Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

2 Väestön määrä Ikäryhmä KOKO MAA Väestö Ikäryhmä Väestö Päijät-Häme Tilastokeskus: Väestörakenne ja väestöennuste

3 Koko maa: Ikäryhmien osuudet väestöstä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % 63 % 18 % 3 % e2020 e % 16 % 61 % 60 % 20 % 21 % 3 % 3 % Väestörakenne e % 59 % 22 % 4 % e % 59 % 21 % 5 % e % 59 % 20 % 6 % Päijät-Häme: Ikäryhmien osuudet väestöstä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % 60 % 22 % 3 % e % 59 % 24 % 3 % e % 57 % 25 % 4 % e % 56 % 26 % 5 % e % 55 % 25 % 6 % Tilastokeskus: Väestörakenne ja väestöennuste e % 56 % % 7 %

4 Absoluuttinen väestömäärän muutos Ikäryhmä KOKO MAA Väestö Ikäryhmä Päijät-Häme Väestö

5 Suhteellinen väestömäärän muutos Ikäryhmä KOKO MAA Väestö ,7 % 1,2 % -1,0 % 10,1 % 8,5 % ,7 % -1,3 % -0,2 % 8,3 % 14,8 % ,4 % -1,3 % -0,3 % 4,9 % 23,2 % ,0 % -1,0 % 0,3 % -2,3 % 38,5 % ,6 % -0,8 % 1,0 % -2,8 % 13,7 % ,5 % -3,2 % -0,2 % 18,8 % 141,7 % Ikäryhmä Päijät-Häme Väestö ,4 % -1,8 % -2,7 % 9,5 % 9,8 % ,3 % -3,6 % -2,0 % 6,0 % 19,5 % ,2 % -2,5 % -2,0 % 2,8 % 26,0 % ,1 % -1,7 % -1,2 % -4,0 % 40,2 % ,3 % -1,2 % 0,2 % -3,8 % 11,1 % ,5 % -10,4 % -7,6 % 10,2 % 157,5 %

6 Suhteellinen väestömäärän muutos ikäryhmittäin % 141,7 % 157,5 % 120% 80% 40% 0% 6,5 % 0,5 % -3,2 % -0,2 % -10,4 % -7,6 % 18,8 % 10,2 % -40% Koko väestö Koko maa Päijät-Häme Väestöennusteen mukaan Päijät-Hämeen väestörakenteessa tapahtuu merkittävä muutos , erityisesti työikäisten määrän väheneminen ja yli 85-vuotiaiden määrän mittava kasvu. Tilastokeskus: Väestörakenne ja Väestöennuste

7 Hlöä ikäisen väestön määrä Päijät-Hämeen maakunnassa väestöennusteen mukaan Hlöä ikäisten määrän absoluuttinen muutos Päijät- Hämeen maakunnassa väestönnusteen mukaan Tilastokeskus: Väestörakenne Väestöennuste

8 10,0 % 85+ ikäryhmän osuus koko väestöstä väestöennusteen mukaan 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,6 % 2,8 % 3,6 % 3,1 % 3,8 % 4,6 % 5,3 % 6,4 % 5,9 % 7,2 % 2,0 % 0,0 % Koko maa Päijät-Hämeen mk 50,0 % 40,0 % 85+ ikäisten määrän suhteellinen muutos väestöennusteen mukaan 40,2 % 38,5 % 30,0 % 24,5 % 31,1 % 26,0 % 23,2 % 20,0 % 10,0 % 13,7 % 11,1 % Tilastokeskus: Väestörakenne Väestöennuste ,0 % KOKO MAA Päijät-Hämeen mk

9 100 Demografinen huoltosuhde ,3 52, ,2 55,9 50,1 50,3 50,6 51,6 52,9 57,8 54,3 64,0 65,4 62,1 60,1 55,8 57,1 58,2 59,1 70,7 63,3 74,8 66,4 78,7 80,7 79,9 69,2 70,4 69, e2020 e2025 e2030 e2035 e2040 KOKO MAA Päijät-Häme Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. Tilastokeskus: Väestörakenne ja Väestöennuste

10 80 Työllisyysaste (15-64-v.), % 75 % ,9 70,6 68,1 68,4 68,3 67,8 68,6 65,9 66,0 65,3 69,0 67,4 68,5 68,3 68,1 66,4 65,4 68,7 69, , Koko maa Päijät-Häme Vuonna 2016 työllisyysaste Päijät-Hämeessä oli 69,1 % eli 0,4 %-yksikköä yli koko maan tason. Työllisyysasteeseen vaikuttaa sekä työllisten että työikäisen väestön määrä. Työllisyysasteen nousu ei välttämättä tarkoita työllisten määrän kasvua, vaan se voi viitata myös työikäisen määrän vähenemiseen. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus

11 500 Työllisten (15-74-v.) määrä/1000 asukasta Työlliset (15-74-v.) Koko maa Päijät-Häme 50 Työlliset (15-74-v.), % väestöstä ,7 44,6 43,0 42,6 42,8 40,2 43,3 43,6 40,8 41,2 43,1 40,7 42,2 39,5 41,6 41,1 38,5 38, Koko maa Päijät-Häme

12 Työttömyys 20 Työttömät, % työvoimasta ,6 8,5 9,7 8,0 13,0 12,9 10,3 10,1 11,7 9,4 12,1 9,8 13,8 11,3 15,3 12,4 16,2 15,3 13,4 13, Koko maa Päijät-Häme Sotkanet

13 Pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 8 6 5,8 6,1 4,9 4 2,8 2,5 2,4 3,1 3,3 3,3 3,9 3,5 4,2 4,7 2 2,0 1,7 1,6 2,1 2,2 2,4 2, Koko maa Päijät-Häme Sotkanet

14 Rakennetyöttömyys 10,0 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista 8,0 6,0 4,0 2,0 4,8 3,5 4,3 3,1 5,3 3,7 6,0 5,6 5,7 4,1 4,0 4,1 6,2 4,6 6,9 5,3 7,9 7,8 6,0 6,2 0, Koko maa Päijät-Häme Sotkanet

15 Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta ,8 10,5 17,3 13,8 16,6 13,0 15,0 11,9 16,2 12,4 17,9 14,6 20,5 16,0 21,3 19,1 17,3 17,0 5 9,0 8, Koko maa Päijät-Häme Sotkanet

16 Koulutustasomittain Koko maa Päijät-Häme Indikaattori ilmaisee koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Esim. koulutustaso 297 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on vajaat kolme vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. (Sotkanet)

17 20 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,9 14,1 11,7 11,8 13,7 13,2 13,0 11,4 11,4 11,2 10,8 12,1 9,4 10,7 8,6 9,7 8,3 9, Koko maa Päijät-Häme Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. (Sotkanet)

18 Veronalaiset tulot 2015, /tulonsaaja maakunnittain Uusimaa Ahvenanmaa KOKO MAA Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Satakunta Etelä-Karjala Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Lappi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Tilastokeskus: Veronalaiset tulot

19 20,0 Kunnan yleinen ja lasten pienituloisuusaste 15,0 10,0 5,0 0, Koko maa, yleinen 15,0 14,9 14,8 14,3 14,4 13,6 13,2 13,0 12,7 Päijät-Häme, yleinen 16,8 16,9 16,9 16,2 16,3 15,6 14,8 14,7 14,2 Koko maa, lasten 13,9 14,1 14,6 12,8 13,0 12,3 12,1 12,1 11,8 Päijät-Häme, lasten 15,2 15,7 16,7 14,3 14,6 14,2 13,6 13,8 13,3 Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Indikaattori kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja. Mikäli mediaanitulo alenee, pienituloisuusaste voi myös laskea eikä kyse tällöin välttämättä ole siitä, että tulokehitys olisi myönteistä. (Sotkanet)

20 Toimeentulotukea saaneet ja pitkäaikaisesti toimeentuloa saaneet henkilöt, % väestöstä 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Koko maa: Toimeentulotuki 6,5 6,4 7,1 7,0 6,9 6,8 7,0 7,2 7,3 Päijät-Häme: Toimeentulotuki 6,5 6,3 7,1 6,9 6,9 7,0 7,3 7,4 7,4 Koko maa: Pitkäaikainen tt. 1,7 1,7 1,9 1,9 1,9 1,9 2,0 2,1 2,1 Päijät-Häme: Pitkäaikainen tt. 1,9 1,9 2,1 2,2 2,2 2,0 2,3 2,4 2,4 Kuviossa kuvataan kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden henkilöiden sekä toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden henkilöiden osuudet prosentteina väestöstä. Indikaattori kertoo yhteiskunnallisesta syrjäytymisuhasta, sillä toimeentulotuki on viimesijaisin toimeentulon tukimuoto. Toimeentulotuen saaminen on läheisesti työttömyyteen liittyvä indikaattori. (Sotkanet)

21 140 Päijät-Häme THL:n sairastavuusindeksit Ikävakioitu, koko maa = ,8 103,7 112,4 101,5 118,5 103,0 103,9 93,5 80 Syöpä Dementia Tapaturma Mielenterveys Tuki- ja liikuntaelinsairaus Aivoverisuonitauti Sepelvaltimotauti THL sairastavuus

22

23 Ehkäistävissä olevat ennenaikaisesti menetetyt elinvuodet: PYLL-indeksi Päijät-Hämeen kuntien PYLLpoikkileikkaus Miehet ja naiset yht. v/ vrt. koko maa Hyvinvoinnin tilaa voidaan tarkastella ennenaikaisesti menetettyinä elinvuosina laskemalla ns. PYLL-indeksi (Potential Years of Life Lost). Menetelmä vertaa henkilön ikää kuolinhetkellä hänen laskennalliseen elinajanodotteeseen (70 vuotta, OECD). Indeksi on ikävakioitu ja ilmoitetaan summalukuna henkilöä kohti. Tarkastelujakso on viisi vuotta. Päijät-Hämeen PYLL-analyysi FCG 2015 PYLL > kuin maassa keskimäärin PYLL = koko maan keskiarvo PYLL < kuin maassa keskimäärin

24 Päijät-Hämeen PYLL-analyysi PYLL > kuin maassa keskimäärin PYLL = koko maan keskiarvo PYLL < kuin maassa keskimäärin Nuolet kuvaavat kehityksen suuntaa Jos nuolta ei ole, tianne pysynyt ennallaan. FCG 2015

25 PYLL Inhimillisen pääoman menetys Ennenaikaiset kuolemat aiheuttavat mm. Kustannuksia Työvoiman menetyksiä Pääoman menetyksiä Kestävyysvajetta Pääoman menetyksen arvo lasketaan väestömäärään suhteutetusta BKT:sta Päijät-Hämeen pääoman menetyksestä muodostuu eniten Lahden kaupungissa, noin 10 M /vuosi Vohlonen, Päijät-Hämeen PYLL-analyysi FCG 2015

26 THL: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimet ilman sosiaalihuoltoa maakunnittain 2015 Koko maa = 1 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Lappi Satakunta Keski-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Uusimaa 0,86 1,23 1,20 1,18 1,18 1,15 1,14 1,11 1,08 1,06 1,05 1,04 1,03 1,02 1,02 0,98 0,98 0,98 Tarvekerroin kuvaa kunnan asukkaiden sote-palvelujen tarvetta ja suhteuttaa kuntakohtaisen tarpeen koko maan keskiarvoon. Tarvekerroin perustuu tietoihin kuntien väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. Eri vuosien tietoja ei voi suoraan verrata keskenään. Tunnusluvut on laskettu poikkileikkausaineistosta ja menotiedot on suhteutettu laskentavuosien maan keskiarvoon. (THL)

27 THL: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot ilman sosiaalihuoltoa maakunnittain2015, indeksi Koko maa = Pohjanmaa Lappi Keski-Pohjanmaa Satakunta Kainuu Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Päijät-Häme Tarvevakioidut menot saadaan jakamalla kuntien sote-menot kuntakohtaisella tarvekertoimella. Poikkeama maan keskiarvosta (100) kertoo sen, kuinka monta prosenttia kunnan tarvevakioidut menot poikkeavat suhteessa koko maahan. (THL)

28 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2015 (ilman sosiaalihuoltoa) Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Maakunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Etelä-Karjala ,11 94 Etelä-Pohjanmaa ,14 95 Etelä-Savo , Kainuu , Kanta-Häme ,02 99 Keski-Pohjanmaa , Keski-Suomi ,05 95 Kymenlaakso ,15 95 Lappi , Pirkanmaa ,98 98 Pohjanmaa , Pohjois-Karjala ,18 93 Pohjois-Pohjanmaa ,03 97 Pohjois-Savo ,18 97 Päijät-Häme ,04 87 Satakunta , Uusimaa , Varsinais-Suomi , THL

29 THL: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekertoimet sis. sosiaalihuolto maakunnittain 2015 Koko maa = 1 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Lappi Satakunta Päijät-Häme Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Uusimaa 0,88 1,17 1,16 1,14 1,13 1,11 1,10 1,08 1,07 1,05 1,05 1,04 1,04 1,02 1,01 0,99 0,98 0,97

30 THL: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot sis. sosiaalihuolto maakunnittain2015, indeksi Koko maa = Lappi Pohjanmaa Kainuu Uusimaa Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Pirkanmaa Kymenlaakso Pohjois-Savo Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme

31 Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2015 (sosiaalihuolto mukana) Nettomenot Nettomenot, Tarvekerroin Tarvevakioidut indeksi menot, indeksi Maakunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Etelä-Karjala ,08 96 Etelä-Pohjanmaa ,10 94 Etelä-Savo , Kainuu , Kanta-Häme ,01 98 Keski-Pohjanmaa , Keski-Suomi ,04 97 Kymenlaakso ,11 99 Lappi , Pirkanmaa , Pohjanmaa , Pohjois-Karjala ,13 96 Pohjois-Pohjanmaa ,04 94 Pohjois-Savo ,14 98 Päijät-Häme ,05 89 Satakunta , Uusimaa , Varsinais-Suomi , THL

32 Bruttokansantuote BKT euroa/asukas * KOKO MAA Päijät-Häme Tilastokeskus: Aluetilinpito ja *Rahanarvonkerroin

33 Päijät-Hämeen työpaikat työnantajasektoreittain (alueella työssä käyvät) Hlö Yksityinen sektori* Julkinen sektori** Työpaikat yhteensä * yksityinen sekt., yrittäjät, toimiala tuntematon ** valtio, kunnat, valtioennemm. oy Tilastokeskus: Työssäkäynti

34 Päijät-Häme Merkittävimmät työllistävät toimialat 2014, % työllisistä 0 % 2 % 4 % 6 % 8 % 10 % 12 % 14 % 16 % 18 % 20 % Terveys- ja sosiaalipalvelut Teollisuus 17 % 18 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuv. korjaus 12 % Rakentaminen Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Muut toimialat yhteensä Koulutus Kuljetus ja varastointi 8 % 7 % 6 % 6 % 6 % Ammatill., tieteell. ja tekninen toiminta Informaatio/viestintä, rahoitus/vakuutus, kiinteistöala Julk. hallinto ja maanpuol.; pakoll. sos.vakuutus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Maa-, metsä- ja kalatalous 4 % 4 % 4 % 4 % 3 % Kaivos, sähkö/kaasu/lämpö, vesihuolto, jätehuolto 1 % Tilastokeskus: Työssäkäynti

35 Johtopäätöksiä Päijät-Hämeen tilanteesta 1/3 Väestö ikääntyy vrt. koko maa Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa nopeammin Työikäisten määrä vähenee nopeammin Lasten ja nuorten määrä vähenee nopeammin Huoltosuhde heikkenee Väestön kasvu vain 0,5 %

36 Johtopäätöksiä Päijät-Hämeen tilanteesta 2/3 Heikko sosioekonominen tilanne vrt. koko maa Vähemmän työllisiä Korkeampi työttömyysaste ml. pitkäaikais-, nuoriso- ja rakennetyöttömyys Alhaisempi koulutustaso Enemmän koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita Alhaisempi tulotaso Pienituloisuus Toimeentulotuki

37 Johtopäätöksiä Päijät-Hämeen tilanteesta 3/3 Tarvetekijät Suurempi sote-palvelujen tarve ja sairastavuus kuin koko maassa keskimäärin Esim. THL:n mielenterveysindeksi 115,9 / koko maa = 100 Paljon ennenaikaisesti menetettyjä elinvuosia mm. alkoholiperäisten sairauksien vuoksi