FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013"

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015

2 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella 3. Yhteenveto

3 1. Elinvoima

4 Analyysin toteuttaminen Analyysin aineistona olivat Tilastokeskuksen, Kuntaliiton ja THL:n tilastot vuosien välisenä aikana: analyysiin on sisällytetty viisi ulkoiseen elinvoimaan liittyvää teemaa (aluetalous, työllisyys, yritystoiminta, väestökehitys ja osaaminen ja TKI-toiminta) muuttujineen. Analyysin tavoitteena oli paikantaa Forssan seudun positio suhteessa rakenteeltaan samankaltaisiin verrokkiseutuihin. Vertailuanalyysin kohteena oli Forssan seutu ja kahdeksan muuta seutua (Etelä-Pirkanmaan, Jämsän, Loimaan, Pietarsaaren, Pohjois-Satakunnan, Vakka-Suomen, Varkauden ja Ylä-Savon) Analyysin aikajänne käsitti vuosien välisen kehityksen. Noin vuoden aikajakso mahdollistaa alueiden kehityksessä tapahtuneen muutos- ja kehitysdynamiikan tunnistamisen. Analyysi sisältää sekä absoluuttisiin arvoihin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Forssan seudun arvoja verrattaan eri muuttujilla muiden seutujen ja koko maan kehitykseen. Forssan seutu on vertailuanalyysin keskiössä.

5 Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta Alueen sisäinen elinvoima Alueen sisäinen ja ulkoinen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulmana

6 ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kunnan sisäinen yhteistyö- ja luottamus-kulttuuri, kunnan yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Seudun mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja kunnan kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

7 2. Elinvoima-analyysin teemat kuudella osa-alueella

8 2. Työllisyysdynamiikka 1.Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka Forssan seudun elinvoimaanalyysin teemaosiot 7. Muu dynamiikka 4. Väestödynamiikka 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka

9 2a. Aluetalousdynamiikka

10 BTV-indeksin* (bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön) muutos vuosina ,92-1,58-0,93-0,76 Jämsän Varkauden Vakka-Suomen Pohjois-Satakunnan Forssan seudun BTV-indeksi oli kohtalainen verrokkiseutuihin nähden vuosina ,58 Etelä-Pirkanmaan *BTV-indeksi on laskennallinen tilastoluku, joka soveltuu alueiden muutoksen ja alueiden välisten erojen tarkasteluun. Indikaattori muodostuu kolmesta perusmuuttujasta, jotka liittyvät tuotantoon (BKT), työn määrään ja muutokseen sekä väestön määrään ja muutokseen. -0,52 Forssan -0,49-0,31-0,06 Ylä-Savon Loimaan Pietarsaaren Kaikkien verrokkiseutujen kehitys oli negatiivinen vuosina ,5-2 -1,5-1 -0,5 0 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaaja

11 Bruttokansantuote euroa asukasta kohden vuosina 2000 ja 2012 KOKO MAA Pietarsaaren Jämsän Varkauden Forssan Forssan seudun BKT nousi asukasta kohden laskettuna noin vuosina Vakka-Suomen Pohjois-Satakunnan Ylä-Savon Loimaan Etelä-Pirkanmaan BKT /as BKT /as Verrokkiseutujen väliset erot olivat suuret BKT:n näkökulmasta. Kaikki seudut jäivät koko maan keskiarvon alle 2012 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

12 Bruttokansantuotteen muutos % asukasta kohden vuosina 2000 ja ,0 60,0 50,0 40,0 Koko maan BKT:n muutos % 39,7 41,4 44,0 45,2 51,3 57,2 65,7 Forssan seudun BKT nousi suhteellisesti 3:nneksi eniten verrokeista vuosina ,0 22,0 20,0 10,0 0,0 2,4 14,8 Metsäteollisuuden rakennemuutos ilmenee Jämsän, Etelä-Pirkanmaan ja Varkauden BKT:n kehityksessä Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

13 Taloudellinen huoltosuhde* vuonna 2000 ja 2012 Taloudellinen huoltosuhde 2012 Taloudellinen huoltosuhde 2000 Pietarsaaren Loimaan Vakka-Suomen Forssan Etelä-Pirkanmaan 1,31 1,37 1,38 1,4 1,41 1,32 1,44 1,37 1,47 1,43 Koko maan taloudellinen huoltosuhde 1,32 (2012) *Taloudellinen huoltosuhde kuvaa ei-työllisten määrää suhteessa työllisiin. Ei-työllisiä ovat mm. työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, lapset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat. Mitä alhaisempi luku, sitä kilpailukykyisempi alue väestörakenteen näkökulmasta Forssan seudun taloudellinen huoltosuhde oli hieman heikompi kuin koko maan keskiarvo Pohjois-Satakunnan Ylä-Savon Jämsän Varkauden 1,54 1,63 1,65 1,69 1,59 1,75 1,69 1,83 Pietarsaaren seudun taloudellinen huoltosuhde parempi kuin koko maan keskiarvo. Varkauden heikoin 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaaja

14 2b. Työllisyysdynamiikka

15 Työpaikkojen määrä vuonna 2000 ja 2012 Työpaikkojen määrä vuonna 2012 Työpaikkojen määrä vuonna 2000 Pietarsaaren Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Forssan Forssan seudulla työpaikkojen määrä väheni yhteensä noin 1600:lla vuosina Loimaan Vakka-Suomen Varkauden Jämsän Pohjois-Satakunnan Työpaikkojen määrä väheni 2000-luvun aikana kaikilla verrokkiseuduilla paitsi Pietarsaaren seudulla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

16 Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos % vuosina ,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 Koko maan työpaikkojen kasvu 5,0 % -0,3 5,1 Forssan seudulta hävisi keskimäärin joka kymmenes työpaikka vuosina ,0-2,5-6,0-5,3-8,0-10,0-12,0-14,0-16,0-15,4-14,3-11,9-10,7-10,4 Työpaikkojen määrä väheni eniten Varkauden, Jämsän ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla 2000-luvun aikana -18,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

17 Työpaikkojen määrän jakautuminen sektoreittain vuonna 2012 Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Ylä-Savon 1,8 26,7 1,2 51,7 18,7 Varkauden 1,5 24,9 1,0 61,1 11,5 Vakka-Suomen 0,8 22,6 1,3 57,7 17,6 Forssan seudulla ei merkittäviä poikkeamia työssäkäyvien jakautumisessa eri sektoreille verrokkeihin nähden Pohjois-Satakunnan 6,1 25,2 1,0 46,5 21,2 Loimaan 1,9 23,7 1,2 51,0 26,2 Jämsän Pietarsaaren Forssan Etelä-Pirkanmaan 3,3 1,2 3,9 1,7 22,6 26,3 23,4 25,5 9,3 0,8 1,4 1,4 51,6 59,3 56,2 58,3 13,2 12,4 15,0 13,1 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista suurin Varkauden seudulla ja yrittäjien osuus korkein Loimaan seudulla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0

18 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä vuonna 2000 ja 2012 Yksityisen sektorin työpaikat 2012 Yksityisen sektorin työpaikat 2000 Pietarsaaren Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Forssan Forssan seudulla yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni 1300:lla vuosina Varkauden Vakka-Suomen Loimaan Jämsän Pohjois-Satakunnan Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi Ylä- Savon, Pietarsaaren ja Loimaan seuduilla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

19 Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % vuosina ,0 12,0 9,0 6,0 3,0 0,0 Koko maan yksityisen sektorin työpaikkojen kasvu 7,8 % -0,1 3,9 8,9 11,8 Forssan seudulla yksityisen sekto-rin työpaikkojen muutos % -14,6 % ,0-6,0-9,0-12,0-15,0-18,0-21,0-18,3-16,9-14,6-13,3-6,3 Yksityisen sektorin työpaikkojen muutos % koko maan keskiarvoa parempi Ylä-Savon ja Pietarsaaren seuduilla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

20 Työllisyysaste (%) vuosina 2000 ja 2012 Työllisyysaste 2012 Työllisyysaste 2000 Pietarsaaren Loimaan Vakka-Suomen 68,5 71, ,8 70,6 76,3 Forssan seudun työllisyysaste oli koko maan keskiarvon yläpuolella vuonna 2000 ja hieman alapuolella vuonna 2012 Forssan 69,3 68,3 Etelä-Pirkanmaan 66 68,8 Pohjois-Satakunnan Jämsän Ylä-Savon Varkauden 62 58,7 61,3 60,1 66,8 65,5 63,4 64,5 Koko maan työllisyysaste 69,6 % vuonna 2012 Pietarsaaren työllisyysaste oli Suomen korkeimpien joukossa vuonna Yli 70 %:in pääsivät Loimaan ja Vakka- Suomen seudut Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaajat

21 Työllisyysasteen muutos % vuosina ,5 4,8 5,8 Forssan seudun työllisyysasteen muutos oli alhaisin verrokkiseuduista vuosina Koko maan työllisyysasteen muutos % 2,4 2, ,2 2,1 2,1 2,2 Työllisyysaste kohentui kaikilla verrokkiseuduilla vuosina : suurin parannus Ylä- Savon seudulla Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvaajat

22 2c. Yritysdynamiikka

23 TOIMIALA Forssan seudun aloittaneet ja lopettaneet yritykset sekä nettoperustanta toimialoittain vuosina ALOITTANEET YRITYKSET LOPETTANEET YRITYKSET NETTO- PERUSTANTA A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanap F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tav U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta X Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

24 Yritysten nettoperustanta (aloittaneetlopettaneet) vuosina Forssan seudun yritysperustanta oli noin 420 uutta yritystä vuosina Yritysperustanta oli positiivinen kaikilla verrokkiseuduilla vuosina laskevasta väestönkehityksestä huolimatta Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

25 Yritysten nettoperustanta suhteessa 1000 asukkaaseen (promillea) vuosina ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Koko maan nettoperustanta 13,1 promillea ,5 8,4 11,8 12,5 13,2 15,3 16,7 Forssan yritysten nettoperustanta oli 11,8 yritystä 1000 asukasta kohden 6,0 4,0 2,0 0,0 5,2 5,5 Yritysten nettoperustanta oli muita seutuja korkeampaa Varsinais-Suomen seuduilla Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

26 Toimivien yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa 1000 asukkaaseen (promillea) vuonna ,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 50,4 Koko maan yrityskanta 66,5 promillea ,9 56,1 63,0 67,6 67,7 82,1 84,6 84,7 Forssan seudulla oli 67,7 toimivaa yritystä 1000 asukasta kohden vuonna ,0 20,0 10,0 0,0 Loimaalla, Vakka- Suomessa ja Pohjois-Satakunnassa oli yli 80 toimivaa yritystä 1000 asukasta kohden Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

27 Yritysten uusiutumisaste* ( luova tuho ) suhteessa yrityskantaan (%) vuosina ,0 20,0 18,0 16,0 Koko maa luova tuho 17,3 % vuosina ,9 16,4 16,6 16,7 16,8 18,6 18,8 19,2 19,4 Forssan seudulla yritysten uusiutumisaste eli luova tuho oli melko dynaaminen vuosina ,0 12,0 10,0 *Yritysten uusiutumisasteessa lasketaan yhteen seudun aloittaneet ja lopettaneet yritykset ja verrataan yhteissummaa seudun yrityskantaan. Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) on sitä vilkkaampaa, mitä suurempi arvo on. Luova tuho kuvaa yrityskannan uusiutumisen dynaamisuutta, kun uusia yrityksiä perustetaan paljon ja elinkelvottomat yritykset poistuvat Luova tuho oli suurinta Varkaudessa ja vähäisintä Vakka-Suomen seudulla vuosina Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

28 2d. Väestödynamiikka

29 Asukasluku ja asukasluvun määrällinen muutos vuosina Forssan seudun väkiluku vähentyi yhteensä noin hlöä vuosina Väkiluku kasvoi verrokeista vain Pietarsaaren ja Etelä-Pirkanmaan seuduilla vuosina SEUTUKUNTA ASUKAS- LUKU 2000 ASUKAS- LUKU 2013 ASUKASLUVUN MUUTOS ABS. Ylä-Savon Pietarsaaren Etelä-Pirkanmaan Loimaan Forssan Varkauden Vakka-Suomen Jämsän Pohjois-Satakunnan Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

30 Asukasluvun suhteellinen muutos % vuosina ,0 4,0 2,0 0,0 Koko maan väkiluvun kasvu 5,2 % ( ) -0,2 2,8 3,2 Forssan seudun väkiluvun lasku oli maltillista verrattuna useisiin muihin verrokkiseutuihin ,0-4,0-3,3-6,0-8,0-10,0-12,0-12,3-12,1-10,3-10,0-7,5 Neljän seudun väkiluku vähentyi yli 10 %:lla vuosien välisenä aikana -14,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

31 Verrokkiseutujen nettomuutto (kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus) vuosina Etelä-Pirkanmaan Loimaan -434 Forssan Forssan seudun nettomuutto oli -434 henkilöä vuosina Pietarsaaren Jämsän Pohjois-Satakunnan Vakka-Suomen Varkauden Ylä-Savon Kaikilla seuduilla siirtolaisuuden merkitys kasvoi 2000-luvun aikana ja osittain tasapainotti muutotasetta Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

32 Verrokkiseutujen nettomuutto tuhatta asukasta kohden (promillea per vuosi) vuosina ,0 4,0 2,0 0,0 2,1 4,1 Forssan seudun muuttotase oli suhteessa keskiväkilukuun vain lievästi negatiivinen ,0-1,6-1,2-4,0-6,0-8,0-10,0-9,1-7,3-7,2-6,7-6,6 Etelä-Pirkanmaan ja Loimaan seutu vahvistuivat muuttoliikkeen ansiosta. Tilanne haastavin Pohjois-Satakunnassa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

33 Väestöllinen huoltosuhde vuosina 2000 ja 2013 Väestöllinen huoltosuhde 2013 Väestöllinen huoltosuhde 2000 Varkauden Forssan Pohjois-Satakunnan Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Vakka-Suomen Pietarsaaren Loimaan Jämsän 0,54 0,55 0,56 0,58 0,53 0,51 0,56 0,63 0,63 0,62 0,62 0,64 0,65 0,65 0,66 0,67 0,68 Koko maan väestöllinen huoltosuhde 0,56 (2013) *Väestöllinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden lasten ja yli 65-vuotiaiden eläkeläisten määrää suhteessa vuotiaaseen työvoimaan. Mitä alhaisempi luku on, sitä parempi seudun elinvoiman näkökulmasta 0,7 Forssan seudulla oli 0,63 lasta tai eläkeläistä yhtä työikäistä kohden 2013 Väestöllinen huoltosuhde ylitti koko maan keskiarvon kaikilla verrokkiseduilla ,4 0,45 0,5 0,55 0,6 0,65 0,7 0,75 0,8 0,85 0,9 Lähde: Tilastokeskus; Kuntaliitto, kuntakuvajat

34 2e. Osaamis- ja TKIdynamiikka

35 Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15- vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2013 Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2013 Ylä-Savon Varkauden Vakka-Suomen Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) ,5 56,9 55,1 64,6 64,8 66,7 Forssan seudulla tutkinnon suorittaneiden osuus oli 64 % kaikista yli 15- vuotiaista 2013 Pohjois-Satakunnan 51,0 62,1 Loimaan 51,9 63,0 Jämsän Pietarsaaren Forssan Etelä-Pirkanmaan 54,6 52,9 53,5 55,2 65,0 63,9 64,0 67,2 Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 2000-luvun aikana kaikilla seuduilla: muutos %- yksikköä Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 40,0 45,0 50,0 55,0 60,0 65,0 70,0

36 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2013 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2013 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 2000 Etelä-Pirkanmaan 24,0 18,3 Varkauden 23,8 19,4 Pietarsaaren 23,5 18,4 Forssan 22,1 18,5 Forssan seudulla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 22,1 % kaikista yli 15- vuotiaista 2013 Jämsän Loimaan Vakka-Suomen Ylä-Savon Pohjois-Satakunnan 16,4 17,0 14,9 14,9 18,6 19,1 18,7 20,8 20,6 21,5 Koko maa 29,3 % (2013) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla seuduilla, mutta jäi edelleen kaikilla seuduilla alle koko maan keskiarvon Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 22,0 24,0 26,0 28,0 30,0

37 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina ,0 5,0 4,0 3,0 3,0 Koko maa muutos 5,9 %-yksikköä 3,6 3,6 3,7 4,3 4,4 4,4 5,1 5,7 Forssan seudulla korkea-asteen suorittaneiden osuus kasvoi 3,6 %- yksikköä ,0 1,0 0,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi eniten Etelä-Pirkanmaan ja Pietarsaaren seuduilla Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

38 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja 2013 TK-menot euroa asukasta kohden 2013 TK-menot euroa asukasta kohden 2000 Forssan Etelä-Pirkanmaan Ylä-Savon Varkauden Forssan seudun T&K-menojen määrä oli huomattavan korkea asukasta kohden laskettuna vuonna 2000 ja 2013 Pietarsaaren Koko maa /as. (2013) Loimaan Pohjois-Satakunnan Jämsän Vakka-Suomen T&K-menojen määrä on korkea pääsääntöisesti suurilla korkeakouluseuduilla tai yksittäisissä toimialakeskittymissä Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

39 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muutos % vuosina ,0 250,0 200,0 150,0 251,1 Forssan seudun T&K-menojen muutos oli 39,9 % vuosien välisenä aikana 100,0 Koko maan muutos % 43,6 115,8 50,0 0,0-50,0-100,0-80,0-33,1 0,9 31,0 33,5 39,9 56,1 T&K menojen muutoksiin kannattaa suhtautua varauksella joidenkin seutujen kohdalla alhaisen lähtötason vuoksi Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

40 3. Yhteenveto

41 Yhteenveto teema-alueittain 1 (2) Aluetalousdynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli verrokkiseutuihin verrattuna kohtalaista. Kaikkien verrokkiseutujen BTV-indeksi oli negatiivinen vuosina Bruttokansantuote oli Forssan seudulla noin euroa vuonna BKT oli asukasta kohden 4:nneksi korkein ja nousi noin euroa asukasta kohden vuosina BKT:n suhteellinen muutos oli 3:nneksi korkein verrokkien joukossa ja ylitti selvästi koko maan keskiarvoisen muutoksen. Forssan seudun taloudellinen huoltosuhde oli 1,44 eli yhtä työllistä henkilöä kohden oli 1,44 ei-työllistä henkilöä. Työllisyysdynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli kaksijakoista. Forssan seudulla oli noin työpaikkaa vuoden 2012 lopussa. Työpaikkojen määrä väheni kuitenkin työpaikalla vuosien välisenä aikana. Työpaikkojen määrä kasvoi keskimäärin koko maassa 5,4 %, mutta Forssan seudulla työpaikkojen suhteellinen muutos oli -10,4 % vuosina Forssan seudun työpaikkakehitys oli verrokkeihin verrattuna keskimääräisellä tasolla. Forssan seudulla yksityisen sektorin työpaikat vähenivät 1 300:lla vuosina Yksityisen sektorin työpaikat vähenivät -14,6 % vuosina , joka oli suhteellisesti 3:nneksi suurin pudotus verrokkiseutuihin nähden. Työllisyysaste oli Forssan seudulla koko maan keskiarvon tasolla ja verrokkiseutujen kärkijoukossa. Työllisyysaste kohentui kuitenkin vähiten vertailujoukosta vuosina Yritysdynamiikan osalta Forssan seutu oli verrokkiseutuihin verrattuna keskimääräistä. Forssan seudun aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välinen erotus oli 407 yritystä positiivinen vuosina Yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla verrokkiseuduilla. Forssan seudulla yritysten nettoperustanta oli positiivinen kaikilla toimialoilla (pl. kaivostoiminta ja louhinta). Forssan seudulla perustettiin keskimäärin 11,8 yritystä vuodessa tuhatta asukasta kohden, joka oli verrokkiseutujen keskimääräistä tasoa, mutta vähän alhaisempi kuin koko maan keskiarvoa (13,1). Forssan seudulla oli toimivia yrityksiä (yrityskanta) 67,7 tuhatta asukasta kohden, joka oli vertailujoukon neljänneksi korkein ja hieman koko maan keskiarvon yläpuolella (66,5). Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) oli Forssan seudulla vertailujoukon kolmanneksi korkein ja koko maan keskiarvon yläpuolella.

42 Yhteenveto teema-alueittain 2 (2) Väestödynamiikan osalta Forssan seudun kehitys oli verrokkiseutuihin nähden keskimääräistä parempaa. Forssan seudulla asui asukasta vuoden 2013 lopussa. Forssan seudun väkiluku vähentyi noin 1200 henkilöllä vuosina Verrokkiseuduista väkiluku kasvoi vain Pietarsaaren ja Etelä- Pirkanmaan seuduilla 2000-luvun aikana. Forssan seudun asukasluvun väheneminen oli maltillinen verrokkiseutujen joukossa. Forssan seudun kokonaisnettomuutto (kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus) oli yhteensä -434 henkilöä vuosina Muuttotappio oli vähäinen verrattuna esimerkiksi Ylä-Savon seutuun (-4 200) tai Varkauden seutuun (-2 500). Forssan seudun nettomuutto tuhatta asukasta kohden oli vertailujoukon kolmanneksi kilpailukykyisin. Väestöllinen huoltosuhde (0,63) eli työikäisten määrä suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin oli paras vertailujoukosta yhdessä Varkauden seudun kanssa, mutta oli heikompi kuin koko maan keskiarvo (0,56) Osaamisdynamiikan osalta Forssan seutu oli verrokkien keskitasoa ja T&K kehityksen osalta verrokkien kärkeä. Forssan seudulla oli 64 % yli 15-vuotiaista suorittanut tutkinnon. Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla verrokkiseuduilla vuosina Forssan seudulla korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 22,1 % yli 15-vuotiaasta väestöstä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikilla verrokkiseuduilla, mutta osuus jäi selvästi alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo (29,3 %). Forssan seudun tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat verrokkiseutujen korkeimmat. Forssan seudun kaikki T&Kmenot olivat 999 euroa asukasta kohden, joka on enemmän kuin esimerkiksi ns. yliopistokeskusseuduilla (so. Lahden, Porin, Seinäjoen, Kokkolan, Mikkelin ja Kajaanin seuduilla) tai pienemmillä yliopistoseuduilla. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen muutos oli lisäksi Forssan seudulla suurempi kuin koko maassa keskimäärin vuosien välisen aikana.

43 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kouvolan elinvoima-analyysi

Kouvolan elinvoima-analyysi Kouvolan elinvoima-analyysi 1 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2 1. Tausta 3 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen Etelä-karjala tilastoina 01/2015 Valokuvat: Arto Hämäläinen Väestö Etelä-Karjala 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Väestönmuutos-% 0,00 % -0,45 % -0,17 % -0,14 % -0,24 % -0,21 % -0,13 % -0,10

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen

TILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 418-391 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet

Kymenlaakso ennusteet Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus 2017/1

Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus 2017/1 Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus 217/1 Into Seinäjoki 217/1 Esipuhe Sisällysluettelo 2 Hyvä lukija, Kädessäsi on Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus. Katsaus on ensimmäinen laatuaan, ja se saa jatkoa puolivuosittain

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016

Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Tilastotietoa aikuiskoulutustuesta vuonna 2016 Edunsaajien lukumäärät ja maksetut aikuiskoulutustuet vuosina 2001 2016 Edunsaajien lukumäärät, kpl Maksetut aikuiskoulutustuet, MEUR 26 000 24 000 22 000

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset maaliskuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,0-1,5 ALLE 25 VUOTIAAT 415-39 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset helmikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,0-1,4 ALLE 25 VUOTIAAT 438-50 TYÖVOIMA

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. tammikuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset tammikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 491-320 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 16,3-1,1 ALLE 25 VUOTIAAT 452-25 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla 3.Yhteenveto

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset lokakuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 15,1-0,3 ALLE 25 VUOTIAAT 415-41 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa?

Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? Riskiperusteinen työsuojeluvalvonta - mitä se tarkoittaa? VALTAKUNNALLINEN TYÖSUOJELUN VASTUUALUEIDEN TYÖSUOJELULAUTAKUNTIEN SEMINAARI 9.3.2017, SÄÄTYTALO, HELSINKI 1 Riski Wikipedian mukaan: Riski tarkoittaa,

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot