RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

Transkriptio

1 RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

2 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto

3 1. Tausta

4 MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Muutosvalmiudesta Jne. 4

5 vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 5

6 ELINVOIMAN VIITEKEHYS Ulkoinen elinvoima: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteeseen väestöja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta riippuu ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista 2. Alueen sisäinen elinvoima 3. Alueen mainekuva Sisäinen elinvoima: Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 1. Alueen ulkoinen elinvoima

7 ELINVOIMA-ANALYYSIN AINEISTO JA AINEISTON KÄSITTELY Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen, THL:n ja Kuntaliiton tietokannat. Analyysiin sisällytettiin kolme alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa, jotka liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen ja vetovoimaan. Jokaisessa teemassa oli neljä supermuuttujaa, joilla on suuret positiiviset tai negatiiviset kerrannaisvaikutukset Analyysin kohteena oli seitsemän Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntaa. Tavoitteena oli paikantaa sekä yksittäisen kunnan että koko alueen positio suhteessa koko maan keskiarvo- ja mediaanikuntaan. 1. ALUETALOUS- DYNAMIIKKA 2. TYÖLLISYYS- DYNAMIIKKA 3. VETOVOIMA- DYNAMIIKKA Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta keskipitkän aikavälin tiedot ( /2015) Analyysiin kerättiin erikseen sekä absoluuttista ja suhteellista tilastotietoa muutos- ja kehitysdynamiikasta.

8 ANALYYSIN OSA-ALUEET JA MUUTTUJAT ALUETALOUS TYÖLLISYYS VETOVOIMA Taloudellinen huoltosuhde Työllisyysaste Aktiiviväestön osuus (15-64 vuotiaat) BKT euroa asukasta kohden Yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista Väestönlisäys Yrityskanta (toimivat yritykset) suhteessa väkilukuun Yksityisen sektorin työpaikkakehitys Väestönkehitys Kunnallisverotettavat tulot Työpaikkaomavaraisuusaste KELA:n sairastavuusindeksi Absoluuttista elinvoimaa analysoidaan muuttujittain korkeimman tai parhaimman arvon perusteella Suhteellista elinvoimaa analysoidaan muuttujittain muutos- tai kasvuprosentin perusteella

9 LUKUOHJE SEURAAVIIN TAULUKOIHIN 1. Jokainen analyysin teema ja muuttuja esitetään samalla tavalla. Diojen oikealla puolella on selitelaatikko ja vasemmalla koostetaulukko 2. Selitelaatikossa kerrotaan aina ensimmäisenä, mitä kyseinen muuttuja kuvaa ja mittaa 3. Seuraavaksi esitetään kyseisen muuttujan osalta koko maan kaikkien kuntien keskiarvo (313 kuntaa) ja mediaani (keskimmäisen kunnan arvo) 4. Tämän jälkeen tuodaan esille Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien yhteinen arvo 5. Lopuksi selitelaatikossa kerrotaan alueen yksittäisten kuntien tilanne siten, että selitteessä korostetaan parhaimman absoluuttisen arvon tai suurimman suhteellisen muutoksen saaneita kuntia

10 2. Elinvoima-analyysin tulokset

11 ALUETALOUSDYNAMIIKKA BKTA per asukas Yrityskanta Taloudellinen huoltosuhde Aluetalous Kunnallisverotettavat tulot

12 TALOUDELLINEN HUOLTO- SUHDE VUOSINA Muuttuja kuvaa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman ulkopuoliset) suhdetta työllisiin Taloudelliseen huoltosuhteen keskiarvo oli koko maassa 1,63 ja mediaani 1,62 vuoden 2014 lopussa Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien taloudellisen huoltosuhteen keskiarvo oli kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo ja mediaani vuosina Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin Laitilassa ja Säkylässä vuoden 2014 lopussa. Taloudellisen huoltosuhteen muutos oli vähäisin Eurassa ja korkein Raumalla vuosina MUUTOS ABS. KUNTA Eura 1,44 1,41 1,46 0,02 Eurajoki 1,34 1,33 1,46 0,12 Laitila 1,32 1,32 1,36 0,03 Pyhäranta 1,31 1,31 1,46 0,16 Rauma 1,32 1,33 1,50 0,18 Säkylä 1,31 1,27 1,38 0,06 Uusikaupunki 1,35 1,44 1,41 0,07 7 ALUEEN KUNTAA 1,34 1,35 1,43 0,09 KESKIARVO 1,56 1,54 1,63 0,07 MEDIAANI 1,52 1,51 1,62 0,10 Lähde: Tilastokeskus, kuntien avainluvut

13 BKT EUROA ASUKASTA KOHDEN * Muuttuja kuvaa kaikkien alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrää eli kokonaistuotantoa. Kokonaistuotannon määrä suhteutetaan alueen väkilukuun Koko maan BKT asukasta kohden keskiarvo oli ja mediaani euroa asukasta kohden vuonna 2014 Rauman seudun BKT euroa asukasta kohden oli selvästi korkeampi kuin koko maan keskiarvo ja mediaani. Rauman seudun BKT oli asukasta kohden 3:nneksi korkein koko maassa Maarianhaminan ja Helsingin seudun jälkeen vuonna Vakka-Suomen seudun BKT jäi alle koko maan keskiarvon, mutta oli lähellä koko maan mediaania. Rauman ja Vakka-Suomen seutujen yhteenlaskettu BKT euroa asukasta kohden oli lähellä koko maan keskiarvoa ja selvästi yli koko maan mediaanin vuoden 2014 lopussa MUUTOS ABS. ALUE MUUTOS % Rauman seutu ,5 Vakka- Suomen seutu ,2 RAUMAN JA VAKKA-SUO- MEN SEU- DUT ,1 KESKIARVO ,0 MEDIAANI ,0 * Tiedot saa vain seutukuntatasolla Lähde: Tilastokeskus, kansantalous/aluetilinpito

14 YRITYSKANTA SUHTEESSA ALUEEN KESKIVÄKILU- KUUN Muuttuja kuvaa alueella toimivien yritysten määrää (=yrityskanta) suhteessa alueen keskiväkiluvun tuhanteen asukkaaseen. Tulokset ilmaistaan promilleina tuhatta asukasta kohden Koko maassa oli keskimäärin 75,3 ja medi-aani 71,5 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden vuoden 2015 lopussa Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alueella oli toimivia yrityksiä hieman vähemmän kuin oli koko maan keskiarvo ja mediaani Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alueella toimivia yrityksiä oli suhteessa asukaslukuun eniten Laitilassa ja Säkylässä. Yrityskanta kasvoi suhteellisesti eniten Säkylässä ja Pyhärannassa vuosina MUUTOS ABS. ALUE MUUTOS % Eura 60,0 68,4 74, ,6 Eurajoki 54,2 64,7 62, ,0 Laitila 75,2 87,2 96, ,1 Pyhäranta 50,9 64,0 70, ,8 Rauma 50,6 58,0 58, ,7 Säkylä 64,0 75,7 88, ,8 Uusikaupunki 60,7 71,5 77, ,2 7 ALUEEN KUNTAA 57,2 66,4 70, ,8 KESKIARVO 58,5 66,3 75, ,7 MEDIAANI 56,1 64,0 71,5 27,5 Lähde: Tilastokeskus, yritykset/aloittaneet ja lopettaneet yritykset; väestö

15 KUNNALLISVEROTETTAVAT TULOT VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen kunnallis-, yhteisöja kiinteistöverojen yhteismäärää suhteutettuna asukasta kohden Kunnallisverotettavien tulojen määrä oli keskimäärin ja mediaani euroa asukasta kohden koko maassa vuonna 2014 Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien kunnallisverotettavat tulot olivat 16,7 % korkeammat kuin koko maassa keskimäärin vuonna Tulot kasvoivat enemmän kuin koko maassa keskimäärin vuosina Kunnallisverotettavat tulot olivat korkeimmat Eurajoella ja Raumalla. Verotettavat tulot kasvoivat suhteellisesti eniten Eurajoella, Uudessakaupungissa ja Säkylässä MUUTOS ABS. ALUE MUUTOS % Eura ,5 Eurajoki ,8 Laitila ,0 Pyhäranta ,7 Rauma ,5 Säkylä ,2 Uusikaupunki ,2 7 ALUEEN KUNTAA ,5 KESKIARVO ,2 MEDIAANI ,3 Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset; Kuntataliitto, taloudellisia tunnuslukuja

16 TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Yksityisen sektorin osuus Yksityisen sektorin työpaikkakehitys Työllisyysaste Työllisyys Työpaikkaomavaraisuusaste

17 TYÖLLISYYSASTE (%) VUOSINA MUUTOS %- YKSIKKÖÄ ALUE MUUTOS % Muuttuja kuvaa vuotiaiden työllisten osuutta vastaavanikäisestä väestöstä (=työllisyysaste) vuosina Koko maan työllisyysaste oli 67,9 % ja mediaani 66,8 % vuonna 2014: työllisyysaste heikkeni vuosien välisenä aikana Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien työllisyysaste ylitti 70 % ja oli selvästi korkeampi kuin koko maan keskiarvo. Alueen työllisyysaste koheni vuosina Työllisyysaste oli korkein Laitilassa, Säkylässä ja Eurassa. Työllisyysaste jäi alle 70 %:in tason vain Raumalla. Työllisyysaste koheni suhteellisesti eniten Uudessakaupungissa ja Laitilassa vuosina Eura 70,3 71,8 72,4 2,1 3,0 Eurajoki 70,7 71,3 71,3 0,6 0,8 Laitila 71,1 72,5 74,3 3,2 4,5 Pyhäranta 71, ,9-0,7-1,0 Rauma 68,7 69,4 66,8-1,9-2,8 Säkylä 72,2 73,4 74,2 2 2,8 Uusikaupunki 67,9 66,1 71,3 3,4 5,0 7 ALUEEN KUNTAA 70,4 70,8 71,6 1,2 1,7 KESKIARVO 68,7 68,8 67,9-0,8-1,2 MEDIAANI 67,4 67,5 66,8-0,6-0,9 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

18 YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS (%) ALUEEN TYÖ- PAIKOISTA Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen osuutta suhteessa alueen kaikkiin työpaikkoihin (kunnat, valtio, valtioenemmistöinen osakeyhtiö, yksityinen sektori ja yrittäjät) Yksityisen sektorin osuus koko maan työpaikoista oli 48,2 % ja mediaani 48,5 % vuoden 2014 lopussa. Yksityisen sektorin työ-paikkojen osuus kasvoi keskimäärin 0,4 % vuosina Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alueella yksityisen sektorin osuus on peräti 15,4 %-yksikköä korkeampi kuin koko maassa keskimäärin Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli korkein Eurajoella ja Eurassa. Yksityisen sektorin osuus kasvoi eniten Uudessakaupungissa, Säkylässä ja Eurassa vuosina MUUTOS ABS. ALUE MUUTOS % Eura 68,0 67,9 67, ,6 Eurajoki 67,3 72,2 71, ,0 Laitila 59,0 60,5 58, ,6 Pyhäranta 64,0 63,9 59, ,9 Rauma 67,5 67,0 64, ,4 Säkylä 43,1 46,1 46,9-84 8,8 Uusikaupunki 60,7 59,5 66, ,1 7 ALUEEN KUNTAA 63,6 63,8 63, ,1 KESKIARVO 47,8 48,9 48, ,9 MEDIAANI 48,4 49,5 48,5 0,3 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti/alueen työpaikat työnantajasektoreittain

19 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS VUOSINA Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen määrän muutosta vuosien aikana Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni noin 3000 työpaikalla (-0,2 %) vuosien välisenä aikana Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alueella yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti enemmän kuin koko maassa Yksityisen sektorin työpaikat kasvoivat Eurajoella, Säkylässä ja Uudessakaupungissa, mutta vähenivät merkittävästi erityisesti Raumalla (-12,6 %)vuosina MUUTOS ABS. ALUE MUUTOS % Eura ,3 Eurajoki ,1 Laitila ,2 Pyhäranta ,2 Rauma ,6 Säkylä ,9 Uusikaupunki ,6 7 ALUEEN KUNTAA , ,2 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti/alueen työpaikat työantajasektoreittain

20 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS- ASTE (%) VUOSINA Muuttuja kuvaa alueella olevien työpaikkojen määrää suhteessa alueella asuviin työllisiin. Koko maan suhdeluku on 100 Työpaikkaomavaraisuuden keskiarvo oli koko maassa 100 ja mediaani 88,5 % vuonna Työpaikkaomavaraisuuden mediaani nousi hieman vuosina Rauman seudun (!) työpaikkaomavaraisuusaste ylitti koko maan keskiarvon vuosina Alueen työpaikkaomavaraisuus koheni enemmän kuin koko maan mediaani Työpaikkaomavaraisuusaste oli korkein Uudessakaupungissa, Eurajoella ja Eurassa sekä selvästi alhaisin Pyhärannassa. Työpaikkaomavaraisuus kasvoi eniten Uudessakaupungissa ja Eurajoella vuosina *Yhteenvetoluvuissa mukana vain Rauman seudun kunnat MUUTOS %- YKSIKKÖÄ ALUE MUUTOS % Eura 104,7 102, ,3 0,3 Eurajoki 97,5 102,6 107, ,3 Laitila 107,5 104,6 99,8-7,7-7,2 Pyhäranta 60,9 57,1 59,6-1,3-2,1 Rauma 100,5 102,8 101,3 0,8 0,8 Säkylä 98 97,6 101,7 3,7 3,8 Uusikaupunki 95,1 98,3 107,8 12,7 13,4 RAUMAN SEUTU* 100,7 102,1 102,6 1,9 1,9 KESKIARVO ,0 MEDIAANI 87,6 87,9 88,5 0,9 1,0 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

21 VETOVOIMADYNAMIIKKA Väestölisäys Väestöennuste Aktiiviväestön osuus Vetovoima KELA:n sairastavuusindeksi

22 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS (%) ALUEEN VÄESTÖSTÄ MUUTOS %-YKSIK- KÖÄ ALUE MUUTOS % Muuttuja kuvaa alueen vuotiaan väestön osuutta koko alueen väestöstä vuosina Koko maassa vuotiaan väestön osuuden keskiarvo oli 63,2 % ja mediaani 58,4 % vuonna Työikäisen väestön osuus väheni -3,5 %-yksikköä vuosina Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien työikäisen väestön osuus oli alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (-3,9 %-yksikköä), mutta korkeampi kuin kuntien mediaani (+0,9 %- yksikköä) Työikäisen väestön osuus oli korkein Raumalla ja Uudessakaupungissa sekä alhaisin Eurassa. Työikäisen väestön määrä aleni kaikissa alueen kunnissa Eura 62,1 61,4 58-4,1-6,6 Eurajoki 64,9 63,5 59,1-5,8-8,9 Laitila 64,5 62,6 59,4-5,1-7,9 Pyhäranta 64,6 63,3 58,4-6,2-9,6 Rauma 66,7 64,9 61,8-4,9-7,3 Säkylä 64 62,8 58,4-5,6-8,8 Uusikaupunki 66,9 64,8 59,7-7,2-10,8 7 ALUEEN KUNTAA 64,8 63,3 59,3-5,5-8,5 KESKIARVO 66, ,2-3,5-5,2 MEDIAANI 63,2 62,1 58,4-4,8-7,6 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

23 VÄESTÖNLISÄYS VUOSINA /10 ALUE VÄKILUKU 2010 VÄKILUKU 2016/9 VÄESTÖNLISÄYS ABS /9 VÄESTÖNLISÄYS MUUTOS % /9 Muuttuja kuvaa väestönlisäystä eli alueen luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärää vuosina Koko maan väestönlisäys oli yhteensä noin henkilöä (+2,4 %) vuosien välisenä aikana Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien väkiluku väheni noin henkilöä (-1,7 %) vuosina Väestö kasvoi Eurajoella (+2,4 %) ja Laitilassa (+0,9 %), mutta väheni muissa alueen kunnissa vuosina Väestö väheni suhteellisesti eniten Säkylässä (-7,2 %) Eura ,0 Eurajoki ,4 Laitila ,9 Pyhäranta ,5 Rauma ,4 Säkylä ,2 Uusikaupunki ,9 7 ALUEEN KUNTAA , ,4 Lähde: Tilastokeskus, väestö/väestön ennakkotiedot

24 VÄESTÖKEHITYS ENNUSTEEN MUKAAN VUOSINA ALUE VÄKILUKU 2015 VÄKILUKU 2030 MUUTOS ABS MUUTOS % Muuttuja kuvaa alueen väestönkehitystä Tilastokeskuksen uusimman (2015) väestöennusteen mukaan vuosina Koko maan väestö kasvaa ennusteen mukaan yhteensä noin henkilöllä (+5,1 %) vuoteen 2030 mennessä Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien väestö vähenee ennusteen mukaan noin henkilöllä (-1,5 %) vuoteen 2030 mennessä Väestö kasvaa ennusteen mukaan Laitilassa (2,7 %), Eurajoella (0,7 %) ja Raumalla (0,6 %), mutta vähenee muissa alueen kunnissa. Väestö vähenee eniten ennusteen mukaan Pyhärannassa (-11,8 %) ja Säkylässä (-8,3 %) Eura ,2 Eurajoki ,7 Laitila ,7 Pyhäranta ,8 Rauma ,6 Säkylä ,3 Uusikaupunki ,7 7 ALUEEN KUNTAA , ,1 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste kunnittain

25 KELA:n SAIRASTAVUUSIN- DEKSI VUOSINA MUUTOS ABS. ALUE MUUTOS % Muuttuja kuvaa kuinka tervettä tai sairasta alueen väestön on suhteessa koko maan keskiarvoon (100): mitä alhaisempi on indeksiluku, sitä perusterveempää on alueen väestö ja päinvastoin. Luvut perustuvat kolmeen muuttujaan (kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja erityiskorvattavia lääkkeitä saavat) Koko maan keskiarvo oli 100 ja mediaani 106,9 vuonna Koko maan mediaani eli alueiden väliset sairauserot nousivat hieman vuosien välisenä aikana Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien sairastavuusindeksi oli selvästi parempi kuin koko maan keskiarvo ja mediaani. Rauman seudun ja Vakka- Suomen kuntien sairastavuusindeksi koheni edelleen vuosien välisenä aikana Sairastavuusindeksi jäi alle koko maan keskiarvon Pyhärannassa, Eurajoella, Säkylässä ja Raumalla. Sairastavuusindeksi oli alhaisin Pyhärannassa ja koheni eniten Pyhärannassa vuosina Eura 98,1 99,1 102,1 4,0 4,1 Eurajoki 92,6 95,2 92,5-0,1-0,1 Laitila 106,5 106,3 105,2-1,3-1,2 Pyhäranta 100,4 97,6 87,0-13,4-13,3 Rauma 92,3 92,3 94,2 1,9 2,1 Säkylä 94,4 97,0 93,1-1,3-1,4 Uusikaupunki 98,0 98,5 99,6 1,6 1,6 7 ALUEEN KUNTAA 97,5 98,0 96,2-1,2-1, MEDIAANI 105,9 106,3 106,9 1,0 0,9 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), SotkaNet -tietokanta

26 3. Yhteenveto

27 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Aluetalousdynamiikkaa analysoitiin neljän muuttujan avulla: taloudellinen huoltosuhde, BKT euroa asukasta kohden, toimivien yritysten määrä ja kunnallisverotettavat tulot Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien alue- ja kuntatalouden tunnusluvut olivat selvästi korkeammat kuin koko maan keskiarvo ja mediaani. Sen sijaan yrityskunta eli toimivien yritysten määrä väkilukuun suhteutettuna jäi hieman koko maan keskiarvon alapuolelle Alueen seitsemän kunnan taloudellinen huoltosuhde oli 1,43 vuoden 2014 lopussa eli yhtä työllistä henkilöä kohden oli 1,43 eityöllistä henkilöä. Koko maan keskiarvo oli 1,63 ja mediaani 1,62. Alueen kunnista taloudellinen huoltosuhde oli alhaisin Laitilassa ja Säkylässä. Rauman seudun BKT oli asukasta kohden laskettuna kolmanneksi korkein kaikkien seutujen (70) joukossa ja Vakka-Suomen jäi vähän alle koko maan keskiarvon. Rauman seudun ja Vakka-Suomen kunnissa oli 70,3 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden. Yrityskanta oli hieman alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (75,3) ja oli lähellä koko maan mediaania (71,5). Toimivia yrityksiä suhteessa asukaslukuun oli eniten Laitilassa ja Säkylässä. Alueen kuntien kunnallisverotettavat tulot olivat noin 15 % korkeammat kuin maassa keskimäärin ja kasvoivat nopeammin kuin muualla maassa vuosina Kunnallisverotettavat tulot olivat korkeimmat Eurajoella ja Raumalla.

28 TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Työllisyysdynamiikkaa analysoitiin neljän muuttujan avulla: työllisyysaste, yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista, yksityisen sektorin työpaikkakehitys ja alueen työpaikkaomavaraisuusaste Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien työllisyysdynamiikan tunnusluvut olivat hyvät riippumatta alueen kovasta rakennemuutoksesta. Alueen työllisyysaste ylittää 70 %, yksityisen sektorin osuus alueen työpaikoista on noin 15 %-yksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin ja työpaikkaomavaraisuus ylittää maan keskiarvon. Rakennemuutoksen ja yksityisen sektorin korkean osuuden vuoksi avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni enemmän kuin keskimäärin koko maassa. Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien työllisyysaste (71,6 %) oli lähellä nykyisen hallitusohjelman tavoitetta (72 %) jo vuoden 2014 lopussa. Työllisyysaste ylitti selvästi koko maan keskiarvon. Työllisyysaste ylitti 70 %:in rajan kaikissa alueen kunnissa Raumaa lukuun ottamatta. Työllisyysaste oli korkein Laitilassa, Säkylässä ja Eurassa. Alueen kuntien yksityisen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista on maan korkeimpien seutujen joukossa. Yksityisen sektorin osuus alueen työpaikoista on peräti 63,4 %, joka on yli 15 %-yksikköä korkeampi kuin koko maan keskiarvo. Yksityisen sektorin osuus oli korkein Eurassa ja Eurajoella. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni koko maassa vuosina Rauman seudulta ja Vakka-Suomen kunnista katosi yksityisen sektorin työpaikkoja määrällisesti ja suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Yksityisen sektorin työpaikkoja menetettiin erityisesti Raumalla (- 12,6 %), mutta kolmessa alueen kunnassa yksityisen sektorin työpaikkamäärä sitä vastoin kasvoi vuosina Alueen työpaikkaomavaraisuusaste ylitti koko maan keskiarvon (100) ja mediaanin (88,5). Lisäksi alueen työpaikkaomavaraisuusaste koheni enemmän kuin mediaanikunnassa vuosina Omavaraisuusaste oli korkein Uudessakaupungissa, Eurassa ja Eurajoella

29 VETOVOIMADYNAMIIKKA Vetovoimadynamiikkaa analysoitiin neljän muuttujan avulla: aktiivi-ikäisen väestön osuus (15-64), väestönlisäys vuosina , tuleva väestökehitys väestöennusteen mukaan vuosina ja KELA:n sairastavuusindeksi Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaan liittyvät tunnusluvut ovat selvästi paremmat kuin maassa keskimäärin, mutta vetovoimaan liittyvissä tunnusluvuissa on haasteita lukuun ottamatta terveyteen ja sairastavuuteen liittyvää hyvinvointia. Aktiiviväestön osuus on alhaisempi kuin massa keskimäärin. Alue on menettänyt väestöään 2010-luvulla ja kehitys jatkuu negatiivisena ennusteiden mukaan edelleen vuosina Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien vuotiaiden osuus oli 59,3 %, joka on selvästi alhaisempi osuus kuin koko maassa keskimäärin (63,2 %), mutta korkeampi kuin koko maan mediaani (58,4 %). Työikäisen väestön osuus on korkein alueen suurimmissa kunnissa Raumalla ja Uudessakaupungissa. Alueen seitsemän kunnan väkiluku supistui noin henkilöllä (-1,7 %) vuosina Väkiluku kasvoi ainoastaan Laitilassa ja Eurajoella vuosina 2010-luvulla. Väestö väheni suhteellisesti eniten Säkylässä ja Pyhärannassa Alueen väestö vähenee ennusteen mukaan noin henkilöllä (-1,5 %) vuosina Väestön väheneminen on ennusteen mukaan vähäisempää kuin vuosien kehitys. Väestö kasvaa ennusteen mukaan kuitenkin kolmessa alueen kunnassa: Laitilassa, Eurajoella ja Raumalla Rauman seudun ja Vakka-Suomen kuntien sairastavuusindeksi (96,2) on selvästi parempi kuin koko maan keskiarvo (100) ja mediaani (106,9). Alueen väestö on perustervettä. Sairastavuusindeksi oli alhaisin Pyhärannassa

30 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMA- INDEKSI Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain (2014) - Työllisyysaste % (2014) - Työttömyysaste % (2014) - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja (2014) - Taloudellinen huoltosuhde (2014) - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden (2014) - Kokonaisnettomuutto promillea ( ) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden (2014)

31 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI ARVOPISTEIDEN MUKAAN Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Jokainen seutu on sijoitettu paremmuusjärjes-tykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvo-pisteet: jokainen seutu saa yhdestä muuttujasta 1-70 pistettä (paras arvo = 1 piste ja heikoin arvo = 70 pistettä) Indikaattorit ovat: - BKT euroa asukasta kohden (2013) - BTV-indeksi (2013) - Koulutustasomittain (2014) - Työllisyysaste % (2014) - Työttömyysaste % (2014) - Tulonsaajien mediaanitulot euroa per tulonsaaja (2014) - Taloudellinen huoltosuhde (2014) - Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden (2014) - Kokonaisnettomuutto promillea ( ) - Tutkimus- ja tuotekehitysmenot euroa asukasta kohden (2014) Lähde: Tilastokeskuksen tietokannat; Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

32 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro