MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA"

Transkriptio

1 Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014

2 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys Työpaikka- ja työllisyyskehitys Väestökehitys Osaamiskehitys

3 Toimintaympäristöanalyysin sisällöstä Analyysissä on neljä teemakohtaista osa-aluetta, joissa verrataan Porin kaupunkiseudun kehitystä muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin (yli asukkaan seudut) ja Porin omaa kehitystä suhteessa aikaisempaan kehitykseen Jokaisen teeman osa-alueen alussa on yhteenveto keskeisistä nostoista Porin kaupunkiseudun ja Porin kaupungin näkökulmasta. Tämän jälkeen teeman osa-alueen sisältö on jäsennelty siten, että aluksi Porin kaupunkiseudun asemaa verrataan suhteessa muihin kaupunkiseutuihin ja sen jälkeen esitetään Porin kaupunkia koskevat vastaavat tilastotiedot Taulukoiden ja graafien yhteyteen on kerätty keskeiset nostot: punainen ympyrä kuvaa Poria tai Porin seutua ja sininen ympyrä muita seutuja tai kaupunkeja Kaikki analyysin tilastotiedot perustuvat viimeisiin käytettävissä oleviin tilastotietoihin

4 Kuva: Toni Mailanen Alue- ja paikallistalouden kehitys

5 Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen alue- ja paikallistalouden muuttujien vertailussa (12) Porin seudun luvut keskitasoa alhaisemmalla tasolla: Porin seudun asema kaupunkiseutuna heikompi kuin vain suurten kaupunkien välisessä vertailussa. Porin seudun positio kuitenkin kohentunut vuosina 2000-luvun aikana, kun verrataan eri muuttujien muutosprosenttia suhteessa muihin kaupunkiseutuihin Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut tasaisia keväällä 2014: kunnallisverojen määrä oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä hieman korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin aikaisempina tarkasteluvuosina. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvoi vuoden 2014 toisella neljänneksellä keskimäärin 2,5 %. Tilitettyjen kunnallisverojen suhteellinen muutos jäi alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo (4,1 %) ja keskeisten vertailukaupunkien, mutta luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia tilitysten jaksotuksen vaihteluiden vuoksi. Porissa vanhojen asuntojen neliöhinnat ovat nousseet tasaisesti vuodesta 2005 alkaen. Porin asuntojen hinnat laskivat -0,6 % vuoden 2014 toisella neljänneksellä. 20 suurimman kaupungin joukossa vanhojen asuntojen hinnat laskivat seitsemässä kaupungissa vuoden 2014 toisella neljänneksellä. Vuoden 2014 toisella neljänneksellä vanhojen asuntojen hinnat nousivat eniten Turussa (5,1 %), Kuopiossa (2,5 %) ja Helsingissä (2,5 %). Vanhojen asuntojen hinnat laskivat eniten Kajaanissa (-4,5 %), Kouvolassa (-2,6 %) ja Seinäjoella (-1,8 %). Porissa aloitti ja lopetti yritystä vuosien välisenä aikana. Yritysten nettoperustanta oli 947 yritystä eli keskimäärin yli sata yritystä aloitti enemmän kuin lopetti vuosittain vuosien välisenä aikana. Porin yrityskanta on kasvanut viidenneksellä vuosien välisenä aikana.

6 Suurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2011 Jyväskylän Lahden Joensuun Porin Seinäjoen Oulun Kuopion Turun Koko maa Tampereen Vaasan Saimaan Porin seudun BKT asukasta kohden oli ( per asukas) 9:nneksi korkein Helsingin seudun BKT asukasta kohden selvästi korkein. Helsingin Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

7 Teollisuustuotannon jalostusarvo ( /as.) 25 suurimmassa kaupungissa vuonna 2012 Rovaniemi Helsinki Kuopio Mikkeli Nurmijärvi Jyväskylä Espoo Joensuu Vantaa Oulu Lohja Lahti Kotka Pori Hämeenlinna Kouvola Turku Seinäjoki Hyvinkää Tampere Kokkola Lappeenranta Porvoo Vaasa Porin teollisuustuotannon jalostusarvo oli 11:nneksi korkein vuonna 2012 Vaasan jalostusarvo oli ylivoimaisesti korkein vuonna Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuskuvaaja

8 Valtionveronalaisten tulojen määrä tulonsaajaa kohden 20 suurimmassa kaupungissa vuonna 2012 Joensuu Mikkeli Rovaniemi Jyväskylä Pori Kotka Lahti Porin tulotaso tulonsaajaa kohden keskimääräistä alhaisempi Lappeenranta Kouvola Turku Salo Kuopio Hämeenlinna Tampere Seinäjoki Oulu Vaasa Vantaa Pääkaupunkiseudun kaupungeissa tulot olivat merkittävästi korkeammalla tasolla Helsinki Espoo Lähde: Tilastokeskus, elinkeinorakenne ja työssäkäynti

9 Taloudellinen huoltosuhde* suurilla kaupunkiseuduilla 2012 Joensuun Saimaan Porin Lahden Oulun Jyväskylän Koko maa Seinäjoen Kuopion Tampereen Turun 1,52 1,48 1,48 1,41 1,41 1,38 1,32 1,32 1,31 1,27 1,26 Porissa oli noin 1,5 ei-työllistä yhtä työllistä hlöä kohden vuonna 2012 Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin Helsingin ja Vaasan seuduilla Vaasan 1,19 Helsingin 1,04 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

10 Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa huhti-kesäkuussa 2014 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi Lähde: Verohallinto Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut tasaisia keväällä 2014: kunnallisverojen määrä oli huhti-kesäkuussa hieman korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin aikaisempina tarkasteluvuosina

11 Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa huhtikesäkuussa ,8 4,1 4,3 2,3 2,5 2,6 0 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Pori Koko maa Lähde: Verohallinto Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksen vuoksi

12 Tilitettyjen kunnallisverojen muutos % Porissa ja verrokkikaupungeissa huhti-kesäkuussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Kaupunki Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% huhtikuu Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% toukokuu Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% kesäkuu Pori 1,6 3,5 3,1 Tampere 6,1 8,3 8,0 Oulu 6,4 8,7 8,4 Turku 5,5 7,7 7,4 Jyväskylä 1,5 3,5 3,1 Lahti 5,4 7,4 7,0 Kuopio 7,6 9,8 9,4 Lähde: Verohallinto

13 2011/1 2011/2 2011/3 2011/4 2011/5 2011/6 2011/7 2011/8 2011/9 2011/ / / /1 2012/2 2012/3 2012/4 2012/5 2012/6 2012/7 2012/8 2012/9 2012/ / / /1 2013/2 2013/3 2013/4 2013/5 2013/6 2013/7 2013/8 2013/9 2013/ / / /1 2014/2 2014/3 2014/4 2014/5 2014/6 Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset suurimmillaan toukokuussa Lähde: Verohallinto

14 Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa suurissa kaupungeissa huhti-kesäkuussa vuonna 2014 Kaupunki Neliöhinta /m 2 Indeksi (2005=100) Muutos% ( /II neljännes) Helsinki ,6 2,5 Espoo-Kauniainen ,8 0,7 Vantaa ,9-0,1 Tampere ,9 1,4 Turku ,5 5,1 Pori ,1-0,6 Rauma ,5 1,4 Lappeenranta ,5 1,6 Kotka ,2 0,9 Kouvola ,6-2,3 Lahti ,8 0 Hämeenlinna ,7 0,9 Kuopio ,5 2,5 Jyväskylä ,3-0,9 Vaasa ,4-0,2 Seinäjoki ,7-1,8 Kokkola ,3 0,7 Joensuu ,9 1,5 Oulu ,9-0,2 Kajaani ,4-4,5 Hintojen muutos-% indeksoituna on ollut suurin Turussa ja pienin Kajaanissa edellisen vuoden ajanjaksoon verrattuna Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi

15 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta Porissa yritysten nettoperustanta (aloittaneet lopettaneet) on 899 yritystä vuosina eli keskimäärin noin 100 yritystä vuodessa

16 Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain Porin yrityskanta (toimivien yritysten määrä kasvanut 749 yrityksellä vuosien välisenä aikana: yrityskannan muutos noin viidennes (18,6 muutos%) Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

17 Kuva: Toni Mailanen Työpaikka- ja työllisyyskehitys

18 Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot Porin seudulla oli 8:nneksi eniten työpaikkoja kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun työpaikkojen määrä kasvoi noin työpaikalla vuosien välisenä aikana. Porin seudun työpaikkojen kasvu perustui käytännössä Porin työpaikkojen määrän kasvuun, sillä seudun kaikkien muiden kuntien pl. Ulvila työpaikkojen määrä vähentyi vuosina Porin seudun työpaikkojen määrän suhteellinen muutos oli toiseksi alhaisin suurten kaupunkiseutujen joukossa. Työpaikkojen määrä lisääntyi suhteessa asukaslukuun eniten Kuopion seudulla vuosina Satakunnan työttömyysaste 12,9 % oli viidenneksi alhaisin kaikkien 15 Elykeskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli Pohjanmaalla (8,8 %), Uudellamaalla (10,7 %), Etelä-Pohjanmaalla (9,6 %) ja Pohjois-Savossa (12,8 %). Varsinais- Suomen työttömyysaste (13,1 %) oli hieman Satakuntaa korkeampi Porissa oli yhteensä työtöntä työnhakijaa henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien kesäkuun lopussa. Työttömien määrä lisääntyi 535 henkilöllä (muutos 9,9 %) kesäkuun loppuun 2013 verrattuna. Porin työttömyysaste oli 15,2 % kesäkuun lopussa Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 14,6 % tammi-kesäkuussa Porin työttömyysaste oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo (12,9 %) tammi-kesäkuussa Porin työttömyysaste oli 25 suurimman kaupungin joukossa sijalla 17. Kymmenestä suurimmasta kaupungista Poria alhaisempi työttömyysaste oli vain pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) ja Kuopiossa.

19 Työpaikkojen määrä suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2011 Joensuun Seinäjoen Saimaan Vaasan Porin Kuopion Lahden Jyväskylän Oulun Turun Tampereen Helsingin Porin seudulla 8:nneksi eniten työpaikkoja kaikkien 70 seutukunnan joukossa Suurilla kaupunkiseuduilla 70 % kaikista työpaikoista Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

20 Työpaikkojen määrän muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina Saimaan Porin Lahden Joensuun Seinäjoen Työpaikkojen määrä lisääntyi Porin seudulla noin 1500:lla Vaasan 4151 Turun 5100 Jyväskylän Kuopion Oulun Tampereen Helsingin suurimman kaupunkiseudun työpaikkalisäys yhteensä noin työpaikkaa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

21 Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina Saimaan 1,6 Porin Lahden Turun Joensuun 2,7 2,8 3,7 4,4 Porin seudulla työpaikkojen määrä kasvoi vain Porissa ja Ulvilassa Helsingin 6,3 Seinäjoen 7,3 Tampereen 7,6 Vaasan Oulun Jyväskylän Kuopion 8 8,3 8,6 12 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteessa eniten Kuopion seudulla vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

22 Teollisuuden henkilöstön määrän muutos 25 suurimmassa kaupungissa vuosina Teollisuuden henkilöstön määrä lisääntyi vain viidessä kaupungissa vuosina Helsinki Oulu Salo Lahti Turku Kouvola Tampere Jyväskylä Kotka Lohja -941 Lappeenranta -728 Joensuu -577 Porvoo -529 Pori -452 Mikkeli -445 Hyvinkää Hämeenlinna Nurmijärvi -143 Espoo Kuopio -60 Seinäjoki Rovaniemi Kokkola Vantaa Vaasa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

23 Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina Pori 25 suurinta Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,7 %-yksikköä korkeampi vuonna 2014 Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

24 Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa tammi-kesäkuussa 2014 Kotka Lahti Jyväskylä Tampere Joensuu Oulu Rovaniemi Salo Turku Pori Kouvola Lappeenranta Kuopio Hämeenlinna Helsinki Vantaa Seinäjoki Vaasa Porvoo Espoo 8,6 9,6 9,4 11,8 11,2 10,5 10,4 10,3 17,3 16,6 16,3 15,9 15,8 15,6 15,5 15,3 14,6 14,2 14,2 18,2 Porin työttömyysaste 20 suurimman kaupungin keskitasoa Työttömyysaste alhaisin pääkaupunkiseudulla, Vaasassa ja Seinäjoella Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

25 Porin työttömyysaste (%) (vuosikeskiarvot) Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A ,4 14,6 14,1 13,8 12,5 12,6 12,6 12,4 12,3 11,1 Työttömyysaste on heikentynyt niin Porissa kuin koko maassa vuosien tasolle Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

26 Työttömien työnhakijoiden määrä Porin työttömien työnhakijoiden määrä vuosina (vuosikeskiarvot) Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A Vuosi Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus Työttömien määrä on noussut asteittain vuodesta 2011 lähtien

27 Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä on kasvanut hyppäyksittäin korkeammalle tasolle vuosina Lähde: TEM, Satakunnan ELY-keskus

28 Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lähde: TEM, Satakunnan ELY-keskus Nuorten työttömien määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain ja siirtymät nopeampia kuin muilla työttömillä työnhakijoilla: nuorten työttömien määrä ei ole kasvanut vuoden 2014 aikana edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

29 Kuva: Toni Mailanen Väestökehitys

30 Väestökehityksen keskeiset nostot Porin seudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun väkiluku oli henkilöä heinäkuun lopussa Porin seudun väkiluku vähentyi noin tuhannella henkilöllä vuosina Porin seudun suhteellinen väestömuutos oli toiseksi alhaisin suurten ja keskisuurten seutujen joukossa vuosina Pori on ainoa seudun kunnista, jonka väestö on kasvuuralla. Porissa asui henkilöä heinäkuun lopussa Vuonna 2014 toisen neljänneksen aikana syntyneiden enemmyys oli -53 henkilöä (-15 hlöä huhti-kesäkuussa 2013 ), kuntien välinen nettomuutto -71 henkilöä (+32 hlöä 2013) ja nettosiirtolaisuus +22 henkilöä (42 henkilöä 2013). Porin väestönvähennys oli -102 henkilöä vuoden 2014 toisen neljänneksen aikana: vuonna 2013 Pori sai vastaavana ajankohtana +59 hlöä väestönlisäystä Pori on saanut muuttovoittoa henkilöä välisenä aikana. Muuttovoitto jakautuu melko tasaisesti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen ja siirtolaisuuteen. Pori on saanut kaikkien 320 kunnan joukossa 15. eniten muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina Nuorista vuotiaista sai muuttovoittoa ainoastaan 27 kuntaa vuosina Pori sai nuorista 12. eniten muuttovoittoa ko. aikana kaikkien kuntien joukossa. Porin seudulla ulkomaalaisten kansalaisten osuus oli 1,7 % vuoden 2013 lopussa. Ulkomaalaisten osuus oli toiseksi alhaisin suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukossa. Porin seutua alhaisempi osuus oli vain Seinäjoen seudulla (1,5 %)

31 Suurten kaupunkiseutujen väkiluku Vaasan Joensuun Seinäjoen Saimaan Porin kaupunkiseudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä Kuopion Porin Jyväskylän Lahden Oulun Turun Tampereen Helsingin suurimmalla kaupunkisedulla asuu 65,8 % suomalaisista Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

32 Suurten kaupunkiseutujen väestömuutos (abs.) vuosina Saimaan Porin Joensuun Kuopion Porin seudun työpaikkojen määrä vähentyi 1 000:lla vuosina Lahden 5972 Seinäjoen 6262 Vaasan 6459 Jyväskylän Turun Oulun Tampereen Helsingin suurimmalla seudulla työpaikkojen määrä lisääntyi noin :lla Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

33 Suurten kaupunkiseutujen suhteellinen väestömuutos (muutos %) vuosina Saimaan Porin Joensuun Lahden -0,9-0,7 2,9 3 Porin seudun väestö vähentyi -0,7 % vuosina Kuopion 4,4 Seinäjoen Turun 4,9 5,2 Vaasan Jyväskylän Helsingin Tampereen 6,5 7,6 8,5 8,8 Väestö kasvoi suhteessa eniten Oulun, Tampereen ja Helsingin seuduilla Oulun 11, Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

34 Kuntien välinen nettomuutto vuosina kuntaa sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina Pori sai 15:nneksi eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

35 TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli asukkaan kunnat vuosina Yli asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä kuntaa (25) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina Helsingin muuttovoitto oli määrällisesti ylivoimaisesti suurin. Yli 2000 henkilön muuttovoiton saivat Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio Yli 1000 tuhannen henkilön muuttovoiton saivat em. lisäksi Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Espoo Pori sai muuttovoittoa yhteensä 635 henkilöä muista Suomen kunnista. Yli asukkaan kaupungeista suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-1126), Kotka (-1023) ja Salo (-898). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014

36 Nuorten vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina v v. Rovaniemi Vantaa Lappeenranta Pori Espoo Seinäjoki Lahti Vaasa Joensuu Kuopio Oulu Jyväskylä Turku Tampere Pori sai nuorista muuttovoittoa yhteensä 689 henkilöä vuosina Nuorista vuotiaista sai muuttovoittoa 31 kuntaa vuosina Nuorista vuotiaista sai muuttovoittoa ainoastaan 24 kuntaa vuosina Helsinki Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014

37 Porin väestönkehitys toisella neljänneksellä vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto II/2010 II/2011 II/2012 II/2013 II/ Porin väestönkehitys oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä negatiivisempi kuin kertaakaan vuoden 2010 jälkeen Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

38 2010/6 2011/6 2012/6 2013/6 2014/6 Luonnollinen väestönlisäys kuukausittain Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Porin luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys miinus kuolleisuus) oli -53 henkilöä vuoden 2014 toisella neljänneksellä: luku oli negatiivisempi kuin aikaisemmin toisella neljänneksellä vuoden 2010 jälkeen

39 2010/6 2011/6 2012/6 2013/6 2014/6 Kuntien välinen nettomuutto kuukausittain Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Pori sai muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä -71 henkilöä vuoden 2014 toisella neljänneksellä: luku oli negatiivisempi kuin aikaisemmin toisella neljänneksellä vuoden 2010 jälkeen

40 Nettosiirtolaisuus kuukausittain Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Pori sai muuttovoittoa nettomaahanmuutosta 22 henkilöä vuoden 2014 toisella neljänneksellä

41 Ulkomaan kansalaisten osuus (%) suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2013 Seinäjoen Porin Kuopion Oulun Joensuun 1,5 1,7 1,9 2,1 2,2 Porin seudulla ulkomaalaisten osuus väestöstä toiseksi alhaisin suurten seutujen joukossa Jyväskylän 2,3 Tampereen 3 Lahden 3,1 Saimaan 3,6 Koko maa Turun Vaasan Helsingin 3,8 4,1 4,5 7,5 Ulkomaalaisten osuus korkein Helsingin, Vaasan ja Turun seuduilla Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

42 Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys

43 Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin. Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noin vuotta jäljessä vanhojen korkeakoulukaupunkien kehitystä. Porin seudun kehitys on samankaltainen kuin muilla yliopistokeskusseuduilla. Porin yliopistokeskuksessa suoritettiin 870 akateemista tutkintoa vuosien välisenä aikana. Porin yliopistokeskuksen alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden luvut olivat erittäin hyvät. Tutkinnon suorittaneista oli enemmän kuin neljä viidestä työllisiä vuoden 2012 lopussa. Tutkinnon suorittaneista joka kolmas jäi valmistumisen jälkeen Poriin ja lähes joka toinen Satakuntaan. Uusimaa oli kolmanneksi vetovoimaisin alue Porin yliopistokeskuksen valmistuneiden näkökulmasta: joka viidennen tutkinnon suorittaneen asuinpaikka oli Uusimaa valmistumisen jälkeen. Joka kymmenennen tutkinnon suorittaneen asuinpaikka oli joko Varsinais-Suomi tai Pirkanmaa valmistumisen jälkeen. Muiden maakuntien osuus oli marginaalinen. Porin seudun osaamisrakenteen myöhemmin alkanut kehitys ilmenee tutkimus- ja tuotekehitysmenojen keskimääräistä alhaisempana määränä asukasta kohden. Porin seudun tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä asukasta kohden oli toiseksi alhaisin Seinäjoen seudun jälkeen. Suurten yliopistojen merkitys ilmenee esimerkiksi siinä, että esimerkiksi Oulun seudun T&K-menot asukasta kohden ovat lähes 10 kertaa suuremmat kuin Porin seudulla. Toisaalta jos tarkastellaan vain yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenoja ilman korkeakouluja, niin Porin seudun T&K menot nousevat keskimääräiselle tasolla suurten kaupunkiseutujen joukossa.

44 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden* osuus suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2012 Porin 36,4 Joensuun 37,1 Saimaan 37,8 Seinäjoen 38 Lahden Kuopion Koko maa Jyväskylän Turun 38,4 41,4 41,8 43,1 43,4 Porin seudun korkea-asteen osuus on noin vuotta jäljessä vanhoja korkeakoulukaupunkeja Vaasan 43,5 Oulun 44,4 Tampereen 44,4 Helsingin 52, Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

45 Porin yliopistokeskuksesta akateemisen tutkinnon vuosina suorittaneiden (N=870) sijoittuminen pääasiallisen toiminnan mukaan vuoden 2012 lopussa Työttömät 7 % Opiskelijat 8 % Muut 4 % Porin yliopistokeskuksessa suoritettiin yhteensä 870 akateemista tutkintoa vuosina Työlliset 81 % Neljä viidestä Yliopistokeskuksessa tutkinnon suorittaneesta oli työllisiä tai opiskelijoita valmistumisen jälkeen Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri 2012, väestötilastot 2013

46 Porin yliopistokeskuksesta akateemisen tutkinnon vuosina suorittaneiden (N=870) sijoittuminen alueittain vuoden 2012 lopussa Muut maakunnat 8,1 % Pori 33,6 % Tutkinnon suoritneista jäi valmistumisen jälkeen joka kolmas Poriin ja lähes joka toinen Satakuntaan Uusimaa 21,4 % Varsinais- Suomi 12,5 % Pirkanmaa 10,8 % Muu Satakunta 13,6 % Joka viidennen valmistuneen asuinpaikka oli valmistumisen jälkeen Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri 2012, väestötilastot 2013

47 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä suurilla kaupunkiseuduilla asukasta kohden vuonna 2012 Seinäjoen Porin Lahden Joensuun Porin seudun T&-menojen määrä asukasta kohden alhainen kuten muillakin yliopistokeskusseuduilla Lappeenrannan 847 Kuopion 905 Jyväskylän 1108 Turun Vaasan Helsingin Tampereen Oulun Oulun, Tampereen ja Helsingin seutujen T&K menojen osuus korkein Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitysmenot

48 Kuva: Kalle Aaltonen Kuva: Toni Mailanen Kiitos!

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015 Kuva: Marko Mikkola 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

Tekemise Pori eikä meinaamise

Tekemise Pori eikä meinaamise Kuva: Antero Saari Tekemise Pori eikä meinaamise Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Kuntajohtajapäivät Myyttejä Porista ja porilaisista 28.8.2014, Pori Ai, onko Yyteri muka Porissa? Kun muutin tänne,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017. Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013-2017 Julkaisuvapaa 3.7.2013 klo 9.00 Lähestymistapa Asuntosijoittamisen tuotto (%) = Bruttovuokratuotto (%) + Arvonnousu (%) Bruttovuokratuotto lasketaan

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012 Kuva: Jan Virtanen SISÄLTÖ: Pori Satakunnassa elinkeino-, väestö-, työllisyys- ja talouskehityksen näkökulmasta Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle. Rakennemuutos

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Kouvolan elinvoima-analyysi

Kouvolan elinvoima-analyysi Kouvolan elinvoima-analyysi 1 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2 1. Tausta 3 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Timo Aro 2013

Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Timo Aro 2013 Miten Porissa menee? Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Iha ok! Porin tilannekuva 2013 Elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistuminen Osaamisrakenteen vahvistuminen Työllisyyskehityksen kohentuminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10

Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018. Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2014-2018 Julkaisuvapaa 24.6.2014 klo 10 Lähestymistapa Tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013. Asuntosijoittamisen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot