ONKO ETELÄ-KARJALALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? VTT Timo Lappeenranta

Transkriptio

1 ONKO ETELÄ-KARJALALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? VTT Timo Lappeenranta

2 PUOLUTUS- PUHEENVUORO Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: jos ei ole mitään sanottavaa, ei todellakaan sanota mitään, koska sitä pidetään muuten paskanpuhumisena. Porilaiselle vittuilu on merkki välittämisestä!

3 SISÄLTÖ 1.Alue- ja väestörakenteen isot muutostrendit 2.Etelä-Karjalan PAPU alueiden välisessä kilpailussa

4 1. Alue- ja väestörakenteen isot muutostrendit

5 Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen 1. Globalisaatio ja keskinäisriippuvuus LISÄÄNTYY! 2. Ilmastomuutos ja kestävyyskriisi on käsillä NYT! 3. Teknologia ja langaton tiedonsiirto muuttaa KAIKEN Lähde: SITRA, megatrendit 2016

6 Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä 1.Kaupungistumiset 2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys 3. Aluekehityksen ekonomisaatio 4. Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 5. Alueellinen liikkuvuus 6. Demografinen muutospaine 7. Polarisoituminen, eriytyminen MITÄ MUUTOSTRENDIT TARKOITTAVAT ETELÄ-KARJALAN KANNALTA?

7 Kaikki toimintaympäristön isot muutokset vaikuttavat aluerakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti! 7

8 ? + -? + - -

9 Aluekehityksen pyhä kolminaisuus Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun kokonaisnettomuuttoa vuosina Muuttoliikkeen 2. Liikenneyhteyksien 3. Korkeakoulujen sijainnin näkökulmasta. 12 eniten määrällistä muuttovoittoa saaneen kaupunkiseudun alueella on tiedekorkeakoulun ja/tai ammattikorkeakoulun pääkampus Lähde: Tilastokeskus, väestö Analyysi: Timo Aro 2016 Kartta: Timo Widbom 2016

10 Sijainnilla on merkitystä Etelä-Karjala? Lappeenranta- Imatran kaupunkiseutu? Pohjoisen suuralue (Oulu): 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli): 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä Pohjanmaiden suuralue (Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola): 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue (Helsinki-Turku-Tampere): 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä 30 min 60 min 90 min Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2015; Analyysi: Timo Aro 2016

11 Sijainnilla on merkitystä Helsingin, Tampereen ja Turun 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu yhteensä 3,2 miljoonaa asukasta eli 58,2 % suomalaisista Pori Tampere Pääradan kolmiraiteisuus ja tunnin juna Turusta Helsinkiin nopeuttavat entisestään laajan työssäkäyntialueen muodostumista Hämeenlinna Lahti Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue: 30 min: 1,9 miljoonaa hlöä 60 min: 2,6 miljoonaa hlöä 90 min: 3,2 miljoonaa hlöä Turku Turku Helsinki Kotka Moottoritie Rataverkko

12 Ja varsinkin sujuvilla ja nopeilla yhteyksillä Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin liikenne- ja kasvukäytäviä sormikkaana Helsingistä suhteessa Turkuun, Poriin, Ouluun, Lahteen ja Kotkaan Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän (tie tai rautatie) varrella asui 3,4 miljoonaa asukasta eli 62,1 % koko maan väestöstä. Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä asukkaalla (20,2 %) vuosina Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli 62,3 % koko maan työpaikoista Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

13 Suomen kasvukäytävä Kasvukäytävän vaikutusalue 2,1 miljoonaa asukasta (> yhteensä 10 maakunnassa) Osuus eri elinvoimaisuuden tunnusluvuilla % välillä koko maan tunnusluvuista Tulevan aluerakenteen kannalta kaksi ydinkysymystä: Miten kasvukäytävän ulkopuolella olevat alueet asemoituvat suhteessa metropolialueeseen ja kasvukäytävään Onko Suomen kasvukäytävä kuva Suomen tulevasta aluerakenteesta? 40,8 %

14 2. Onko Etelä-Karjallalla papua menestyä alueiden välisessä kilpailussa?

15 Vain yksi kestävä lähtökohta Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu KASVUUN! Kasvun osatekijät taas liittyvät: Asukaslukuun Tulo- ja paluumuuton määrään ja rakenteeseen Vierailijoihin ja tapahtumakävijöihin Työpaikkakehitykseen Aloittavien yritysten määrään ja yritysperustantaan Toimivien yritysten eli yrityskannan kasvuun Yritysten tekemiin sijaintipäätöksiin Alueelle kohdistuvien investointien ja pääoman määrään.

16 Mistä me puhumme, kun puhumme alueen elinvoimasta tai vetovoimasta?

17 Ulkoinen ja sisäinen elinvoima Ulkoinen elinvoima: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteeseen väestö- ja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta riippuu ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista 2. Alueen sisäinen elinvoima 3. Alueen mainekuva Sisäinen elinvoima: Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteis-työrakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 1. Alueen ulkoinen elinvoima

18

19 6 x 3 analyysi alueellisesta kilpailu-kyvystä Aluetalous - BKT /as Työllisyysaste Taloudellinen huoltosuhde 2014 Demografia - Väestön keski-ikä Väestömuutos Väestömuutos Hyvinvointi - THL:n sairastavuusindeksi SOTE tarvekerroin Elämänlaatu Kuntatalous - Verotulot /as Kertynyt konsernin yli-/alijäämä Konsernin lainakanta 2015 Osaaminen - Väestön koulutustaso Koulutuksen ulkopuolella olevat Tutkimus- ja kehitysmenot /as Osallisuus - Äänestysaktiivisuus KV Pienituloisuusaste Aktiivisuus

20 MAAKUNTIEN ALUETALOUSTRIPLA BKT /ASUKAS 2014 TYÖLLISYYSASTE % 2015 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE % 2014 BKT euroa per asukas maakunnittain 2014 Yli Alle Työllisyysaste (%) maakunnittain 2015 Yli 71 % 68-70,9 % 65-67,9 % 62-64,9 % Alle 62 % 64, ,2 Taloudellinen huoltosuhde (%) 2014 Alle , , ,9 Yli ,9 163,9 178, ,8 72, ,7 70,2 66,9 72,5 69,5 72, ,4 62,9 65,6 64,6 *Työllisyysaste= vuotiaiden työllisten osuus vastaavanikäiseen väestöön 63,8 147, ,2 157,5 150,3 171,4 161,3 168,1 154,7 144,7 159, ,6 141,4 158, ,4 115,1 167,7 *Taloudellinen huoltosuhde= ei-työllisten osuus suhteessa työllisiin

21 ALUEELLINEN TUOTTAVUUS = BKT EUROA YHTÄ TYÖLLISTÄ HENKILÖÄ KOHDEN SEUDUITTAIN VUONNA 2014 ALUEELLISEN TUOTTAVUUDEN TOP 20 SEUTUKUNNAT Raahen BKT EUROA YHTÄ TYÖLLISTÄ KOHDEN SEUDUITTAIN Joensuun 18. Kuopion 17. Riihimäen 16. Pohjois-Lapin 15. Varkauden Yli (7 seutua) (6 seutua) (14 seutua) Jämsän 13. Tampereen 12. Oulun (15 seutua) (11 seutua) Kokkolan 10. Turun Alle (17 seutua) Vaasan 8. Kotka-Haminan 7. Loviisan 6. Lappeenrannan 5. Rauman 4. Kemi-Tornion 3. Äänekosken 2. Helsingin 1. Imatran Lähde: Tilastokeskus, kansantalous, aluetilinpito Luokittelu, kartta ja graafi: Timo Aro 2017

22 1. Aluetaloudellinen perusta kunnossa tuotannon, tuottavuuden ja arvonlisäyksen osalta, mutta eityöllisten suuri määrä aiheuttaa haasteita!

23 Lähde: Tilastokeskus, väestö; kartta ja luokittelu: Timo Aro 2017 VÄESTÖN KESKI-IKÄ 2015 MAAKUNTIEN VÄESTÖTRIPLA VÄESTÖMUUTOS % VÄESTÖMUUTOS % Väestön keski-ikä vuonna 2015* <42,3 44,2 Väestömuutos % KASVUA -1,99 Väestömuutos % * KASVUA -2,02 >42,3 * keski-ikä koko maa 42,3 LASKUA LASKUA * väestöennuste (2015) 39,4 45,9 3,93-5,71 6,57-6,58 41,5 1,24 1, ,4 42, ,6 2,43-0,88 1,18-0,20-1,11 6,80 0,58 1,24 0,48-1,70 42,9 44, ,9 43,7 40,1 44,4 45,7 47,2 45,5-4,79-7,89 8,92-2,04 4,81-2,49 0,15 0, ,99 0,03-2, , ,01 15,07 2,67 4,78-4,43-2,76 7,87 14,40

24 VÄESTÖLLISEN HUOLTOSUHTEEN ALPE CERMIS PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ ( ) : Talous kiristyy, kestävyysvaje Hyvinvointiyhteiskunta kriisiytyy Isot alue-, kunta- ja sote -reformit Maahanmuutto, pakolaiset Eläköityminen lisääntyy Työikäisten määrä laskee 80,0 75,0 70,0 70 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 79,2 (2030) : Suuri lama ja massatyöttömyys Hyvinvointivaltion rahoituskriisi EU, liikkuvuus ja avoin talous Globalisaatio, osaaminen, finanssikriisi Kilpailukykyinen huoltosuhde Hyvinvointivaltion rakentuu ja kypsyy Täystyöllisyyden yhteiskunta Työikäisten määrän jatkuva kasvu Jatkuva talouskasvu ja hyvinvointi Tasoittava aluepolitiikka 1960 Suuret ikäluokat työhön/koulutukseen Paljon lapsia, vähän vanhuksia Hyvinvointivaltion puitteet luodaan Elinkeinorakenteen murros, maaltapako Suuri muutto 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 60 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 50 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 65,2 (2016) Alpe Cermis Lähde: mukaillen Arto Koski 2012/VM

25 2. Alueen demografinen kilpailukyky heikko ja edelleen heikkenemässä!

26 THL:n SAIRASTAVUUSINDEKSI *Indeksisissä huomioitu seitsemän yleisintä sairastavuusryhmää. Vakioitu. Koko maa = 100 MAAKUNTIEN HYVINVOINTITRIPLA SOTE:n TARVEKERROIN 2014 ELÄMÄNLAATU (20-64 v.) * Tarvekerroin kuvaa alueen asukkaiden sote palvelujen tarvetta ja suhteuttaa tarpeen koko maan keskiarvoon. Vakioitu. Koko maa = 1,00 * Indikaattori kuvaa elämäänsä tyytyväiseksi kokevien osuutta 20-vuotta täyttäneestä väestöstä. Tieto perustuu ATH-tutkimuksen vuosittaisiin kyselyihin THL:n sairastavuusindeksi (koko maa=100)* Alle 93 93,0-99, , , ,9 Yli ,2 121,5 118,3 SOTE tarvekerroin sairaanhoitopiireittäin 2014 (koko maa =1,00) Alle 0,94 0,94 0,99 1,00 1,05 1,06 1,10 1,11 1,15 Yli 1,16 1,04 1,06* 1,17 Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (%) maakunnittain Yli 55 % 54,0 54,9 % 53,0 53,9 % 52,0 52,9 % 51,0 51,9 % Alle 51 % 54,7 % 55,2 % 50,7 % 87,6 105,3 108,3 106,8 129,0 117,8 0,97 1,11 1,03 1,04 1,14 1,14 55,1 % 53,1 % 50,4 % 56,1 % 53,9 % 51,3 % 69,0 97,2 97,8 95,9 97,3 82,1 107,4 108,5 110,4 97,9 8. 1,05 0,99 0,99 1,01 0,89 1,05 1,11 1,16* 1,07 52,1 % 52,3 % 53,2 % 53,0 % 52,7 % ,3 % ,4 % 51,0 % 56,1 % Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripaketti Sotkanet; Chess ; Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus ATH; kartat ja luokittelu Timo Aro 2017

27 VAKIOITU KANSANTAUTI-INDEKSI KUNNITTAIN 2015* *Kansantauti-indeksi pitää sisällään seuraavat kansantaudit: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Indeksiluku on vakioitu ikä- ja sukupuolirakenteen mukaan! Vakioitu kansantautiindeksi vuonna 2015 (koko maa=100) Alhaisin ja korkein vakioitu kansantauti-indeksi Manner-Suomen kunnissa (koko maa=100) Naantali Askola Turku Helsinki Närpiö Hanko Mustasaari Kustavi Parainen Sipoo Kemiönsaari Raasepori Espoo Rusko Kauniainen 62,7 80,6 80,6 80, ,4 79,1 78,1 77,9 77,7 77,4 76, ,7 72, Huom! 15 alhaisimman kansantauti-indeksin kunnista 13 sijaitsee Ahvenanmaalla! Lähde: Kela, Kelasto terveyspuntari Nivala Utajärvi Haapavesi Evijärvi Kärsämäki Reisjärvi Sievi Kaavi Puolanka Alavieska Oulainen Siikajoki Kivijärvi Tuusniemi Vaala 151,1 150,7 148,7 148,4 148,1 147,4 147,3 147,0 153,7 161,8 160,3 160,0 159,6 157,5 157,3 135,0 140,0 145,0 150,0 155,0 160,0 165,0

28 3. Väestö kohtuullisen perustervettä, sote rakenne mahdollistava ja noin 5-10 vuotta edellä eli edelläkävijyysetumatkan hyödyntäminen

29 MAAKUNTIEN KUNTATALOUSTRIPLA Lähde: Tilastokeskus, väestö; kartta ja luokittelu: Timo Aro 2017 VEROTULOT /as KERTYNYT KONSERNIN YLI- TAI ALIJÄÄMÄ /as KONSERNIN LAINAKANTA /as Verotulot per asukas 2015 Yli /as /as Kertynyt konsernin yli- tai alijäämä 2015 Yli /as /as Kertynyt konsernin lainakanta 2015 Alle /as /as /as /as /as /as /as. Alle /as /as /as. Alle 500 /as /as /as. Yli /as

30 KUNTIEN LUOKITTELU VIITEEN VIIDENNEKSEEN 18 MUUTTUJAN SUMMAPISTEIDEN MUKAAN MANNER-SUOMEN KUNTIEN SIJOITUS VIITEEN VIIDENNEK- SEEN 18 MUUTTUJAN SIJOITUS- TEN PERUSTEELLA I- viidennes (sijoitus 1-59) II-viidennes (sijoitus ) III-viidennes (sijoitus ) 1. Demografia (6 muuttujaa) 2. Elinvoima (6 muuttujaa) 3. Kuntatalous (6 muuttujaa) IV-viidennes (sijoitus ) V-viidennes (sijoitus ) T U L O S S A! Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntaliitto, KELA; Analyysi: Timo Aro ja Eero Laesterä 2017 Kartta: Timo Aro 2017

31 PARAS JA HEIKOIN DESIILI KUNNISTA KOLMELLA INDEKSILLÄ DEMOGRAFIAN INDEKSI ELINVOIMAN INDEKSI KUNTATALOUDEN INDEKSI Demografian indeksi Elinvoiman indeksi Kuntatalouden indeksi Paras desiili (30) Paras desiili (30) Paras desiili (30) Heikoin desiili (30) Heikoin desiili (30) Heikoin desiili (30) Lähde: Tilastokeskus, THL, KELA ja Kuntaliitto; analyysi: Timo Aro ja Eero Laesterä 2017; kartat Timo Aro 2017

32 4. Vahva ja vakaa verotulopohja luo kestävyyttä riskeille ja tulevaisuusinvestoinneille!

33 KOULUTUSTASO (VKTM-INDEKSI) 2015 *Indikaaattori kuvaa yli 20-vuotiaan väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla korkein perusasteen jälkeisen koulutuksen pituus MAAKUNTIEN OSAAMISTRIPLA KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLA OLE- VAT (%) VUOTIAAT *Indikaaattori kuvaa koulutuksen ulkopuolella olevien vuotiaiden osuutta suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT /ASUKAS VUONNA 2015 *Indikaaattori kuvaa alueen T&K-menojen määrää suhteessa alueen asukaslukuun Koulutustaso VKTMindeksillä* Yli Alle Koulutuksen ulkopuoella vuotiaista* Alle 7 % 7,0 7,99 % 8,0 8,99 % 9,0 9,99 % 10,0 10,99 % Yli 11 % 7,25 % 7,90 % 7,75 % Tutkimus- ja kehitysmenot /asukas* Yli /as /as /as /as /as. Alle 200 /as ,45 % 6,60 % 6,55 % 7,05 % 7,60 % 7,20 % ,40 % 264 7,60 % 7,95 % ,2 % 11. 7,70 % 8,95 % ,0 % ,0 % ,60 % ,3 % Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne; tutkimus- ja tuotekehitys; THL, ATH-tutkimus; kartat ja luokittelu Timo Aro 2017

34 LTU SAIMAAN AMK

35 5. Osaamisen rakenteet ja TKI pienten ja keskisuurten maakuntien kärkeä!

36 ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS (%) KUNTA- VAALIT 2012 MAAKUNTIEN OSALLISUUSTRIPLA PIENITULOISUUSASTE (%) VUOSINA * Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanista AKTIIVISESTI JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUNEET (%) *Yli 20-vuotiaiden osuus, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti järjestötoimintaan tms. Äänestysaktiivisuus (%) kuntavaaleissa 2012 Yli 60 % 59,0 59,9 % 58,0 58,9 % 57,0 57,9 % 56,0 56,9 % Alle 56 % 60,6 % 56,9 % 54,5 % Pienituloisuusaste (%) vuosina * Alle 12 % 12,0 12,9 % 13,0 13,9 % 14,0 14,9 % 15,0 15,9 % Yli 16 % 14,9 % 14,5 % 15,0 % Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvien osuus * Yli 29 % 28,0 28,9 % 27,0 27,9 % 26,0 26,9 % 25,0 25,9 % Alle 25 % 26,3 % 25,5 % 24,4 % 64,6 % 62,9 % 60,9 % 58,2 % 55,6 % 55,4 11,4 % 13,2 % 11,9 % 15,8 % 15,1 % 18,3 % 31,4 % 27,2 % 30,4 % 27,9 % 25,8 % 22,5 % 61,1 % 59,0 % 59,1 % 58,6 % 57,1 % 56,3 % 57,2 % 59,6 % 57,2 % 10. 8,4 % 13,8 % 14,1 % 13,7 % 11,7 % 9,8 % 14,6 % 14,2 % 15,7 % 14,6 % 28,6 % 25,2 % 27,2 % 26,4 % 26,3 % ,9 % 9. 27,2 % 26,3 % 27,3 % Lähde: Tilastokeskus, vaalit; THL, Tilasto- ja indikaattoripaketti Sotkanet; Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus ATH; kartat ja luokittelu Timo Aro 2017

37 6. Osallisuuden puitteet keskitasoa

38 ETELÄ-KARJALAN POSITIO MAAKUNTIEN JOUKOSSA Aktiivisuus % Pienituloisuusaste % Äänestysaktiivisuus % T&K -menot /as. Koulutuksen ulkopuolella % BKT /as Työllisyysaste % Taloudellinen huoltosuhde Keski-ikä Väestömuutos % Väestömuutos % Koulutustaso THL:n sairastavuusindeksi Konsernin lainakanta /as. Kertynyt yli- tai alijäämä /as. Verotulot /as. Elämänlaatu % SOTE -tarvekerroin

39 SUMMA SUMMARUM! 1. Aluetaloudellinen perusta kunnossa tuotannon, tuottavuuden ja arvonlisäyksen osalta, mutta eityöllisten suuri määrä aiheuttaa haasteita! 2. Alueen demografinen kilpailukyky heikko ja edelleen heikkenemässä! 3. Väestö kohtuullisen perustervettä, sote rakenne mahdollistava ja edelläkävijyysetumatka noin 10 vuotta 4. Vahva ja vakaa verotulopohja luo kestävyyttä riskeille ja tulevaisuusinvestoinneille! 5. Osaamisen rakenteet ja TKI pienten ja keskisuurten maakuntien kärkeä! 6. Osallisuuden puitteet keskitasoa

40 NÄIHIN VAHVA HUOMIO? 1. Aluetaloudellisen kilpailukyvyn ja jatkuvan uusiutumisen toimintaedellytysten turvaaminen 2. Alueen tunnettuuden, houkuttelevuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen: vetovoimaan ja pitovoimaan isosti paukkuja! 3. Sijaintiedun maksimointi, sijaintihaitan minimointi: fyysinen, toiminnallinen ja henkinen suuntautuminen tulevaisuudessa? 4. Osaamisrakenteen perustan, uusiutumisen ja toimintaedellytysten turvaaminen kaikkialla ja kaikessa 5. Kyky ja rohkeus olla jatkossakin edelläkävijä isoissa (rakenne)reformeissa a la Eksote tai korkeakoulut

41 EKSOOTTINEN e-karjala!

42 Miten tämä muutos pitäisi huomioida uudessa maakunnassa ja maakuntaohjelman laadinnassa? Elämme aikaa, jossa maailman suurin kauppa (Alibaba) ei omista yhtään kauppaa tai varastoa, maailman suurin hotelliyhtiö (Airbnb) ei omista hotellia tai huoneita ja maailman suurin taksiyhtiö (Uber) ei omista autoja - tulevaisuustutkija James Wallman -

43 Luovuuden ja innovaation piti olla dynamiittia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt nuo sanat on byrokratisoitu. Innovaatiosta puhuminen kuulostaa siltä kuin joku alkaisi laatia jotain ohjelmaa. Innovaatiosta on tullut söpö pupu, josta kaikki tykkäävät. - Alf Rehn

44 Lisätietoja Timo Kiitos!