MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?"

Transkriptio

1 MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro

2 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään - Mukaillen Doz ja Kosonen

3 2010-luvun aluerakenteen muutosvoimia 1. Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys. Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alue- ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla. Etelä-Suomi vähitellen yhtenäistä työssäkäyntialuetta 2. Aluekehityksen ekonomisaatio : Suuruuden ekonomia. Talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla. 3. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät edelleen: Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muuttojen sekä maahanmuuton merkitys kasvaa 4. (Suur)kaupunki- ja kilpailukykypolitiikka: Sopimukselliset järjestelyt korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä. Kaupunkipolitiikka ja kaupunkiseutulähtöisyys keskiössä. 5. Kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu suurten kaupunkiseutujen välillä: Osaaminen, innovaatiot, osaajat, investoinnit ja luovuus

4

5

6 Luovuuden ja innovaatioiden piti olla dynamiittia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt nuo sanat on byrokratisoitu. Innovaatioista puhuminen kuulostaa siltä kuin joku alkaisi laatia jotain ohjelmaa. Innovaatioista on tullut söpö pupu, josta kaikkien on tykättävä - Alf Rehn

7 Länsi-Uudenmaan elinvoima ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa 3. Mainekuva (Kolmannet tekijät) 1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät) 2. Sisäinen elinvoima (Kovat ja pehmeät tekijät)

8 Saavutettavuus -dynamiikka Länsi- Uudenmaan ulkoinen elinvoima Väestödynamiikka TKIdynamiikka Koulutusdynamiikka Työllisyysdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka

9 9 Optimaalinen aikaväli analysoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa

10 Länsi-Uudenmaan positio alueiden välisessä kilpailussa 1 Maakuntien (18) ja seutukuntien (25 suurinta) kilpailukykyanalyysi : 10 alueelliseen kilpailukykyyn liittyvää muuttujaa 2 Seutukuntien kilpailukykymittaristo (69 seutua) vuosina : Kuusi alueelliseen kilpailukykyyn liittyvää muuttujaa 3 Seutujen yritysdynamiikan (67) kehitys vuosina : Kuusi yritysdynamiikkaan liittyvää muuttujaa

11 Maakuntien- ja seutukuntien kilpailukykyanalyysi KILPAILUKYVYN TEEMA-ALUE MUUTTUJAT TIETOLÄHTEET 1. Alueen aluetalousdynamiikka - Alueen bruttokansantulo asukasta kohden - Alueen bruttokansantulon muutos % eri ajankohtina ( , , ja ) - Tilastokeskus, aluetilinpito 2. Alueen työllisyysdynamiikka - Alueen työllisyysaste % - Alueen työttömyysaste % 3. Alueen väestödynamiikka - Alueen väestönlisäys promilleina keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden - Alueen muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta kohden 4. Alueen kuntatalousdynamiikka - Alueen kuntien kunnallisverot per asukas - Alueen kuntien lainat per asukas -Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto - TEM, vuosikohtaiset keskiarvot - Tilastokeskus, väestötilastot - Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat 5. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus - Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaasta väestöstä - Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne Lähde: Timo Aro 2013

12 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina SIJOITUS 2012 MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu 28,5 12

13 Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa) Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen seutukunta 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan st. 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 Lappeenrannan stk. 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän stk. 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren stk Kotka-Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta Rovaniemen stk. 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi-Tornion stk Porin seutukunta Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta Ylä-Savon seutukunta 17, Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen stk Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan stk Jyväskylän stk Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 11 Lappeenrannan seutukunta 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka-Haminan stk. 49,25 15 Pietarsaaren stk. 48,5 16 Lahden seutukunta Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta Porin seutukunta Mikkelin seutukunta Rovaniemen stk Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi-Tornion stk Ylä-Savon seutukunta 14, Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan stk. 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren stk. 44,75 17 Lappeenrannan stk. 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta Kemi-Tornion stk. 29,25 23 Mikkelin seutukunta Kotka-Haminan stk Ylä-Savon seutukunta 22, Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen stk Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta Hämeenlinnan stk. 57,25 11 Lappeenrannan stk. 57,25 12 Rovaniemen stk. 56,5 13 Jyväskylän stk. 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren stk. 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 Kemi-Tornion 22 seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta Ylä-Savon seutukunta Kotka-Haminan stk. 24,75 13

14 Sijoitus Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi Oulun Oulun Porvoon 2. Salon Salon Vaasan Porvoon Vaasan 3. Tampereen Tampereen Helsingin Helsingin 4. Vaasan Porvoon Oulun 5. Porvoon Vaasan Salon 6. Helsingin Helsingin Tampereen 7. Äänekosken Turunmaan Rauman Tampereen Oulun Turun Hämeenlinnan Lappeenrannan 8. Turunmaan Äänekosken Turunmaan Kaakkois- 9. Raahen Pirkanmaan Etelä-Pirkanmaan Turunmaan 10. Jyväskylän Turun Turun 11. Turun Kemi-Tornion Pietarsaaren 12. Lappeenrannan Jyväskylän Hämeenlinnan 13. Rauman Raahen Kokkolan 14. Varkauden Rauman Porin 15. Kemi-Tornion Lappeenrannan Äänekosken 24. Raaseporin 26. Raaseporin 17. Raaseporin Etelä-Pirkanmaan Kokkolan Salon Porin Rauman Raahen 27. Raaseporin

15 Saavutettavuus -dynamiikka Länsi- Uudenmaan elinvoima ja kilpailukyky Koulutusdynamiikka Työllisyysdynamiikka TKIdynamiikka Muu dynamiikka

16 Yritysdynamiikka

17 Seutukuntien yritysdynamiikka Analyysissä verrattiin Manner-Suomen 67 seutua kuuden yritysdynamiikkaa kuvaavan muuttujan perusteella vuosina Kuusi muuttujaa olivat: Aloittaneiden yritysten määrä 1000 asukasta kohden Yrityskanta (toimivien yritysten määrä) 1000 asukasta kohden Yrityskannan muutos vuosina Yritysten nettoperustanta (aloittaneet lopettaneet) Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) Osaamisintensiivisten yritysten määrä aloittaneista yrityksistä Kaikki seudut jaettiin muuttujittain viiteen viidennekseen ja samoin yhteenveto kokonaisuudesta viidenneksittäin kaikkien muuttujien osalta (kartta ohessa) Helsingin ja Raaseporin seudut sijoittuivat kuuden muuttujan perusteella yritysdynamiikaltaan parhaaseen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa. Lähde: Timo Aro 2014

18 Aloittaneet yritykset suhteessa keskiväkilukuun vuosina Aloittaneiden yritysten määrä korkein Helsingin, Turun ja Tampereen vaikutusalueella Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 2. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 4. kaikkien seutujen joukossa

19 TOP 15 aloittaneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina (promillea per vuosi) Luoteis-Pirkanmaan Vakka-Suomen Sydösterbottenin Salon Pohjois-Satakunnan Tampereen Turun Koillis-Savon Loimaan Loviisan Porvoon Raaseporin Åboland-Turunmaan Helsingin Tunturi-Lapin

20 Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa keskiväkilukuun vuosina Yrityskanta korkein pienillä noin alle asukkaan seuduilla ja kasvukeskusten ulkopuolella Helsingin seutu toiseksi parhaassa viiden-neksessä: sijoitus 18. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 12. kaikkien seutujen joukossa

21 TOP 15 yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina (promillea per vuosi) Pohjois-Lapin Suupohjan Joutsan Raaseporin Järviseudun Kyrönmaan Loimaan Vakka-Suomen Loviisan Luoteis-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Koillis-Savon Åboland-Turunmaan Sydösterbottenin Tunturi-Lapin

22 Yritysperustannan osuus yrityskannasta vuosina Yritysperustanta vilkkainta suurimmilla kaupunkiseuduilla ja Pohjanmaan seuduilla Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 4. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu kolmanneksi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 28. kaikkien seutujen joukossa

23 TOP 15 yritysperustanta suhteessa yrityskantaan vuosina (%-osuus yrityskannasta) Åboland-Turunmaan. Riihimäen. Seinäjoen Loimaan Lappeenrannan Porvoon Salon Jakobstadsregionens Ylivieskan Rovaniemen Turun Helsingin Jyväskylän Tampereen Oulun

24 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset ( luova tuho ) suhteessa yrityskantaan vuosina Yritysten uusiutuminen eli luova tuho oli vilkkainta korkeakouluseuduilla ja yksittäisillä teollisuusseuduilla Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 1. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu toiseksi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 18. kaikkien seutujen joukossa

25 TOP 15 yritysten uusiutumisaste eli "luova tuho" yrityskannasta vuosina (%-osuus yrityskannasta) Porvoon Hämeenlinnan Lahden Riihimäen. Varkauden Kouvolan Kotkan-Haminan Äänekosken Turun Rovaniemen Kuopion Tampereen Jyväskylän Oulun Helsingin 14, , , , , ,5

26 Yrityskannan muutos (%) vuosien välisenä aikana Yritysten määrä lisääntyi vähintään neljänneksellä kahdeksalla seudulla: lähinnä suuret kaupunkiseudut Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 3. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu toseksi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 15. kaikkien seutujen joukossa

27 TOP 15 yrityskannan muutos vuosina (%-osuus yrityskannasta) Raaseporin Jakobstadsregionens Ylivieskan Hämeenlinnan Vakka-Suomen Loimaan Rovaniemen Salon Jyväskylän Riihimäen. Porvoon Turun Helsingin Tampereen Oulun

28 Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloittavista yrityksistä vuosina Osaamisintensiiviksi yrityksiksi luokiteltiin toimialojen K, M ja N aloittaneet yritykset Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 1. kaikkien seutujen joukossa Raaseporin seutu toiseksi parhaassa viidenneksessä: sijoitus 15. kaikkien seutujen joukossa

29 Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloittavista yrityksistä vuosina (TOP 15) Raaseporin Rauman Itä-Lapin Oulun Lahden Rovaniemen Jyväskylän Vaasan Turun Tunturi-Lapin Porvoon Kuopion Tampereen Pohjois-Lapin Helsingin

30 YHTEENVETO YRITYSDYNAAMISIMMISTA SEUDUISTA KUUDEN MUUTTUJAN PERUSTEELLA VUOSINA Parhaassa viidenneksessä suuret kaupunkiseudut vaikutusalueineen + Lapin seutuja Helsingin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 1. kaikkien seutujen joukossa P Raaseporin seutu parhaassa viidenneksessä: sijoitus 7. kaikkien seutujen joukossa

31 Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuuttujan perusteella VIIDENNES Paras viidennes Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes SEUTUKUNNAT Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan, Loimaan Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois- Lapin, Porin, Lounais-Pirkanmaan ja Koillis-Savon Rauman, Kotka-Haminan, Mikkelin, Sydösterbottens, Ylivieskan, Pohjois- Satakunnan, Jämsän, Etelä-Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski-Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-Tornion, Koillismaan, Kaustisen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-Haapajärven Saarijärvi-Viitasaaren, Tornionlaakson, Kuusiokuntien, Joutsan, Järviseudun, Itä-Lapin, Haapaveden-Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä- Savon, Sisä-Savon ja Kehys-Kainuun.

32 Väestödynamiikka

33 Väestönmuutos seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla vuosien välisenä aikana Väkiluku kasvoi yli henkilöllä vain viidellä seudulla Helsingin seutu Tampereen seutu Oulun seutu Turun seutu Jyväskylän seutu Viiden em. kaupunkiseudun väestönlisäys yhteensä henkilöä Raaseporin seudun väestömuutos oli -609 henkilöä vuosina

34 Raaseporin seutukunnan väestönkehitys osastekijöittäin viisivuotisjaksoittain vuosina VUODET LUONNOLLINE N VÄESTÖNLISÄY S ABS. KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO ABS. NETTOSIIRTO- LAISUUS ABS VÄESTÖNLISÄY SYHTEENSÄ ABS ,8 7 1, ,8 VÄESTÖNLISÄY S YHTEENSÄ KESKIMÄÄRIN PER VUOSI , , ,

35 HELSINGIN JA MUUN HELSINGIN SEUDUN NETTOMUUTTO MAAN SISÄISESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ VUOSINA Helsinki Helsingin seutu ilman Helsinkiä Helsinki sai muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä noin hlöä ja muut Helsingin seudun kunnat noin hlöä vuosina Helsingin seudun muuttovoitot maan sisältä ovat laskeneet asteittain koko 2000-luvun ajan: vuosina Helsingin seudun kunnat saivat yhteenlaskettuna enää vain 300 henkilöä muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Helsingin kaupungin kehitysura on toisenlainen: Helsinki sai muuttototappiota kuntien välisistä muutoista vuosina , mutta sen jälkeen muuttovoitot ovat kasvaneet vuosi vuodelta Onko kyse pysyvästä kaupungistumiseen, urbanisoitumiseen ja asumispreferensseihin liittyvästä käänteestä vai taloudellisiin suhdannevaihteluihin liittyvästä väliaikaisesta ilmiöstä? Lähde: Tilastokeskus, StatFin -tilastotietokanta

36 Helsingin ja Lohjan kaupungin välinen muuttotase (nettomuutto) vuosina

37 Helsingin ja Raaseporin kaupungin välinen muuttotase (nettomuutto) vuosina

38 Kasvukäytävien ja vyöhykkeiden merkitys korostuu kaikessa! Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina HHT-vyöhykkeen painoarvo kasvaa edelleen 2010-luvulla

39 Ja Helsingin vaikutusalue laajenee vuosikymmen vuosikymmeneltä - Etelä-Suomi yhtenäinen työssäkäyntialue vuonna? - Pääkaupunkiseudun pendelöintialue laajentunut noin 25 km vuosikymmenessä 1970-luvulta alkaen Lähde:

40 Rautatie-, lento ja laivaliikenteen kotimaan matkat liikenneverkolla vuonna 2011 Kriittinen tekijä: Länsi-Uudenmaan kiinnittyminen sekä Helsingin laajenevaan vaikutus-alueeseen että tulevaisuuden Etelä- Suomen työssäkäyntialueeseen Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus

41

42

43 Ulkoinen elinvoima/ kovat tekijät Aluetalouden dynamiikka Elinkeino- ja toimialarakenteen dynaamisuus Työpaikkakehitys Koulutustarjonta Saavutettavuus, yhteydet Sisäinen elinvoima/ pehmeät tekijät Perhe ja ystävät Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset Kotiseutuidentiteetti Mieli- ja mainekuva Oletettu potentiaali Ilmapiiri ja elämäntyyli Mainekuva/ kolmannet tekijät Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.

44 Paikan laatu ratkaisee tulevan menestymisen: 1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu 4. Miten sinne pääsee? Lähde: Richard Florida

45 Kriisitietoisuuden puutetta kuvaa se, että porukalla valitaan tapetteja eteiseen, vaikka koko muu talo on jo tulessa - Erään taloustutkijan lakoninen toteamus eurokriisistä -

46 KIITOS!

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

Lisätiedot

LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014

LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014 LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014 2010-luvun aluerakenteen muutoksen keskeiset ajurit 1. Kaupungistuminen. Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Helsinki Helsingfors 2013 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Sirkku Hiltunen 09 1734 7373 Leena Jäntti 09 1734 7372 Kannen kuvat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Pori/Ennakointiseminaari 30.3.2012 Ikärakenteen alueellisia eroja Työllisyyden alueellisia eroja Tutkintorakenteiden alueellisia

Lisätiedot

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA

SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Savonlinna 6.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Savonlinnan seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 Katsaus sisältää havainnollisia diagrammeja ja teemakarttoja eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Kansantalous Koulutus Kunnallistalous Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Sosiaaliturva

Lisätiedot

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 16.12.2014 2 TARKOITUS Tuottaa aluekehittämisen tarpeisiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE!

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! VTT, Timo Aro XV Kansallinen kaupunkifoorum 21.-22.5.2013 Salo, Astrum-keskus Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Puoluekokous 17. 18.6.2017 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit

Lisätiedot

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa LUOVIEN ALOJEN TILASTOT -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa Esityksen sisällys Luovien alojen tilastollinen määritelmä ja toimialaluokitus Luovien alojen seutukuntatason tilastollinen

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013 Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013 Kaupan toimialalla eniten yritysten aloituksia ja lopetuksia vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 yrityksiä aloitti ja lopetti

Lisätiedot

AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄT VUOSINA 2014-2016 (oppilaitosmuotoinen koulutus)

AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄT VUOSINA 2014-2016 (oppilaitosmuotoinen koulutus) 27.6. AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄT VUOSINA - (oppilaitosmuotoinen koulutus) ten jaksotus KOKO MAA 150 151 150 701 550 149 210-1 491 148 210-1 000 550-976 -1 941 kokonais, OKM päätös 27.6.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku

Lisätiedot

JÄRJESTÄMISLUPIEN OPISKELIJAMÄÄRÄT 1.1.2013 LUKIEN

JÄRJESTÄMISLUPIEN OPISKELIJAMÄÄRÄT 1.1.2013 LUKIEN TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN Lähde: KOUTE JÄRJESTÄMISLUPIEN OPISKELIJAMÄÄRÄT 1.1.2013 LUKIEN Sis. 1 200 nuorten yhteiskuntatakuupaikkaa, joita lisättiin 26 järjestäjälle 1.8.2012 lukien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot