisuus M etallindustri K ivi-, savi-, lasi-, hiili- ja turveteollisuus Sten-, ler-, glas-, koi- ooh torvindustri T iiliteh taat T egelbruk K aakeli-, porsliini- ja fajanssitehtaat K akel-, porslinsooh fajansfabriker L asitehtaat G la s b ru k T u rvepehkutehtaat T orvströfabriker M uut Ö v rig a Kemiallisten laitteiden valmistusteollisuus Industri för tillverkning av kemiska preparater T u litik k u teh taat T ändstick sfa b rik er M uut O v rig a Terva-, öljy- ja kumiteollisuus Tjär-, olje- och gum mi-industri K y n ttilä- ja saippuatehtaat L jus- och tv älfab rik er M uut O v rig a Nahka- ja karvateollisuus Läder- och härindustri Kutomateollisuus Textilindustri V illatehtaat Y llefabriker P u u v illateh taat B om ullsfabriker P ellavatehdas L innefabrik T rikoon- ja sukankutom ot T rikot- och stru m p v äv erier P aitateh taat S k jo rtfa b rik e r H attu - ja lak k iteh taat H a tt- och m össfabriker M uut O v rig a...' Paperiteollisuus Pappersindustri P uuhiom ot ja p ah v iteh taat T räsliperier och pappfabriker S elluloosatehtaat C ellulosafabriker P ap eriteh taat P a p p e rs b ru k M uut O v rig a Puuteollisuus Träindustri S ahat ja höylääm öt Sägverk och hyvlerier Puusepän- ja huonekalutehtaat Snickerier- o. m öbelfabriker R ulla-, rullanem äs- ja nappulateh taat R ull-, block- och p in n fab rik er M uut O v rig a

34 30 8 v. nn orem - pifi U nder 8 är: luku. 0/ antal. Nais ia : K aikki työnt.: K vin nor : AiLia arbetare : luku. antal. /o lu k a. antal. R a v in to - j a n autintoain eteollisu u s N ä rin g s- och n ju tn in g sm e-' d elsin d u stri L eipom ot B agerier S okeritehtaat Sockerbruk K aram elli-, m arm elaati-, kaakao- ja suklaatehtaat K aramell-, m arm elad-, kakao- och chokladfabriker V irvoitusjuom atehtaat ja kaljapanim ot Läskdrycksfabrik er och svagdr. b ry g g e rie r O lutpanim ot Ö lb ry g g e rie r T upakkatehtaat T obaksfabriker M uut O vriga V alaistus- y. m. teollisuus B e ly sn in g s- m. fl. in d u striel Q raafillinen teollisuus G rafisk in d u s tri E d e llisiin kuulum aton teollisuus T ili föregaende ej hänförlig in d u s tri Y hteensä Summ a V uodesta 98 8 vu o tta nuorem pien työntekijäin absoluuttinen ja suhteellinen luku on vähentynyt 857 henkilöstä 8:een eli 9.9 /0:sta 8.5 /0:iin jolloin pro sen ttilu k u on o tettu työntekijäin koko luvusta. Moottorit. T eollisuudessa käy tetty jä m oottoreita, höy ry k attilo ita ja sähkögeneraattoreita koskevat lu v u t näkyvät tau lu sta 3. D et absoluta och relativ a a n talet arbetare u n der 8 ar har fran ar 98 m inskats fran 857 personer och 9.9% til' 8 och 8.6 %, varvid p ro cen ttalet beraknats av arbetarnes hela antal. Motorer. D e tal, vilka beröra de i industrien använda m otorerna, ângpannorna ooh elektricite ts generato rern a fram gá u r tabell 3. Työpaikkojen tuotantoarvot ja työntekijät. T yöpaikat on entisen julkaisun tau lu ssa 0 jaettu sekä tuotantoarvon että työntekijäin lukum äärän m ukaan, m ikäli on o llu t m ahdollista. T ällaista jakoa ei kuitenkaan voida aina toim ittaa, sillä eräissä tapauksissa on kahdesta työpaikasta ilm oite ttu osittain ty ö n tek ijät yhteisesti, osittain ty ö n tek ijät ja tuotantoarvo yhteisesti. Sentähden ku s sakin alla lu etellu ssa ryhm ässä on työpaikkojen yhteissum m a y h teenlaskettavien sum m aa jonkin verran suurem pi. Sam asta syystä ei eri ryhm ien prosenttilukujen sum m akaan ole 00.0, vaan vähän pienem pi, ja osoittaa puuttu v a p rosenttiluku puuttuvia työpaikkoja. Tuotantoarvo: Tillverkningsvärde: Arbetsställenas tillverkningsvärde och antalet arbetare. F ö rd eln in g av arbetsställena bade efter tillverkningsvärdet och an talet arbetare är verkställd i den föregaende publikationens ta bell 0, sâv itt sâdant värit m öjligt. E n sàdan fördelning är icke alltid genom förbar, i det a tt i vissa fall tvänne arbetsställen uppgivits m ed gem ensam m a arbetare. D ärför är i var och en av nedan upptagna grupper sum m an arbetsställen nag o t stö rre än addendernas sum m a. A v sam m a orsak blir procenttalens sum m a i varje grupp icke heiler loo.o, u tan n äg o t m indre, varvid d et resterando pro cen ttalet bänför sig tili det resterande an talet arbetsställen. Työntekijöitä: Arbetare: Ilm o ittam atta: Icke angivet: alle 0 färre än Työpaikkc >ja: Ariletsställen : luku. kaikki, au tai. % alla alle u nder m k : alle 0 färre än 0... loo.o mk: 0 > > o m k : alle 0 färre än

35 3 T uotantoarvo : Tillverkningsvärde : T yöntekijöitä : A rbetare : T yöpaikkoja luku. antal. : A rbetsställen o/ kaikki. /o ' alla m k: m k: m k ja enem m än och däröver: K aikki työpaikat: A lla arbetsställen: alle 0 färre än alle 0 färre än alle 0 färre än ja enem m än och flere.. alle 0 färre än ja enem m än och flere Toiminnassa sattuneet keskeytykset. E n tin en Avbrott i verksam heten. D en bortläm nade tatauiu valaisee työpaikoissa sattu n eita keskey- bellen belyser de av b ro tt i arb etet som ägt tyksiä. N äm ä k eskeytykset jakautuvat seuraa- rum vid arbetsställena. D essa av b ro tt fördela v asti eri teollisuusryhm ien kesken: sig pä in d u strigrupperna pä följande sätt: M alm innosto M alm uppfordring... S u lato t ja m etallien jalostuslaitokset Sm ält- ooh m etallförädlingsverk... K onepajat M ekaniska v e rk s tä d e r... H ienom pi koneteollisuus F in are m a sk in in d u stri... K ivi-, savi-, lasi- hiili- ja tu rveteollisuus Sten-, ler-, glaskol- och to rv in d u s tri... N iistä tiiliteh taissa D ärav i te g e lb ru k... K em iallisten laitteiden valm istusteollisuus In d u stri föi tillverkning av kem iska p re p a ra te r... Terva-, öljy-, kum i- ja m uu sellainen teollisuus Tjär-, oljegum m i- och övrig sadan in d u s tri... N ahka- ja karvateollisuus L äder- och h ärindustri... K utom ateollisuus T e x tilin d u s tri... P aperiteollisuus P ap p ersin d u stri... P uuteollisuus T räindustri... N iistä sahoissa ja höylääm öissä D ärav vid sägverk octi h y v le r ie r... R avinto- ja nautintoaineteollisuus N ärings- och njutningsijiedelsindustri... V alaistus- y. m. teollisuus B elysnings- m. fl. in d u strier.. G raafillinen teollisuus Grafisk in d u stri... E dellisiin ryhm iin kuulum aton teo llisu u s In d u stri, sorrl ej är a tt hänföras tili föregaende grupper... Työpaikkoja, joissa on sa ttu n u t seisauksia: A rbetsställen med avbrott: luku. antal. Y hteensä Summii % :na kaikista. % av alla o Seisauksia. A utal avbrott

36 P itu u ten sa m ukaan jak autuvat työnkeskeytykset seuraavasti: 32 Med avseende ä varaktiglieten tördela sig avb ro tten pä följande sä tt: luku. antal. vähem m än kuin yhden viikon K ortare tid än en vecka viikkoa veokor viikkoa kuukausi 2 veokor m änad kuukau tta m a n a d e r r * Y hteensä Sumnaa 63 loo.o "/o S attuneiden työnseisausten syyksi on ilm oite ttu : O rsakerna tili de tim ade avbrotten hava uppgivits vara: luku. luku. antal. / /o autal. % autal. luku. / /o Sopim aton vuodenaika O läm plig ars tid Sopim aton vedenkorkeus O läm pligt vattenständ T ulipalo E ld sv äd a K orjaukset R eparationer T yönseisaukset A rb e ts in stä lle lse r V ararikko K onkurs... R aaka-aineen puute B rist pä rä v a ra T yön puute B rist pä a rb e te M uut sy y t O vriga o rsak er Y hteensä Sum m a 396 loo.o 267 loo.o 63 loo.o K un v. 97 noin puolet (49.9 % ) kaikista työnk esk ey ty k sistä oli työnseisauksen, s. o. lakkojen ja työnsulkujen aiheuttam ia, olivat v. 98 työnkeskeytyksen aiheuttajina pääasiassa m uut syyt. T ähän ryhm ään on viety kaikki välittöm ästi k a pinan aiheuttam at keskeytykset. M uissakin ry h m issä ovat k eskeytykset osittain sodasta johtuneita. On laskettu, että n. 83 % kaikista keskeyty k sistä on kapina tavalla ta i toisella aiheuttanut. V uodelle 99 on kuvaavaa, että raaka-aineen puute on aih eu ttan u t varsin huom attavan m äärän seisauksia (29.5 %) H elsingissä, K auppa- ja T eollisuushallituksen T ilastotoim istossa, huhtikuulla 922. D a är 97 oirka hälften (49.9 %) av alla avbrott i verksam heten voro förorsakade av arbetsinställelser d. v. s. av strejk er ooh lockouter, föranledde huvudsakligen övriga orsaker avbrotten är 98. I denna grupp har m an in tag it även de av u p p ro ret förorsakade avbrotten. D elvis av k rig et härledde sig även de i de övriga grupperna förekom m ande avbrotten. D e t har beräkn ats a tt av alla arb etsin ställelser cirka 83 /0 äro pä sä tt eller annat förorsakade av k riget. P ö r är 99 är känneteoknande, a tt b rist pä rävara da fö r orsakade e tt b ety d lig t antal avbrott (29.5 %) H elsingfors, ä H andels- ooh In d u stristy relsen s statistisk a byrä, i april 922. Vilho A nnala.

37 Aakkosellinen lu e tte lo tila s to s s a s e lo s te tu is ta e r ila a t u is is ta te h ta is ta. Förteckning ö v e r i fö re lig g a n d e S ta tis tik re d o v is a d e o lik a s la g a v fa b rik e r. Teollis uuslajit. Tilastollisen ryhmän numero. Industrislag. Nummer i den statistiska grupperingen. Ajokalutehtaat.*... XV Asfalttitehtaat... V 9 D ynam iittitehtaat... VI 5 Eristvsainetehtaat... V 0 Galvanoimistehtaat... II 3 H alkosahat... X I 2 Harja- ja sivellintehtaat... V III 7 H artsiteh taat... VII 2 H a ttu te h ta a t... IX 5 Haulitehtaat... I I Hiilihappotehtaat... VI 2 Hiivatehtaat... X II 20 Hillo- ja m eh u teh taat... X II.3 Hiomapuukeittimöt... X H uopatavaratehtaat... IX 9 Jalkinetehtaat... V III 2 Jauho- ja suurimomyllyt.... X II 4 Järvimalminnostopaikat... I 3 Kaakao- ja su k laatehtaat... X II 2 Kaakelitehtaat... V 5 K aasutehtaat X III Kahvipaahtimot... X II 4 K alanverkkotehtaat... IX 22 K aljapanim ot... X II 8 Kalkkitehtaat ja -polttim ot... V 2 Karamelli- ja marmelaatitehtaat X II 2 Karkea-, musta- ja hienotaetehtaat II 6 K asvivoitehtaat... X II lö Kaulustintehtaat... IX 4 Kehys- ja pienatehtaat... XI 4 Keinotekoisten kivien valmistuslaitokset... V 9 Keksitehtaat... XII 8 Kimröökitehtaat... VI 7 Kirjansitomot... X 7 K irjapainot... XIV Kirjekuori- ja paperipussitehtaat X 0 Kivennäisvesi- ja virvoitusjuomatehtaat... X II 7 Kivilouhimot sekä kivenhakkuuja hiomalaitokset... V Kivipainot ja kemigraafilliset laitokset... XIV 2 Konepajat... III Koneremmitehtaat... IX 0 Korjauspajat, itsenäiset... III 2 Korjauspajat muiden tehtaiden yhteydessä... III 3 Asfaltgjuterier... V 9 Bagerier... X II 7 B andväverier... ; IX 6 Benmjölsfabriker och -stampar.. VI 4 Bleck- och pl&tslagerier.... II 9 Bokbinderifabriker... X 7 Boktryckerier... XIV Bomullsfabriker... IX 4 Borst- och penselfabriker... V III 7 Brännvinsbrännerier och jästfabriker... X II 20 Cellulosafabriker... X 3 Gement- och asfaltgjuterier samt tillverkning av konstgjord sten V 9 Cikoriefabriker... X II 5 Dynamitfabriker... VI 5 Drevfabriker... IX 7 Elektriska belysnings- och kraftöverföringsverk... X III 2 Elektriska maskiner och apparater jämte installationer, fabriker för tillverkning a v... III 5 Elektriska smältverk... II 2 i Fanerfabriker... X I 4 Filfabriker... II 8 : Filtvarufabriker... IX 9 Fisknätfabriker... IX 22! Färgerifabriker... IX 24 Färg- och fernissfabriker... v i i 8 : Galvaniseringsfabriker... II 3 i Gasverk... X III i G juterier... III ; Glasbruk och -sliperier... V Grov- och svart- samt finsmidesfabriker... II 6 Guldsmedsverkstäder... II 2 Gummivarufabriker... V II 4 Hagelf abriker... II i i! H artsfabriker... VII 2 Hattfabriker... IX 5! Härdsmide... II 2 : Isoleringsmassefabriker... V 0 Jästfabriker... X II 20 Kafferosterier... X II 4 Kakao- och chokladfabriker... X II 2 Kakelfabriker... V 5 ' Teollisuustilasto v. 99. Industristatistik är ;

38 34 Teollisuuslajit. Tilastollisen ryhmän numero. Industrislag. Nummer i den statistiska grupperingen. : Korkkitehtaat... j K otelotehtaat... Kultasepäntyöpajat... Kumitavaratehtaat... Kuparikaivokset...! Kupariuuutoslaitos... Kuparisepäntvöpajat... K y n ttilätehtaat... K äärekaihdintehtaat... Köysitehtaat... L aatikkotehtaat... Lakka- ja pulituuritehtaat... j Lakkitehtaat... i Lasitehtaat ja -hiom ot... : Lastuvillatehtaat... I L eikkikalutehtaat... Leim asintehtaat... j Leipomot.....! Lesti- ja puuvarsitehtaat... ; Luujautotehtaat ja luunsurvomislaitokset... i Lakki- ja peltisepäntehtaat... M akkaratehtaat... M allastehtaat... Markiisi- ja sälekaihdintchtaat.. j M artinilaitokset... M asuunit... j Melloituslaitokset...! Messinki- ja tinayalim ot... Muurauslaastitehtaat... Nahkatehtaat ja nahkurin- työpajat... N appiteh taat... Nauhakutomot... j Naula- ja rautalankatehtaat... Neulatehtaat...! Nuoranpunoinot...! i ' Olutpanimot...! j Pahvitehtaat...!! Paitatehtaat... Paju-, juuri- jarottinkitehtaat.... P aperitehtaat... Paperinjalostustehtaat... j Pellavatehtaat... ; Pellavan puhdistuslaitos...! Pitsitehtaat... i Porsliini- ja fajanssitehtaat... Proteesi- ja sidetarvetehdas... P utkijohtotehtaat... P uuhiom ot... Puuntislauslaitokset... Puulaiva- ja veneveistämöt... Punsepän- ja huonekalutehtaat.. i P uuvillatehtaat... j Rautalaivavesitämöt... Rulla-, rullanemäs- ja nappulatehtaat... Räätälin! iikkeet... XI 5 X 7 II 2 V II 4 I II 3 II 9 V II 5 IX 2 IX 8 XI VII 7 IX 6 V X I 3 XV 3 XV 5 X II 7 XI 3 VI 4 II 9 X II X II 6 IX 2 II 4 II II 4 II 0 V 7 V III XV 4 IX 6 II 5 II 4 IX 9 X II 9 X 2 IX 2 XI 6 X 4 X 8 IX 5 IX IX 7 V 6 IV 3 III 4 X 2 VII XI 5 XI 6 IX 4 III XI 7 IX 3 Kalkbruk och -brännerier... V 2 Karamell- och marmeladfabriker X II 2 K artongiabriker... X 7 Kexfabriker... X II 8 Kimröksfabrikcr... VI 7 Knappfabriker... XV 4 Kolsyrefabriker... VI 2 Konservfabriker... X II 2 Konstgjord sten, tillverkning av V 8 Konstulliabriker... IX 2 Kopparextraktionsverk... II 3 Koppargruvor... I Kopparslagerier'... II 9 Korvfabriker... X II Korkfabriker... : XI 5 K ravattfabriker... IX 4 Kuvert- och päsfabriker... X 6 Lack- och polityrfabriker... VII 7 Leksaksfabriker... XV 3 L inskäkterier... IX Linnefabriker... IX 5 Ljusfabriker... VII 5 Ladfabriker... XI Läderfabriker och garverier... V III Last- och träskaftfabriker... XI 3 Maltfabriker... X II 6 Markis- och persiennefabriker... IX 2 M artinverk... II 4 Maskinremfabriker... IX 0 Masugnar... II Mekaniska verkstäder... III Messings- och tenngjuterier... II 0 Mineral vatten- och läskdry cksfabriker... X II 7 Mjöl- och grynkvam ar... X II 4 Murbruksiabriker... V 7 Musikinstrument, fabriker för.... IV Mössfabriker... IX 6 N älfabriker... II 4 Oljofabriker... V II 3 Orgelfabriker... IV 2 Paraply- och parasollfabriker... IX 20 Pappersbruk... X 4 Pappersförädlingsfabriker... X 8 Pappfabriker... X 2 Porslins- och fajansfabriker... V 6 Protes- och bandagefabriker... IV 3 Puddelverk... II 4 Ram- och listiabriker... X I 4 Reparationsverkstäder, självständiga... III 2 Reparationsverkstäder, vid andra fabriker... III 3 Repslagerier... IX 8 Rullgardinsfabriker... IX 2 Rull-, block- och pinnfabriker.. XL 7 Rörledningsfabriker... III 4 Sadelmakerifabriker... V III 4 Sirapsfabriker... X II

39 3B Teollisuuslajit. Tilastollisen ryhmän numero. Industrislag. Nummer i den statistiska grupperingen. Sahanterätehtaat... ii 7 Sahat ja hövlääm öt... XI Saippua- ja suopatehtaat... VII 0 Sateen- ja päivänvarjotehtaat... IX 20 Satulasepäntehtaat... VIII 4 Selluloosatehtaat... X 3 Sementti- ja asfalttivalimot sekä asfalttihuovan ja keinotekoisten kivien valmistuslaitokset... V 9 Siirappitehtaat... X II Sikuritehtaat... X II 5 : S okeritehtaat... X II 0 i Soodatehtaat... VI 3! Soittokonetehtaat... IV Sorvaustehtaat... X I 8 Suksitehtaat... XI 2 Sysien valmistuslaitokset... V 4 ' Sähkökone- ja sähkölaitetehtaat vnnä kuntoonpanolaitokset... III 5 Sähkösulatto... II 2 Sähkövalaistus- ja voimansiirtolaitokset... X III 2 Säilyketehtaat... X II 2 Tapettitehtaat... X 5 Teknokemialliset te h ta a t... VI 8 Tekovillatehtaat... IX 2 Tervapolttimot ja pikitehtaat... VII T eräskvnätehtaat... II 5 T iilitehtaat... V 4 Trikoon- ja sukankutom ot... IX Tulitikkutehtaat... VI 6 T upakkatehtaat... X II 22 Turvepehkutehtaat... V 3 Tvnnyritehtaat... XI 0 Täpetehtaat... IX 7 Urkutehtaat... IV 2 Valimot... III Valssilaitokset... II 2 V aneritehtaat... X I 4 Vanutehtaat... IX 8 V erom yllyt... X II 5 V esijohtolaitokset... X III 3 Viilatehtaat... II 8 Villatehtaat... IX 3 Viinapolttimot ja hiivatehtaat.. X II 20 Väri- ja vem issatehtaat... VII 8 Värjäyslaitokset... IX 24 Öljytehtaat... VII 3 Siömalmstäkter.... I 3 Skepps- o. bätvarv iör fartyg av trä XI 5 Skeppsvarv för jä rn fa rtv g... III Skidfabriker... XI 2 Skjortfabriker... IX 2 Skofabriker... V III 2 Skrädderier... IX 3 Slipvedkokerier... X Smideskolberedning... V 4 Snickeri- och möbelfabriker... XI 6 Snörmakerier... IX 9 Sockei'bruk... X II 0 Sodafabriker... VI 3 Spetsfabriker... IX 7 Spik- och järnträdfabriker... II 5 Stenbrott samt stenhuggerier och -sliperier Stentryckerier och kemigrafiska a n - V stalter... XIV 2 Stälpenniabriker... II 5 Stämpelfabriker... XV 5, Svagdricksbryggerier... X II 8 Svarverifabriker... X I 8 Sylt- och saftfabriker... X II 3 Sägbladsfabriker... II 7 Sägverk och hyvlerier... X I Tapetfabriker... X 5 Tegelbruk... V 4 Teknokemiska fabriker... VI 8! Tjärbrännerier och beckbruk... VII i Tobaksfabriker... X II 22 i Torvstrofabriker... V 3 Trikot- och strum pväverier... IX Trädestilleringsverk... VII Träsliperier... X 2 Träullfabriker... XI 3 Tullmjölkvarnar... X II 5 Tunnbinderifabriker... XI i o! Tväl- och säpfabriker... VII 6 Tändsticksfabriker... VI 6 Vaddfabriker... IX 8 Valsverk... II 2 Vattenledningsverk... X III 3! Vedsägar... X I 2 Vide-, rot- och rottingsfabriker.. X I 6 Växtsmöriabriker... ; X II 5 Yllefabriker... IX 3 Äkdonsfabriker... XV Ölbryggerier... X II 9

40 Résumé français. L e développem ent de l in d u strie finlandaise p e n d a n t les années resso rt d u ta b le a u suivant: Lieux de travail nombre l accroissement / Ouvriers accroissement / Force motrice... chev. vap. effectifs accroissement... ) : % Salaires... mill, de Marcs accroissement / Valeur totale des matières premières.... mill, de Marcs Valeur totale des matières premières, accroissement Valeur totale des matières premières, accroissement... / Valeur des matières premières finlandaises mill, de Marcs Valeur des matières premières finlandaises, accroissement... Valeur des matières premières finlandaises, accroissement... / Valeur des produits demi-manufacturés finlandais... mill, de Marcs Valeur des produits demi-manufacturés finlandais, accroissement Valeur des produits demi-manufacturés finlandais, accroissement % Valeur des matières premières im portées.. Valeur des matières premières importées, mill, de Marcs accroissem ent Valeur des matières premières importées, accroissement % Valeur de la fabrication... mill, de Marcs accroissement % L a v aleu r de la p ro d u ctio n é ta it, en 98, de m arcs. E n 99, la v aleu r é ta it de m arcs, soit une au g m en tatio n de m arcs ou de 92.6 %. L a u g m e n ta tio n p o u r la m étallurgie e st de m arcs ou 52.8 %; p o u r les ateliers m écaniques elle e st de m arcs ou 75. %, p o u r in d u strie du p ap ier, de m arcs, ou 07.3 %, p o u r in d u strie d u bois, de m arcs, ou 80.5 %.

41 37 L a d istrib u tio n des lieux de trav ail, des ouvriers e t de la valeu r de la fabricatio n d an s les villes e t d an s les cam pagnes, e st la suivante: L ieux de tra v a il... O uvriers... Villes / 0 Campag nés ' V aleur de la fab ricatio n (m illiers de m arcs) Les ouvriers des in d u stries fo rm aient.8 % de la p o p u latio n to ta le des villes,.7 % de celle des cam pagnes, e t 3. % de celle d u p ay s entier. L a valeu r m oyenne de la fab ricatio n p a r chaq ue ouvrier é ta it de m arcs dans les villes, de m arcs d an s les cam pagnes, e t de m arcs d an s l ensem ble d u pays. Le nom bre des lieux de tra v a il e t des ouvriers de chaque groupe d in d u stries ainsi que la valeu r b ru te de la fabricatio n, se tro u v e n t indiqués d an s le ta b le a u ci-dessous: 48.3 % > Groupe d industries L ieux de travail O u v r i e r s V aleur de la fabrication,- m illiers de m arcs. Industrie minière Métallurgie Ateliers mécaniques Fabriques d instruments de précision Ind. de la pierre, de l argile, du verre, du charbon et de la tourbe Fabrication de produits chimiques Industries du goudron, de l huile, de la gomme, etc Industries du cuir et du p o il Industrie te x tile Industrie du papier Industrie du bois Industries des comestibles et excita n ts Eclairage, transmission d énergie, service d e a u Industrie graphique Industries non rapportables aux groupes précédents Total L in d u strie finlandaise se v o it obligée d im p o rter une g ran d e p a rtie de ses m atières prem ières, le p ays n en p ro d u isan t guère, à l exception d u bois. C et é ta t de choses resso rt clairem ent d u ta b le a u su iv an t: M a t i è r e s p r e m i é - M a t i è r e s p r e m i è G roupe d industries r e s i m p o r t é e s milliers de marcs j r e s f i n l a n d a i s e s m i l l i e r s d e m a r c s 0 / / 0 Industrie minière Métallurgie ] Ateliers mécaniques o oo

42 38 Groupe d/industries Matières ; iremiè- Matières ; iremiè- j res impc rtées.'! res finían daises. m illiers de marcs 0 0 m illiers de marcs o/ - /o Fabriques d instruments de précision ind. de la pierre, de l argile, du verre, du charbon et dé la tourbe $ ; Fabrication de produits chimiques ! Industries du goudron, de l huile, de la gomme, etc : Industries du cuir et du poil i ! Industrie te x tile Industrie du papier Industrie du bois ; Industries des comestibles et excitants... ' , ; Eclairage, transmission d énergie, service d e a u Industrie graphique ; Industries non rapportables aux groupes précédents ! Total L es principales in d u stries finlandaises so n t celles d u p ap ier e t d u bois. L in d u strie d u p ap ier com prend les fab riq u es de p â te m écanique e t de carto n, ainsi que celles de cellulose e t les papeteries. E n 99, le nom bre des fab riq u es de p â te m écanique e t de c a rto n é ta it de 45 avec 3,325 ouvriers e t u n e force m otrice de ch ev au x -v ap eu r effectifs. L es salaires des ouvriers a tte ig n ire n t une som m e to ta le de m arcs, la v aleu r des m atières prem ières fu t de m arcs; celle de la fab ricatio n s éleva à m arcs. L es fab riq u es de cellulose é ta ie n t a u nom bre de 7, avec ouvriers; leur force m otrice é ta it de ch ev au x -v ap eu r effectifs; les salaires des ouvriers s élevèren t à m arcs. L a valeu r des m atières prem ières f u t de m arcs; celle de la fab ricatio n fu t de m arcs. L es p ap eteries é ta ie n t a u nom bre de 25 avec ouvriers. L a force m otrice q u elles em ployaient é ta it de c h ev aux-v ap eu r effectifs. L es salaires des ouvriers s élevèrent à u n to ta l de m arcs; la valeu r des m atières prem ières fu t m arcs, celle de la fab ricatio n fu t de m arcs. L es m atières prem ières em ployées p a r ces usines fu re n t les suivantes: Q uantité : V aleur: B ois p o u r p â te m écanique, m m arcs cellulose, m > P â te de bois finlandaise, to n n es D échets de pap ier finlandais, to n n es C hiffons, im portés, to n n es finlandais, tonnes C ellulose, finlandaise, tonnes > P â te de paille, im portée, to n n es...

43 39 E n 99, la p ro d u ctio n de ces fab riq u es a été la suivante: Q uantité: V aleur : P â te de bois, sèche, tonnes m arcs > hum ide, C a rto n de bois, b ru n, tonnes > b lan c, chiffons, Cellulose a u sulfate, blanchie, tonnes > > non blanchie, hum ide, to n n e s > )> sèche, sulfite, blanchie, t o n n e s > non b lanchie, hum ide, t o n n e s > sèche, P ap ier, t o n n e s P ro d u its secondaires L e x p o rta tio n des p ro d u its p ro v e n a n t de l in d u strie d u p ap ier en 99 fu t la su iv an te: Q uantité : V aleur: P â te de bois m écanique, hum ide, tonnes m arcs i> sèche, >) > chim ique, h um ide, > sèche, C arto n de bois, t o n n e s > chiffons, t o n n e s P ap ier, tonnes > D ans l in d u strie d u bois, ce so n t les scieries qui o ccu p en t le prem ier rang. E n scieries o n t occupé u n nom bre to ta l de ouvriers. L a force m otrice é ta it de ch ev au x -v ap eu r effectifs; le to ta l des salaires des ouvriers f u t de m arcs. L a v aleu r des m etières prem ières fu t de m arcs, celle de la fab ricatio n fu t de m arcs. L in d u strie d u sciage e st celle de nos in d u stries qui a été le plus sensiblem ent a tte in te p a r les effets de la guerre m ondiale, v u que presque to u te l e x p o rta tio n d u t cesser. P o u r c ette raison e t com m e les ch an tiers fu re n t b ie n tô t encom brés de bois scié, la p lu p a rt des scieries se so n t vues forcées de congédier les ouvriers e t de dim inuer la productio n. U ne g rande p a rtie des scieries d u re n t, déjà en 96, a rrê te r entièrem en t leu r pro d u ctio n. E n 93, il y a v a it 60 scieries en activ ité, m ais en 98 le nom bre en a v a it été ré d u it à 279. E n 99, on scia billes. L a classification des entreprises industrielles e t de leurs ouvriers selon la valeu r de la fab ricatio n, donne le ta b le a u su iv an t. *)... j,,,. V aleur de la fabrication. L ieux de tra v a ü Nombre d W r i e s. N on-m entionnée M oins de m arcs 6 ) L es lieux de trav ail pour lesquels la valeur de la fabrication n est pas m entionnée so n t des m oulins cham pêtres.

44 V aleur de la fabrication. 40 L ieux de travail. Nombre d ouvries. de à m arcs à à à à e t au-dessus T o ta l L es entreprises se ré p a rtisse n t com m e il su it p a r ra p p o rt a u x diverses catégories des p atro n s: P ro p riétaires des lieux de travail. L ieux de travail. O uvriers. P ersonnes privées A ssociations coopératives Sociétés anonym es e t a u tre s C om m unes L E ta t T o ta l L e nom bre des ouvriers a subi les v ariatio n s su iv an tes a u cours de l année: O uvriers nom bre. variation. l:e r ja n v i e r l:e r a v r i l f- 4.3 % l:e r ju in (- 8.8 l:e r o c to b r e D e ces chiffres resso rt l influence n éfaste q u a eue la révolte su r la vie industrielle d u pays. L a ré p a rtitio n en classes d âge resso rt d u ta b le a u su iv a n t, in d iq u a n t le pourcentage de ch aq u e classe d u nom bre to ta l des ouvriers ou des ouvrières, ainsi que la proportion de celles-ci e t de ceux-là: ouvriers. ouvrières. A u-dessous de 5 a n s % 0.8 % 5 7 ans î ans révolus T o ta l 00. o 00. o L es m o teu rs em ployés p a r l in d u strie se rép a rtisse n t de la m anière suivante: Csv.c«r" M oteurs ou roues h y d rau liq u es T u rb in es

45 Nombre. C hev.-vapeur effectifs. M oteurs à v apeur: m achines à p isto n à tu rb in es > à com bustion > électriques A u tres m o teu rs D ans 563 lieux de trav ail, le tra v a il fu t in terro m p u pour u n tem p s plu s ou m oins long. L e nom bre des in terru p tio n s fu t de 63. D ans les ta b le a u x d o n t les données so n t classées selon les in d u stries, ces dernières so n t num érotées; ch aque groupe d in d u stries e st précédé d u n chiffre rom ain, e t chaque in d u strie spéciale d u n chiffre arab e. N ous donnons p. 42 la liste française de to u te s ces in d u stries e t des num éros correspondants; elle p e rm e ttra de retro u v er les tra d u c tio n s fra n çaises respectives. E xem ple:,. V alim ot ja k o n e p a ja t G ju terier och m ek an isk a verk- sta d e r =,. F onderies e t ateliers m écaniques. 4 Teollisuustüasto v. 99. huiustristatistik âr 99. 6

46 Liste des noms d industries employés dans les tableaux (v p. 4). I. In d u strie m inière. 4 Fabriques de tuyaux. Lavage de sables aurifères. 2 Mine de cuivre. 3 Fabrication de briquettes de minerai. 5 Fabriques de machines et d appareils électriques; installation. 4 Minerais lacustres. IV. F abriques d instrum ents de p récision. I I. M étallu rgie.. Fabriques de pianos. 2 Fabriques d orgues. Fabrication des métaux. 3 Fabrique d appareils de prothèses et de Hauts-foumeaux. bandages. la lb Fonderies électriques. Fonderies de cuivre. b) Fabrication d articles en métal. V. In d u stries de la p ierre, de l arg ile, 2 Fours à puddler, fours Martin, laminoirs. du verre, du charbon et de la 3 Fabriques de clous et de fils de fer. tourbe. 4 Ferronniers, forgeurs do fer, forgerons. 5 Fabriques de lames de scies. 6 Fabriques de limes. nerie. 8 Fabriques de peignes de tisserands. 9 Fonderies de laiton et d étain. 0 Fabriques de grains de plomb. Orfèvreries. 2 Galvanisation. 3 Fabriques d aiguilles. 4 Fabriques de plumes à écrire'. a) Fabrication d articles en pierre et en argile. Carrières; chantiers de tailleurs et polis 7 Fabriques de ferblanterie, de chaudronsage de pierres. 2 Fours à chaux, chaufourneries. 3 Fabriques de craie. 4 Briqueteries. 5 Fabriques de faïences pour poêles. 6 Fabriques de faïences et porcelaines. 7 Fabriques de mortier. 8 Fabriques de ciment et de bitume, de carton bitumé, de pierre artificielle. 9 Fabriques de masse isolante. I II. A teliers m écaniques. 0 Fabriques de plâtre. t) Verreries. Fonderies, ateliers mécaniques, et chantiers Verreries. de construction navale. e) Industries du charbon et de la tourbe. 2 Ateliers de réparation indépendants. 2 Fabriques de litière de tourbe. 3 Ateliers de réparation annexés à d autres 3 Etablissement pour préparation de charfabriques. bon de forges.

47 48 VI. F ab rication de produits chim iques. IX. In d u strie te x tile. a) Fabrication d'arides, de bases et de sels a) Filage et tissage. anorganiques. Teillage du lin. Fabriques de chlorate. 2 Fabrique de laine artificielle. 2 Fabriques d acide carbonique. 3 Fabriques de drap de laine. 3 Fabriques de soude. 4 Fabriques de drap de co i) Fabrication d'engrais chimiques. 5 Fabriques de drap de lin. 4 Fabriques d os pulvérisés. 6 Fabriques de rubans. e) Fabrication de matières explosives et d'allu 7 Fabriques de dentelles. mettes. h) Retordage. 5 Fabriques de dynamite. 8 Corderies. 6' Fabriques d allumettes. 9 Passementeries. à) Fabrication de matières colorantes et d autres 9a Fabrique de courroies de transmission. produits chimiques. e) Industries du vêtement. 7 Fabriques de noir animal. 8 Autres usines de chimie industrielle. 0 Fabriques de tricots et de bas Fabriques de chemises. Tailleurs. Fabriques de cravates. V II. In d u stries du goudron, de l h u ile, de 4 Fabriques de chapeaux. la gom m e, etc. 5 a) Fabrication des matières premières. Distilleries de bois, fabriques de goudron et de poix. 2 Fabriques de résine. 3 Fabriques d huiles. V Fabrication d articles. 4 Fabriques d articles en caoutchouc. 5 Fabriques de bougies. V III. 6 Savonneries. 7 Fabriques de laque. 8 Fabriques de couleurs et vernis. In d u stries du cu ir et du poil. d) Fabriques de casquettes. Autres genres diindustries textiles. 6 Fabriques d étoupe. 7 Fabriques d ouate. 8 Fabriques d articles en feutre. 9 Fabriques de parapluies et d ombrelles. 20 Fabriques de marquises et do volets. 2 Fabriques de stores. 22 Fabriques de filets de pêche. 23 Frangiere. 24 Usines de teinturerie. 25 Fabrique de guêtres. X. In d u strie du papier. a) Fabrication de la pâte de bois et du papier. Bouillage du bois pour pâte mécanique. a) Fabrication du cuir et des fourrures. 2 Fabriques de pâte de bois et de car Fabriques de cuir et tanneries. 3 Fabriques de cellulose. Fabrication d'articles en cuir. 4 Papeteries. 2 Cordonneries. V Fabrication d articles en papier et en car 3 Ganteries. 4 Selleries. 5 Fabriques de papiers peints. 5 Fabrique d articles sportifs. 6 Fabriques d enveloppes et de sacs en cj Fabrication d articles en poil, en soies et papier. en erin. 7 Fabriques de cartons et de reliures. 6 Fabriques de brosses et de pinceaux. 8 Fabriques de papiers coloriés.

48 44 X I. In d u strie du bois. Fabriques de bonbons, de fruits confits, a) Sciage et rabotage; coloration du bois. de cacao, de chocolat. Scieries et raboteries. 2 Fabriques de confitures et de sirops. 2 Scieries pour bois de chauffage. 3 Usines de torréfaction du café. 4 Fabriques de chicorée. 3 Fabriques de laine de bois. 5 Fabriques de beurre végétal. 4 Fabriques de bois en plaques. y Fabrication d articles en bois. â) Fabrication de boissons, de vinaigre. 6 Fabriques d eaux minérales et do limonades. 5 Chantiers pour construction de navires et bateaux en bois. 6 Fabriques de menuiserie et de meubles. 7 Brasseries df petite bière. 7 Fabriques de bobines, de pouliers, de che 8 Brasseries. villes. 9 Distilleries d eau-de-vie, fabriques de le 8 Fabriques de tournage. vure et de levain. 20 Fabriques et distilleries d alcool. 9 Fabriques de roues de voiture. 2 Fabriques de punch et de vins. : 0 Fabriques de tonnellerie. 22 Fabriques de vinaigre. Fabriques de caisses en bois. ; i2 Fabriques de skis. y Industrie du tabac. 3 Fabriques de formes pour chaussures, de manches en bois. 4 Fabriques de cadres et de baguettes d encadrement. y Industries des écorces, etc. 5 Fabriques de bouchons de liège. 6 X II. Fabriques d articles en osier, en rotin. In d u stries des com estib les e t e x c i tan ts. a) Fabrication de denrées de viande et de poisson. 2 3 b) 4 Charcuteries. Fabriques de conserves. Fabriques pour fumage de poissons. Traitement des céréales. Moulins industriels à farine et à graine. 23 Manufactures de tabac. X III. E c la irage, transm issio n de force, service d eau. Usines à gaz. 2 Usines d éclairage et de transmission 3 X IV. d énergie électrique. Service d eau. In d u strie graphiq ue. Imprimeries. 2 Ateliers lithographiques et chimigraphi- XV. ques. 5 Moulins champêtres. Carrosseries. In d u stries non -rapportables aux groupes précédents. 6 Fabriques de malt. 2 Fabriques de voitures d enfants. 7 Boulangeries. 3 Fabriques de jouets. 8 Fabriques de biscuits. 4 Fabriques de boutons. y Sucreries, fabriques de chocolat etc. 5 Fabriques de cachets. 9 Sucreries. 6 Fabriques de fleurs en cire et ateliers de 0 Fabriques de mélasse. fabrication de couronnes de fleurs,

49 TAULULIITTEET V. 99. TABELLER ÀR 99. TA B L E A U X.

50 Taulu. Tafoell. Yleiskatsaus m aan teollisuustot Översikt av den industriella verk m ntaan kaupungittani ja kihlakunnittain, samheten i landets städer och härader. Tableau. Tableau synoptique des entreprises indn- strielles dans les villes et les bailliages du pays Kaupunki tai kihlakunta. Stad ellei* hänu!. Ville ou b-dlliage. Työimikkojen luku. i Antalet arbetsställen. Nombre de lieux de ; travail. 2 8 buhtik. p:uä. i Hpril. lier tirrif. / Työntekijöitä: Antalet arbetare: Nombre d'ono-riers: heiniik. liani. juli. (-; juillet. lokakmm paiä. i oktsber. : of octobre. tammik. i>:n;'i. jantmri. :er jenein-. keskimliürin. medeltal. moyenne. 8 a Muuta henkilökuntaa. Övrig personal. A u tr e p e rso n n e l. Käyttövoim an suuruus tehollisissa hevosvoimissa. Drivkraftens storlek i efiektiva liästkrafter. Force m o trice en c h eca u xra - p e u r effe c tifs. T y ö n te k ijä in p a lk k a u s, S m k. A rb e ta r e n a s a v lô n in g, F m k. S a la ir e des o u v rie rs, M a rcs. Raaka-aineiden arvo, Smk. Räämneunsooh halviabri kateus viirde, Fmk. V a le u r (es m a tiè re s p re m iè re s et des p ro d u its m i-a c h e v é s, M a rcs. koko arvo. hela värdet. va leu r totelle. kotimaisten raaka-aineiden arvo. värdet av inhemska räämnen. v a le u r des m a tiè re s p r e m ières f i n la n d a ise s. kotimaisten puolivalmiitten teollisuustuotteiden arvo. värdet av inhemski lialvfärdiga industrialster. valeur des produ H s m i-a r h e vos fin la n d a is. Tuotannon bruttoarvo, Sink. Tillverkningens bruttovardc, Fmk. V a le u r b ru te de la fa b ric a tio n, M a rcs. U udenm aan lääni. N ylands Iän. j Kaupungit-Städer Uni Helsinki Helsingfors ' Porvoo R orgä Loviisa Lovisa Tammisaari E keniis lia n k o ilangö Maaseutu L andsbygd ' 6 32 Raaseporin kihlak. Raseborgs härad Lohjan Lojo > : 504 Helsingin Helsinge > ; Pernajan Perna ~ 86 ; Turun ja Porin lääni. A bo och Björneborgs Iän Kaupungit-Städer ?'! Turku Äbo Pori-Björneborg Rauma Raunio Uusikaupunki X v sta d Naantali NMcndal l- Y-i 2 2 Maaseutu L andsbygd Vehmaan kihlak. Yeluno härad Mynämäen > Virmo : 26 Piikkiön > Piikkis ! ! 246 Halikon ' Halikko... 9 I Ulvilan Ulfsby : : 28 Ikaalisten > Ikalis ' ujo: 224! 24 Tyrvään Tyrvis : ! 249 Loimaan > Loimijoki Maskun Masku ; ' 08 Ahvenanm aan lääni. Ä lands Iän K aupungit Städcr Maarianhamina M arieham n Maaseutu Landsbygd Ahvenanmaan kihlak. Älands härad Hämeen lääni. Tavastehus Iän Kaupungit S tä d e r Hämeenlinna T avastehus Tampere Tammerfors Lahti - L a h tis : ! Oli) « ' , «

51 4 5 Taulu. T alelí. 2 3 i 5 G 7 K a u p u n k i ta i k ih la k u n ta. S tad eller h ä ra d. V ille ou bailliage. Työpaik k o jen lu k u. A n ta le t arbets* ställen. Nom bre de lieu x de travail. tam m ik. p :n ä. jan u ari. l:e r ja n vier. h iih tik. p :n ä.. ap ril, l:er avril. T y ö n tek ijö itä : A n ta le t arb etare: Nombre d ouvriers: h ein ä k. p :n ä. ju li. lokak u u n p :n ä. Oktober. k esk i m äärin. m ed e lta l. l:er juillet. l:e r octobre. m oyenne IX M uuta h en k ilö k u n ta a. iiv rig p ersonal. A u tre personnel. K ä y ttö v o im a n su u ru u s te h o l lisissa h ev o s voim issa. D riv k raften s s to rlek i effektiv a h ä stk ra fte r. Force m otrice en chevaicxvapeur effectifs. Työntekij äin p alk k a u s, Sm k. A rb etare n as aviöning, F m k. Salaire des ouvriers,. M arcs. R aak a -a in e id e n arv o, Sm k. Rääm nenas och halvfabrikatens värde, Fm k. Valeur des m atières prem ières et des produits mi-achevés, M arcs. koko arvo. h ela värdet,. valeur totale. k o tim a iste n raak a-ain eid en arv o. v ä r d e t av inheinska rä äm n en. valeur des pre matières mières f i n landaises. k o tim a iste n puou valm iitten te o llisu u stu o tte i d en arv o. v ä rd e t a v inhem - ska h alv fä rd ig a in d u strialste r. valeur des produits m i-achevés fin la n d a is. T u o tan n o n b ru tto a rv o, Sm k. T illverkningens b ru tto v ä rd e, F m k. V aleur brute de la fabrication, Marcs. M a a seu tu L a n d s b y g d R u o v e d e n k i h l a k. R u o v e s i h ä r a d P i r k k a l a n B i r k k a l a T a m m e l a n T a m m e l a H a u h o n H a u h o J ä m s ä n J ä m s ä H o l l o l a n H o l l o l a i To i i i i , Viipurin lääni. Viborgs Iän K a u p u n g it S tä d e r V p u r V b o r g & 5 2 T o i S o r a v a a S o r d a v a a K ä k a m K e x h o m L p p e e n a n V m n r a n d a r a a H a m n a F r e r h m n d k a K o k a « M a a seu tu L a n d s b y g d , 282', R a n n a n k i h l a k. S t r a n d a h ä r a d ; K y m e n K y m m e n e L a p p e e n L a p p v e s i J ä ä s k e n J ä ä s k i A y r ä p ä ä n A y r ä p ä ä K ä k i s a l m e n K ä k i s a l m i K u r k i j o e n K u r k i j o k i S o r t a v a l a n S o r d a v a l a ! 0 2 9! S a l m i n S a l m i M ikkelin lääni. S:t Michels Iän K a u p u n g it S tä d e r M k k e S M c h e H e n o a S v o n n n a N v o a M aaseutu. - L a n d s b y g d H e n o a n k h a k H e n o a h ä r a d M k k e n S M c h e J v a n J o c k u a R a n a a m e n R a n a a m Kuopion lääni. Kuopio Iän K a u p u n g it S tä d e r \ K u o p o J e n u u o a m d e n a m i M a a seu tu L a n d s b y g d P e ä r v e n k h a k P e ä r v h ä r a d o m a n n o m a n « ' ! i

52 fi 7 Taulu. 2 K aupunki tai kihlakunta. Stad eller h ä ra d. Ville ou bailliage. 3 Työ paikkojen luku Vaasan lääni. V asa Iän. tam m ik. p:na. hiihtik. p:na. januari. april. l:er ja n vier. l:er avril h e in ä k. p :n ä. lokakuun p:nà. keski m äärin. jiili. oktober. m edeltal. l:er juillet. :er octobre , 545 7! a a s e u d u lla Y h t e e n s ä k o k o m a a s s a S u m m a f ö r s t ä d e r n a S u m m a f. la n d s b y g d e n S u m m a fö r h e la la n d e t ! OIS Tillverkningens bruttovärde, Fmk. Valeur brute de la fabricalion, Mares Tuotannon bruttoarvo, ) ! ' ä ! i ; k a u p u n g e is s a _ , ! s 2 Raaka-aineiden arvo, Smk. Räämnenas och halvfabrikatens värde, Fmk. Valeur (tes matières premières et des produits mi-achevés. Mares. kotimaisten kotimaisten puolivahniitten raaka-aineiden teollisuustuottei arvo. den arvo. värdet av koko arvo. Värdet av inheininhemska hela värdet. ska halvfärdiga räämnen. industrialster. valeur des valeur totale. valeur des promatières pre duits mi-achemières fin landaises. ves finlandais. li _ , M aaseutu L a n d sb y g d... Ilm ajoen kihlak. Ilm ola h ä r a d... N ärpiön N ärpes... K orsholm an K o rsh o lm s.... L ap u an L appo... P ietarsaaren P edersöre... K uortaneen K u o rtan e... L aukaan Laukas... V iitasaaren V iitasaari... 3 m oyenne m Työntekijäin palkkaus. Smk. Arbetarenas avlöning, Fmk. Sulaire des ouvriers, Marcs Y h t e e n s ä Kiiyttovoiinan suurims tehollisissa hevosvoimissa. Drivkraftens storlek i effektiva hiistk rafter. Force motrice en chevaux ra pe,wr effectifs Y h t e e n s ä Muuta henkilö kuntaa. Övrig persona!. Autra personne! O ulun kihlak. Ulea. h ä r a d... Salon Salo... H aap ajärv en kildak. H aap ajärv i h ä ra d. K aja an in Ka ja n a K em in K em i L apin L a p p m a rk e n s Oulu U leäborg... R aahe B r a h e s ta d... K e m i... Tornio - T ornea... K aja an i K ujana Oulun lääni. Uleáborgs Iän. S K a u p u n g it S tä d e r... V aasa V a s a... K askinen K askö... K ristiina K ris tin e s ta d... U usikaarlepyy N vkarleby... P ietarsaari J a k o b s ta d... K okkola G am lakarleby... J y v ä s k y lä Kaupungit Städer Nombre d ouvriers: A ntalet arbetsställen. L ibelits h ä ra d. Iidensalm i K uopio R au tala m p i () Työntekijöitä: A n talet arbetare: N om bre de lie u x de tra va il. Liperin kihlak. Iisalm en K uopion R au tala m m in ñ 4 Toteli

53 - 8 9 Teollisuusryhmä ja -luokka. Industrigrupp och -klass. Groupe et cla-sse d industries. 2 T e o i s u u s a j i. I n cl il s t r i a r t. Genre d industrie. Taulu 2. Tableau 2. «Työpaikkojen luku. Antalet arbetsställen. Nombre de lieux de travail. Yleiskatsaus m aan teollisuus- Tabell 2. Den industriella Len entreprises industrielles «. 5 vuotta nuorempia. under 5 är. m oins de lö atis. m. Ml. h. / n. kv. /. Ty<jnteki jäi n keskim ääräinen Arbetare Som bre m oyen d 'ouvriers 58 v. 58 ar. 0 8 ans. i Malminnosto. M almuppfordring. 4 4 m. m. h. n. kv. 8 vuotta täyttäneitä. fyllda 8 är. 8 ans révolus. m. ; m. b. ; n. kv. t. 49 i Vaskikaivokset Koppargruvor ; 2 Rautakaivos Jäm gruva4) ! 3 Järvi malminnosto Sjömalmstäckt2) II Sulatot j a metallien jalostuslaitokset. Smält= och m etallförädlingsverk a) Metallien valmistuslaitokset. Beredning av meialler Masuunit Masugnar ) Sähkösulatot Elektriska smältverk... 27! 26 3 Kuparinuutoslaitos Kopparextraktionsverk ! b) Metallien jalostuslaitokset. Förädling av metaller. 4 Ahjotaonta-, melloitus-, martini- ja valssilaitokset Härsmide, puddel-, martin- och valsverk a) Naula- ja rautalankatehtaat Spik- och jämträdsîabriker 3) Karkea-, musta- ja hienotaetehtaat Grov-, svartoch finsmidesfabriker 4) : 04 7 Sahanterätehtaat-Sågbladsfabriker ; 5 8 Viilatehtaat Filfabriker : 8 9 Vaski-, lakki- ja peltisepäntehtaat Bleck-, plât Messinki- ja tinavalimot Messings- och tenngju terier : llaulitehdas-llagel- och ammunitionsfabriker ' 37! 2 Kultasepän työpajat Guldsmedsverkstäder Galvanoimistehdas Galvaniseringsfabrik , 4 N eulatehdas Nälfabrik Teräskvnätehdas Stälpennsfabrik ' 9i 22 III Konepajat. M ekaniska verkstäder Valimot, konepajat ja rautalaivaveistämöt Gjuterier, mekaniska verkstäder och skeppsvarv 5) Itsenäiset korjauspajat Självständiga reparations- I verkstäder ! 2 toim intaan teollisuuslajittain. verksamheten eîter industriarter. groupées par genres d industries. 0 il 2 luku: medeltal: âges de: m. m. h. yh te ensä. surrim a. to al. n. kv. / Kaikkiaan. Totalsiimrna. Ensem ble. «Muuta henkilökuntaa, övrig personal. Autre 'personnel. il 5 id K äyttövoiman suuruus tehollisissa hevosvoimissa. Drivkmftens storlek i effektiva lhistkrafter. Force m o trice en chevauxvapeur effectifs. Työntekijäin palkkaus, Smk. Arbetilrenas avlöning, Fmk. Salaire des ouvriers, M arcs. Itaaka-aineiden arvo, Smk. Itîtanmenas oeh halvfabrikatens viirde. l'mk. Valeur des matières premières et des produits mi-achevés, Marcs. koko arvo. hela viirdet. valeur totale. kotimaisten raaka-aineiden arvo. viirdet av inhemska räämnen. valeur des m atières premières fin landaises. kotimaisten puoli valmiit.ten teollisuustuott. arvo. värdet av inhemska halvfärdiga industrialster. valeur des produits m i-achevés finlandais. Tuotannon bruttoarvo, «mk. Tillverkningens bruttovärde, Fmk. Valeur brute de la fabrication, M arcs ioo; U : ! ) Y h d e l l ä t e h t a a l l a t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a y h t e i s e t t o i s e n t e h t a a n k a n s s a. F ö r e n f a b r i k g e m e n s a m F ö r e n f a b r i k g e m e n s a m p e r s o n a l m e d e n a n n a n f a b r i k. 3 ) Y h d e l l ä t e h t a a l l a y h t e i n e n k ä y t t ö v o i m a, k o l m e l l a p e r s o n a l e n o c h d r i v k r a f t e n g e m e n s a m m a m e d a n d r a f a b r i k e r. 4 ) Y h d e l l ä t e h t a a l l a k ä y t t ö v o i m a, n e l j ä l l ä t e h t a a l l a och drivkraften gemensamma med andra fabriker. 5) Neljällä tehtaalla työväki ja käyttövoima, yhdellä tehräämnena gemensamma med andra fabriker. p e r s o n a l o c h d r i v k r a f t m e d e n a n n c i h f a b r i k. 2 ) Y h d e l l ä t e h t a a l l a y h e i n e n t y ö v ä k i t o i s e n t e h t a a n k a n s s a. t e h t a a l l a y h t e i n e n t y ö ä v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a t o i s t e n t e h t a i d e n k a n s s a. F i i r e n f a b r i k g e m e n s a m d r i v k r a f t, f ö r t r e t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a y h t e i s e t t o i s t e n t e h t a i d e n k a n s s a. F ö r e n f a b r i k g e m e n s a m d r i v k r a f t, f ö r f y r a p e r s o n a l e n t a a l l a r a a k a - a i n e e t y h t e i s e t t o i s t e n t e h t a i d e n k a n s s a. F ö r f y r a f a b r i k e r g e m e n s a m p e r s o n a l o c h d r i v k r a f t, f ö r e n Teollisuustilasto v

54 j i 0 Il Taulu 2. Tabell Teollisuusryhmä ja -luokka. Industrigrupp och -klass. Groupe et classe d industries. T e o i s u u s I a j i. n d u s t r i a r t. Genre d Industrie. Työpaikkojen lu k u. Antalet arb etsstä lle n. Nombre de lieux de travail., 5 v u o tta nuorem pia. u n d er 5 tr.. m o in sd e 5 ans. : m. m. h. n. kv. / i i, T yöntekijäin keskim ääräinen 5 8 v. 5 8 är..5 8 ans. m. m. h. A rbetare i Nombre m oyen d ouvriers. kv. /. 8 v u o tta tä y ttä n e itä. fyllda 8 är. 8 ans révolus. m.! n. m. kv. h. \ /. ' 0 2 luku: m edeltal: âges de m. m. h. yhteensä. sum m a. total. n. kv. / K aikkiaan. T otalsum m a. E n sem b le. 2 Muuta h en kilökuntaa, övrig personal. Autre personnel. 4 5 ie K ä y ttö v o i m an su u ruus tehollisissa hevosvoimissa. B rivkraftens storlek i effektiv a liästkrafter. F orce m o trice en chev a u zv a p e u r effectifs. T yöntekijäin palkkaus, Smk. A rbetarenas avlöning, F m k. S a la ir e des o u vriers, M a rcs. ltaak a -ain e id e n arv o, Smk. KAâirmenas ocli h a lv ïab rik a ten s viirde, F m k. V a leu r des m a tiè re s prem ières et des p ro d u its m i-a ch evés, M a rcs. koko arvo. h ela v ärd et. va leu r totale. kotim aisten raaka-aineiden arvo. v iird et av inhem ska ràam n en. va leu r des m a tiè re s p r e m ières f i n la n d a ises. kotim aisten puolivalin iitten teollisuustuott. arvo. v ä rd e t av in hem ska halvfärdiga industrialster. va leur des p ro d u its m i-a c h e vés fin la n d a is. T uotannon b ru tto arv o, Smk. TiUverkningens bru tto v ärd e, Fm k. V a t Hr brute de la fa b rica tio n, M a rc s. i! i 3 ; Muiden tehtaiden yhteydessä olevat korjauspajat Reparationsverkstäder i sam m anhang m ed andra fabriker 4) P utkijohtotehtaat Rörledningsfabriker ; Sähkökone- ja sähkölaitetehtaat ynnä kuntoonpanolaitokset Fabriker för elektriska maskiner och apparater jäm te installationer i v ; Hienompi koneteollisuus. Finare maskinindustri i i Soittokonetehtaat Fabriker för m usikinstrum ent U rkutehtaat O rgelfabriker Proteesi- ja sidetarvetehdas Fabrik för proteser och bandager i * ! i V Kivi=, savi, lasis, hiili* ja turveteollisuus. Sten*, ler=, glas=, koi* och torvindustri a ) K iv i- ja savitavarateollisuus. Tillverhning av sten- och lervaror. K ivilouhimot sekä kivenhakkuu- ja hiom alaitokset S tenbrott sam t stenhuggerier och -slip e rie r K alkkitehtaat ja -polttim ot K alkbruk och -brännerier 2) Liitutehdas K ritfabrik K aakelitehtaat K akelfabriker Tilitehtat-Tegelbabriker ! 0 6 Porsliini- ja fajanssitehdas Porslins- och fajansfabrik 2 _ : 7 M uurauslaastitehdas M urbruksfabrik S em enttitehtaat C em entfabriker Sementti- ja asfaittivalim ot sekä asfalttihuovan ja keinotekoisten kivien valmistuslaitokset Cementoch asfaltgjuterier sam t tillverkning av asfaltfilt och konstgjord sten 2)... 3 ; 0 Eristysainetehdas Isoleringsmassefabrik... 3 ' n ; _ 2 3 b) L asi- ja lastiavarateollisuus. T illv e rh d n g av glas och (jlasvaror. Lasitehtaat ja -hiom ot.-glasbruk och sliperier3) Lasinleikkaamot G lasm ästerier e ) H iili- ja turveteollisuus. K oi- och torvindustri. j.3 T urvepehkutehtaat T orvströfabriker Sysien valmistuslaitokset Inrättning av smideskolberedning 2)... i Yhdellä tehtaalla työväki ja käyttövyima, neljällä tehtaalla käyttövoima ja viidellä tehtaalla konttorikraiten och för fem kontorspersonalen gemensamma med andra fabriker. 2) Yhdellä tehtaalla työväki ja käyttö- 3) Yhdellä tehtaalla yhteinen työväki toisen tehtaan kanssa. För en fabrikj gemensam personal med en annan _ ! , j 37i; _ henkilökunta yhteiset toisten tehtaiden kanssa. För en fabrik gemensam personal och drivkraft, för fyra drivvoima yhteiset toisen tehtaan kanssa. För en fabrik gemensam personal och drivkraft med en annan fabrik. fabrik.

55 IB 2 Tabell 2. Taulu 2. j 6 f i a) Elimettömien happojen, emäksien ja suolojen val mistusteollisuus. Tillverkning av oorganiska syror, baser och snlter. H iilihappotehdas K olsyrefabrik... S oodatehtaat Sodafabriker... b) Lam wiiusaineteollisum. Tillverkning avgödningsämnen. L u u jau h o te h taat ja luunsurvom islaitokset B en in jiilsfabriker och s t a m p a r... ) Räjähdys- sytytysaineteollisuus. Tillverkning av sprang- och tändningsämnen. D ynam iittitehdas - D y n a m itfa b r ik... T u litik k u teh taat T ändsticksfabriker...! u n d e r 5 à r. ; m o in s de 5 a ns.! n. m. m. h. kv. ; /. 8 vi o t t a tä y t t ä n eitâ. V. 58 Ar. m. m. h. i! ni. m. h. 96 su m m a. total. 847 n. kv. /. ' 9 m. m. h. n. kv. D riv k raft e n s sto rle k i e ffekt iv a h ä s tk ra fte r. Force m o trice en chevauxvapeur effectifs. /. 6 7 V aleur des m a tières prem ières et des produits m i-achevés, M arcs. A rb e ta re n a s av lö n in g, Fm k..salatre des ouvriers, M arcs. koko arv o. h ela v iird e t. valeur totale Id B A iim nenas o ch h a lv fa b rik a te n s v iird e, F m k. T y ö n te k ijä in p alk k a u s, Sm k U a a k a -a in e id e n a rv o, S m k y h te e n sä. 8 ans révolus. n. kv. /. 38 I fyllcla 8 âr. 5 8 ans K ä y ttö v o i m an s u u ru u s te h o l lisissa hevos voim issa. Muuta h e n k ilö k u n ta a, övrig p erso n al. Autre personnel. 2 3 Kerrfiallisten laitteiden valm istusteollisuus. In dustri för tillverkning av kem iska preparater. 5 v u o tta nu o re m p ia. 4 m edeltal: âges de: Nom bre m oyen d ouvriers K a ik k ia an. T o talsu m m a. Ensem ble.! Genre <VIndustrie. A rb etare i Työpaikkojen lu k u. Antalet a rb e ts s tä lle n. Nombre de lieux de travail. Teollisuusryhm ä ja -lu o k k a. Industrigrupp och -klass. Groupe et classe d 'in d u stries. VI I n tl u s t r i a r t. 2 luku: T y ö n tek ijäin k e s k im ä ä rä in e n T e o i s u n s a j i. 0 eo 4 «- 2 k o tim a iste n ra ak a-ain eid en arv o. v ärd et av in h em sk a r ä äm nen. valeur des m a tières pre m ières f i n landaises T u o tan n o n b r u tto a r v o, S m k. k o tim a iste n Tili v erknin gens p u o liv a lm iitte n b ru tto v ä r d e, te o llisu u s tu o tt. Fm k. arv o. V aleur brute v ä r d e t a v in de la fabri h e m s k a h a lv cation, fa rd ig a inm arcs. d u s tria ls te r. valeur des pro d u its m i-achevés fin la n d a is e d) Värien sekä m uiden kemiallisten laitteiden valmis tusteollisuus. Tillverkning av färgämnen och andra kemiska preparater. K im röökkitehtaat K im rö k s fa b rik e r... M uut teknokem ialliset te h ta a t O vriga teknokem iska fabriker ) Tervan, öljy, kumi= y. m. tällaisten aineiden teollisuus. Tjäm, oljen, gummin och övrig sadan industri a) N äiden aineiden valmistus. Beredning av hithörunde ämnen. P uuntislauslaitokset, te rv ap o lttim o t ja p ik ite h ta a t Trädestilleringsverk, tjärb rän n erier och beckbruk.. H a rts ite h ta a t H artsfabriker... Öljy te h ta a t O lje fa b rik e r... 3'2 3 6 _ ] i j i v n b) N äistä aineista tehtävien valmisteiden teollisuus Tillverkning av jabriknt av hithörande ämnen. K u m ita v a ra te h ta a t G u m m iv a ru fa b rik e r... K y n ttilä te h ta a t L ju s ia b rik e r... Saippua- ja su o p ate h taat Tv&l- och s&pfabriker.. L akka- ja p o litu u riteh ta at Lack- och polityrfabriker... Väri- ja v e rn iss a te h ta a t F ärg och fem issfabriker G _ 9 *) Yhdellä tehtaalla työväki ja käyttövoima yhteiset toisen tehtaan kanssa. För en fabrik gemensam 258 personal och drivkraft med en annan fabrik. _

56 4 5 Taulu 2, T aleil 2.! s t* 7! 9! Teollisuusryhmä ja -luokka, liulustrigrupp ooh -klass. Groupe et classe il industries. T e o I i s u il s a j i. I n il n s t r i a r t. (Untre t('i ruiuslrie. Työpalkkojen luku. Antalet arbetsställen. Nombre de, lieux de travail. 5 vuotta nuorempia. und er 5 är. moins de 5 ans. n. kv. /. Työntekijäin keskimääräinen.v ombre 58 v. 5 8 är. 5 8 ans. m. /n n. kv. /. Arbetare i notjen <Vouvriers 8 vaotta täyttäneitä. fyllda 8 är. JS tms rrcolus. m. m. ; h. j. kv. - luku: m edeltal: âges de: m. m. h. yhteensä. sum m a. to ta l.. /. K aikkiaan. T otalsum m a. E n sem b le. E! 0 n 2 Muuta h en kilökuntaa, övrig personal. A utre p erso n n el. 4 5 c K ä y ttö v o i m an su u ruus tehollisissa h ev o s voim issa. D rivkrafte n s storlek i effek tiv e h ästk ra fter. F o rce m o tr ic e e n cher a u x v a p e u r effe c tifs. T y o n tek ijaiü p alk k a u s, Smk. A rbetarenas avion inff, F ra k. S a la ir e des ouvrière, M a rcs. K uaka-aineiden arv o, Sm k. lia anm enas oeh h alv fa b rik aten s v ard e, Kmk. V a le u r des m a tières p rem ières et des p r o d u its m i-achevés, M a rc s. koko arvo. líela v ä rd e t. v a leur totale. kotim aisten raaka-aineiden arvo. v ä rd e t av inheinska räänm en. va leu r des m a tières p r e m ières f i n la n d a ise s. kotim aisten puolivalm iitten toollisu u stu o tt. arv o. v ä r d e t a v inhem ska iialvfä rd ig a indusfrialster. v a le u r d es p ro d u its m i-a cherés fin la n d a is. T uotannon b ru tto arv o, Sm k. Tillverkningens b ru tto v äriie, F m k. V a le u r brute de la fa b r i ca tio n, M a rcs. V I I I N a h k a * j a k a r v a t e o l l i s u u s. L a d e r * o c h h ä r i n d u s t r i i a) X a h k o jen ja tu rkiksien v a lm istu s. B eredning av läder och pälsverk. N ahkatehtaat ja nahkurintyöpajat Läderfabriker 49 4; ; h) X a h katararateollisuus. Liidervarutillverkning. S a t u l a s e p ä n t e h t a a t Sadelmakerior 3)... K arstatehfaat K ard fab rik cr , i 67 j e) K arva-, harjas- ja joujiitavaruteou isuus. B a r-, borst- och ta g elra n d illverh n n g. 35 l l a r j a - ja s i v e l l i n t e h t a a t Borst- och p c n s e l f a b r i k c r IX K u t o m a t e o l l i s u u s. T e x t i l i n d u s t r i a ) K ehruu- ja k u to iu a teo llism is. S p in n - och väviu d u s t r i... Pellavanpuhdistuslaitos L in sk ä k te ri ;> ; 4 P uuvillatehtaat Bomuilsfabriker ) o 6 7 Pellavatehdas L in n e fa b rik... N auhakutom ot B andväverier... P itsiteh taat Spetsfabriker «49 5 ; 2o r> : ; : b) Punom aieollism is. T v in n in d u stri. K övdenpunom ot R epslagerier... X uoranpunom ot Snörma-kerier... Koneremmitehdas Fabrik för tillverkning av ma ! i c) P ukutavarateollisuus. In d u str i för beklm uadsartiklar. Trikoon- ja sukankutom ot Trikot- och strum p- viiverier ! P aitate h taat S k jo rtfa b rik er b B äätälinliikkeet Skrädderier K aulustintehtaat K ravattfabriker 2) fc L akkitehtaat llössfabriker 3) i f)0 i n d zi 70 7is; ! U ! , , _ )) Yhdellä tehtaalla konttorihenkilökunta yhteinen toisen tehtaan kanssa. För en fabrik gemensam kontors- personal med en annan fabrik. 2) Yhdellä tehtaalla työväki ja käyttövoima yhteiset toisen tehtaan kanssa. - För en fabrik gemensam personal och drivkraft med en annan fabrik. 3) Kahdella tehtaalla työväki ja käyttövoima yhteiset toisten tehtaiden kanssa. För tvä fabriker gemensam personal och drivkraft med andra fabriker.

57 Taulu 2. Tabell Teollisuusryhmä ja -lu o k k a. Industrigrupp oeh -klass. Groupe, et classe d industries. T e o i s u u s a j i. I n d li s t r i a r t. (lenre <VIndustrie. Työpaikkojen lu k u. Antalet arb etsstä lle n. Nombre de lieux de travail. T y ö n tek ijäin k esk im ääräin en A rb etare i Nombre m oyen d'ouvriers 5 v u o tta nuorem pia. u n d er 5 àr. m o in s de 5 ans v. 8 ;lr. S ans. 8 v u o tta tä y ttä n e itä. fyllda 8 âr. 8 ans révolus. m. m. h. n. kv. / m. m. h. n. kv. /. m. m. h.. kv.. d ) M u u vahnisteteollisuus. Ö vrig tillverkningsin - d u s tr i. 7 T ä p e t e h t a a t D r e v f a b r i k e r V a n u t e h t a a t V a d d f a b r i k e r H u o p a t a v a r a t e h t a a t F i l t v a r u f a b r i k e r S a t e e n - j a p ä i v ä n v a r j o t e h t a a t P a r a p l v - o c h p a - r a s o l l f a b r i k e r M a r k i i s i - j a s ä l e k a i h d i n t e h t a a t M a r k i s - o c h p e r - s i e n n e f a b r i k e r _ K a l a n v e r k k o t e h t a a t F i s k n ä t f a b r i k e r Y ä r j ä v s t e h t a a t F i i r g e r i e r i X Paperiteollisuus. Pappersindustri n ) P uuvanuke- ja paperiteollisuus. T illve rb d n g av tr ä m a s s a och pa.pper. H i o m a p u u k e i t t i m ö S l i p v e d k o k e r i ! P u u h i o m o t j a p a h v i t e h t a a t T r ä s l i p e r i e r o c h p a p p - f a b r i k e r U ! S e l l u l o o s a t e h t a a t O e l l u l o s a i a b r i k e r 2 ) ! P a p e r i t e h t a a t P a p p e r s f a b r i k e r 3 ) b) P aperi- ja pahvitavarateollisuus. T illverkning av p a p p e r s - och p a p p v a r o r. 5 T a p e t t i t e h t a a t T a p e t f a b r i k e r 4 ) K i r j e k u o r i - j a p a p e r i p u s s i t e h t a a t K u v e r t - o c h p ä s - f a b r i k e r K o t e l o - j a k i r j a n s i t o m o t e h t a a t B o k b i n d e r i e r o c h k a r t o n g f a b r i k e r 5 ) , P a p e r i n j a l o s t u s t e h t a a t P a p p e r s f ö r ä d l i n g s f a b r i k e r ; 3 5 X I Puuteollisuus. Träindustri a ) Sahaus - ja höyläysteollisuus. - Säg- och hyvlings - in d u s tr i. S a h a t j a h ö y l ä ä m ö t S ä g v e r k o c h h y v l e r i e r 6 ) H a l k o s a h a t V e d s ä g a r L a s t u v i l l a t e h t a a t T r ä u l l i a b r i k e r 3 ) , 7 4 V a n e r i t e h t a a t F a n e r f a b r i k e r F i ß : 2 2 b ) P uunvalm isteteollisuus. In d u stri för trätillverk - n in g. 5 P u u l a i v a - j a v e n e v e i s t ä m ö t S k e p p s - o c h b ä t v a r v I f ö r f a r t v g a v t r ä j P u u s e p ä n - j a h u o n e k a l u t e h t a a t S n i c k e r i e r o c h j m ö b e l f a b r i k e r 4 ) ! R u l l a -, r u l l a n e m ä s - j a n a p p u l a t e h t a a t R u l l -, b l o c k - o c h p i n n i a b r i k e r u ! 7 [ I 9 lu k u : m edeltal: âges de: Muuta h e n k ilö k u n taa, övrig personal. Autre personnel. K ä y ttö v o i m an su u ruus tehollisissa hevosvoim issa. D rivkraf- te n s sto r- lek i effek- tiv a h ä st- k ra fter. Force m o trice en che- vauzvapeur effectifs. T yontekijum palkkaus, Smk. A rbetarenas avloning, F m k. Salaire des ouvriers, M arcs. ïta a k a -a in e id e n arv o, Sm k. R ääm n e n as och h alv fa b rik aten s v ä rd e, F m k. Valeur des m atières prem ières et des produits mi-achevés, M arcs. T uotannon b ru tto a rv o, Sm k. T illverkningens b ru tto v ä rd e, F m k. V aleur brute de la fabri- cation, M arcs. yhteensä. sum m a. total. K a ik k ia an. T otalsum m a. Ensem ble. koko arvo. h e la vätdet. valeur totale. kotim aisten ra aka-aineiden arvo. v ä r d e t a v inhem ska rä äm n en. valeur des matières premières f i n landaises. k o tim aisten puolivalm iitten teollisuustuote. arv o. v ä r d e t a v in hem ska h alv - fä rd ig a in- d u strialster. valeur des pro- duits mi-ache- ves finlandais. m. m. h. n. kv. / U I _ U ' _ ) K a h d e k s a l l a t e h t a a l l a y h t e i n e n k o n t t o r i h e n k i l ö k u n t a, k a h d e l l a t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a y h t e i s e t t o i s t e n m e d a n d r a f a b r i k e r. 2 ) K a h d e l l a t e h t a a l l a y h t e i n e n k o n t t o r i h e n k i l ö k u n t a, y h d e l l ä t e h t a a l l a y h t e i n e n k ä y t t ö v o i m a n a n f a b r i k. 3 ) Y h d e l l ä t e h t a a l l a y h t e i n e n t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a t o i s e n t e h t a a n k a n s s a. F ö r e n f a b r i k g e - t e n t e h t a i d e n k a n s s a. F ö r t v ä f a b r i k e r g e m e n s a m p e r s o n a l o o h d r i f k r a f t m e d a n d r a f a b r i k e r. 5 ) K u u d e l l a t o i s e n t e h t a a n k a n s s a. F ö r s e x f a b r i k e r g e m e n s a m p e r s o n a l o o h d r i v k r a f t m e d a n d r a f a b r i k e r, s a m t f ö r e n f a b r i k g e - v ä k i j a y h d e l l ä k ö v t t ö v o i m a y h t e i n e n m u u n t e h t a a n k a n s s a. F ö r t v ä s ä g a r g e m e n s a m p e r s o n a ; u. h d r i v k r a f t, f ö r t e h t a i d e n k a n s s a. F ö r ä t t a f a b r i k e r g e m e n s a m k o n t o r s p e r s o n a l, f ö r t v ä f a b r i k e r g e m e n s a m p e r s o n a l o c h d r i v k r a f t t o i s e n t e h t a a n k a n s s a. ' F ö r t v ä f a b r i k e r g e m e n s a m k o n t o r s p e r s o n a l, f ö r e n f a b r i k g e m e n s a m d r i v k r a f t m e d e n a n - m e n s a m p e r s o n a l o c h d r i v k r a f t m e d e n a n n a n f a b r i k. 4 ) K a h d e l l a t e h t a a l l a y h t e i n e n t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a t o i s - t e h t a a l l a y h t e i n e n t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a t o i s t e n t e h t a i d e n k a n s s a, y h d e l l ä t e h t a a l l a y h t e i n e n k o n t t o r i h e n k i l ö k u n t a m e n s a m k o n t o r s p e r s o n a l m e d e n a n n a n f a b r i k. 6 ) K a h d e l l a s a h a l l a y h t e n e n t y ö v ä k i j a k ä y t t ö v o i m a, k a h d e l l a t y ö - t v ä g e m e n s a m p e r s o n a l, f ö r e n g e m e n s a m d r i v k r a f t m e d e n a n n a n f a b r i k. Teollisuustilasto v. 99. ^ 6 7

58 - 8 9 T aulu 2. T a le ll 2. Teollisuusryhm ä ja -luokka. Industrigrupp och -klass. Groupe et classe d industries I s ; 9 Teollisuuslaji. Industriart. Genre d industrie. Työpaikkojen luku. Antalet arb etsstä lle n. Nombre de lieux de travail. 5 v u o tta n uorem pia. u n d e r 5 àr. m oins de 5 ans. m. m. h. n. kv. / T yöntekijäin k esk im ääräin en 5 8 v. 5 8 àr. 5 8 ans. m. m. h. A rb etare i N om bre m oyen d ouvriers n. k v. - 8 v u o tta tä y ttä n e itä. fy lld a 8 âr. 8 ans révolus. m. m. h. n. kv. /.uku: 0 il 2 m edeltal: âges de: m. m. h. yhtee n sä. sum m a. total. n. k v. /. K aik k iaan. T otalsum m a. Ensem ble. 2 Muuta h en k ilö k u n taa, övrig personal. Autre personnel K ä y ttö v o i m an su u ruus tehollisissa h ev o s voim issa. D rivkrafte n s storle k i effektiv a h ä stk ra fte r. Force motrice en chevauxvapeur effectifs. T y ö n tek ijäin palkkaus, Smk. A rb etaren as avlöning, f m k. Salaire des ouvriers, M arcs. R aaka-aineiden arvo, Smk. R A äm nenas och h a lv fa b rik a te n s v ä rd e, F m k V aleur des m atières prem ières et des produits mi-achevés, M arcs. ko k o arvo. h ela v ä rd e t. valeur totale. ko tim aisten ra aka-aineiden arv o. v ä r d e t a v inhem ska rä äm n en. valeur des matières premières fin landaises. k o tim a iste n puolivalm iitten teo llisu u stu o tt. arvo. v ä r d e t a v inhem ska halvfä rd ig a ind u strialster. valeur des produits mi-achevés finlandais. T uotan n o n b ru tto a rv o, Smk. T illverkninge ns b ru tto v ä rd e, F m k. V aleur brute de la jabrication. M arcs. 8 S o r v a u s t e h t a a t S v a r v e r i e r T y n n y r i t e h t a a t T u r m b i n d e r i e r U L a a t i k k o t e h t a a t L ä d f a b r i k e r 4 ) S u k s i t e h t a a t S k i d f a b r i k e r L e s t i - j a p u u v a r s i t e h t a a t L a s t - o c h t r ä s k a f t f a b - r i k e r K e h y s - j a p i e n a t e h t a a t R a m - o c h l i s t f a b r i k e r c) Kaarna- y. m. s. teollisuus. Bark- och övrig likartaä industri. K o r k k i t e h t a a t K o r k f a b r i k e r P a j u -, j u u r i - j a r o t t i n k i t e h t a a t V i d e -, r o t - o c h r o t t i n g f a b r i k e r U XII Ravinto* ja nautintoaineteollisuus. Narings* och njutningsmedelsindustri a) Liha- ja kalatavarateollisuus. Kött- och jiskvarutillverkning. M a k k a r a t e h t a a t K o r v f a b r i k e r S ä i l y k e t e h t a a t K o n s e r v f a b r i k e r b) Viljatavarcdeollisuus. Spannmälsvaruiillverkning. 4 J a u h o - j a s u u r i m o m y l l y t M j ö l - o c h g r y n k v a m a r 2 ) V e r o m y l l v t T u l l m j ö l k v a r n a r 3 ) M a l l a s t e h t a a t M a l t f a b r i k e r L e i p o m o t B a g e r i e r K e k s i t e h t a a t K e k s f a b r i k e r P e r u n a j a u h o t e h d a s P o t a t i s m j Ö l s f a b r i k c) Sokeri-, suklaa- y. m. s. teollisuus. Socker-, choklad- o. övr. likartad industri. n i - S o k e r i t e h t a a t S o c k e r f a b r i k e r U S i i r a p p i t e h t a a t S i r a p s f a b r i k e r K a r a m e l l i -, m a r m e l a a t i -, k a a k a o - j a s u k l a a t e h t a a t K a r a m e l l -, m a r m e l a d -, k a k a o o c h c h o k l a d f a b r i k e r H i l l o - j a m e h u t e h t a a t S y l t - o c h s a f t f a b r i k e r K a h v i p a a h t i m o t K a f f e r o s t e r i e r S i k u r i t e h t a a t C i k o r i e f a b r i k e r K a s v i s v o i t e h t a a t V ä x t s m ö r f a b r i k e r d) Juoma- ja etikkateollisuus. Dryckes- och ättiksindustri. K i v e n n ä i s v e s i - j a v i r v o i t u s j u o m a t e h t a a t M i n e r a l - v a t t e n - o c h l ä s k d r y c k s f a b r i k e r 4 ) U K a l j a p a n i m o t S v a g d r i g s b r y g g e r i e r O l u t p a n i m o t Ö l b r y g g e r i e r s ) l) Yhdellä tehtaalla yhteinen työväki toisen tehtaan kanssa. För en fabrik gemensam personal med en annai och personalen gemensamma med en annan fabrik. 3) Kahdella myllyllä käyttövoima, yhdeksällä työväki ji nar personalen och drivkraften och för 4 kvamar personalen gemensam med andra fabriker. 4) Yhdellä tehtaalh U fabrik. 2) Yhdellä tehtaalla työväki ja käyttövoima yhteiset toisen tehtaan kanssa. För en fabrik drivkraften käyttövoima ja neljällätoista työväki yhteinen muiden tehtaiden kanssa. För 2 kvarnar drivkraften, för 9 kvarkonttorihenkilökunta yhteinen toisen tehtaan kanssa. För en fabrik övrig personal gemensam med en annan fabrik