Jyrääkö väestörakenteen muutos ITÄ-SUOMEN?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Jyrääkö väestörakenteen muutos ITÄ-SUOMEN?"

Anna Pesonen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Jyrääkö väestörakenteen muutos ITÄ-SUOMEN? Syyskuu

2 ALUSTUKSEN YDINTEESIT 1.Suomen alue- ja väestörakenne on eriytynyt pitkään, jonka seuraukset nousevat yhä enemmän pinnalle 2.Demografisen eli väestöllisen muutospaineen vaikutukset näkyvät erityisesti Itä- Suomessa

4 Itä-Suomen väestönmuutos vuosina henkilöä vuodessa, 144 henkilöä kuukaudessa ja 4,8 henkilöä päivässä

5 1. Suomen alue- ja väestörakenne on eriytynyt pitkään, jonka seuraukset nousevat yhä enemmän pinnalle

6 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike GIF-kuvio: Timo ja Rasmus Aro 2018

7 Väestö pakkautuu kohti metropolialuetta ja rannikkoa Jokaisella väritetyllä alueella asui neljäsosa väestöstä vuonna 2017 Lähde: Tilastokeskus; väestö Kartta ja

Yhdeksän kymmenestä asuu Joensuun eteläpuolella Maantieteellinen keskipiste sijaitsee Oulun alapuolella Siikalatvan kunnassa, mutta väestöllinen keskipiste sijaitsee Hämeenlinnan

8 Yhdeksän kymmenestä asuu Joensuun eteläpuolella Maantieteellinen keskipiste sijaitsee Oulun alapuolella Siikalatvan kunnassa, mutta väestöllinen keskipiste sijaitsee Hämeenlinnan Hauholla, josta se valuu etelä-lounaissuunnassa noin 750 metriä vuodessa 88,3 % 50 % Lähde: Tilastokeskus; väestö; väestörakenne Kartta: Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja

9 Kaksi kolmesta asuu kasvukolmion alueella Helsinki-Tampere-Turku kasvukolmion 90 minuutin vaikutusalueella asuu 3,25 miljoonaa asukasta ja sijaitsee noin 1,3 miljoonaa työpaikkaa eli noin 60 % koko maan asukkaista ja työpaikoista

Enää noin 1/3 osa koko maasta on vakituisesti asuttua Suomen maapinta-alasta on 32,7 % vakinaisesti asuttuja 1 x 1 km karttaruutuja ja kaksi kolmasosaa asumattomia.

10 Enää noin 1/3 osa koko maasta on vakituisesti asuttua Suomen maapinta-alasta on 32,7 % vakinaisesti asuttuja 1 x 1 km karttaruutuja ja kaksi kolmasosaa asumattomia. Asuttu ruutu tarkoittaa, että alueella asuu vakituisesti vähintään yksi asukas Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto; Kartta: Timo Widbom 2018; Analyysi: Timo Aro 2018

mutta ympäri maata on noin 500 000 vapaa-ajan asuntoa Kaksi kolmasosaa koko maasta on tyhjää vakinaisesta asutuksesta, mutta niissä voi olla runsaasti paikasta

11 mutta ympäri maata on noin vapaa-ajan asuntoa Kaksi kolmasosaa koko maasta on tyhjää vakinaisesta asutuksesta, mutta niissä voi olla runsaasti paikasta riippuen vapaa-ajan asukkaita, matkalijoita, kävijöitä ja vieralijoita, jotka tasapainottavat alueen kehitystä Kartta: Timo Widbom 2018; Analyysi: Timo Aro 2018

Lähde: Tilastokeskus; ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018, ESRI Analyysi: Timo Aro 2018 Väestö kasvoi kartan sinisissä ruuduissa vuosina 2005-2017 Suomen maapinta-ala on jaettu 5 x 5 kilometrin

12 Lähde: Tilastokeskus; ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018, ESRI Analyysi: Timo Aro 2018 Väestö kasvoi kartan sinisissä ruuduissa vuosina Suomen maapinta-ala on jaettu 5 x 5 kilometrin tilastoruutuihin. Väestö kasvoi vain joka viidennessä ruudussa (22,1 %), mutta kasvua oli yhteensä henkilöä vuosina Karttaan on lisätty väestönmuutoksen rinnalle henkilöjunaliikenteen ratayhteydet

13 Väestömuutos 1 x 1 km karttaruuduissa koko maassa ja Itä-Suomessa vuosina

14 Ja samalla tuhkarokko leviää Kartan punaiset pisteet kuvaavat niitä 1 x 1 kilometrin ruutuja, jotka ovat tyhjentyneet kokonaan vakituisesta väestöstä vuosien välisenä aikana. Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017, ESRI Analyysi: Timo Aro 2017

15 Eli onko tämä kuva Suomesta totta vai myytti?

Itä- ja Pohjois-Suomi Suomen kieli Perusaste Työntekijä Pienituloinen OLENNAISTA RISKIEN TUNNISTAMINEN JA NIIHIN REAGOIMINEN: riskit liittyvät

16 ONKO ITÄ-SUOMI ALUEKEHI- TYKSEN RISKIALUE? Alempi riski Korkeampi riski Nainen Naimisissa Länsi- ja Etelä-Suomi Ruotsin kieli Korkea-aste Ylempi toimihenkilö Hyvätuloinen Mies Yksinasuva Itä- ja Pohjois-Suomi Suomen kieli Perusaste Työntekijä Pienituloinen OLENNAISTA RISKIEN TUNNISTAMINEN JA NIIHIN REAGOIMINEN: riskit liittyvät kasvuun ja kilpailukykyyn, elinvoimaan, vetovoimaan, työllisyyteen, tuloihin, elinajanodotteeseen, terveyteen, sairastavuuteen, kuolleisuuteen, toimintakykyyn, koettuun terveyteen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen jne. Kuva: Mikko Väyrynen, Tiede-lehti

Alue- ja väestönkehityksen ISOT muutostrendit 1. Kaupungistumiset: samanaikainen keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys 2. Saavutettavuus, sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet 3.

17 Alue- ja väestönkehityksen ISOT muutostrendit 1. Kaupungistumiset: samanaikainen keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys 2. Saavutettavuus, sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet 3. Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) 4. Väestöllinen eli demografinen käänne 5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 6. Alueiden omiin vahvuuksiin perustuva (r)evoluutio ja reformit 7. Monipaikkaisuus, paikkaperustaisuus ja vastavirrat 8. Digitalisoituminen.

18 2. Demografisen eli väestöllisen muutospaineen vaikutukset näkyvät erityisesti Itä-Suomessa

19 Suomi on vauraampi kuin ehkä koskaan historiansa aikana, mutta miksi tuntuu siltä, etteivät rahat riitä enää mihinkään ja kaikesta on pakko säästää, sopeuttaa, leikata ja karsia?

Demografinen muutos on ilkeä yhteiskunnallinen ja alueellinen ilmiö Syntyvyys alenee: viimeisen kolmen vuoden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin kertaakaan 1860-luvun nälkävuosien jälkeen

20 Demografinen muutos on ilkeä yhteiskunnallinen ja alueellinen ilmiö Syntyvyys alenee: viimeisen kolmen vuoden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin kertaakaan 1860-luvun nälkävuosien jälkeen Kuolleisuus kasvaa Väestö- ja ikärakenne vinoutuu: yli 75- ja yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä Työikäisen väestön määrän vähenee: työikäisten määrä on vähentynyt joka vuosi 2010-luvulla ja vähenee noin hlöllä vuoteen 2035 mennessä Maahanmuutto liian vähäistä: lähes kaikki kunnat saavat muuttovoittoa maahanmuutosta ja maahanmuutto on yhä useammassa kunnassa ainoa väestönkehityksen positiivinen osatekijä

1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038

Väestöllisen huoltosuhteen Alpe Cermis* 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 70 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 60 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 50 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden

22 ,0 Tässä ollaan nyt! Väestöllisen huoltosuhteen Alpe Cermis* 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 70 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 60 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden 50 lasta ja senioria 100 työikäistä kohden ALPE CERMIS Suuret ikäluokat työhön ja koulutukseen, paljon lapsia ja vähän vanhuksia, hyvinvointivaltion puitteet, suuri muutto, elinkeino- ja toimialarakenteen muutos Hyvinvointivaltion laajeneminen ja kultakausi, täystyöllisyyden yhteiskunta, työikäisten määrän jatkuva kasvu, jatkuva talouskasvu ja vaurastuminen, tasoittava politiikka Hyvinvointivaltion kriisi, suuri lama ja massatyöttömyys, EU ja avoin talous, Globalisaatio, Finanssikriisi ja osaamisvetoinen kasvu 45,0 40, Talous kiristyy ja kestävyysvaje, siirretyt isot reformit, lisääntyvä maahanmuutto, työikäisten määrä vähenee, perustulokokeilut, uudet työntekemisen mallit jne. Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne; väestöennuste

23 * alueluokituksen mukaan VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE * alueluokituksen mukaan Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030 Maksimi Salla 142,3 Väestöllinen huoltosuhde Alle 55 Maksimi Kuhmoinen 102, , , , ,9 Yli Jyväskylä 49,7 6. Vaasa 57,6 2. Tampere 47,2 4. Turku 49,2 3. Vantaa 49,0 1. Helsinki 44,0 6. Espoo 50,2 2. Tampere 54,3 3. Turku 54,9 5. Vantaa 56,4 4. Espoo 56,2 1. Helsinki 50,0 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Kartta ja data: Kartta Timo ja data: Aro Timo 2016 Aro 2017 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

24 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne GIF-kuvio: Rasmus Aro 2018

25 2015 YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS (%) VÄESTÖSTÄ 2030 Yli 75-vuotiaan väestön osuus (%) kunnittain vuonna 2015 ja 2030 nykykuntarakenteella ( ) Alle 6,0 % 6-8,9 % 9-11,9 % 12-14,9 % 15-17,9 % Yli 18,0 % VUONNA 2015 Min: 3,8 % Liminka Max: 20,9 % Luhanka Med: 11,2 % Pietarsaari VUONNA 2030 Min: 6,8 % Liminka Max: 31,4% Kuhmoinen Med: 18,0 % Pomarkku Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

26 Summa summarum jyrääkö väestörakenteen muutos Itä- Suomen?

Itä-Suomen väestönlisäys vuosittain 1973-2017 3000

-2000-2500 -3000-3500 -4000-4500 -5000-5500

1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

2013 2014 2015 2016 2017 Suuri muutto 1970- luvun

27 Itä-Suomen väestönlisäys vuosittain Tasoittava aluepolitiikan kultakausi Suuri muutto luvun vaihteessa Kasinotalous, talouden ylikuumeneminen 90 Kotikuntalain muutos 1994 Kasvu- ja osaamisvetoinen politiikka Finassikriisi 2008 (Suur)kaupungistuminen 2010

Itä-Suomen väestönkehitys osatekijöittäin 1980-2017 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500

1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

28 Itä-Suomen väestönkehitys osatekijöittäin Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

30 1. Lisää tekemistä, tahtoa ja tulevaisuususkoa!

31 2. Lisää lapsia!

32 3. Lisää työikäisiä ja työllisiä!

33 4. Lisää maahanmuuttajia!

34 5. Lisää tuottavuutta ja teknologian hyödyntämistä!

35 6. Lisää fiksuutta kaikkeen tekemiseen!

36 Porukalla valitaan tapetteja eteiseen, vaikka koko muu talo on tulessa - Erään taloustutkijan lakoninen kommentti eurokriisin aikaan -

37 Oli MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Samankaltaiset tiedostot

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen