Timo Huhtikuu 2019

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Timo Huhtikuu 2019"

Aki Jääskeläinen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Timo Huhtikuu 2019

2 Koulutus ja osaamisrakenne Alue- ja väestökehitys LIIKENNE- JÄRJESTELMÄ (infra, väylät, investoinnit, yhteydet, saavutettavuus) Työllisyysja työpaikkakehitys

3 ALUSTUKSEN YDINVIESTIT 1. Liikennekäytävien ja sujuvien liikenneyhteyksien merkitys kasvaa alue- ja väestönkehityksessä 2. Tulevassa alue- ja väestökehityksessä korostuu niin sanottu tunnin Suomi ajattelu

Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS, NOPEAT JA SUJUVAT YHTEYDET 3.

4 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS, NOPEAT JA SUJUVAT YHTEYDET 3. Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) 4. Väestöllinen eli demografinen muutos 5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 6. Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys 7. Globaali ja lokaali monipaikkaisuus 8. Digitalisaatio 9. Villit kortit

5 MITÄ ALUE- JA VÄESTÖN- KEHITYKSESSÄ TAPAHTUU NYT? (1) Alue- ja väestörakennetta muovaa samanaikaisesti keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys (2) Alueellinen eriytyminen ja alueiden välinen kilpailu on lisääntynyt ja lisääntyy - kaikilla aluetasoilla (3) Useilla alueilla on vahva positiivinen rakennemuutos talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta samanaikaisesti negatiivinen rakennemuutos väestönkehityksessä ja vetovoimassa (5) Asuntomarkkinoiden isojako ja kaupunkiseutujen uusjako voimistunut 2010-luvun kuluessa (6) Kaupungistumiset korostuvat kaikilla aluetasoilla

6 TUNNIN SUOMI -uuden aluekehityksen kaava? 1tunti 100 kilometriä asukasta

7 Saavutettavuus ja sujuvat yhteydet korostuvat kaikessa Karttaan on kuvattu 21 kaupunkiseudun ajoaikaetäisyydet 30 ja 60 minuutin vyöhykkeellä seutujen keskuskaupungeista ulospäin. Vaasa-Joensuu linjan etäläpuolella lähes koko maa on yhden tunnin ajoaikaetäisyysvyöhykkeen sisällä. Lähde: Tilastokeskus; ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018 Analyysi: Timo Aro 2018

Oulu Maakunnista (suur)työssäkäyntialueisiin Kuopio Kartassa on kuvattu viiden kasvukeskuksen saavutettavuusalueita kolmella ajoaikaetäisyydellä: 60, 90 ja 120 minuutin.

8 Oulu Maakunnista (suur)työssäkäyntialueisiin Kuopio Kartassa on kuvattu viiden kasvukeskuksen saavutettavuusalueita kolmella ajoaikaetäisyydellä: 60, 90 ja 120 minuutin. Helsingin, Tampereen ja Turun saavutettavuusalueiden yhteinen rajapinta on 90 minuutin vyöhykkeellä. Kuopion ja Oulun yhteinen rajapinta on 120 minuutin vyöhyk-keellä Tampere Turku Helsinki

Kajaani Jyväskylä Iisalmi Kuopio Varkaus Savonlinna Joensuu Kuopion vaikutusalue ulottuu kuuden maakunnan alueelle Karttaan on kuvattu Kuopion saavutettavuus- tai vaikutus-alue 60, 90 ja 120 minuutin

9 Kajaani Jyväskylä Iisalmi Kuopio Varkaus Savonlinna Joensuu Kuopion vaikutusalue ulottuu kuuden maakunnan alueelle Karttaan on kuvattu Kuopion saavutettavuus- tai vaikutus-alue 60, 90 ja 120 minuutin ajoaikaetäisyydellä. Kuopion tunnin vyöhyke ulottuu pohjoisessa Iisalmeen ja etelässä Varkauteen. Kuopion tunnin vyöhykkeellä asuu noin asukasta, joista kaksi kolmesta on työikäistä väestöä (15-64 vuotiaita). Kuopion kahden tunnin vyöhykkeellä asuu yhteensä asukasta. Mikkeli

10 Missä kasvua, siellä sujuvat yhteydet ja korkeakouluja

Missä kasvua, siellä sujuvat yhteydet ja korkeakouluja Kartassa on kuvattu kolme tasoa päällekkäin: muuttovoittoiset alueet, tärkeimmät maantie- ja ratayhteydet ja korkeakoulujen pääkampusten

11 Missä kasvua, siellä sujuvat yhteydet ja korkeakouluja Kartassa on kuvattu kolme tasoa päällekkäin: muuttovoittoiset alueet, tärkeimmät maantie- ja ratayhteydet ja korkeakoulujen pääkampusten sijaintipaikkakunnat. 12 eniten muuttovoittoa saanutta aluetta sijaitsee sekä pääliikenneväylien solmupisteessä että ovat korkeakoulujen sijaintipaikkakuntia Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Kartta ja graafi: Timo Widbom 2017

Väestönlisäys kunnittain vuosina 2015-2018 TOP 20 eniten väestönlisäystä TOP 20 eniten väestön vähennystä Helsinki 29606 Espoo 18547 Vantaa 17634 Tampere 12504 Turku 7871 Oulu 7867 Jyväskylä 5726

12 Väestönlisäys kunnittain vuosina TOP 20 eniten väestönlisäystä TOP 20 eniten väestön vähennystä Helsinki Espoo Vantaa Tampere Turku 7871 Oulu 7867 Jyväskylä 5726 Järvenpää 3033 Kuopio 2558 Seinäjoki 2463 Joensuu 1648 Sipoo 1602 Rovaniemi 1439 Lahti 1355 Kaarina 1321 Kangasala 1227 Nurmijärvi 1100 Kirkkonummi 1068 Kempele 1036 Kerava 1003 Mikkeli -746 Hamina -751 Kajaani -783 Heinola -794 Kauhava -874 Kemi -891 Pori -991 Lieksa Varkaus Äänekoski Raasepori Pieksämäki Imatra Kurikka Jämsä Lohja Kotka Salo Savonlinna Kouvola -3172

13 Pääteiden ja väestönkasvun välinen yhteys Väestönlisäys oli kunnittain positiivinen 66 kunnassa ja negatiivinen 245 kunnassa vuosina Kartassa on sinisen sävyillä väestönlisäystä saaneet kunnat. Punainen viiva kuvaa olemassa olevaa valta- tai päätieverkostoa

14 Rataverkoston ja väestönkasvun välinen yhteys Väestönlisäys oli kunnittain positiivinen 66 kunnassa ja negatiivinen 245 kunnassa vuosina Kartassa on sinisen sävyillä väestönlisäystä saaneet kunnat. Musta viiva kuvaa olemassa olevaa henkilö- ja tavaraliikenteen rata-verkostoa

Itäradan läntisen osan 30 + 30 kilometrin käytävä ja väestönmuutos 5 x 5 kilometrin ruuduissa vuosina 2015-2017 Itäradan läntisen 30 + 30

Käytävän väkiluku kasvoi yhteensä noin 187 000 henkilöllä vuosina 2005-2017.

15 Itäradan läntisen osan kilometrin käytävä ja väestönmuutos 5 x 5 kilometrin ruuduissa vuosina Itäradan läntisen kilometrin käytävän alueella asui noin asukasta vuonna Käytävän väkiluku kasvoi yhteensä noin henkilöllä vuosina Kasvu keskittyi vahvasti Helsingin ja Lahden väliselle alueelle, Kuopion ydinkaupunkiseudulle sekä Mikkelin, Iisalmen ja Kajaanin välittö-mään läheisyyteen. Joka kolmas (34,6 %) käytävän alueella oleva ruutu oli kasvava eli väestö kasvoi ko. alueella vuosien välisenä aikana

Nopeat itäradat yksi elinehto tulevalle kehitykselle Karttaan on kuvattu nopein arkipäivän aikaetäisyys minuutteina Helsinkiin eri asemapaikkakunnilta helmikuussa 2019.

16 Nopeat itäradat yksi elinehto tulevalle kehitykselle Karttaan on kuvattu nopein arkipäivän aikaetäisyys minuutteina Helsinkiin eri asemapaikkakunnilta helmikuussa Kartan värit kuvaavat aikaetäisyysvyöhykkeitä. Laajan aluekehittämisen näkökulmasta nopeammat ja sujuvammat yhteydet Helsinkiin enemmän kuin alueellinen kilpailukykytekijä

17 ITÄRATOJA PUOLTAVAT PERUSTELUT ITÄ- JA KAAKKOIS-SUOMEN SEKÄ KOKO MAAN NÄKÖKULMASTA 1. Saavutettavuuden parantaminen ja parantuminen on Itä-Suomen elinehto 2. Itä- ja Kaakkois-Suomen erityispiirteet, mahdollisuudet ja vahvuudet tuottavat lisäarvoa koko maalle 3. Itä- ja Kaakkois-Suomi ovat portteja Venäjän, Pietarin ja Pietarin metropolialueen läheisyyden, mahdollisuuksien ja potentiaalin hyödyntämiseen 4. Itä- ja Kaakkois-Suomen sekä Venäjältä ja Kiinasta tulevien tavara- ja transitiovirtojen edistäminen hyödyttää koko maata 5. Ilmastomuutoksen torjunta tarvitsee myös idässä raideliikenteen kehittämistä 6. Alueellisesti tasavertainen kehitys koskee kaikkia alueita

ITÄRATOJA PUOLTAVAT PERUSTELUT ALUEEN KEHITTÄMISEN KANNALTA 1. Fyysisen ja toiminnallisen yhteyden, vuorovaikutuksen ja kiinnittymisen syventäminen pääkaupunkiseudulle, Etelä-Suomeen ja Pietariin 2.

18 ITÄRATOJA PUOLTAVAT PERUSTELUT ALUEEN KEHITTÄMISEN KANNALTA 1. Fyysisen ja toiminnallisen yhteyden, vuorovaikutuksen ja kiinnittymisen syventäminen pääkaupunkiseudulle, Etelä-Suomeen ja Pietariin 2. Kerava-Lahti oikoradasta saatujen hyötyjen tunnistaminen ja hyödyntäminen Itäratojen kokonaisvaltaisessa kehittämistyössä 3. Itäratojen alueella olevien työssäkäyntialueiden laajenemisen ja kasvun tukeminen 4. Itäratojen varrella olevien keskittymien ja solmupisteiden vahvistaminen ja niiden kasvukehän laajentaminen 5. Liikenne- ja kasvukäytäväkehityksen sekä vyöhykkeisyyden mahdollistaminen

KUUSI NOSTOA PYHÄSTÄ YHTEYDESTÄ TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA 1. Liikenneverkolla, -yhteyksillä ja -investoinneilla on vahva yhteys laajaan aluekehitykseen 2.

19 KUUSI NOSTOA PYHÄSTÄ YHTEYDESTÄ TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA 1. Liikenneverkolla, -yhteyksillä ja -investoinneilla on vahva yhteys laajaan aluekehitykseen 2. Liikenneinvestoinneilla ja -infralla on useita myönteisiä stimulointi- ja sykäysvaikutuksia muuhun alueen kehitykseen ja kehittämiseen 3. Saavutettavuuden parantaminen ja parantuminen ovat elinehtoja muille myönteisille kerrannaisvaikutuksille 4. Alueliikkuvuuden (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) ja saavutettavuuden välillä on vahva keskinäisriippuvuus 5. Painopisteen siirto liikennekäytävästä kasvukäytävään ja vyöhykkeisyyteen sekä radan varrella olevien keskittymien toiminnallinen kiinnittyminen 6. Liikennehankkeiden yhteiskunnallista ja alueellista vaikuttavuutta ja hyötyjä on tutkimusten perusteella vaikea osoittaa aukottomasti

Mistä on menestyvät alueet tehty? 1. ALUEEN RIITTÄVÄ KOKO JA RIITTÄVÄ VÄESTÖNTIHEYS Kaupunkiseudun tai 60 minuutin aikaetäisyydellä olevan vaikutusalueen koko vähintään 100 000-200 000 asukasta.

3. TIETO- JA OSAAMISKESKITTYMIÄ Korkeakoulujen olemassaolo alueella sekä toimialarakenteen osaamis-ja tietointensiivisyys 4.

20 Mistä on menestyvät alueet tehty? 1. ALUEEN RIITTÄVÄ KOKO JA RIITTÄVÄ VÄESTÖNTIHEYS Kaupunkiseudun tai 60 minuutin aikaetäisyydellä olevan vaikutusalueen koko vähintään asukasta. Väestötiheyden yhteys muuhun alueen kehittämiseen, kasvuun ja tuottavuuteen. 2. KASVAVA ALUE Alue on kasvun osatekijöiden suhteen positiivisella kasvukehällä, usean kasvun osatekijän polkuriippuvuus. 3. TIETO- JA OSAAMISKESKITTYMIÄ Korkeakoulujen olemassaolo alueella sekä toimialarakenteen osaamis-ja tietointensiivisyys 4. HYVÄ SAAVUTETTAVUUS Sujuvat ja nopeat yhteydet, sijainti liikenne- ja kasvukäytävien varrella tai solmupisteessä sekä hyvä ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 5. PEHMEÄÄ VETO- JA PITOVOIMAA Paikan laatuun liittyvät veto- ja pitovoimatekijät, jotka tekevät paikasta sekä kiinnostavan, houkuttelevan ja vetovoimaisen ulkopuolisten näkökulmasta että saavat alueen toimijat jäämään ja viihtymään alueella. 6. KIRKAS MAINEKUVA Erottuva, kiinnostava, houkutteleva, vetovoimainen jne. ulkoinen kuva, joka saa aikaa kävijä- tai vierailijavirtoja ja herättää tunteita 7. TAHTO JA LUOTTAMUS Alueen halu ja kyky edistää yhteisiä tavoitteita, yhteinen tekeminen päämäärien saavuttamiseksi, positiivinen yhteinen retoriikka sekä alueen toimijoiden välinen keskinäinen luottamus 8. VILLIT KORTIT Paikallinen/alueellinen vahvuus tai jokin erityispiirre, jossa on potentiaalia ja josta voi kasvaa ajan mittaan suurta ja merkittävää

21 6 TÄRKEINTÄ ALUEEN MENESTYSTÄ SELITTÄVÄÄ TEKIJÄÄ 01 VÄESTÖNTIHEYS 02 YRITYKSET JA YRITTÄJÄT 03 (KORKEA)KOULUT 04 (RAUTA)TIET 05 LUONTO 06 IHMISET, IHMISET JA IHMISET.

22 K I I T O MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Samankaltaiset tiedostot

LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS

LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS Kuva: Juhana Konttinen Timo Aro @timoaro Tammikuu 2019 Aluekehityksen isot muutostrendit 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. Liikenne ja saavutettavuus,