JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA"

Transkriptio

1 JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo

2 Elinvoiman ja vetovoiman piti olla dynamiittia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt sanat on byrokratisoitu. Elinvoimasta ja vetovoimasta puhuminen kuulostaa siltä kuin joku alkaisi laatia jotain ohjelmaa. Elinvoimasta ja vetovoimasta on tullut söpöjä pupuja, joista kaikkien pitää tykätä - mukaillen Alf Rehn

3 SISÄLTÖ 1.Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta? 2.Joensuun seudun elinvoima n osatekijöiden näkökulmasta 3.Joensuun seudun tuleva elinvoima?

4 1. Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta?

5 MISTÄ ME OIKEIN PUHUMME, KUN PUHUMME ALUEEN ELIN- VOIMASTA?

6 Elinvoimasta on kyse alueen Vetovoimasta Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Muutosvalmiudesta Ja herra ties mistä muusta! 6

7 Alueen sisäinen elinvoima Alueen ulkoinen elinvoima

8 1. SISÄINEN ELINVOIMA Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteistyörakenteet ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä. Muutoksia on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta on omissa käsissä Alueen mentaalinen etu on avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen retoriikka, vahva identiteetti, alueen yleinen ilmapiiri ja asenneilmasto, tahtotila ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 2. ULKOINEN ELINVOIMA: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteen muutokseen, väestö- ja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, T&K toimintaan, tai saavutettavuuteen jne. Muutokset näkyvät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta osittain riippuvainen ulkopuolisista päätöksistä, linjauksista ja resursseista

9 2. Joensuun seudun elinvoima n osatekijöiden näkökulmasta

10 LÄHTÖKOHTA Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu aina un!

11 KASVUN = ULKOISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT Kasvava kaupunki Vetovoimainen kaupunki Uuden työn kaupunki Yrityskaupunki Matkailukaupunki Opiskelijakaupunki Osaava kaupunki 7. Matkailija- ja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 6. Yritysperustanta Investointien ja pääoman 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT 5. Yrityskannan Työpaikka 3. Muuttovetovoima

12 Väestö ja muuttovetovoima 7. Matkailijaja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskannan 4. Muuttovetovoima Työpaikka

13 JOENSUUN SEUDUN VÄESTÖKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA Joensuun seudun väkiluku kasvoi henkilöllä vuosien aikana eli keskimäärin noin 198 henkilöä (tosin seudun on kaksijakoinen, sillä väestö kasvaa Joensuun ydinseudulla ja vähenee voimakkaasti seudun muissa kunnissa Joensuun seudun perustui ensisijaisesti nettosiirtolaisuuteen, mutta myös luonnollinen väestönlisäys oli lievästi positiivinen vuosina Luonnollinen väestönlisäys: +194 hlöä Kuntien välinen nettomuutto: -537 hlöä Nettosiirtolaisuus: hlöä Joensuun seudun nettosiirtolaisuus oli positiivinen koko ajanjakson ajan: maahanmuutto on Joensuun seudun väestökehityksen ylivoimaisesti dynaamisin osatekijä Luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen pääosin vuoteen 2012 saakka, jonka jälkeen kuolleiden määrä on ylittänyt syntyneiden määrän. Joensuun seudun kuntien välinen nettomuutto on vaihdellut vuosittain muuttovoittojen ja tappioiden välillä. Kokonaistase oli maltillisesti negatiivinen vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

14 JOENSUUN SEUDUN NETTO- MUUTTO SEUDUITTAIN VUO- SINA Joensuun seutu sai muuttovoittoa yhteensä +32 henkilöä vuosien välisenä aikana! Joensuun seutu sai muuttovoittoa yhteensä 48 seudulta ja kärsi muuttotappiota 22 seudulle vuosina Joensuun seutu sai eniten muuttovoittoa muilta Pohjois-Karjalan seuduilta sekä Savonlinnan, Varkauden, Imatran ja Ylä- Savon seuduilta Joensuun seutu kärsi ylivoimaisesti eniten muuttotappiota Helsingin seudulle ja muille suurimmille korkeakouluvetoisille seuduille, kuten Tampereen, Kuopion, Jyväskylän, Turun, Lappeenrannan ja Oulun seuduille Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

15 JOENSUUN JA HELSINGIN SEUDUN VÄLISET NETTO- MUUTOT Tulomuutot Helsingin seudulta Lähtömuutot Helsingin seudulle Joensuuhun tehtiin tulomuuttoa Helsingin seudulta ja Joensuusta tehtiin lähtömuuttoa Helsingin seudulle vuosina eli Joensuun seutu kärsi yhteensä henkilöä muuttotappiota Helsingin seudulle Joensuun seutu kärsi joka vuosi muuttotappiota Helsingin seudulle ajanjaksolla : Joensuun seudun muuttotappiot vaihtelivat vuosittain henkilön välillä Joensuun seudun kannalta kolmen viime vuoden tilanteessa ilmenee, että lähtömuuttojen määrä Helsingin seudulle on kasvanut ja tulomuutot Helsingin seudulta vaihtelevat Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

16 JOENSUUN JA KUOPION SEUDUN VÄLISET NETTO- MUUTOT Tulomuutot Kuopion seudulta Lähtömuutot Kuopion seudulle 514 Joensuuhun tehtiin tulomuuttoa Kuopion seudulta ja Joensuusta tehtiin lähtömuuttoa Kuopion seudulle vuosina eli Joensuun seutu kärsi yhteensä -529 henkilöä muuttotappiota Kuopion seudulle Joensuun seudun muuttotase Kuopion seudun kanssa on vaihdellut vuosittain , mutta muuttotappiollisia vuosia on enemmän kuin muuttovoitollisia. Tulomuutot Kuopion seudulta Joensuun seudulle ovat kasvaneet vuosina aikaisempaan tasoon verrattuna. Lähtömuuttojen määrä Kuopion seudulle on ollut tasaista koko ajanjakson lukuun ottamatta vuotta 2016, jolloin lähtömuuttajien määrä oli suurempi kuin aikaisemmin Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

17 NUORTEN JA NUORTEN AIKUIS- TEN NETTOMUUTOT JOENSUUN SEUDULLA VUOSINA Graafissa on tarkasteltu nuorten vuotiaiden ja vuotiaiden nuorten aikuisten kuntien välistä nettomuuttoa vuosina Nuoret aikuiset ovat yksi muuttoliikkeen avainryhmistä, sillä ikäryhmän paikkaan liittyvillä valinnoilla on useita joko myönteisiä tai negatiivisia kerrannaisvaikutuksia alueen tulevaan kehitykseen Joensuun seutu = Joensuu on erittäin vetovoimainen nuorten muuttovirtojen näkökulmasta opiskelutarjonnon ansiosta: seutu sain nuorista noin henkilöä muuttovoittoa vuosina Kolikon toisella puolella on nuorten aikuisten muuttotappiot muille työmarkkina-alueille valmistumisen jälkeen: seutu kärsi nuorista aikuisista muuttotappiota noin henkilöä vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

18 KASVUN = ULKOISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT 8. Opiskelijoiden 1. Väestö 2. Muuttovetovoima Työpaikka 7. Matkailijaja tapahtumakävijöiden ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT 3. Työpaikka 6. Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskanna n 4.

19 JOENSUUN SEUDUN TYÖPAIK- KAKEHITYS TYÖNANTAJASEK- TOREITTAIN VUOSINA YRITTÄJÄT Joensuun seudun työpaikkojen määrä kasvoi yhteensä 971 työpaikalla kaikkien työnantajasektorien osalla vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi eniten yksityisellä sektorilla (!) vuosina : työpaikkojen määrä kasvoi lähes tuhannella työpaikalla (+4,2 %). Työpaikkojen määrä kasvoi lisäksi kunnissa ja kuntayhtymissä noin 650 työpaikalla (+5,2 %) VALTIOENEMMISTÖINEN OY -138 KUNTA 652 Työpaikkojen määrä väheni valtiolla ja valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä yhteensä noin 475 työpaikalla: valtion työpaikat vähenivät -9,4 % ja valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden -14,3 % vuosina VALTIO YKSITYINEN SEKTORI 997 Yrittäjien määrä väheni noin 200:lla (-3,8 %) vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

20 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKAMUUTOS % SEUDUITTAIN (70) Yksityisen sektorin työpaikkamuutos positiivinen VAASAN SEINÄJOEN OULUN HELSINGIN ROVANIEMEN TAMPEREEN JOENSUUN KUOPION TUNTURI-LAPIN JAKOBSTADSREGIONEN VAKKA-SUOMEN POHJOIS-LAPIN ÅLANDS LANDSBYGD ÅLANDS SKÄRGÅRD 0,42 0,56 1,64 1,75 2,22 3,18 4,18 5,04 8,64 8,92 10,51 13,94 21,28 22,42 0,00 3,00 6,00 9,00 12,00 15,00 18,00 21,00 24,00 Yksityisen sektorin työpaikkamuutos negatiivisin (TOP 10) -25,14-20,90-16,45-16,24-12,81-12,56-12,13-11,62-10,96-10,87 SALON ITÄ-LAPIN LUOTEIS-PIRKANMAAN LOVIISAN KESKI-KARJALAN RAASEPORIN SAARIJÄRVI-VIITASAAREN KEHYS-KAINUUN VARKAUDEN KYRÖNMAAN -30,00-25,00-20,00-15,00-10,00-5,00 0,00 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIK- KAMUUTOS % Työpaikkalisäys 0,1 %- Työpaikkamenetys ,9 % Työpaikkamenetys ,9 % Työpaikkamenetys yli -6 % Huom! Koko maassa katosi noin yksityisen sektorin työpaikkaa vuosina Joensuun +997 (4,2 %) Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Graafit ja luokittelu: Timo Aro 2017

21 YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS (%) KAIKISTA ALUEEN TYÖPAIKOISTA SEUDUITTAIN JA KUNNITTAIN VUONNA 2014 TOP-10 SEUDUT 1. Rauman 63,8 % 2. Helsingin 63,6 % 3. Äänekosken 62,1 % 4. Raahen 61,6 % 4. Tampereen 61,6 % 6. Vakka-Suomen 60,6 % 7. Varkauden 60,3 % 8. Pietarsaaren 60,0 % 9. Lahden 59,1 % 10. Turun 58,2 % YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS (%) KAIKISTA ALUEEN TYÖPAIKOISTA VUONNA 2014 Osuus yli 60 % Osuus 57-59,9 % Osuus 54-56,9 % Osuus 51-53,9 % Osuus 48-50,9 % Osuus alle 48 % TOP-10 KUNNAT 1. Eurajoki 71,3 % 2. Vantaa 69,7 % 3. Mänttä-Vilp. 69,3 % 4. Kärkölä 67,6 % 4. Eura 67,6 % 6. Espoo 67,4 % 7. Raisio 67,2 % 7. Pyhäntä 67,2 % 9. Kerava 66,7 % 9. Hanko 66,7 % Joensuun seutu 52,3 % (32/70) Alueen työpaikat jaetaan työnantajasektoreittain: Yksityinen sektori Kunnat ja kuntayhtymät Valtio Valtioenemmistöinen osakeyhtiö Yrittäjät Joensuu 54,9 % (56/311) Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2017

22 JOENSUUN SEUDUN TYÖLLISYYSASTE VUOSINA ,7 69,5 70,6 70,6 67,6 68,8 69,9 69,6 68,6 67,9 67,6 62,3 62,5 62,9 62,8 60,7 62,4 63, ,6 62,3 61, Koko maa Joensuun seutu Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

23 KASVUN = ULKOISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT Yritysperustanta ja yrityskanta 7. Matkailijaja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskannan 4. Muuttovetovoima Työpaikka

24 JOENSUUN SEUDUN YRITYS- PERUSTANTA VUOSINA Aloittaneet Lopettaneet 677 Graafissa on tarkasteltu Joensuun seudun aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrän kehitystä vuosina Joensuun seudulla perustettiin uutta yritystä ja yritystä lopetti toimintansa vuosien aikana Joensuun yritysperustanta oli positiivinen vuosien aikana: seudulla aloitti yhteensä yritystä enemmän kuin lopetti! Joensuun seudun yritysperustanta on ollut positiivinen joka vuosi vuosien välisenä aikana Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

25 JOENSUUN SEUDUN YRITYSKANNAN MUUTOS VUOSINA Graafissa on tarkasteltu Joensuun seudun yrityskannan kehittymistä vuosien aikana Joensuun seudun yrityskanta kasvoi yhteensä yrityksellä vuosien aikana eli keskimäärin 112 yrityksellä vuodessa Joensuun yrityskanta kasvoi tasaisesti vuosina lukuun ottamatta vuotta 2015: 5000 Joensuun seudulla toimi 53,4 yritystä keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden vuonna Toimivien yritysten määrä on Joensuun seudulla merkittävästi alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin (75,3/1000as.) Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

26 KASVUN = ULKOISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT Investoinnit ja pääoman 7. Matkailijaja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskanna n 4. Muuttovetovoima Työpaikka

27 KASVUN = ULKOISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT Matkailija- ja tapahtumakävijöiden 7. Matkailijaja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskanna n 4. Muuttovetovoima Työpaikka

28 KASVUN = ULKOISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT Opiskelijoiden 7. Matkailijaja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskanna n 4. Muuttovetovoima Työpaikka

29 Seudun osaamisperusta kunnossa! Koulutustaso 2015 Koko maa ka. 355 Kauniainen (576) vs. Rautavaara (215) Kaupungeista korkein: Espoo (465), Helsinki (430) ja Oulu (415) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 2015 Maakuntaraja 20 vuotta täyttäneiden koulutustaso Maakuntaraja Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 10,6-18,0 18,1-21,0 21,1-25,0 25,1-57,1 Koko maa ka. 30,1 % Kauniainen (57,1 %) vs. Kivijärvi (10,6 %) Kaupungeista korkein: Espoo (45,2 %), Helsinki (40,5 %) ja Oulu (35,5 %) Lähde: Tilastokeskus, AlueOnline

30 OPISKELIJOIDEN OSUUS (%) SEUDUN VÄESTÖSTÄ VUONNA 2014 Graafissa on tarkasteltu opiskelijoiden osuutta suhteessa seutujen keskiväkilukuun vuonna 2014: tulokset ilmaistaan %-osuutena koko seudun väestöstä Opiskelijoiden osuus väestöstä oli keskimäärin 7,54 % koko maassa vuonna 2014 Opiskelijoiden osuus väestöstä oli seuduittain korkein Oulun, Jyväskylän ja Rovaniemen seudulla JÄRVISEUDUN KUOPION 6,93 6,95 6,96 6,97 6,97 7,02 7,06 7,12 7,19 7,21 7,49 7,51 7,54 7,62 7,64 7,86 7,96 8,27 8,46 8,48 8,92 9,40 9,50 9,60 Joensuun seudulla opiskelijoiden osuus oli JOENSUUN kaikista seuduista (70) neljänneksi korkein ROVANIEMEN vuonna 2014: Joensuun seudulla oli JYVÄSKYLÄN yhteensä opiskelijaa OULUN 10,15 LAHDEN RAUMAN PORIN NIVALA-HAAPAJÄRVEN HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN RAAHEN MIKKELIN SEINÄJOEN KOILLISMAAN HELSINGIN KOKKOLAN KOKO MAA YLIVIESKAN KAJAANIN LAPPEENRANNAN KEMI-TORNION TAMPEREEN VAASAN TURUN 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 14,00

31 YLIOPISTO- TAI AMMATTIKORKEA- KOULUOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ 1000 ASUKASTA KOHDEN 1 Vaasa 186,2 (12 350) 2 Turku 160,3 (30 646) 3 Joensuu 158,4 (11 797) 4 Tampere 152,8 (33 679) 5 Jyväskylä 149,0 (20 061) 6 Rovaniemi 127,9 (7829) 7 Oulu 117,4 (22 756) 8 Helsinki 109,9 (67 327) 9 Kuopio 108,7 (11 965) 10 Lappeenranta 100,8 (7 324) 11 Espoo76,2 (19 862) 12 Seinäjoki 71,9 (4 920) 13 Mikkeli 69,8 (3 815) 14 Pori 65,5 (5 597) 15 Rauma 59,0 (2358) Lähde: Tilastokeskus, koulutus; Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2017

32 Mutta ei saa missään tapauksessa unohtaa sisäisen elinvoiman merkitystä!

33 SISÄISEN ELINVOIMAN OSATEKIJÄT 8. Tahto ja tulevaisuususko Yleinen ilmapiiri ja paikan henki SISÄISET KASVUN OSATEKIJÄT Yhteistyö- ja sopimusrakenteet 5. Strategiset valinnat 2. Yhtenäisyys ja yksimielisyys Edunajaminen Luottamuspääoma 4. Kyky tehdä päätöksiä

34 3. Joensuun seudun tuleva elinvoima?

35 ULKOISET JA SISÄISET KASVUN OSATEKIJÄT SEUDUN TULEVAN KEHITYKSEN KANNALTA 7. Matkailija- ja tapahtumakävijöiden 8. Opiskelijoiden 1. Väestö ULKOISET KASVUN OSATEKIJÄT Muuttovetovoima Työpaikka 7. Yleinen ilmapiiri ja paikan henki 8. Tahto ja tulevaisuususko 1. SISÄISET KASVUN OSATEKIJÄT 3. Strategiset valinnat 2. Yhtenäisyys ja yksimielisyys Edunajaminen 6. Yritysperustanta Investointien ja pääoman 5. Yrityskannan Yhteistyö- ja sopimusrakenteet 5. Luottamuspääoma 4. Kyky tehdä päätöksiä

36 Taksikuski kertoo uskottavimman tarinan - Timo Halonen

37

38 NÄIHIN ASIOIHIN KIINNITTÄISIN VAHVAA HUOMIOTA! 1. LISÄÄ KASVUA. Yritysdynamiikan kaikki tunnusluvut hyvällä -uralla, mutta lähtötaso melko alhainen: toimivien yritysten määrä alhainen suhteessa väestöpohjaan ja yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista matala 2. LISÄÄ TYÖTÄ. Työllisyysdynamiikan tunnusluvut kehittyneet myönteiseen suuntaan ja muuta maata paremmalla uralla, mutta rakenteellinen heikkous liittyy alhaiseen lähtötasoon. Työllisyysasteen nostaminen ensiarvoisen tärkeää tavalla tai toisella 3. LISÄÄ VETOVOIMAA. Joensuun määrällinen ja Kontiolahden laadullinen vetovoima kunnossa, mutta muut maakunnan kunnat Liperiä lukuun ottamatta supistuvalla väestökehitysuralla. Joensuun ydinkaupunkiseudun ulkopuolella vetovoimatekijät rajoittuvat vahvasti pehmeään vetovoimaan ja maineeseen. Joensuun seudun väestölisäys perustuu vahvasti maahanmuuttoon: ilman maahanmuuttoa ja Joensuuta seudun väestölisäys olisi isosti pakkasella. Riittääkö seudun vetovoima ja houkuttelevuus paikkojen välisessä kilpailussa? 4. LISÄÄ NUORIA AIKUISIA: Nuoret aikuiset (25-34 vuotiaat) kriittinen ryhmä alueen tulevan kehityksen ja kehittämisen kannalta: ikäryhmän muuttotappioiden kerrannaisvaikutukset ovat suuremmat kuin mitä numerot paljastavat. Nuorten aikuisten lähtömuuttovirrat pitäisi saada vähennettyä ja tasapainotettua sekä samalla houkutella enemmän ikäryhmän tulomuutto- tai paluumuuttovirtoja. Potentiaalia paluumuuttoon on useasta eri syystä 5. LISÄÄ KILPAILYKYKYÄ JA KOHEESIOTA. Pohjois-Karjalan sisäisen dynamiikan haasteet koheesion ja kilpailukyvyn näkökulmasta: alueen sisällä on elinvoimaisuuden näkökulmasta 3-4 erilaista todellisuutta (Joensuu, Joensuun ydinkaupunkiseutu, Joensuun muu kaupunkiseutu ja muut Pohjois-Karjalan kunnat 6. LISÄÄ SAAVUTETTAVUUTTA. Liikenneratkaisut stimuloivat yhä enemmän aluekehitystä. Sijaintiedun maksimointi ja sijaintihaitan minimointi. Joensuun seudun sisäinen saavutettavuus ja ulkoinen saavutettavuus. Onko seudun sijainti vahvuus vai heikkous? 7. LISÄÄ LIITTOUTUMISTA: Mihin Joensuun seudun omat hartiat riittävät? Missä tarvitaan kansallisia ja kansainvälisiä kumppaneita? Onko Kuopio Joensuun seudulle mahdollisuus vai uhka? Venäjän mahdollisuudet? = (TULEVAISUUS)VALINTOJEN MERKITYS KOROSTUU KAIKESSA JA KAIKKIALLA!

39

40 Joensuun seudun tsekkauslista 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT: alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, yritysdynamiikka, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit, alueen asunto- ja kiinteistömarkkinoiden kehitys ja alueen koko. 2. SIJAINTITEKIJÄT: sijaintietu tai haitta suhteessa sekä keskuksiin että tiedon, osaamisen ja tuotannon solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet alueen sisällä ja alueiden välillä, ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus, asemanseudut ja muu infra 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT: alueen vetovoimapalvelut, tapahtumat ja elämykset, Wau kohteet ja maamerkit, matkailu- ja luontokohteet, alueen fiilis, tunnelma ja yleinen ilmapiiri, tarinat, historia ja kerroksellisuus, mukavuus. 4. MAINETEKIJÄT: alueeseen tai paikkaan liitetyt mieli- ja mainekuvat, asenteet, ennakkokäsitykset ja uskomukset versus havainnot, tieto ja kokemukset, alueen hyvä, neutraali tai huono maine 5. IDENTITEETTITEKIJÄT: alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne johonkin paikkaan

41 TÄRKEIMMÄT TEKIJÄT NYKYISTÄ ASUINPAIK- KAKUNTAA VALITTAESSA 2016 ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÄT Vastaajat = 3648 Työpaikka Sijainti Kovat vetovoimatekijät Viihtyisä asuinympäristö Hyvät liikenneyhteydet Lähellä alkuperäistä kotiseutua Sukulaiset ja tuttavat lähellä Asuntojen hinnat Sijaintitekijä 3. Pehmeät vetovoimatekijät Hyvä ympäristö lapsille Hyvät kunnalliset palvelut Mainetekijät Hyvät harrastusmahdollisuudet Hyvät opiskelumahdollisuudet Identiteettitekijät Puolison asuinpaikka Kehittyvä talousalue Villit kortit Monipuolinen kulttuuritarjonta 9 Tonttien saatavuus/vetovoimaisuus 6 Ei vastausta % Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2017 Lähde: Timo Aro 2017, alueiden kuusi vetovoimatekijää

42 PAIKAN LAATUUN LIITTYVÄT TSEKKAUSKYSYMYKSET 1.Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu? 4. Miten sinne pääsee?

43 Talous on kuntosaleja, sosiaalista mediaa, pokemonien jahtaamista, ruuanlaittokursseja, seikkailuja ja kaikkea sellaista mitä Tuomas Kyrön mielensäpahoittaja pitäisi täydellisenä humpuukina - mukaillen Osmo Soininvaara - Kuvan lähde: Suomen kansallisteatteri. Näytelmä: Ilosia aikoja. Mielensäpahoittaja

44 Lisätietoja Timo Kiitos!

ONKO JOENSUUN SEUDULLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? Valtiotieteeen tohtori Timo , Joensuu

ONKO JOENSUUN SEUDULLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? Valtiotieteeen tohtori Timo , Joensuu ONKO JOENSUUN SEUDULLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? Valtiotieteeen tohtori Timo Aro @timoaro 5.9.2017, Joensuu ALUKSI PUOLUSTUSPUHEENVUORO Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

PIRKANMAAN KUNTIEN VÄESTÖKEHITYS JA VETOVOIMA

PIRKANMAAN KUNTIEN VÄESTÖKEHITYS JA VETOVOIMA PIRKANMAAN KUNTIEN VÄESTÖKEHITYS JA VETOVOIMA - Haasteet ja mahdollisuudet opetusalalle Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 7.4.2017 Kuntien ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko - Matti

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017

SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017 14 SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Syyskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. 14 seutukaupungin kasvuanalyysi 3. Yhteenveto 1. Analyysin viitekehys

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X , Oulu

KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X , Oulu KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X 12.10.2016, Oulu Toimiiko negaatio muualla kuin Porissa? Hyvä vai huono mainekuva Porin kannalta?

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA

ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 7.11.2016, Oulu PERIAATTEESSA ON Asukas- ja työpaikkamäärällä mitattuna 4:nneksi suurin

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017 ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017 Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Syyskuu 2017

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Syyskuu 2017 SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro @timoaro Syyskuu 2017 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. Alle 20 000 asukkaan seutukaupunkien kasvun

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI. VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017

IISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI. VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017 IISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Johtopäätökset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN

Lisätiedot

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017 LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Maaliskuu 2017 Esityksen ydinviestit 1.Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017

NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017 NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kouvolan elinvoima-analyysi

Kouvolan elinvoima-analyysi Kouvolan elinvoima-analyysi 1 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2 1. Tausta 3 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kolmannes vuosineljännes touko-elokuu 2016 Porin kaupungin strategiaympäristö Elinvoimaohjelma Työllisyysohjelma Porin kaupungin strategiaympäristö Kaupunkistrategia Hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015 Kuva: Marko Mikkola 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus Valitaan porukalla

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot