Yhteenveto Pilottipäivä

Transkriptio

1 Yhteenveto Pilottipäivä Miksi? Mitä? Miten? pilottityypit pilottiaiheet pilotointiprosessi verkostoituminen tulosodotuksia yhteyshenkilöt tiedonjakamisen kanavat kommentit pilottikorteista

2 Miksi? Mitä? Miten? Why? What? How? Miksi? Suomen infra-ala on yhteisesti päättänyt nostaa alan tuottavuutta ja tehokkuutta. Tietomallintamisesta haetaan apuvälineitä ja keinoja, jotta tähän päästään. Turhat aikataulu-, laatu-, ympäristö-, turvallisuus- ja kustannushukat halutaan minimoida ja poistaa. Suomen infra ala kehittää ketteryyttään tietomallintamisen avulla, win-win. Mitä? Tavoite: koko toimialan ohjeistus /toimintamallien ja menetelmien kehittäminen > tehokkuus

3 pilottityypit kehittämisstrategia tilaajalla koko Pilottityypit esim. nopean kokeilun strategia (Tre) tai avoin yhteistoimintastrategia (Espoo). laajat pilottihankkeet vt14 / Savonlinna. pienemmän kokoluokan hankkeet (kunnat Espoon esimerkki) kattavuus (kokoprosessi / osaprosessi) innovaatioympäristön tyypit hankekohtainen, tehtäväkohtainen, roolikohtainen, hankerypäskohtainen, elinkaari BIM elementit teknologia, tietosisällöt, prosessit, ihmiset (tieto-taito /osaaminen)

4 pilottiaiheet tiedonsiirto Pilottiaiheet tiedonsiirrot suunnitelmien ja ohjelmistojen välillä tiedonsiirrot koneautomaation, mittalaitteiden ja suunnitelmien välillä (esim. toteumatiedot, ylläpito) tietojen kumuloituminen eri vaiheissa, rajapinnat tiedonsiirron avoimuus hankinta avoimuus kilpailutus /tarjouskysely tarjoaminen vertailu/pisteytys koneohjaus ylläpito toteutumatieto lähtötieto laadunvarmistus teollisuus suunnitelman vienti materiaalintoimittajan koneohjaukseen->toimitus työmaalle

5 Pilotointiprosessi Onnistunut pilotti hyvin valmisteltu ja hyvä prosessikuvaus avoin, tietoa jaetaan, tulokset nähtävissä pilotoinnin sisältö määritetty huolellisesti -> projektisuunnitelma pilotoidaan pieniä kokonaisuuksia, vaiheittainen -> kasvatetaan vaikeusastetta roolit määritetty tarkasti, hyvin organisoitu arviointikriteerit määritetty etukäteen ja tehdään keskitetysti raportointi tuki prosessin eri vaiheissa asiantuntijoilta tulokset saadaan nopeasti alan tietoon ja käyttöön pilotointiprosessin OSA (eli ohjaus, seuranta ja arviointi) (kts. slide 6)

6 Pilotointiprosessin OSA (eli ohjaus, seuranta ja arviointi) vastuu: Tutkimuslaitos / Yliopisto Menetelmätuki - Yhteiset ohjeet ja valmiit projektisuunnitelman pohjat Ohjaava suunnittelu - Suunnitteluvaiheen tuki, mm. proj.suunnitelman kommentointi - Dokumentointivaatimukset ja dokumenttipohjat - Arvioinnin suunnittelu ja arviointipohjat Kick off tilaisuus (eli pilottisuoritukseen valmentautuminen) Toteutusvaiheen tuki - Toteutusprosessin sujuvuuden ja tavoitteellisuuden havainnointia - Kommentointi - IDM prosessikuvauksen teko (sis. haastattelut) - Ratkaisujen / testauksen analysointi Palautetilaisuus - Kokemusten jakaminen Kokonaisarviointi Teemakohtainen merkityksen ja vaikuttavuuden arviointi - mm. asiantuntijapaneeli yhtenä menetelmänä Esimerkkihankekuvauksen laadinta -Lessons learned-story > julkiseen tiedottamiseen Projektisuunnitelmassa ohjaus ja seuranta yksilöidään pilotin erityspiirteiden mukaan. vastuu: pilotin veturiyritys yhteistyössä valitun tutkimustahon (Aalto Yliopisto, Oulun Yliopisto, VTT) kanssa.

7 verkostoitumista/kansainvälinen: TUKEFIN pilottikortit RIL Tietomallitoimikunta buildingsmart Finland seminaarit > RIL Tietomallitoimikunta, kehittäminen > buildingsmart Finland buildingsmart international InfraTM / InfraBIM» IFC infra kehitysaihio /Ranska» BIM menetelmiä kansainväliset kokemukset /kehittäminen Norja Saksa /München Australia verkostoituminen

8 tehokkuus tulosodotuksia ala yhdessä muodostaa uusia tapoja, tavoitteena että saadaan vähemmällä enemmän, ja sillä mitä nyt on saavutetaan entistä enemmän. hankinnan tulee tunnistaa uudet toimintatavat... mallipohjainen hankinta lähtötietojen saatavuuden ja laadun parantaminen hankintojen kehittäminen omaisuuden hallinnan kehittäminen pilotti toimivana kehittämistyöympäristönä tiedonsiirron yleisesti sovittu tapa (ohjelmistoriippumattomuus) tiedon tallentamisen käyttöikä (datan arkistointi) mallia Norjan ohjeista, mutta lisätään sisällön tason kuvaus ja tekninen vaatimusmäärittely hyvien tapojen todentaminen ja standardointi prosessien ja toimintatapojen oppiminen

9 Hankkeistus: InfraFINBIM LiVi Kimmo Laatunen, Antti Karjalainen Timo Tirkkonen (koordinointi) Matti Ryynänen (tiehankkeet, suunnittelu) Jussi Lindberg (ratahankkeet, suunnittelu) yhteyshenkilöt Seppo O. Mäkinen (suuret hankkeet, rakentaminen) Erkki Mäkelä (parantamishankkeet, rakentaminen) Esa Sirkiä (vesiväylähankkeet) InfraTM / Kaupungit - Kaupunkien yhteyshenkilöt (slide 10) koordinointitehtävä: VTT - Annina Peisa OSA (ohjaus, seuranta ja arviointi): Oulun yliopisto Rauno Heikkilä Aalto VTT Ari-Pekka Manninen Annina Peisa

10 Kuntien yhdyshenkilöt InfraFINBIM piloteissa (organisaation varajäsen suluissa) Helsinki Reijo Järvinen, Projektijohtaja ja Ville Alajoki, Projektijohtaja GSM: (Järvinen), GSM: (Alajoki) Espoo Harri Tanska, Katupäällikkö (cc Petri Vainio Ohjelmapäällikkö) (cc puh: GSM Harri Tanska: Turku Janne Laine, Projektipäällikkö (cc: Jouko Turto, Toimitusjohtaja) (cc GSM.JLaine: (JTurto puh: GSM: ) Vantaa Henry Westlin, Katupäällikkö puh: Oulu Markku Mustonen, Suunnitteluinsinööri GSM: Lahti Tuula Salminen, Suunnitteluinsinööri (cc: Olli Kautonen toimistoinsinööri) puh: , (GSM: ) Tampere Janne Lindberg Tietohallintokoordinaattori GSM:

11 tiedonjakamisen kanavat tiedonjakamisen kanavat avoin www sivu? LumoFlow Tiedottava: Rakennustieto / InfraBIM alan seminaarit VTT:n pilottisivusto pilotille oma suojattu sivusto pilottien välinen kommunikointi Pilottipäivät Pilottitasolla: Kick off /palautepäivä työpajat

12 Kommentit pilottikorteista 1/5 Vt7_Hamina_Inframodel_geometriat Hyvä asia on, että aloitetaan pienimuotoisesti ja useita toimijoita samassa. Inframodel tiedonsiirtoa vaadittava. Eikö OT-formaatin käyttäminen hieman romuta tätä pilottia? Kokemuksista dokumentointi/raportointi ja hyödyntäminen jatkossa olennaista Rakentajien/tilaajien mahdollisuus käyttää Inframodel 2:sta? Onko tätä pilotoitu? Inframodel/LandXML formaatti tulee tutuksi työmaalla, kun pakotetaan käyttämään sitä. Hyvä asia on, että aloitetaan pienimuotoisesti, jolloin projektille ei aiheudu alussa aikatauluviivettä. Espoo_katupilotit Hyvät, erilaiset kohteet. Hienoa, että kuntasektori on näin aktiivinen Vesihuoltokaivantojen mallinnus huomioitava. Lopputuloksen tulisi olla pintamalleja, ei enää poikkileiukkauksia. Paljon pilotointihankkeita-> raportointi tärkeää Stabilointipilotin yhdistäminen (pilotti nro 7)? Neljännen voisi tehdä hankintanäkökulmasta Rakentamisen kilpailuttamiseen pitää tehdä kannustava laatupisteytys, jossa arvioidaan toteuttajan kyvykkyys hyödyntää aineistoa rakentamisessa.

13 Kommentit pilottikorteista 2/5 Ylläpidon hankinnan kehitys tietomalleja hyödyntäen Mukaan korjausvelan laskenta! Tietovarastot tulisi kehittää kaikkien prosessiin osallistujien käytettäviksi ja tietovarastoja integroida tästä näkökulmasta. Linkki tie- tai katurekisteriin? 3D Road -> rakenteellisen kunnon tarkastelu mukaan Virtuaalipilotti ensin? Tarvinnee tutkimustyötä taustalle. 3D Road ylläpidon automaation kehittäminen Hyvä hanke, jossa maksimi hyöty investoinnille. Laadun ja investoinnin optimointi. 3D Road -> rakenteellisen kunnon tarkastelu mukaan Mielenkiintoinen hanke, osapuolten todelliset valmiudet selvitettävä. Riittävän tarkan lähtötietomallin kustannustehokas hankinta on varmasti yksi suurimmista haasteista.

14 Kommentit pilottikorteista 3/5 Vt8, Sepänkylän ohitustie Kaksi pilottia, jotka hyvä hoitaa myös erillisinä. Työmaa-automaatio oma juttunsa, siltaohje omansa. Focus: 1) Rakennussuunnitelma siirto rakentamisen lähtötiedoiksi, 2) automaation (koneohjaus) tuottama tieto laadun toteamisessa Paljon pilotoitavia aiheita-> koordinointi ja raportointi tärkeitä Synergia 3D Road pilottiin -> tasojen määrittely Jos hanke sisältää syviä, määräsyvyyteen, tehtäviä massanvaihtoja, niin koneohjauksen hyödyntäminen järkevää. Hyvä sisältö, mutta miten saadaan osaksi kilpailuttamista ja laatupisteytystä tässä vaiheessa? Merenpohjan ruoppauksen 3D-prosessi Voiko soveltaa myös järviin? Ruoppausmateriaalin uusiokäyttö? Onnistuuko mallit, missä muodossa? Mallien jatkokäyttö. Voisiko matalataajuusluotausta pilotoida maahankkeissa?

15 Kommentit pilottikorteista 4/5 Syvästabiloinnin koneohjaus ja tiedonhallinta Koneohjaus/työmaa-automaatio: Yksi kärkihanke?! Pilarimallin muoto ja siirto järjestelmien välillä Tarvitaan urakoitsija, yritysveturi Jatkuvan paalutuksen koneohjaus ja tiedonhallinta Koneohjaus/työmaa-automaatio: Yksi kärkihanke?! VT8 Sepänkylä pohjanvahvistukset (ei mallinneta paaluja, mutta olisi pienehkö työ); saataisiin linkki suunnittelun tietomalliin 3 % tuottavuuskehitys on aika kova tavoite Savonlinnan liikennejärjestelyt; Laitaatsalmen tie-, rata ja väyläjärjestelyt, yleisesti Pitkä kesto mahdollistaa aikaisempien pilottien kokemusten hyödyntämisen. Riskien hallinta!!! Miten kaikki saadaan tilaajan vaatimuksiin tarjouspyyntöön? Hyvä kohde koko prosessin pilotointiin YS->RS->RAK->Ylläpito Analyysi tiedonsiirrosta pilotissa tärkeä: Mikä siirtyy, mikä ei, muuttuiko tieto matkalla, jalostettiinko sitä, käyttökelpoisuus? Kuinka suuri osa tiedosta voidaan siirtää mallin avulla? (Yleinen/avoin formaatti) Onko tässä AP1 (hankintamenettelyt) riittävästi mukana? Miten hankinnan valmistelu etenee?

16 Kommentit pilottikorteista 5/5 Savonlinnan liikennejärjestelyt; Laitaatsalmen tie-, rata ja väyläjärjestelyt, Lähtötietojen keräys Tietovarastojen keruuprosessi ja tietovarastojen hallintaprosessi tarkasteluun. Suunnittelijan näkökulmasta tärkeä kehityskohde. Pitäisi tehdä yhteistyössä ulkopuolisten osapuolien (maanmittauslaitos, kunnat, verkko-operaattorit) kanssa Pienemmän kokoluokan tie- tai katuhanke Suunnittelijoiden välinen yhteistyö on tärkeässä roolissa, jolloin se myös kehittyy. Tarvitaan useita pieniä hankkeita, joissa focus jossakin rajapinnassa. Pientä hanketta ei kannata jakaa, valitaan mieluummin useita kohteita. Tärkeitä testauksessa mm. ohjeiden osalta. Pilotointi on aloitettava pienistä hankkeista, koska isoissa hankkeissa aikataulun merkitys on niin suuri hankkeen kokonaiskustannuksille ettei ole järkevää riskeerata ison hankkeen aikataulua uusilla toimintatavoilla. 5 km jaettuna neljään osaan -> kovin pieniä toteutuskohteita-> miten koko projekti organisoidaan. Hankkeen pilkkominen monelle suunnittelijalle ja urakoitsijalle on hyvä idea -> moni saa kokemusta Pieniä kohteita kannattaa myös kilpailuttaa Tukefin-periaatteella, jossa mallipohjainen suunnittelu ja toteutus on kannustavasti kilpailutettu. Pitäisikö tämäntyyppinen hanke tehdä ennen Savonlinnan erittäin haastavaa projektia?