RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016"

Transkriptio

1 RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

2 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto

3 1. Tausta

4 MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Muutosvalmiudesta Jne. 4

5 vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 5

6 ELINVOIMAN VIITEKEHYS Ulkoinen elinvoima: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteeseen väestöja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta riippuu ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista 2. Alueen sisäinen elinvoima 3. Alueen mainekuva Sisäinen elinvoima: Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 1. Alueen ulkoinen elinvoima

7 ELINVOIMA-ANALYYSIN AINEISTO JA AINEISTON KÄSITTELY Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen, THL:n ja Kuntaliiton tietokannat. Analyysiin sisällytettiin kolme alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa, jotka liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen ja vetovoimaan. Jokaisessa teemassa oli neljä supermuuttujaa, joilla on suuret positiiviset tai negatiiviset kerrannaisvaikutukset Analyysin kohteena oli seitsemän Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntaa. Tavoitteena oli paikantaa sekä yksittäisen kunnan että koko alueen positio suhteessa koko maan keskiarvo- ja mediaanikuntaan. 1. ALUETALOUS- DYNAMIIKKA 2. TYÖLLISYYS- DYNAMIIKKA 3. VETOVOIMA- DYNAMIIKKA Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta keskipitkän aikavälin tiedot ( /2015) Analyysiin kerättiin erikseen sekä absoluuttista ja suhteellista tilastotietoa muutos- ja kehitysdynamiikasta.

8 ANALYYSIN OSA-ALUEET JA MUUTTUJAT ALUETALOUS TYÖLLISYYS VETOVOIMA Taloudellinen huoltosuhde Työllisyysaste Aktiiviväestön osuus (15-64 vuotiaat) BKT euroa asukasta kohden Yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista Väestönlisäys Yrityskanta (toimivat yritykset) suhteessa väkilukuun Yksityisen sektorin työpaikkakehitys Väestönkehitys Kunnallisverotettavat tulot Työpaikkaomavaraisuusaste KELA:n sairastavuusindeksi Absoluuttista elinvoimaa analysoidaan muuttujittain korkeimman tai parhaimman arvon perusteella Suhteellista elinvoimaa analysoidaan muuttujittain muutos- tai kasvuprosentin perusteella

9 LUKUOHJE SEURAAVIIN TAULUKOIHIN 1. Jokainen analyysin teema ja muuttuja esitetään samalla tavalla. Diojen oikealla puolella on selitelaatikko ja vasemmalla koostetaulukko 2. Selitelaatikossa kerrotaan aina ensimmäisenä, mitä kyseinen muuttuja kuvaa ja mittaa 3. Seuraavaksi esitetään kyseisen muuttujan osalta koko maan kaikkien kuntien keskiarvo (313 kuntaa) ja mediaani (keskimmäisen kunnan arvo) 4. Tämän jälkeen tuodaan esille Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien yhteinen arvo 5. Lopuksi selitelaatikossa kerrotaan alueen yksittäisten kuntien tilanne siten, että selitteessä korostetaan parhaimman absoluuttisen arvon tai suurimman suhteellisen muutoksen saaneita kuntia

10 2. Elinvoima-analyysin tulokset

11 ALUETALOUSDYNAMIIKKA BKTA per asukas Yrityskanta Taloudellinen huoltosuhde Aluetalous Kunnallisverotettavat tulot

12 TALOUDELLINEN HUOLTO- SUHDE VUOSINA Muuttuja kuvaa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman ulkopuoliset) suhdetta työllisiin Taloudelliseen huoltosuhteen keskiarvo oli koko maassa 1,63 ja mediaani 1,62 vuoden 2014 lopussa Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien taloudellisen huoltosuhteen keskiarvo oli kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo ja mediaani vuosina Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin Laitilassa ja Säkylässä vuoden 2014 lopussa. Taloudellisen huoltosuhteen muutos oli vähäisin Eurassa ja korkein Raumalla vuosina MUUTOS ABS. KUNTA Eura 1,44 1,41 1,46 0,02 Eurajoki 1,34 1,33 1,46 0,12 Laitila 1,32 1,32 1,36 0,03 Pyhäranta 1,31 1,31 1,46 0,16 Rauma 1,32 1,33 1,50 0,18 Säkylä 1,31 1,27 1,38 0,06 Uusikaupunki 1,35 1,44 1,41 0,07 7 ALUEEN KUNTAA 1,34 1,35 1,43 0,09 KESKIARVO 1,56 1,54 1,63 0,07 MEDIAANI 1,52 1,51 1,62 0,10 Lähde: Tilastokeskus, kuntien avainluvut

13 BKT EUROA ASUKASTA KOHDEN * Muuttuja kuvaa kaikkien alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrää eli kokonaistuotantoa. Kokonaistuotannon määrä suhteutetaan alueen väkilukuun Koko maan BKT asukasta kohden keskiarvo oli ja mediaani euroa asukasta kohden vuonna 2014 Rauman seudun BKT euroa asukasta kohden oli selvästi korkeampi kuin koko maan keskiarvo ja mediaani. Rauman seudun BKT oli asukasta kohden 3:nneksi korkein koko maassa Maarianhaminan ja Helsingin seudun jälkeen vuonna Vakka-Suomen seudun BKT jäi alle koko maan keskiarvon, mutta oli lähellä koko maan mediaania. Rauman ja Vakka-Suomen seutujen yhteenlaskettu BKT euroa asukasta kohden oli lähellä koko maan keskiarvoa ja selvästi yli koko maan mediaanin vuoden 2014 lopussa MUUTOS ABS. ALUE MUUTOS % Rauman seutu ,5 Vakka- Suomen seutu ,2 RAUMAN JA VAKKA-SUO- MEN SEU- DUT ,1 KESKIARVO ,0 MEDIAANI ,0 * Tiedot saa vain seutukuntatasolla Lähde: Tilastokeskus, kansantalous/aluetilinpito

14 YRITYSKANTA SUHTEESSA ALUEEN KESKIVÄKILU- KUUN Muuttuja kuvaa alueella toimivien yritysten määrää (=yrityskanta) suhteessa alueen keskiväkiluvun tuhanteen asukkaaseen. Tulokset ilmaistaan promilleina tuhatta asukasta kohden Koko maassa oli keskimäärin 75,3 ja medi-aani 71,5 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden vuoden 2015 lopussa Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alueella oli toimivia yrityksiä hieman vähemmän kuin oli koko maan keskiarvo ja mediaani Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alueella toimivia yrityksiä oli suhteessa asukaslukuun eniten Laitilassa ja Säkylässä. Yrityskanta kasvoi suhteellisesti eniten Säkylässä ja Pyhärannassa vuosina MUUTOS ABS. ALUE MUUTOS % Eura 60,0 68,4 74, ,6 Eurajoki 54,2 64,7 62, ,0 Laitila 75,2 87,2 96, ,1 Pyhäranta 50,9 64,0 70, ,8 Rauma 50,6 58,0 58, ,7 Säkylä 64,0 75,7 88, ,8 Uusikaupunki 60,7 71,5 77, ,2 7 ALUEEN KUNTAA 57,2 66,4 70, ,8 KESKIARVO 58,5 66,3 75, ,7 MEDIAANI 56,1 64,0 71,5 27,5 Lähde: Tilastokeskus, yritykset/aloittaneet ja lopettaneet yritykset; väestö

15 KUNNALLISVEROTETTAVAT TULOT VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen kunnallis-, yhteisöja kiinteistöverojen yhteismäärää suhteutettuna asukasta kohden Kunnallisverotettavien tulojen määrä oli keskimäärin ja mediaani euroa asukasta kohden koko maassa vuonna 2014 Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien kunnallisverotettavat tulot olivat 16,7 % korkeammat kuin koko maassa keskimäärin vuonna Tulot kasvoivat enemmän kuin koko maassa keskimäärin vuosina Kunnallisverotettavat tulot olivat korkeimmat Eurajoella ja Raumalla. Verotettavat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten Eurajoella, Uudessakaupungissa ja Säkylässä MUUTOS ABS. ALUE MUUTOS % Eura ,5 Eurajoki ,8 Laitila ,0 Pyhäranta ,7 Rauma ,5 Säkylä ,2 Uusikaupunki ,2 7 ALUEEN KUNTAA ,5 KESKIARVO ,2 MEDIAANI ,3 Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset; Kuntataliitto, taloudellisia tunnuslukuja

16 TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Yksityisen sektorin osuus Yksityisen sektorin työpaikkakehitys Työllisyysaste Työllisyys Työpaikkaomavaraisuusaste

17 TYÖLLISYYSASTE (%) VUOSINA MUUTOS %- YKSIKKÖÄ ALUE MUUTOS % Muuttuja kuvaa vuotiaiden työllisten osuutta vastaavanikäisestä väestöstä (=työllisyysaste) vuosina Koko maan työllisyysaste oli 67,9 % ja mediaani 66,8 % vuonna 2014: työllisyysaste heikkeni vuosien välisenä aikana Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien työllisyysaste ylitti 70 % ja oli selvästi korkeampi kuin koko maan keskiarvo. Alueen työllisyysaste koheni vuosina Työllisyysaste oli korkein Laitilassa, Säkylässä ja Eurassa. Työllisyysaste jäi alle 70 %:in tason vain Raumalla. Työllisyysaste koheni suhteellisesti eniten Uudessakaupungissa ja Laitilassa vuosina Eura 70,3 71,8 72,4 2,1 3,0 Eurajoki 70,7 71,3 71,3 0,6 0,8 Laitila 71,1 72,5 74,3 3,2 4,5 Pyhäranta 71, ,9-0,7-1,0 Rauma 68,7 69,4 66,8-1,9-2,8 Säkylä 72,2 73,4 74,2 2 2,8 Uusikaupunki 67,9 66,1 71,3 3,4 5,0 7 ALUEEN KUNTAA 70,4 70,8 71,6 1,2 1,7 KESKIARVO 68,7 68,8 67,9-0,8-1,2 MEDIAANI 67,4 67,5 66,8-0,6-0,9 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

18 YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS (%) ALUEEN TYÖ- PAIKOISTA Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen osuutta suhteessa alueen kaikkiin työpaikkoihin (kunnat, valtio, valtioenemmistöinen osakeyhtiö, yksityinen sektori ja yrittäjät) Yksityisen sektorin osuus koko maan työpaikoista oli 48,2 % ja mediaani 48,5 % vuoden 2014 lopussa. Yksityisen sektorin työ-paikkojen osuus kasvoi keskimäärin 0,4 % vuosina Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alueella yksityisen sektorin osuus on peräti 15,4 %-yksikköä korkeampi kuin koko maassa keskimäärin Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli korkein Eurajoella ja Eurassa. Yksityisen sektorin osuus kasvoi eniten Uudessakaupungissa, Säkylässä ja Eurassa vuosina MUUTOS ABS. ALUE MUUTOS % Eura 68,0 67,9 67, ,6 Eurajoki 67,3 72,2 71, ,0 Laitila 59,0 60,5 58, ,6 Pyhäranta 64,0 63,9 59, ,9 Rauma 67,5 67,0 64, ,4 Säkylä 43,1 46,1 46,9-84 8,8 Uusikaupunki 60,7 59,5 66, ,1 7 ALUEEN KUNTAA 63,6 63,8 63, ,1 KESKIARVO 47,8 48,9 48, ,9 MEDIAANI 48,4 49,5 48,5 0,3 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti/alueen työpaikat työnantajasektoreittain

19 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS VUOSINA Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen määrän muutosta vuosien aikana Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni noin 3000 työpaikalla (-0,2 %) vuosien välisenä aikana Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alueella yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti enemmän kuin koko maassa Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat Eurajoella, Säkylässä ja Uudessakaupungissa, mutta vähenivät merkittävästi erityisesti Raumalla (-12,6 %)vuosina MUUTOS ABS. ALUE MUUTOS % Eura ,3 Eurajoki ,1 Laitila ,2 Pyhäranta ,2 Rauma ,6 Säkylä ,9 Uusikaupunki ,6 7 ALUEEN KUNTAA , ,2 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti/alueen työpaikat työantajasektoreittain

20 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS- ASTE (%) VUOSINA Muuttuja kuvaa alueella olevien työpaikkojen määrää suhteessa alueella asuviin työllisiin. Koko maan suhdeluku on 100 Työpaikkaomavaraisuuden keskiarvo oli koko maassa 100 ja mediaani 88,5 % vuonna Työpaikkaomavaraisuuden mediaani nousi hieman vuosina Rauman seudun (!) työpaikkaomavaraisuusaste ylitti koko maan keskiarvon vuosina Alueen työpaikkaomavaraisuus koheni enemmän kuin koko maan mediaani Työpaikkaomavaraisuusaste oli korkein Uudessakaupungissa, Eurajoella ja Eurassa sekä selvästi alhaisin Pyhärannassa. Työpaikkaomavaraisuus kasvoi eniten Uudessakaupungissa ja Eurajoella vuosina *Yhteenvetoluvuissa mukana vain Rauman seudun kunnat MUUTOS %- YKSIKKÖÄ ALUE MUUTOS % Eura 104,7 102, ,3 0,3 Eurajoki 97,5 102,6 107, ,3 Laitila 107,5 104,6 99,8-7,7-7,2 Pyhäranta 60,9 57,1 59,6-1,3-2,1 Rauma 100,5 102,8 101,3 0,8 0,8 Säkylä 98 97,6 101,7 3,7 3,8 Uusikaupunki 95,1 98,3 107,8 12,7 13,4 RAUMAN SEUTU* 100,7 102,1 102,6 1,9 1,9 KESKIARVO ,0 MEDIAANI 87,6 87,9 88,5 0,9 1,0 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

21 VETOVOIMADYNAMIIKKA Väestölisäys Väestöennuste Aktiiviväestön osuus Vetovoima KELA:n sairastavuusindeksi

22 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS (%) ALUEEN VÄESTÖSTÄ MUUTOS %-YKSIK- KÖÄ ALUE MUUTOS % Muuttuja kuvaa alueen vuotiaan väestön osuutta koko alueen väestöstä vuosina Koko maassa vuotiaan väestön osuuden keskiarvo oli 63,2 % ja mediaani 58,4 % vuonna Työikäisen väestön osuus väheni -3,5 %-yksikköä vuosina Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien työikäisen väestön osuus oli alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (-3,9 %-yksikköä), mutta korkeampi kuin kuntien mediaani (+0,9 %- yksikköä) Työikäisen väestön osuus oli korkein Raumalla ja Uudessakaupungissa sekä alhaisin Eurassa. Työikäisen väestön määrä aleni kaikissa alueen kunnissa Eura 62,1 61,4 58-4,1-6,6 Eurajoki 64,9 63,5 59,1-5,8-8,9 Laitila 64,5 62,6 59,4-5,1-7,9 Pyhäranta 64,6 63,3 58,4-6,2-9,6 Rauma 66,7 64,9 61,8-4,9-7,3 Säkylä 64 62,8 58,4-5,6-8,8 Uusikaupunki 66,9 64,8 59,7-7,2-10,8 7 ALUEEN KUNTAA 64,8 63,3 59,3-5,5-8,5 KESKIARVO 66, ,2-3,5-5,2 MEDIAANI 63,2 62,1 58,4-4,8-7,6 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

23 VÄESTÖNLISÄYS VUOSINA /10 ALUE VÄKILUKU 2010 VÄKILUKU 2016/9 VÄESTÖNLISÄYS ABS /9 VÄESTÖNLISÄYS MUUTOS % /9 Muuttuja kuvaa väestönlisäystä eli alueen luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärää vuosina Koko maan väestönlisäys oli yhteensä noin henkilöä (+2,4 %) vuosien välisenä aikana Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien väkiluku väheni noin henkilöä (-1,7 %) vuosina Väestö kasvoi Eurajoella (+2,4 %) ja Laitilassa (+0,9 %), mutta väheni muissa alueen kunnissa vuosina Väestö väheni suhteellisesti eniten Säkylässä (-7,2 %) Eura ,0 Eurajoki ,4 Laitila ,9 Pyhäranta ,5 Rauma ,4 Säkylä ,2 Uusikaupunki ,9 7 ALUEEN KUNTAA , ,4 Lähde: Tilastokeskus, väestö/väestön ennakkotiedot

24 VÄESTÖKEHITYS ENNUSTEEN MUKAAN VUOSINA ALUE VÄKILUKU 2015 VÄKILUKU 2030 MUUTOS ABS MUUTOS % Muuttuja kuvaa alueen väestönkehitystä Tilastokeskuksen uusimman (2015) väestöennusteen mukaan vuosina Koko maan väestö kasvaa ennusteen mukaan yhteensä noin henkilöllä (+5,1 %) vuoteen 2030 mennessä Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien väestö vähenee ennusteen mukaan noin henkilöllä (-1,5 %) vuoteen 2030 mennessä Väestö kasvaa ennusteen mukaan Laitilassa (2,7 %), Eurajoella (0,7 %) ja Raumalla (0,6 %), mutta vähenee muissa alueen kunnissa. Väestö vähenee eniten ennusteen mukaan Pyhärannassa (-11,8 %) ja Säkylässä (-8,3 %) Eura ,2 Eurajoki ,7 Laitila ,7 Pyhäranta ,8 Rauma ,6 Säkylä ,3 Uusikaupunki ,7 7 ALUEEN KUNTAA , ,1 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste kunnittain

25 KELA:n SAIRASTAVUUSIN- DEKSI VUOSINA MUUTOS ABS. ALUE MUUTOS % Muuttuja kuvaa kuinka tervettä tai sairasta alueen väestön on suhteessa koko maan keskiarvoon (100): mitä alhaisempi on indeksiluku, sitä perusterveempää on alueen väestö ja päinvastoin. Luvut perustuvat kolmeen muuttujaan (kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja erityiskorvattavia lääkkeitä saavat) Koko maan keskiarvo oli 100 ja mediaani 106,9 vuonna Koko maan mediaani eli alueiden väliset sairauserot nousivat hieman vuosien välisenä aikana Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien sairastavuusindeksi oli selvästi parempi kuin koko maan keskiarvo ja mediaani. Rauman seudun ja Vakka- Suomen kuntien sairastavuusindeksi koheni edelleen vuosien välisenä aikana Sairastavuusindeksi jäi alle koko maan keskiarvon Pyhärannassa, Eurajoella, Säkylässä ja Raumalla. Sairastavuusindeksi oli alhaisin Pyhärannassa ja koheni eniten Pyhärannassa vuosina Eura 98,1 99,1 102,1 4,0 4,1 Eurajoki 92,6 95,2 92,5-0,1-0,1 Laitila 106,5 106,3 105,2-1,3-1,2 Pyhäranta 100,4 97,6 87,0-13,4-13,3 Rauma 92,3 92,3 94,2 1,9 2,1 Säkylä 94,4 97,0 93,1-1,3-1,4 Uusikaupunki 98,0 98,5 99,6 1,6 1,6 7 ALUEEN KUNTAA 97,5 98,0 96,2-1,2-1, MEDIAANI 105,9 106,3 106,9 1,0 0,9 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), SotkaNet -tietokanta

26 3. Yhteenveto

27 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Aluetalousdynamiikkaa analysoitiin neljän muuttujan avulla: taloudellinen huoltosuhde, BKT euroa asukasta kohden, toimivien yritysten määrä ja kunnallisverotettavat tulot Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alue- ja kuntatalouden tunnusluvut olivat selvästi korkeammat kuin koko maan keskiarvo ja mediaani. Sen sijaan yrityskunta eli toimivien yritysten määrä väkilukuun suhteutettuna jäi hieman koko maan keskiarvon alapuolelle Alueen seitsemän kunnan taloudellinen huoltosuhde oli 1,43 vuoden 2014 lopussa eli yhtä työllistä henkilöä kohden oli 1,43 eityöllistä henkilöä. Koko maan keskiarvo oli 1,63 ja mediaani 1,62. Alueen kunnista taloudellinen huoltosuhde oli alhaisin Laitilassa ja Säkylässä. Rauman seudun BKT oli asukasta kohden laskettuna kolmanneksi korkein kaikkien seutujen (70) joukossa ja Vakka-Suomen jäi vähän alle koko maan keskiarvon. Rauman seudun ja Vakka-Suomen kunnissa oli 70,3 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden. Yrityskanta oli hieman alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (75,3) ja oli lähellä koko maan mediaania (71,5). Toimivia yrityksiä suhteessa asukaslukuun oli eniten Laitilassa ja Säkylässä. Alueen kuntien kunnallisverotettavat tulot olivat noin 15 % korkeammat kuin maassa keskimäärin ja kasvoivat nopeammin kuin muualla maassa vuosina Kunnallisverotettavat tulot olivat korkeimmat Eurajoella ja Raumalla.

28 TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Työllisyysdynamiikkaa analysoitiin neljän muuttujan avulla: työllisyysaste, yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista, yksityisen sektorin työpaikkakehitys ja alueen työpaikkaomavaraisuusaste Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien työllisyysdynamiikan tunnusluvut olivat hyvät riippumatta alueen kovasta rakennemuutoksesta. Alueen työllisyysaste ylittää 70 %, yksityisen sektorin osuus alueen työpaikoista on noin 15 %-yksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin ja työpaikkaomavaraisuus ylittää maan keskiarvon. Rakennemuutoksen ja yksityisen sektorin korkean osuuden vuoksi avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni enemmän kuin keskimäärin koko maassa. Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien työllisyysaste (71,6 %) oli lähellä nykyisen hallitusohjelman tavoitetta (72 %) jo vuoden 2014 lopussa. Työllisyysaste ylitti selvästi koko maan keskiarvon. Työllisyysaste ylitti 70 %:in rajan kaikissa alueen kunnissa Raumaa lukuun ottamatta. Työllisyysaste oli korkein Laitilassa, Säkylässä ja Eurassa. Alueen kuntien yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista on maan korkeimpien seutujen joukossa. Yksityisen sektorin osuus alueen työpaikoista on peräti 63,4 %, joka on yli 15 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan keskiarvo. Yksityisen sektorin osuus oli korkein Eurassa ja Eurajoella. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni koko maassa vuosina Rauman seudulta ja Vakka-Suomen kunnista katosi yksityisen sektorin työpaikkoja määrällisesti ja suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Yksityisen sektorin työpaikkoja menetettiin erityisesti Raumalla (- 12,6 %), mutta kolmessa alueen kunnassa yksityisen sektorin työpaikkamäärä sitä vastoin kasvoi vuosina Alueen työpaikkaomavaraisuusaste ylitti koko maan keskiarvon (100) ja mediaanin (88,5). Lisäksi alueen työpaikkaomavaraisuusaste koheni enemmän kuin mediaanikunnassa vuosina Omavaraisuusaste oli korkein Uudessakaupungissa, Eurassa ja Eurajoella

29 VETOVOIMADYNAMIIKKA Vetovoimadynamiikkaa analysoitiin neljän muuttujan avulla: aktiivi-ikäisen väestön osuus (15-64), väestönlisäys vuosina , tuleva väestökehitys väestöennusteen mukaan vuosina ja KELA:n sairastavuusindeksi Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaan liittyvät tunnusluvut ovat selvästi paremmat kuin maassa keskimäärin, mutta vetovoimaan liittyvissä tunnusluvuissa on haasteita lukuun ottamatta terveyteen ja sairastavuuteen liittyvää hyvinvointia. Aktiiviväestön osuus on alhaisempi kuin massa keskimäärin. Alue on menettänyt väestöään 2010-luvulla ja kehitys jatkuu negatiivisena ennusteiden mukaan edelleen vuosina Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien vuotiaiden osuus oli 59,3 %, joka on selvästi alhaisempi osuus kuin koko maassa keskimäärin (63,2 %), mutta korkeampi kuin koko maan mediaani (58,4 %). Työikäisen väestön osuus on korkein alueen suurimmissa kunnissa Raumalla ja Uudessakaupungissa. Alueen seitsemän kunnan väkiluku supistui noin henkilöllä (-1,7 %) vuosina Väkiluku kasvoi ainoastaan Laitilassa ja Eurajoella vuosina 2010-luvulla. Väestö väheni suhteellisesti eniten Säkylässä ja Pyhärannassa Alueen väestö vähenee ennusteen mukaan noin henkilöllä (-1,5 %) vuosina Väestön väheneminen on ennusteen mukaan vähäisempää kuin vuosien kehitys. Väestö kasvaa ennusteen mukaan kuitenkin kolmessa alueen kunnassa: Laitilassa, Eurajoella ja Raumalla Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien sairastavuusindeksi (96,2) on selvästi parempi kuin koko maan keskiarvo (100) ja mediaani (106,9). Alueen väestö on perustervettä. Sairastavuusindeksi oli alhaisin Pyhärannassa

30 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMA- INDEKSI Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain (2014) - Työllisyysaste % (2014) - Työttömyysaste % (2014) - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja (2014) - Taloudellinen huoltosuhde (2014) - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden (2014) - Kokonaisnettomuutto promillea ( ) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden (2014)

31 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI ARVOPISTEIDEN MUKAAN Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Jokainen seutu on sijoitettu paremmuusjärjes-tykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvo-pisteet: jokainen seutu saa yhdestä muuttujasta 1-70 pistettä (paras arvo = 1 piste ja heikoin arvo = 70 pistettä) Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain (2014) - Työllisyysaste % (2014) - Työttömyysaste % (2014) - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja (2014) - Taloudellinen huoltosuhde (2014) - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden (2014) - Kokonaisnettomuutto promillea ( ) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden (2014) Lähde: Tilastokeskuksen tietokannat; Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

32 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017

NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017 NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI. VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017

IISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI. VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017 IISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Johtopäätökset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017

SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017 14 SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Syyskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. 14 seutukaupungin kasvuanalyysi 3. Yhteenveto 1. Analyysin viitekehys

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Syyskuu 2017

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Syyskuu 2017 SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro @timoaro Syyskuu 2017 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. Alle 20 000 asukkaan seutukaupunkien kasvun

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Marraskuu 2017

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Marraskuu 2017 SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Aro @timoaro Marraskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. A) Alle 2 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi

Lisätiedot

Kouvolan elinvoima-analyysi

Kouvolan elinvoima-analyysi Kouvolan elinvoima-analyysi 1 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2 1. Tausta 3 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU. Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki

SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU. Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki 20 SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta, toteuttaminen, keskeiset

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016

Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016 15.4.2016 Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016 Tomas Lehtinen 1 Strategia ja kehittäminen Sisällys Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu... 3 Suppea elinvoimatarkastelu... 3 Laaja elinvoimatarkastelu...

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI Suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttinen ja suhteellinen elinvoima vuosina 2005-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Tammikuu 2014 SISÄLTÖ 1 Analyysin tausta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus Valitaan porukalla

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla 3.Yhteenveto

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA

JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 23.5.2017 Elinvoiman ja vetovoiman piti olla dynamiittia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt sanat on byrokratisoitu. Elinvoimasta ja

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kolmannes vuosineljännes touko-elokuu 2016 Porin kaupungin strategiaympäristö Elinvoimaohjelma Työllisyysohjelma Porin kaupungin strategiaympäristö Kaupunkistrategia Hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

PIRKANMAAN KUNTIEN VÄESTÖKEHITYS JA VETOVOIMA

PIRKANMAAN KUNTIEN VÄESTÖKEHITYS JA VETOVOIMA PIRKANMAAN KUNTIEN VÄESTÖKEHITYS JA VETOVOIMA - Haasteet ja mahdollisuudet opetusalalle Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 7.4.2017 Kuntien ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko - Matti

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys 1 SISÄLTÖ 1 Tausta 2 Aluetalousdynamiikka 3 Työllisyysdynamiikka 4 Väestödynamiikka 5 Osaamisdynamiikka 6 Yhteenveto

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT Vakka-Suomi LIITE 1

SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT Vakka-Suomi LIITE 1 SEUTUKUNNITTAISET ALUEPROFIILIT LIITE 1 Teollisuuden vientiaste seutukunnittain 105,2 Salon seutukunta 85 61,3 56,1 Turunmaa 42,8 Turun seutukunta 39,6 Loimaan seutukunta 30,3 0 20 40 60 80 100 120 Viennin

Lisätiedot

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Maakuntainfot Satakunta Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Sisällysluettelo Diat 1 ja 2: Kansilehti ja sisällysluettelo Diat 3 ja 4: Yleistä Satakunnan maakunnasta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus 2017/1

Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus 2017/1 Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus 217/1 Into Seinäjoki 217/1 Esipuhe Sisällysluettelo 2 Hyvä lukija, Kädessäsi on Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus. Katsaus on ensimmäinen laatuaan, ja se saa jatkoa puolivuosittain

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Porin selvitysalueen vertailutilastoja Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty

Työvoiman saatavuus. Päivitetty Työvoiman saatavuus Päivitetty 23.9.2013 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 1980-2050 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Vantaan tietopalveluyksikkö / lähde: www.aluesarjat.fi Demografinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017 LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Maaliskuu 2017 Esityksen ydinviestit 1.Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti

Lisätiedot

Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa. Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö

Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa. Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Maakunnan liitto ja sen tehtävät aluekehitysviranomaisena Kuntayhtymä, johon kuuluminen on kunnille pakollista. Ylintä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015 Kuva: Marko Mikkola 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot