BL10A3000 Sähköturvallisuus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BL10A3000 Sähköturvallisuus"

Transkriptio

1 BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset Tero Kaipia 1

2 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset Perustuu CENELECin harmonisointiasiakirjaan HD 637 Soveltamisala: nimellisjännitteeltään yli 1 kv AC sähköasennukset SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus Perustuu EN :2004 ja EN :1996 standardeihin Sovelletaan kaikkeen sähkötyöhön jännitetasosta riippumatta Muut ohjeet Energiateollisuus ry:n / Sener ry:n verkostosuositukset mm. SA 2:92, SA 4:92, SJ 1:94 STUL ry. (Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto) ST-kortisto (sähkötyön ohjeet) / VU-kortisto (ohjeet verkostourakoitsijoille) Vanhat sähkötarkastuskeskuksen ohjeet, mm. A4:93 Vahvavirtailmajohtomääräykset nykyisin SFS 6003

3 Suojauksen osa-alueet Suojaus sähköiskulta Perussuojaus (suojaus suoralta koskettamiselta eli kosketussuojaus) Vikasuojaus (suojaus epäsuoralta koskettamiselta eli kosketusjännitesuojaus) Suojaus vian automaattisella poiskytkennällä ja potentiaalintasauksella (rajaamalla kosketusjännitteet turvalliselle tasolle) Noudatetaan standardien SFS ja SFS ohjeita Ylivirtasuojaus Oikosulku- ja ylikuormitussuojaus Noudatetaan standardien SFS ja SFS ohjeita Suojaus jännitehäiriöiltä Yli- ja alijännitesuojaus Suojaus sähkömagneettisilta häiriöiltä Noudatetaan standardien SFS , SFS ja SFS-EN ohjeita Lisäksi Suojaus lämmön vaikutuksilta Suojaus palovaaralta (pääsääntöisesti kiinteistöasennukset, huomioidaan asennusten palonkestävyys) ja valokaaren vaikutuksilta (käytetään standardien mukaan luokiteltuja kotelointeja) Suojaus syötön keskeytyksiltä (koskee lähinnä erikoiskohteita) Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 3

4 Tero Kaipia 4 Suojausmenetelmät Sähköiskuilta suojautumiseen käytettävän suojausmenetelmän pitää koostua sopivasta yhdistelmästä, jossa on perussuojaus ja erillinen vikasuojaus, tai suojausmenetelmästä jolla aikaansaadaan sekä perussuojaus että vikasuojaus (SFS ) Pienjänniteasennuksen jokaisessa osassa on noudatettava yhtä tai useampaa suojausmenetelmää ja lisäksi pitää ottaa huomioon ulkoiset olosuhteet Kun eri suojausmenetelmiä sovelletaan samassa asennuksessa, asennuksen osassa tai laitteessa, suojausmenetelmät eivät saa vaikuttaa toisiinsa siten, että vika yhdessä suojausmenetelmässä voisi huonontaa toisen suojausmenetelmän tehoa Pienjänniteasennukset on varustettava ylikuormitussuojalla, joka katkaisee piirin ylivirran ennen kuin sen lämpötila nousee eristystä, jatkoksia, liitoksia, tai ympäristöä vahingoittavalle tasolle (SFS ) Pienjänniteasennukset on varustettava oikosulkusuojalla, joka katkaisee piirin oikosulkuvirran ennen kuin se aiheuttaa vaaraa, joka johtuu johtimien ja liitosten lämpötilasta ja mekaanisista vaikutuksista (SFS ) Pienjänniteasennukset on suojattava niitä syöttävien suurjännitejärjestelmien aiheuttamilta tilapäisiltä ylijännitteiltä, maasulkujen vaikutuksilta, ilmastollisilta ja kytkentäylijännitteiltä, sähkömagneettisilta vaikutuksilta ja alijännitteiden aiheuttamilta vaurioilta (SFS ) Lähde: SFS 600e-käsikirja

5 Perussuojaus sähkönjakeluverkoissa Menetelmät: Suojaus eristämällä jännitteiset osat (sähköinen eristäminen, mm. kaapelit) Suojaus käyttämällä suojuksia tai kotelointia (suojaus vähintään IP 2X luokan koteloinnilla, mm. jakokaapit, puistomuuntamot) Suojaus esteiden avulla (estetään tahattomasti ylettymästä jännitteisiin osiin mm. aitaamalla sähköasemat) TAI sijoittamalla jännitteiset osat kosketusetäisyyden ulkopuolelle (esim. nostamalla riittävän korkealle, mm. ilmajohtoasennukset, pylväsmuuntamot) Jakeluverkoissa voidaan SFS mukaan käyttää perussuojauksena asentamista kosketusetäisyyden ulkopuolelle ilmajohtoja koskevien standardien (esim. SFS 6003) sekä pylväsmuuntamoita koskevan standardin SFS 2646 mukaisesti Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 5

6 Vikasuojaus jakeluverkoissa (SFS ) Jakeluverkon vikasuojauksessa pitää yleensä noudattaa SFS , kohdan vaatimuksia: syötön automaattisen poiskytkennän aika saa olla enintään 5 s Verkon haltijan harkinnan mukaan voidaan hyväksyä pidemmät poiskytkentäajat Automaattiseen poiskytkentään käytettävän ylivirtasuojan mitoitusvirta voidaan valita taulukon 801A mukaisesti (poiskytkentäaika saattaa ylittää 5 s) Taulukko 801A: Pienin oikosulkuvirta, jonka mukaan jakeluverkon vikasuojaukseen käytetty ylivirtasuoja voidaan mitoittaa Katkaisija voidaan asetella tai sulake valita myös siten, että pienilläkin vikavirroilla sen toiminta-aika on enintään 5 s Jakeluverkon käyttövarmuuden takia suojauksen tulisi olla selektiivinen Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 6

7 Vikasuojaus jakeluverkoissa Jos oikosulkua ei jakeluverkossa kytketä pois taulukon 801A mukaisesti tai enintään 5 s on jännitteelle alttiiden rakenteiden jännite maahan nähden oltava 75 V yksivaiheisen oikosulun aikana. Tämä voidaan saavuttaa joko lisäpotentiaalin tasauksella tai mitoittamalla jakeluverkon PEN-johdin poikkipinnaltaan riittäväksi (ns. nollausehto) Lisäpotentiaalintasausta suositellaan sovellettavaksi ainoastaan muuntamoiden pääkeskuksissa ja vastaavissa jakeluverkon asennuksissa Jakeluverkko ja sen suojaus mitoitettava siten, että liittymän (asiakkaan kiinteistöverkon) sähköasennusten suojaus voidaan mitoittaa normaalien rakennusten sähköasennuksia koskevien sääntöjen mukaan Kiinteistöverkon liittymispisteessä tehtävän pääpotentiaalintasauksen jälkeen voimassa SFS vaatimukset (kosketusjännite enintään 50 V tai poiskytkentäaika taulukon 41.1 mukaan / 5 s. max) Jos olosuhteet sallivat, jakeluverkko rakennetaan niin, että pienin yksivaiheinen oikosulkuvirta liittymän päävarokkeilla on vähintään 250 A Pienemmät oikosulkuvirrat sallitaan, jos muilla toimenpiteillä saavutetaan vastaava liittymän sähköverkon turvallisuustaso Jakeluverkon haltijan on tarvittaessa annettava liittymän sähkölaitteiston suunnittelijalle ja rakentajalle liittymän mitoitusta ja suojauksen suunnittelua varten tarpeelliset tiedot Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 7

8 Vikasuojaus jakeluverkoissa Nollauksen periaate Nollaus = kojeen kuori yhdistetään nollajohtimeen (PEN) Pyritään estämään vian aikaisia vaarallisia kosketusjännitteitä Keskeinen osa TN-C -järjestelmän vikasuojausta Jakeluverkon näkökulmasta liittyvät kiinteistöverkot on nollattu! Nollajohtimen katkeaminen (ns. nollavika) aiheuttaa pahimmillaan lähes vaihejännitteen suuruisen kosketusjännitteen Jakeluverkon nollavika aiheuttaa myös laitteille haitallisia yli- ja alijännitteitä Kiinteistön PEN-kiskon (siten myös N- ja PE-kiskojen) jännitteet muuttuvat yksivaiheisten kuormitusten mukaan ja poikkeavat syöttävän muuntajan tähtipisteen jännitteestä nollajännite, jonka seurauksena vaihejännitteet epäsymmetrisiä (tyhjäkäyvän vaiheen vaihejännite kasvaa verrattuna kuormitettuun vaiheeseen) Nollavioilta suojautuminen vaikeaa Kosketusjännitettä pienennetään maadoituksilla (riittävän pieni maadoitusresistanssi) ja käyttämällä kiinteistöissä TN-S-järjestelmää AMR-mittareissa yleensä vaihe-epäsymmetrian valvonta, jolla jakeluverkonnollavika voidaan havaita U L1M R E R L R B U L3F U L3M U L1F U 0F U L2F Tero Kaipia 8 U L2M U 0F = kiinteistön PEN-kiskon jännite jakeluverkon nollaviassa U k U L1F = kuormitetun L1-vaiheen jännite nollavian aikana U L1M = L1-vaiheen jännite jakelumuuntamolla U 0F = R B I L1 Jos R E << R L +R B = R B U R k L U L1M + R + R = U B 0F E RB R + R L B U L1M

9 Nollaus Maadoitukset, suojajohtimet ja potentiaalintasaus jännitteelle alttiit osat on kytkettävä suojajohtimeen kunkin maadoitusjärjestelmän ehtojen mukaisesti samanaikaisesti kosketeltavat jännitteelle alttiit osat on yhdistettävä samaan maadoitusjärjestelmään Tavoitteena kosketus-/askeljännitteiden pienentäminen tasaamalla järjestelmän eri osien välinen sekä jännitteelle alttiin osan ja maan välinen potentiaali (eli tehdään potentiaalin tasaus) Kuva: SFS Tero Kaipia 9

10 Nollaus Maadoitukset, suojajohtimet ja potentiaalintasaus Seuraavia osia ei tarvitse yhdistää potentiaalintasaukseen: ilmajohtojen eristimien metallikannakkeet, jotka on sijoitettu kosketusetäisyyden ulkopuolelle ilmajohtojen teräsbetonipylväät, joiden betoniteräkset eivät ole kosketeltavissa sellaiset jännitteelle alttiit osat, joihin ei voi niiden pienen koon (n. 50 mm x 50 mm) tai sijainnin vuoksi tarttua tai jotka eivät merkittävässä määrin voi joutua kosketuksiin ihmiskehon kanssa edellyttäen, että niitä on vaikea yhdistää suojajohtimeen tai yhdistys olisi epäluotettava (esim. pultti, niittit, arvokilvet ja kaapelien kiinnikkeet) metalliputket tai muut metallikotelot, jotka suojaavat kaksoiseristettyjä tai vahvistetulla eristyksellä varustettuja sähkölaitteita Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 10

11 Jakeluverkon vikasuojaus - Nollausehdot 1. nollausehto: jakeluverkon kosketusjännitesuojauksessa syötön automaattisen poiskytkennän aika saa yleensä olla enintään 5 s. Jakeluverkossa verkon haltijan harkinnan mukaan voidaan hyväksyä pidemmät poiskytkentäajat kuitenkin niin, ettei jännite maahan nähden yksivaiheisen oikosulun aikana ole suurempi kuin 75 V. 2. nollausehto: jakeluverkon PEN-johdin on maadoitettava verkon syöttöpisteessä tai korkeintaan 200 m päässä syöttöpisteestä ja jokaisen yli 200 m pituisen johdon tai johtohaaran loppupäässä tai enintään 200 m etäisyydellä loppupäästä PEN-johdin on suositeltavaa maadoittaa lisäksi muualla, missä on käytettävissä sopiva maadoituselektrodi Tero Kaipia 11

12 Tero Kaipia 12 Nollaus - Esimerkki Yksivaiheinen kulutuskoje on kytketty kuvan mukaisesti liitäntäjohdon kautta 230 V jännitteeseen. Kosketusjännitesuojaus yleisen jakeluverkon viassa on toteutettu nollauksella. Mikä on nollajohtimen (PEN) poikkipinnan vähintään oltava, jottei kiinteistössä ylitetä 75 V kosketusjännitettä, kun kiinteistön liittymispisteen maadoitukset eivät ole 2. nollausehdon mukaiset? 20/0,4 kv S1 S2 230 V Sy ö tt ä v ä AMKA Liittymän (pää)keskus ja potentiaalin tasaus Kulutuskoje

13 Tero Kaipia 13 Nollaus - Esimerkki Asennuksissa on käytettävä aina vian nopeaa poiskytkentää. Ensimmäisen nollausehdon mukaan 75 V sääntöä voidaan käyttää mitoitettaessa syöttävän jakeluverkon suojausta (sulake S1) Kun syöttöjohdossa tapahtuu oikosulku, nousee nollajohtimen jännite vikakohdassa. Pahimmillaan sama jännite vaikuttaa myös kulutuskojeen rungossa. Tilanteesta voidaan piirtää sijaiskytkentä: R V R N U N R Kulutuskoje N RN U N 75 V U N = U V = = 0, 33 RN + RV RN + RV U V 230 V U N R N = 0,33 1-0,33 N ( R + R ) 0,33 = 0, 5 N V R R V Eli jos kosketusjännite halutaan aina pitää alle 75 V suuruisena, on nollajohdon resistanssin oltava 50% vaihejohdon resistanssia pienempi. Resistanssi riippuu käänteisesti johdon poikkipinnasta, jolloin voidaan ajatella että tarvitaan 2-kertainen poikkipinta

14 Tero Kaipia 14 Ylivirtasuojaus Pienjännitejärjestelmän jännitteiset johtimet (eli vaihejohtimet) on suojattava ylikuormitukselta ja oikosululta yhdellä tai useammalla syötön automaattisesti pois kytkevällä suojalaitteella Kun nollajohtimen poikkipinta on vähintään yhtä suuri kuin vaihejohtimien, nollajohtimen virtaa ei tarvitse valvoa eikä siinä tarvitse olla poiskytkentälaitetta Kun nollajohtimen poikkipinta on pienempi kuin vaihejohtimien, on nollajohdin suojattava ylivirralta poikkipinnan edellyttämällä tavalla Suojan on kytkettävä pois vaihejohtimet, mutta sen ei tarvitse kytkeä pois nollajohdinta (eli vaihejohtimien ylivirtasuojaus on mitoitettu nollajohtimen poikkipinna mukaan) Nollajohtimen ylikuormitusta ei tarvitse kuitenkaan valvoa, kun seuraavat ehdot täyttyvät samanaikaisesti: Nollajohdin on oikosulkusuojattu vaihejohtimien suojalaitteen avulla Suurin todennäköinen virta, joka normaalissa käytössä kulkee nollajohtimen kautta, on selvästi pienempi kuin nollajohtimen kuormitettavuus

15 Tero Kaipia 15 Ylivirtasuojaus Jakeluverkossa käytettäville johtimille on verkostosuosituksissa esitetty poikkipinnan mukaan taulukoituna suurimmat sallitut ylikuormitus- ja oikosulkusuojien nimellisvirrat Useimmiten vikasuojauksen kriteerit täyttävä vian automaattinen poiskytkentä toteuttaa myös ylikuormitus- ja oikosulkusuojauksen vaatimukset Ylikuormitussuojaus kuitenkin aina tarkastettava Ylikuormitussuojaus mitoitetaan myös julkisissa jakeluverkoissa SFS ohjeiden mukaan Maakaapeleilla ja paljailla tai itsestään sammuvalla johdineristeellä varustetuilla avojohdoilla asennetuista jakeluverkon johdoista voidaan ylikuormitussuojaus jättää pois Johtojen osat, jotka eivät ole asennettu palonkestävästi on asennettava siten, etteivät ne ole lähellä palavaa ainetta Ilmajohtojen sijainnin pitää täyttää ilmajohtoja koskevien standardien tai määräysten etäisyyksiä ja korkeuksia koskevat vaatimukset Liittymisjohdot/-kaapelit eivät ole palonkestäviä asennuksia ja ne täytyy suojata ylikuormitusja oikosulkusuojilla Riippukierrekaapeli (AMKA) pitää aina varustaa ylikuormitussuojalla. Ylikuormitussuoja voi sijaita johdon alku- tai loppupäässä. Oikosulkusuoja sijaitsee aina johdon alkupäässä Ylikuormitussuojana voivat toimia yhden tai useamman liittymän pääsulakkeet, joiden mitoitusvirtojen summa on pienempi tai yhtä suuri kuin johdon kuormitettavuus Jos oikosulkuvirtaa syötetään johdon molemmista päistä (generaattorin liityntäjohto), on johdolle asennettava oikosulkusuojat molempiin päihin.

16 Suojaus järjestelmän jännitehäiriöiltä Pääsääntöisesti suojaudutaan järjestelmässä mahdollisesti esiintyviä ylijännitteitä vastaan Ukkosylijännitteet Kytkentäylijännitteet Viat, joissa syöttävän keskijänniteverkon jännite pääsee pienjänniteverkkoon (jakelumuuntajan vauriot) Kosketusjännitteen (nollajännitteen) nousu syöttävän keskijänniteverkon maasulussa Suojausmenetelminä käytetään Ylijännitesuojaus Maadoitukset ja potentiaalintasaus Pienjänniteasennusten ylijännitekestoisuus (eristykoordinaatio) Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 16

17 Ylijännitesuojaus Pienjänniteasennusten suojaus suurjännitejärjestelmän maasulkujen vaikutuksilta ja jakelumuuntajan vaurioiden aiheuttamilta ylijännitteiltä 20/0,4 kv muuntamoilla 20/1 kv muuntamoilla sekä 1/0,4 kv muuntamoilla samoin Suojaus ilmastollisilta ja kytkentäylijännitteiltä <1000 V järjestelmän suunnittelija valitsee arvot Jakeluverkon ilmastollisen ylijännite- ja kytkentäylijännitesuojauksen toteutustason määrittelee jakeluverkonhaltija Jakeluverkonhaltija antaa liittyjille tietoja ylijännitesuojauksen tarpeesta Transienttiylijännitekestoisuusvaatimukset kojeille esitetty standardissa IEC Linjassa SFS impulssiylijännitevaatimusten kanssa Tero Kaipia 17

18 Tero Kaipia 18 Ylijännitesuojaus Transienttiylijännitteet (syöksyjännite, jännitepiikit) kytkentäylijännitteet ilmastolliset ylijännitteet pienjännitteellä vaadittavat eristystasot jaetaan neljään kategoriaan Luokka IV: Asiakkaan liittymiskohtaan liitettävät laitteet, eli julkinen PJ-verkko Järjestelmän nimellisjännite kolmivaiheiselle AC järjestelmälle [V] AC tai DC vaihejännite max. [V] Mitoituskestojännite (Syöksyjännite) [V] IEC Ylijännitekategoriat I II III IV / / Lähde: SFS IEC Syöksyjännitekestoisuus voidaan saavuttaa suojalaitetta hyväksi käyttäen, joka pystyy vaimentamaan ylijännitepulssin energian komponenttiin integroitu ylijännitesuoja erotusmuuntaja kondensaattori resistanssi IEC koskee PJ-järjestelmiä aina 1000 VAC ja 1500 VDC asti

19 Ylijännitesuojaus Käyttötaajuiset ylijännitteet KJ-verkon ylijännitteet => laitteiden kestoisuus vikojen aikaiset ylijännitteet (esim. maasulku KJ) Tilapäinen ylijännitekestoisuus laitteen kiinteän eristyksen ylitse (SFS ) U V, kun ylijännitteen vaikutusaika on alle 5 s ja U V, kun ylijännitteen vaikutusaika on yli 5 s, missä U 0 on TNjärjestelmässä vaihejännite ja IT-järjestelmässä pääjännite Käyttötaajuinen rasitusjännite SFS 6000: jännite, joka esiintyy pienjännitelaitteen eristyksen yli sekä pienjännitejärjestelmään kytkettyjen ylijännitesuojien yli IEC : nominal line-to-neutral voltage of the neutral-earthed sypply system Ylijännitesuojat kytketään vaiheen ja suojamaadoituksen (PE, PEN) tai vaiheen, nollan ja maadoituskiskon välille Lähde: SFS 600e-käsikirja Tero Kaipia 19

20 SFS 6001 Yli 1000 V asennukset Tero Kaipia 20

21 Yli 1000 V asennukset - maadoittaminen Maadoitusresistanssi, -impedanssi. Maadoitusjärjestelmän ja referenssimaan välinen resistanssi/impedanssi. Kuvassa U SS = askeljännite U E = maadoitusjännite, maadoitusjärjestelmän ja referenssimaan välinen jännite U ST = Suurin kosketusjännite U TST ja U TSTE = Suurimmat siirtyvät kosketusjännitteet. Potentiaalin nousu, jonka aiheuttaa johtimen metallisen vaipan tai muiden rakenteiden siirtämä virta maahan, jossa muuten alhainen potentiaali E = Maadoituselektrodi S1,S2,S3 = potentiaalin ohjauselektrodit Lähde: SFS Tero Kaipia 21

22 Tero Kaipia 22 Sallittu kosketusjännite Lähde: SFS 60001

23 Tero Kaipia 23 Yli 1000 V asennukset - kosketusvirta Erilaisten lisäresistanssiehtojen toteutuessa käytetään taulukoita Lähde: SFS 60001

24 Tero Kaipia 24 Yli 1000 V asennukset kosketusjännitesuojaus Menetelmät kosketusjännitesuojaukselle Esimerkkitaulukko voimassa, jos osana laajaa maadoitusjärjestelmää tai maadoitusjännite ei ole käyrästön mukaista yli 2 kertaa suurempi Esimerkki Eräässä 20 kv maakaapeliverkossa 100% maasulkuvirta on 60 A. Verkkoon liitettyjen puisto- ja talomuuntamoiden maadoitusresistanssit vaihtelevat välillä 3,3...8,2 Ohm. Mikä on laukaisevaa suojausta käytettäessä pisin sallittu maasulun laukaisuaika? Ratkaisu Puisto- ja talomuuntamoilla käytetään aina yhteistä maadoituselektrodia. Suurin maadoitusjännite esiintyy siellä, missä on suurin maadoitusresistanssi: U E = 60A * 8,2 = 492V Kosketusjännite saa olla enintään puolet tästä, jos liittymissä on normaalit maadoitukset, eikä muuntamon osalta käytetä erikoistoimenpiteitä. Suurin sallittu kosketusjännite on 492V/2 = 246V Pisin sallittu maasulun laukaisuaika on noin 0,45 s.

25 Tero Kaipia 25 Yli 1000 V asennukset kosketusjännitesuojaus, esimerkki Lähde: SFS 60001

26 Yli 1000 V asennukset perussuojaus ja eristyskoordinaatio Etäisyyksien määrittely johtojen osalta standardissa SFS 6001 standardi ylimalkainen voidaan seurata vahvavirtailmajohdot A4-93 -mukaisia määräyksiä Jännitelujuuden ja eristystilan vastattava käyttöolosuhteissa esiintyviä jännitteitä Eristysvastus > 1000 Ω/V Jännitteisten osien minimietäisyydet määritelty, esimerkiksi: Järjestelmän Vaiheen ja maan välinen etäisyys (mm) nimellisjännite (kv) Sisäasennukset Ulkoasennukset Suuremmat jännitteet Vaiheen ja maan välinen etäisyys (mm) Vaiheiden välinen etäisyys (mm) johtoristikko 3400 tankorakenne tankojohdin i.v. Myös etäisyydet aidoista suojuksista rakennuksista jne. on määritetty. Tero Kaipia 26

27 Yli 1000 V asennukset perussuojaus ja eristyskoordinaatio Sellainen jännitteelle altis osa, jonka maadoittaminen lisää turvallisuutta on suojamaadoitettava. Osa jännitteelle altis, kun Suoran ylilyönnin mahdollisuus taulukko Tero Kaipia 27

28 Yli 1000 V asennukset perussuojaus ja eristyskoordinaatio Jatkoylilyönnin mahdollisuus jännitteelle alttiista osasta, joka edellisen kohdan mukainen Jännitteisen osan putoamisen mahdollisuus Yli 1000 V eristämättömällä johtimella ja pienjännitejohtimella yhteinen pylväs, jolloin jälkimmäisen harukset metalliset vaipat yms. voivat siirtää suurjännitteen pienjänniteasennusten maadoituksiin mekaanisen vaurion yhteydessä vaarallinen kosketusjännite Tai pienjännitejärjestelmä voi hetkellisesti muuttua suurjännitteiseksi johdinten koskettaessa toisiaan ylijännitettä seuraava läpilyöntiriski Maadoitusjännite ei saa aiheuttaa vaarallista kosketusjännitettä siellä missä oleilee ihmisiä sallitun kosketusjännitteen käyrästö + asennusten rakenteesta riippuva maadoitusjännitteen kerroin (yleensä 2) Tero Kaipia 28

29 Tero Kaipia 29 Yli 1000 V asennukset perussuojaus ja eristyskoordinaatio Ylijännitesuojaus kytkentäylijännitteitä ja ilmastollisia ylijännitteitä vastaan. Laitteistojen ja laitteiden rakenne, eristykset, ukkosköydet, kipinävälit, venttiilisuojat yms. Ukkosjohtimet ja suojamastot maadoitettava. Teräsrakenteet toimivat maadoitusjohtimena myös Erottaminen SFS6001 : Käytettävä erottimia. Kosketusuojaus: Sähkötilojen ulkopuolella: Koteloinnit, sijoittamalla kosketusetäisyyden ulkopuolelle. Sähkötiloissa: Koteloinnit, suojukset, sijoittamalla kosketusetäisyyden ulkopuolelle. Annettu tarkat ohjeet esim. muuntajien vapaista etäisyyksistä ja rakennuksiin sijoitettavien muuntajien aiheuttamista palosuojaustarpeista.

30 Yli 1000 V asennukset maadoitustapa ja oikosulkusuojaus Maadoitustapa maasta erotettu, sammutettu tai impedanssin kautta maadoitettu (20 kv IT, 110 kv osittain maadoitettu, kv TN) Yli 1000 V järjestelmä on varustettava oikosulun katkaisevalla laitteella ja vaarallisen maasulun katkaisevalla laitteella. Oikosulun referenssi kestoaika on 1 s, ilmoitetaan kojeistojen spekseissä Yleensä kaapeleiden ja kojeistojen oikosulkukestoisuus edellyttää lyhyempiä poiskytkentäaikoja Asennusten kestettävä oikosulkujen lämpö- ja dynaamiset vaikutukset Jokainen maasta erotettu järj. on varustettava maasulusta varoittavalla tai laukaisevalla laitteella. Vanha ohje on hyvä: Maasulkusuojan toimittava jos vikaresistanssi enintään 500 ohm. Tietyin edellytyksin pelkästään hälytys riittää: maasta erotettu tai sammutettu verkko, jompikumpi toteutettu Maasulkuvirta pieni esim. 20 kv maasta erotetussa ilmajohtoverkossa helposti <5 A, kun kipinävälit ylijännitesuojauksessa. Käytetään pikajälleenkytkentää Tero Kaipia 30

31

Pienjännitejakeluverkko

Pienjännitejakeluverkko Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa1

Sähköasennusten suojaus osa1 Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE

Lisätiedot

Maadoittaminen ja suojajohtimet

Maadoittaminen ja suojajohtimet Maadoittaminen ja suojajohtimet Tapio Kallasjoki 2/2016 Standardisarjan SFS 6000 ohjeita Kun sähköliittymää syötetään verkosta, joka sisältää PEN-johtimen on liittymään tehtävä maadoitus, jossa on maadoituselektrodi

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus

Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala

Suojaus sähköiskulta Pekka Rantala Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Sähköasennukset T613103

Sähköasennukset T613103 Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA. Luento 9 Sähköturvallisuus. Matti Lehtonen

SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA. Luento 9 Sähköturvallisuus. Matti Lehtonen SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Luento 9 Sähköturvallisuus Matti Lehtonen VAIHTOVIRRAN VAIKUTUKSET Ilmiöitä käsitellään perustuen lähinnä 50 tai 60 Hz taajuuksilla sinimuotoisilla virroilla tehtyihin havaintoihin.

Lisätiedot

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta

Johdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden

Lisätiedot

Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS

Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA 22.10.2014 KOULUTUS Käsitteitä laskennassa Oikosulkuvirta I c on ylivirta joka aiheutuu sähköpiirin

Lisätiedot

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.

Lisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset. MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Syksy 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Sähkön tuotanto

Lisätiedot

D Käsikirja rakennusten sähköasennuksista

D Käsikirja rakennusten sähköasennuksista D1-2017 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista Tuotenumero: 411175 98,00 (+ alv 10%) normaalihinta 73,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja sisältää runsaas alan viranomaismääräyksiä ja standardeja täydentäviä

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

OAMK:n opinto-oppaassa

OAMK:n opinto-oppaassa Sähköturvallisuuden perusteet T172103 Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKON SÄHKÖISESTÄ SUOJAAMISESTA. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010

Määräys VIESTINTÄVERKON SÄHKÖISESTÄ SUOJAAMISESTA. Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 1 (8) Määräys VIESTINTÄVERKON SÄHKÖISESTÄ SUOJAAMISESTA Annettu Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 2010 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Rakennusten sähköasennukset

Rakennusten sähköasennukset Rakennusten sähköasennukset Yleiset vaatimukset Ktmp 1193/99 Tapio Kallasjoki 2014 Ihmiset ja kotieläimet on suojattava vaaroilta, joita voi syntyä kosketettaessa sähkölaitteiston jännitteisiä osia tai

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet

Sähköasennusten perusteet Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Kevät 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015

Sähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015 Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Syksy 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko

Lisätiedot

Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta

Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Viestintävirasto 43 E/2014 M 1 (7) Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY

Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa

Lisätiedot

Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta

Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Viestintävirasto 43 F/2015 M 1 (7) Määräys viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2015 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936

Lisätiedot

Sähkölaitteistojen tarkastukset

Sähkölaitteistojen tarkastukset Sähkölaitteistojen tarkastukset Tapio Kallasjoki 2017 Säädökset ja standardit Säädökset Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta (1437/2016) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961

Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto

Lisätiedot

RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET

RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUSTEN MAADOITUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin 09 547 610 www.sahkotieto.fi Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST RAKENNUSTEN

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET Tehtävä 1 Iso mies tarttuu pienjänniteverkon johtimeen jonka jännite on 230 V. Kuinka suuri virta miehen läpi kulkee, kun kehon resistanssi on 1000 Ω ja maaperän

Lisätiedot

Pienjänniteverkon vikojen analysointi

Pienjänniteverkon vikojen analysointi Jussi Tolonen Pienjänniteverkon vikojen analysointi Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 23. helmikuuta 2015

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee sähköturvallisuuslain (1135/2016)

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO

Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähköturvallisuus Sähkövirran (50 Hz) aiheuttamat aistimukset Virran voimakkuus I eff ma 5 % 50 % 95 % Aistimus 0,7 1,2 1,7 Havaitsemiskynnys 1,0 2,0 3,0 Pientä

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 19.1.14 AKKU (versio 1.1.8) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 6: Kiinteistöjen sähköasennukset I Asennusten peruskriteerit Kuormitettavuus ja ylivirtasuojaus Vikasuojauksen mitoittaminen Suojalaitteet 23.1.2013 30.1.2013 Tero Kaipia

Lisätiedot

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi.

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi. 1(5) KESKIJÄNNITELIITTYJÄN MUUNTAMOT 1 Yleistä Keskijänniteliittyjien muuntamot on suunniteltava ja rakennettava voimassa olevien standardien ja tässä ohjeessa annettujen Kuopion Oy:n lisäohjeiden mukaisesti.

Lisätiedot

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010

Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon. Verkkotoimikunta 5.5.2010 Tuulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon Verkkotoimikunta 5.5.2010 2 Liittyminen kantaverkkoon Kantaverkkoon liittymisen vaatimukset sekä ohjeet löytyvät Fingridin internet-sivuilta (www.fingrid.fi):

Lisätiedot

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2002 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1/2002 Pienten moottorigeneraattoreiden suojaukset Sähköalan

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU

JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU JUSSI VIDERHOLM PIENJÄNNITESÄHKÖVERKKOJEN MITOITUSOHJELMIEN VERTAILU Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT

SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä

OHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä OHJE 1 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten toteutusvaatimukset.

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka. Siirtojohdon suojaus BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka Siirtojohdon suojaus Kantaverkon johtosuojaus Suojauksen nopeus kriittinen stabiilisuuden kannalta Maasulkusuojauksen nopeusvaatimukset myös vaarajännitteistä. U m = 1500

Lisätiedot

Laajan maadoituksen nykytilan kartoitus ja dokumentointi Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n jakeluverkossa

Laajan maadoituksen nykytilan kartoitus ja dokumentointi Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n jakeluverkossa Laajan maadoituksen nykytilan kartoitus ja dokumentointi Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n jakeluverkossa Matti Hannula Sähkötekniikan opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2014 ALKUSANAT

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ

SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 1 25.11.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset

Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 9 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS

Lisätiedot

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi

7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi 7 SÄHKÖTURVALLISUUS Vakavien sähkötapaturmien määrä on vähentynyt Suomessa jatkuvasti. Vaikka sähkönkäyttö on kasvanut runsaassa 60 vuodessa noin 70-kertaiseksi, on tapaturmien määrä suhteessa kulutukseen

Lisätiedot

Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen eikä siitä peritä arvonlisäveroa. LIITTYMISMAKSUPERIAATTEET PIENJÄNNITEVERKOSSA

Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen eikä siitä peritä arvonlisäveroa. LIITTYMISMAKSUPERIAATTEET PIENJÄNNITEVERKOSSA Naantalin Energia Oy LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET 1.5.2011 ALKAEN YLEISTÄ Alla olevia hinnoittelumenetelmiä ja periaatteita sovelletaan jakeluverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa. LIITTYMIEN

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus

Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa:

Lisätiedot

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala

Sähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon

Lisätiedot

8.1. Pientalot... 18 8.2. Vapaa-ajan asunnot... 19 8.3. Kerrostalot ja suuret rivitalot... 19 8.4. Maatalous ja teollisuus... 19

8.1. Pientalot... 18 8.2. Vapaa-ajan asunnot... 19 8.3. Kerrostalot ja suuret rivitalot... 19 8.4. Maatalous ja teollisuus... 19 112849 2 8.1. Pientalot... 18 8.2. Vapaa-ajan asunnot... 19 8.3. Kerrostalot ja suuret rivitalot... 19 8.4. Maatalous ja teollisuus... 19 1. Tarkoitus 2. Soveltamisala 3. Vastuut 4. Turvaluokitus 5. Lähtöarvot

Lisätiedot

1. Yleistä Katso RT 92-10774 sekä ST - 53.11 JOHDANTO / YLEISTÄ

1. Yleistä Katso RT 92-10774 sekä ST - 53.11 JOHDANTO / YLEISTÄ 1 (6) SÄHKÖNKÄYTTÄJÄN MUUNTAMO Sähkönkäyttäjän muuntamon suunnittelussa ja rakentamisessa käytetään ohjetta RT 92-10774 MUUNTAMOTILA RAKENNUKSESSA sekä ohjetta ST 53.11 KAAPELILIITÄNTÄISET SÄHKÖNKÄYTTÄJÄN

Lisätiedot

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Seminaari keskijänniteverkon suunnittelijoille Riku Uusitalo slide 1 Sähköverkon rakenne 400 kv 380 kv 110 kv SUURJÄNNITE 10 kv 110 kv 110 kv RENGASVERKKO KESKIJÄNNITE

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla

Lisätiedot

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja:

Akku-ohjelmalla voidaan mitoittaa akuilla syötettyjä verkkoja. Ohjelma laskee tai ilmoittaa seuraavia mitoituksessa tarvittavia arvoja: Helsinki 1.9.16 AKKU (versio 1.1.9) ohjelman esittely AKKU-ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 7 XML-pohjaisessa, makroja sisältävässä

Lisätiedot

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle

OPAS OMAKOTITALON. rakentajalle OPAS OMAKOTITALON rakentajalle RAKENTAJAN 1. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa oleellisimpia neuvoja omakotitalorakentajalle sähköistämiseen liittyvissä asioissa. Tarkempia tietoja sähköliittymän rakentamisesta,

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys

Ylivirtasuojaus. Selektiivisyys Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu

Lisätiedot

Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja

Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Tapio Kallasjoki 1/2013 Vikasuojausmenetelmä SELV ja PELV Vikasuojaustapa (entinen nimitys suojajännite) ELV = Extra Low Voltage (suom. pienoisjännite, 50V

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA Sähköturvallisuuden parantaminen rakennustyömaat 28.1.2014 Pentti Kaarakainen Sähkötyöturvallisuus korjausrakentamisessa Korjausrakentaminen voi olla luonteeltaan

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

Talokaapelointi metallilla vai ilman? Jari Kleemola

Talokaapelointi metallilla vai ilman? Jari Kleemola Talokaapelointi metallilla vai ilman? Jari Kleemola Optisen liityntäverkon maadoitukset Optinen liityntäverkko alkaa teleyrityksen laitetilasta ja päättyy asiakaskiinteistön talojakamoon Valokaapelissa

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH

ESD- seminaari. Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 3.11.2006 JYH ESD- seminaari Viranomaisvaatimukset ja standardit räjähdysvaarallisten tilojen maadoituksille 1 Tarkoitus Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus: pyritään hallitsemaan staattisen sähkön, sähkölaiteen eristysvian,

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013

SÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 SÄHKÖTURVALLISUUS Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden suojausluokat

Lisätiedot

Tulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat

Tulos2 sivulla on käyttöliittymä jolla voidaan laskea sulakkeen rajoittava vaikutus. Ilman moottoreita Moottorikuormalla Minimi vikavirrat Sähkötekniset laskentaohjelmat. Vikavirrat (1-0-19)ohjelman esittely Vikavirrat ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office Excel 2007 XML-pohjaisessa,

Lisätiedot

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT

TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TABILOIDUT TEHOLÄHTEET Galvaanisesti erotettu verkosta, elektronisella sulakkeella. Ohjaus ja automaatiojärjestelmien syöttöön, versiot 12 ja 24V. TABILOIDUT ÄÄDETTÄVÄT TEHOLÄHTEET

Lisätiedot

SÄHKÖNJAKELUVERKON ASIAKASMUUNTAMOIDEN 20 KV -KOJEISTOT

SÄHKÖNJAKELUVERKON ASIAKASMUUNTAMOIDEN 20 KV -KOJEISTOT SÄHKÖNJAKELUVERKON ASIAKASMUUNTAMOIDEN 20 KV -KOJEISTOT 1 2 3 Johdanto Tässä teknisessä erittelyssä määritellään Tampereen Sähköverkko Oy:n (TSV) vaatimukset 20 kv -kojeistoille, jotka liitetään TSV:n

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Syksy 2013 29.10.2013 Kohteena ylikuormitustilanne Kuormitettavuus kytkeytyy kaapelin ylikuormitukseen, joka voi ajallisesti kestää pitkänkin aikaa (1 tunti) Ylikuormitussuojana

Lisätiedot

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014

SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden

Lisätiedot

Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017

Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Fingridin verkkotoimikunnan kokous Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleisten liittymisehtojen uusiminen YLE 2017 Yleiset liittymisehdot Yleiset liittymisehdot ja verkkosäännöt Liittymisehtojen

Lisätiedot

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA 1 (3) Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA TVPE 11 A Yleistä, verkkosopimuksen tekeminen, palvelun edellytykset ja aloittaminen 1. Soveltamisala

Lisätiedot

Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön

Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKKA Smeds Lauri Sähköverkon teknistaloudellisen ohjeiston laatiminen maastosuunnittelijoiden ja käyttöhenkilöiden käyttöön Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö

Lisätiedot

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake 30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pienkiinteistön sähkösuunnitelma Omakotitalo Jarmo Myllykangas Sähkötekniikan koulutusohjelman opinnäytetyö Sähkövoimatekniikka Insinööri(AMK) KEMI 2012 Myllykangas Jarmo

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko

Kiinteistön sähköverkko Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala k2015 Mikä on kiinteistö? Sähköliittymä jakeluyhtiön sähköverkkoon tehdään kiinteistökohtaisesti. Omakotitalo on yleensä oma kiinteistö. Rivi- ja kerrostalo ovat kiinteistöjä

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila

Lisätiedot

Sähkötyöturvallisuuskoulutus

Sähkötyöturvallisuuskoulutus Sähkötyöturvallisuuskoulutus Kaikille sähköalan töitä tekeville, mukaan luettuna työnjohto-, käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus

Lisätiedot

Sähkötekniikka ja turvallisuus, T700403, 3 op

Sähkötekniikka ja turvallisuus, T700403, 3 op 1 Sähkötekniikka ja turvallisuus, T700403, 3 op syksy 2013, Pekka Rantala Opintojakson sisällön voi jakaa kolmeen suurempaan asiakokonaisuuteen: sähkötekniikka, sähköturvallisuus ja sähkötyöturvallisuus.

Lisätiedot

Sähköliittymä. Tapio Kallasjoki Tapio Kallasjoki 2017

Sähköliittymä. Tapio Kallasjoki Tapio Kallasjoki 2017 Sähköliittymä Tapio Kallasjoki 2016 Sähköliittymän käsitteitä Liittymä Liittymällä tarkoitetaan sekä liittyjän oikeutta liittymissopimuksessa yksilöidyssä paikassa liittyä jakeluverkkoon että sopijapuolten

Lisätiedot

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.

Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Asennussuositukset 2005 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1 / 2005: 2,5A:n pistorasian kiinteä asennus (23.11.2005)

Lisätiedot

YLEISTÄ: Laitteiden malleja ja ominaisuuksia voidaan muuttaa ilman ennakkoilmoitusta.

YLEISTÄ: Laitteiden malleja ja ominaisuuksia voidaan muuttaa ilman ennakkoilmoitusta. TURVALLISUUSOHJEET: Jos laite tarvitsee huoltoa, sen saa avata ainoastaan valtuutettu huoltoteknikko, asiantuntematon käsittely aiheuttaa sähköiskun vaaran. Irrota laite virtalähteestä ja muista laitteista,

Lisätiedot

Salama- ja ylijännitesuojat

Salama- ja ylijännitesuojat Salama- ja ylijännitesuojat TBS Salama- ja ylijännitesuojausjärjestelmät OBO 1 Salama- ja ylijännitesuojaus Haitalliset ylijännitteet johtuvat salamapurkauksista tai ovat seurausta sähkön jakeluverkossa

Lisätiedot

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry

Standardointi ja sähköturvallisuus. Tapani Nurmi SESKO ry Standardointi ja sähköturvallisuus Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Standardointi ja sähköturvallisuus Standardeista ja niiden valmistelusta Sähköturvallisuussäädöksistä Esimerkkejä standardeista Tapani

Lisätiedot

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy

Pienjännitekojeet. Tekninen esite. FuseLine Kahvasulakkeet OFAA, OFAM. Esite OF 1 FI 96-02. ABB Control Oy Tekninen esite Pienjännitekojeet FuseLine Kahvasulakkeet, OFAM Esite OF FI 96-0 ABB Control Oy 95MDN5447 Kahvasulakkeet ja OFAM gg -sulakkeet johdon ylikuormitus- ja oikosulkusuojaksi -sulakkeet on suunniteltu

Lisätiedot

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)

Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viavirrat BLA7 ähöveroteniian perusurssi Viojen aiheuttajat lastollinen ylijännite Laitteiden toiintahäiriö tai virhetoiinta nhiillinen erehdys Yliuoritus BLA7 ähöveroteniian

Lisätiedot

Sähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016

Sähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016 Sähkötekniikan perusteita Pekka Rantala Syksy 2016 Sisältö 1. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 2. Sähkötekniikan perusteita 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 1. Sähköasennuksia sääteleviä

Lisätiedot

Exi-laitteet ja niiden asennus. Risto Sulonen VTT Expert Services Oy

Exi-laitteet ja niiden asennus. Risto Sulonen VTT Expert Services Oy Exi-laitteet ja niiden asennus Risto Sulonen VTT Expert Services Oy 25.4.2013 2 Perusperiaate Piiriin menevä energia < MIE Piirissä varastoituva tai syntyvä energia < MIE Laitteiden ja komponenttien pintalämpötilat

Lisätiedot