MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Transkriptio

1 Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014

2 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys Työpaikka- ja työllisyyskehitys Väestökehitys Osaamiskehitys

3 Toimintaympäristöanalyysin sisällöstä Analyysissä on neljä teemakohtaista osa-aluetta, joissa verrataan Porin kaupunkiseudun kehitystä muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin (yli asukkaan seudut) ja Porin omaa kehitystä suhteessa aikaisempaan kehitykseen Jokaisen teeman osa-alueen alussa on yhteenveto keskeisistä nostoista Porin kaupunkiseudun ja Porin kaupungin näkökulmasta. Tämän jälkeen teeman osa-alueen sisältö on jäsennelty siten, että aluksi Porin kaupunkiseudun asemaa verrataan suhteessa muihin kaupunkiseutuihin ja sen jälkeen esitetään Porin kaupunkia koskevat vastaavat tilastotiedot Taulukoiden ja graafien yhteyteen on kerätty keskeiset nostot: punainen ympyrä kuvaa Poria tai Porin seutua ja sininen ympyrä muita seutuja tai kaupunkeja Kaikki analyysin tilastotiedot perustuvat viimeisiin käytettävissä oleviin tilastotietoihin

4 Kuva: Toni Mailanen Alue- ja paikallistalouden kehitys

5 Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen alue- ja paikallistalouden muuttujien vertailussa (12) Porin seudun luvut keskitasoa alhaisemmalla tasolla: Porin seudun asema kaupunkiseutuna heikompi kuin vain suurten kaupunkien välisessä vertailussa. Porin seudun positio kuitenkin kohentunut vuosina 2000-luvun aikana, kun verrataan eri muuttujien muutosprosenttia suhteessa muihin kaupunkiseutuihin Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut tasaisia keväällä 2014: kunnallisverojen määrä oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä hieman korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin aikaisempina tarkasteluvuosina. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvoi vuoden 2014 toisella neljänneksellä keskimäärin 2,5 %. Tilitettyjen kunnallisverojen suhteellinen muutos jäi alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo (4,1 %) ja keskeisten vertailukaupunkien, mutta luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia tilitysten jaksotuksen vaihteluiden vuoksi. Porissa vanhojen asuntojen neliöhinnat ovat nousseet tasaisesti vuodesta 2005 alkaen. Porin asuntojen hinnat laskivat -0,6 % vuoden 2014 toisella neljänneksellä. 20 suurimman kaupungin joukossa vanhojen asuntojen hinnat laskivat seitsemässä kaupungissa vuoden 2014 toisella neljänneksellä. Vuoden 2014 toisella neljänneksellä vanhojen asuntojen hinnat nousivat eniten Turussa (5,1 %), Kuopiossa (2,5 %) ja Helsingissä (2,5 %). Vanhojen asuntojen hinnat laskivat eniten Kajaanissa (-4,5 %), Kouvolassa (-2,6 %) ja Seinäjoella (-1,8 %). Porissa aloitti ja lopetti yritystä vuosien välisenä aikana. Yritysten nettoperustanta oli 947 yritystä eli keskimäärin yli sata yritystä aloitti enemmän kuin lopetti vuosittain vuosien välisenä aikana. Porin yrityskanta on kasvanut viidenneksellä vuosien välisenä aikana.

6 Suurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2011 Jyväskylän Lahden Joensuun Porin Seinäjoen Oulun Kuopion Turun Koko maa Tampereen Vaasan Saimaan Porin seudun BKT asukasta kohden oli ( per asukas) 9:nneksi korkein Helsingin seudun BKT asukasta kohden selvästi korkein. Helsingin Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

7 Teollisuustuotannon jalostusarvo ( /as.) 25 suurimmassa kaupungissa vuonna 2012 Rovaniemi Helsinki Kuopio Mikkeli Nurmijärvi Jyväskylä Espoo Joensuu Vantaa Oulu Lohja Lahti Kotka Pori Hämeenlinna Kouvola Turku Seinäjoki Hyvinkää Tampere Kokkola Lappeenranta Porvoo Vaasa Porin teollisuustuotannon jalostusarvo oli 11:nneksi korkein vuonna 2012 Vaasan jalostusarvo oli ylivoimaisesti korkein vuonna Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuskuvaaja

8 Valtionveronalaisten tulojen määrä tulonsaajaa kohden 20 suurimmassa kaupungissa vuonna 2012 Joensuu Mikkeli Rovaniemi Jyväskylä Pori Kotka Lahti Porin tulotaso tulonsaajaa kohden keskimääräistä alhaisempi Lappeenranta Kouvola Turku Salo Kuopio Hämeenlinna Tampere Seinäjoki Oulu Vaasa Vantaa Pääkaupunkiseudun kaupungeissa tulot olivat merkittävästi korkeammalla tasolla Helsinki Espoo Lähde: Tilastokeskus, elinkeinorakenne ja työssäkäynti

9 Taloudellinen huoltosuhde* suurilla kaupunkiseuduilla 2012 Joensuun Saimaan Porin Lahden Oulun Jyväskylän Koko maa Seinäjoen Kuopion Tampereen Turun 1,52 1,48 1,48 1,41 1,41 1,38 1,32 1,32 1,31 1,27 1,26 Porissa oli noin 1,5 ei-työllistä yhtä työllistä hlöä kohden vuonna 2012 Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin Helsingin ja Vaasan seuduilla Vaasan 1,19 Helsingin 1,04 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

10 Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa huhti-kesäkuussa 2014 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi Lähde: Verohallinto Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut tasaisia keväällä 2014: kunnallisverojen määrä oli huhti-kesäkuussa hieman korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin aikaisempina tarkasteluvuosina

11 Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa huhtikesäkuussa ,8 4,1 4,3 2,3 2,5 2,6 0 Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Pori Koko maa Lähde: Verohallinto Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen jaksotuksen vuoksi

12 Tilitettyjen kunnallisverojen muutos % Porissa ja verrokkikaupungeissa huhti-kesäkuussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Kaupunki Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% huhtikuu Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% toukokuu Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% kesäkuu Pori 1,6 3,5 3,1 Tampere 6,1 8,3 8,0 Oulu 6,4 8,7 8,4 Turku 5,5 7,7 7,4 Jyväskylä 1,5 3,5 3,1 Lahti 5,4 7,4 7,0 Kuopio 7,6 9,8 9,4 Lähde: Verohallinto

13 2011/1 2011/2 2011/3 2011/4 2011/5 2011/6 2011/7 2011/8 2011/9 2011/ / / /1 2012/2 2012/3 2012/4 2012/5 2012/6 2012/7 2012/8 2012/9 2012/ / / /1 2013/2 2013/3 2013/4 2013/5 2013/6 2013/7 2013/8 2013/9 2013/ / / /1 2014/2 2014/3 2014/4 2014/5 2014/6 Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset suurimmillaan toukokuussa Lähde: Verohallinto

14 Vanhojen asuntojen hintojen kehitys Porissa ja muissa suurissa kaupungeissa huhti-kesäkuussa vuonna 2014 Kaupunki Neliöhinta /m 2 Indeksi (2005=100) Muutos% ( /II neljännes) Helsinki ,6 2,5 Espoo-Kauniainen ,8 0,7 Vantaa ,9-0,1 Tampere ,9 1,4 Turku ,5 5,1 Pori ,1-0,6 Rauma ,5 1,4 Lappeenranta ,5 1,6 Kotka ,2 0,9 Kouvola ,6-2,3 Lahti ,8 0 Hämeenlinna ,7 0,9 Kuopio ,5 2,5 Jyväskylä ,3-0,9 Vaasa ,4-0,2 Seinäjoki ,7-1,8 Kokkola ,3 0,7 Joensuu ,9 1,5 Oulu ,9-0,2 Kajaani ,4-4,5 Hintojen muutos-% indeksoituna on ollut suurin Turussa ja pienin Kajaanissa edellisen vuoden ajanjaksoon verrattuna Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asuntojen hintaindeksi

15 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta Porissa yritysten nettoperustanta (aloittaneet lopettaneet) on 899 yritystä vuosina eli keskimäärin noin 100 yritystä vuodessa

16 Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain Porin yrityskanta (toimivien yritysten määrä kasvanut 749 yrityksellä vuosien välisenä aikana: yrityskannan muutos noin viidennes (18,6 muutos%) Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta

17 Kuva: Toni Mailanen Työpaikka- ja työllisyyskehitys

18 Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot Porin seudulla oli 8:nneksi eniten työpaikkoja kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun työpaikkojen määrä kasvoi noin työpaikalla vuosien välisenä aikana. Porin seudun työpaikkojen kasvu perustui käytännössä Porin työpaikkojen määrän kasvuun, sillä seudun kaikkien muiden kuntien pl. Ulvila työpaikkojen määrä vähentyi vuosina Porin seudun työpaikkojen määrän suhteellinen muutos oli toiseksi alhaisin suurten kaupunkiseutujen joukossa. Työpaikkojen määrä lisääntyi suhteessa asukaslukuun eniten Kuopion seudulla vuosina Satakunnan työttömyysaste 12,9 % oli viidenneksi alhaisin kaikkien 15 Elykeskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli Pohjanmaalla (8,8 %), Uudellamaalla (10,7 %), Etelä-Pohjanmaalla (9,6 %) ja Pohjois-Savossa (12,8 %). Varsinais- Suomen työttömyysaste (13,1 %) oli hieman Satakuntaa korkeampi Porissa oli yhteensä työtöntä työnhakijaa henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien kesäkuun lopussa. Työttömien määrä lisääntyi 535 henkilöllä (muutos 9,9 %) kesäkuun loppuun 2013 verrattuna. Porin työttömyysaste oli 15,2 % kesäkuun lopussa Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 14,6 % tammi-kesäkuussa Porin työttömyysaste oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo (12,9 %) tammi-kesäkuussa Porin työttömyysaste oli 25 suurimman kaupungin joukossa sijalla 17. Kymmenestä suurimmasta kaupungista Poria alhaisempi työttömyysaste oli vain pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo ja Vantaa) ja Kuopiossa.

19 Työpaikkojen määrä suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2011 Joensuun Seinäjoen Saimaan Vaasan Porin Kuopion Lahden Jyväskylän Oulun Turun Tampereen Helsingin Porin seudulla 8:nneksi eniten työpaikkoja kaikkien 70 seutukunnan joukossa Suurilla kaupunkiseuduilla 70 % kaikista työpaikoista Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

20 Työpaikkojen määrän muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina Saimaan Porin Lahden Joensuun Seinäjoen Työpaikkojen määrä lisääntyi Porin seudulla noin 1500:lla Vaasan 4151 Turun 5100 Jyväskylän Kuopion Oulun Tampereen Helsingin suurimman kaupunkiseudun työpaikkalisäys yhteensä noin työpaikkaa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

21 Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina Saimaan 1,6 Porin Lahden Turun Joensuun 2,7 2,8 3,7 4,4 Porin seudulla työpaikkojen määrä kasvoi vain Porissa ja Ulvilassa Helsingin 6,3 Seinäjoen 7,3 Tampereen 7,6 Vaasan Oulun Jyväskylän Kuopion 8 8,3 8,6 12 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteessa eniten Kuopion seudulla vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

22 Teollisuuden henkilöstön määrän muutos 25 suurimmassa kaupungissa vuosina Teollisuuden henkilöstön määrä lisääntyi vain viidessä kaupungissa vuosina Helsinki Oulu Salo Lahti Turku Kouvola Tampere Jyväskylä Kotka Lohja -941 Lappeenranta -728 Joensuu -577 Porvoo -529 Pori -452 Mikkeli -445 Hyvinkää Hämeenlinna Nurmijärvi -143 Espoo Kuopio -60 Seinäjoki Rovaniemi Kokkola Vantaa Vaasa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

23 Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina Pori 25 suurinta Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,7 %-yksikköä korkeampi vuonna 2014 Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

24 Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa tammi-kesäkuussa 2014 Kotka Lahti Jyväskylä Tampere Joensuu Oulu Rovaniemi Salo Turku Pori Kouvola Lappeenranta Kuopio Hämeenlinna Helsinki Vantaa Seinäjoki Vaasa Porvoo Espoo 8,6 9,6 9,4 11,8 11,2 10,5 10,4 10,3 17,3 16,6 16,3 15,9 15,8 15,6 15,5 15,3 14,6 14,2 14,2 18,2 Porin työttömyysaste 20 suurimman kaupungin keskitasoa Työttömyysaste alhaisin pääkaupunkiseudulla, Vaasassa ja Seinäjoella Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

25 Porin työttömyysaste (%) (vuosikeskiarvot) Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A ,4 14,6 14,1 13,8 12,5 12,6 12,6 12,4 12,3 11,1 Työttömyysaste on heikentynyt niin Porissa kuin koko maassa vuosien tasolle Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

26 Työttömien työnhakijoiden määrä Porin työttömien työnhakijoiden määrä vuosina (vuosikeskiarvot) Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A Vuosi Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus Työttömien määrä on noussut asteittain vuodesta 2011 lähtien

27 Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä on kasvanut hyppäyksittäin korkeammalle tasolle vuosina Lähde: TEM, Satakunnan ELY-keskus

28 Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lähde: TEM, Satakunnan ELY-keskus Nuorten työttömien määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain ja siirtymät nopeampia kuin muilla työttömillä työnhakijoilla: nuorten työttömien määrä ei ole kasvanut vuoden 2014 aikana edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

29 Kuva: Toni Mailanen Väestökehitys

30 Väestökehityksen keskeiset nostot Porin seudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun väkiluku oli henkilöä heinäkuun lopussa Porin seudun väkiluku vähentyi noin tuhannella henkilöllä vuosina Porin seudun suhteellinen väestömuutos oli toiseksi alhaisin suurten ja keskisuurten seutujen joukossa vuosina Pori on ainoa seudun kunnista, jonka väestö on kasvuuralla. Porissa asui henkilöä heinäkuun lopussa Vuonna 2014 toisen neljänneksen aikana syntyneiden enemmyys oli -53 henkilöä (-15 hlöä huhti-kesäkuussa 2013 ), kuntien välinen nettomuutto -71 henkilöä (+32 hlöä 2013) ja nettosiirtolaisuus +22 henkilöä (42 henkilöä 2013). Porin väestönvähennys oli -102 henkilöä vuoden 2014 toisen neljänneksen aikana: vuonna 2013 Pori sai vastaavana ajankohtana +59 hlöä väestönlisäystä Pori on saanut muuttovoittoa henkilöä välisenä aikana. Muuttovoitto jakautuu melko tasaisesti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen ja siirtolaisuuteen. Pori on saanut kaikkien 320 kunnan joukossa 15. eniten muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina Nuorista vuotiaista sai muuttovoittoa ainoastaan 27 kuntaa vuosina Pori sai nuorista 12. eniten muuttovoittoa ko. aikana kaikkien kuntien joukossa. Porin seudulla ulkomaalaisten kansalaisten osuus oli 1,7 % vuoden 2013 lopussa. Ulkomaalaisten osuus oli toiseksi alhaisin suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukossa. Porin seutua alhaisempi osuus oli vain Seinäjoen seudulla (1,5 %)

31 Suurten kaupunkiseutujen väkiluku Vaasan Joensuun Seinäjoen Saimaan Porin kaupunkiseudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä Kuopion Porin Jyväskylän Lahden Oulun Turun Tampereen Helsingin suurimmalla kaupunkisedulla asuu 65,8 % suomalaisista Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

32 Suurten kaupunkiseutujen väestömuutos (abs.) vuosina Saimaan Porin Joensuun Kuopion Porin seudun työpaikkojen määrä vähentyi 1 000:lla vuosina Lahden 5972 Seinäjoen 6262 Vaasan 6459 Jyväskylän Turun Oulun Tampereen Helsingin suurimmalla seudulla työpaikkojen määrä lisääntyi noin :lla Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

33 Suurten kaupunkiseutujen suhteellinen väestömuutos (muutos %) vuosina Saimaan Porin Joensuun Lahden -0,9-0,7 2,9 3 Porin seudun väestö vähentyi -0,7 % vuosina Kuopion 4,4 Seinäjoen Turun 4,9 5,2 Vaasan Jyväskylän Helsingin Tampereen 6,5 7,6 8,5 8,8 Väestö kasvoi suhteessa eniten Oulun, Tampereen ja Helsingin seuduilla Oulun 11, Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

34 Kuntien välinen nettomuutto vuosina kuntaa sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina Pori sai 15:nneksi eniten muuttovoittoa 320 kunnan joukossa vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

35 TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli asukkaan kunnat vuosina Yli asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä kuntaa (25) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina Helsingin muuttovoitto oli määrällisesti ylivoimaisesti suurin. Yli 2000 henkilön muuttovoiton saivat Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio Yli 1000 tuhannen henkilön muuttovoiton saivat em. lisäksi Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Espoo Pori sai muuttovoittoa yhteensä 635 henkilöä muista Suomen kunnista. Yli asukkaan kaupungeista suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-1126), Kotka (-1023) ja Salo (-898). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014

36 Nuorten vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina v v. Rovaniemi Vantaa Lappeenranta Pori Espoo Seinäjoki Lahti Vaasa Joensuu Kuopio Oulu Jyväskylä Turku Tampere Pori sai nuorista muuttovoittoa yhteensä 689 henkilöä vuosina Nuorista vuotiaista sai muuttovoittoa 31 kuntaa vuosina Nuorista vuotiaista sai muuttovoittoa ainoastaan 24 kuntaa vuosina Helsinki Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014

37 Porin väestönkehitys toisella neljänneksellä vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto II/2010 II/2011 II/2012 II/2013 II/ Porin väestönkehitys oli vuoden 2014 toisella neljänneksellä negatiivisempi kuin kertaakaan vuoden 2010 jälkeen Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

38 2010/6 2011/6 2012/6 2013/6 2014/6 Luonnollinen väestönlisäys kuukausittain Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Porin luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys miinus kuolleisuus) oli -53 henkilöä vuoden 2014 toisella neljänneksellä: luku oli negatiivisempi kuin aikaisemmin toisella neljänneksellä vuoden 2010 jälkeen

39 2010/6 2011/6 2012/6 2013/6 2014/6 Kuntien välinen nettomuutto kuukausittain Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Pori sai muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä -71 henkilöä vuoden 2014 toisella neljänneksellä: luku oli negatiivisempi kuin aikaisemmin toisella neljänneksellä vuoden 2010 jälkeen

40 Nettosiirtolaisuus kuukausittain Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Pori sai muuttovoittoa nettomaahanmuutosta 22 henkilöä vuoden 2014 toisella neljänneksellä

41 Ulkomaan kansalaisten osuus (%) suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2013 Seinäjoen Porin Kuopion Oulun Joensuun 1,5 1,7 1,9 2,1 2,2 Porin seudulla ulkomaalaisten osuus väestöstä toiseksi alhaisin suurten seutujen joukossa Jyväskylän 2,3 Tampereen 3 Lahden 3,1 Saimaan 3,6 Koko maa Turun Vaasan Helsingin 3,8 4,1 4,5 7,5 Ulkomaalaisten osuus korkein Helsingin, Vaasan ja Turun seuduilla Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

42 Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys

43 Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin. Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noin vuotta jäljessä vanhojen korkeakoulukaupunkien kehitystä. Porin seudun kehitys on samankaltainen kuin muilla yliopistokeskusseuduilla. Porin yliopistokeskuksessa suoritettiin 870 akateemista tutkintoa vuosien välisenä aikana. Porin yliopistokeskuksen alueellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden luvut olivat erittäin hyvät. Tutkinnon suorittaneista oli enemmän kuin neljä viidestä työllisiä vuoden 2012 lopussa. Tutkinnon suorittaneista joka kolmas jäi valmistumisen jälkeen Poriin ja lähes joka toinen Satakuntaan. Uusimaa oli kolmanneksi vetovoimaisin alue Porin yliopistokeskuksen valmistuneiden näkökulmasta: joka viidennen tutkinnon suorittaneen asuinpaikka oli Uusimaa valmistumisen jälkeen. Joka kymmenennen tutkinnon suorittaneen asuinpaikka oli joko Varsinais-Suomi tai Pirkanmaa valmistumisen jälkeen. Muiden maakuntien osuus oli marginaalinen. Porin seudun osaamisrakenteen myöhemmin alkanut kehitys ilmenee tutkimus- ja tuotekehitysmenojen keskimääräistä alhaisempana määränä asukasta kohden. Porin seudun tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä asukasta kohden oli toiseksi alhaisin Seinäjoen seudun jälkeen. Suurten yliopistojen merkitys ilmenee esimerkiksi siinä, että esimerkiksi Oulun seudun T&K-menot asukasta kohden ovat lähes 10 kertaa suuremmat kuin Porin seudulla. Toisaalta jos tarkastellaan vain yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenoja ilman korkeakouluja, niin Porin seudun T&K menot nousevat keskimääräiselle tasolla suurten kaupunkiseutujen joukossa.

44 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden* osuus suurilla kaupunkiseuduilla vuonna 2012 Porin 36,4 Joensuun 37,1 Saimaan 37,8 Seinäjoen 38 Lahden Kuopion Koko maa Jyväskylän Turun 38,4 41,4 41,8 43,1 43,4 Porin seudun korkea-asteen osuus on noin vuotta jäljessä vanhoja korkeakoulukaupunkeja Vaasan 43,5 Oulun 44,4 Tampereen 44,4 Helsingin 52, Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

45 Porin yliopistokeskuksesta akateemisen tutkinnon vuosina suorittaneiden (N=870) sijoittuminen pääasiallisen toiminnan mukaan vuoden 2012 lopussa Työttömät 7 % Opiskelijat 8 % Muut 4 % Porin yliopistokeskuksessa suoritettiin yhteensä 870 akateemista tutkintoa vuosina Työlliset 81 % Neljä viidestä Yliopistokeskuksessa tutkinnon suorittaneesta oli työllisiä tai opiskelijoita valmistumisen jälkeen Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri 2012, väestötilastot 2013

46 Porin yliopistokeskuksesta akateemisen tutkinnon vuosina suorittaneiden (N=870) sijoittuminen alueittain vuoden 2012 lopussa Muut maakunnat 8,1 % Pori 33,6 % Tutkinnon suoritneista jäi valmistumisen jälkeen joka kolmas Poriin ja lähes joka toinen Satakuntaan Uusimaa 21,4 % Varsinais- Suomi 12,5 % Pirkanmaa 10,8 % Muu Satakunta 13,6 % Joka viidennen valmistuneen asuinpaikka oli valmistumisen jälkeen Uusimaa Lähde: Tilastokeskus, tutkintorekisteri 2012, väestötilastot 2013

47 Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä suurilla kaupunkiseuduilla asukasta kohden vuonna 2012 Seinäjoen Porin Lahden Joensuun Porin seudun T&-menojen määrä asukasta kohden alhainen kuten muillakin yliopistokeskusseuduilla Lappeenrannan 847 Kuopion 905 Jyväskylän 1108 Turun Vaasan Helsingin Tampereen Oulun Oulun, Tampereen ja Helsingin seutujen T&K menojen osuus korkein Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitysmenot

48 Kuva: Kalle Aaltonen Kuva: Toni Mailanen Kiitos!