KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN TULEVAISUUS?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN TULEVAISUUS?"

Transkriptio

1 KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN TULEVAISUUS? Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto Helmikuu 2017

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.C21 kaupunkien ja kau- 1. c punkiseutujen kansallinen merkitys 2.Kaupunkiseutujen välinen toiminallinen yhteys ja keskinäisriippuvuus

3 näkökulmaa kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksen ymmärryksen lisäämiseksi

4 Kaupunkiseutujen erityispiirteiden tunnistaminen ja tunnustaminen! Jos ei ymmärretä sitä, miksi kaupunkiseudut ovat erilaisia, mikään uudistus ei voi toteutua. Pahimmillaan tasapäistäminen tarkoittaa sitä, ettei missään ei synny globaalisti kilpailukykyisiä malleja - Jenni Airaksinen -

5 Kaupunkiseutujen erilaisten todellisuuksien tunnistaminen tunnustaminen! Nyt tyypillisin helsinkiläinen on 26-vuotias korkeasti koulutettu nuori nainen, joka elää kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Hän ei omista autoa, pyöräilee paikasta toiseen, matkustelee paljon ja haluaa elää arkeaan ekologisesti. Hän osaa käyttää uusia digitaalisia palveluita ja myös vaatii elämäntapaansa edistäviä palveluita ja tuotteita - Maarit Vuorela, Ramboll -

6 Hallittu varautuminen kaupunkien ja kaupunkiseutujen tulevaan kasvuun Meillä on jo nyt erittäin tiheästi asutettuja ja lähes autioita alueita, joilla olemme puskeneet samalla politiikalla eteenpäin. Emme voi jatkaa niin, kun ihmiset muuttavat Helsinkiin, Osloon ja Tukholmaan. Tarvitsemme eri politiikan urbaaneille alueille kuin muihin osiin maita. - Kjell A. Nordström -

7 VANHAN MAAILMAN ALUERAKENNE Hallinnolliset aluejaot Rajat Hallintolähtöisyys Kilometrietäisyys/matkaetäisyys Organisaatiot ja hierarkiat Top Down mallit Vahva valtio Hallinto-ohjaus Ohjelmallisuus TASAPÄISTÄMINEN? UUDEN MAAILMAN ALUERAKENNE Toiminnalliset aluejaot, vyöhykkeet Rajattomuus, mosaiikkimaisuus Toimijalähtöisyys Minuuttietäisyys/aikaetäisyys Ihmiset, toimijat ja verkostot Bottom Up mallit Vahvat kaupungit Itseohjautuvuus Sopimuksellisuus UUSI POTENTIAALI?

8 C21 1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallinen merkitys

9 C21 KAUPUNKIEN KAUPUNKISEUDUT (19) JA MUUT SEUDUT (51) Metropolialue >1,5 miljoonaa: Helsingin seutu (1) Suuret kaupunkiseudut > : Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) Suuret keskisuuret kaupunkiseudut > : Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Porin, Seinäjoen, Joensuun ja Vaasan seudut (7) Keskisuuret kaupunkiseudut > : Hämeenlinnan, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotka-Haminan, Mikkelin, Rovaniemen, Salon ja Porvoon seudut (8) Muut kaupunkiseudut: Pienet kaupunkiseudut seutukaupunkien ympärillä (T51)

10 C21 KAUPUNKISEUTUJEN TUNNUSLUKUJA METROPOLIALUE (1) - Väestöstä 27,6 % - Työpaikoista 32,3 % - Arvonlisäyksestä 37,0 % - Akateemisista 44,0 % - Uusista asunnoista 38,7 % -Vieraskielisistä 54,0 % SUURET KAUPUNKISEUDUT (3) - Väestöstä 17,6 % - Työpaikoista 17,6 % - Arvonlisäyksestä 16,6 % - Akateemisista 21,0 % - Uusista asunnoista 21,4 % - Vieraskielisistä 14,9 % SUURET KESKISUURET KAUPUNKISEUDUT (7) - Väestöstä 18,4 % - Työpaikoista 17,7 % - Arvonlisäyksestä 16,1 % - Akateemisista 15,0 % - Uusista asunnoista 21,0 % - Vieraskielisistä 11,0 % KESKISUURET KAUPUNKISEUDUT (8) - Väestöstä 11,3 % - Työpaikoista 10,3 % - Arvonlisäyksestä 10,0 % - Akateemisista 8,0 % - Uusista asunnoista 7,4 % - Vieraskielisistä 8,8 %

11 C21 KAUPUNKISEUDUT 74,9 % väestöstä ,9 % työpaikoista ,7 % arvonlisäyksestä ,0 % akateemisista ,5 % uusista asunnoista ,7 % vieraskielisistä 2016

12 VÄESTÖMUUTOS (%) 10 X 10 KILOMETRIN RUUDUKOSSA VUOSINA PUNAISET punaisissa ruuduissa väestö on kasvanut vuosina SINISET sinisissä ruuduissa väestö on vähentynyt vuosina KASVUVYÖ- HYKKEET Toiminnalliset kasvukäytävät ja vyöhykkeet rajattu karttaan liikkuvien ympyröiden sisälle. Vyöhykkeistyminen on nähtävissä erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla Lähde: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 2017 Kartta: SYKE

13 C21 2. Kaupunkiseutujen välinen toiminnallinen yhteys ja keskinäisriippuvuus

14 KAUPUNKISEUTUJA YHDISTÄVÄT KASVUKÄY- TÄVÄT JA NIIDEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS ALUEELLINEN VUOROVAIKUTUS ihmisten ja yritysten liikkuvuus, asiointi, toiminta, kontaktit jne. eivät perustu hallinnollisiin alueisiin, vaan alueiden ja paikkojen toiminnalliseen vuorovaikutukseen KASVUVYÖHYK- KEET muodostuvat keskuksista, alakeskuksista ja toiminnallisista alueista, jotka liikenneväylien kautta yhdistyvät toisiinsa. Sitoo yhteen kaupunkialueet ja kaupunkien läheisen maaseudun SOLMUPISTEET asumisen, osaamisen, tuotannon, liikenteen, palveluiden jne. paikallisia, alueellisia ja kansallisia keskittymiä Lähde: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 2017 Kartta: SYKE

15 KAUPUNKIALUEIDEN KASVU JA LAAJENE- MINEN ON JATKUNUT VUOSIKYMMENIEN AJAN kaupunkialueiden kasvu vuosina Kaupungin läheinen maaseutu vuosina Henkilöä kaupunkialueille joka ainoa päivä lähtien +85,5 henkilöä kaupunkialueille joka ainoa päivä lähtien

16 TUNNIN VYÖHYKKEET ALUEKEHITYKSEN PERUSTAKSI KEINOTEKOISTEN HALLIN- NOLLISTEN RAJOJEN SIJAAN!

17 C21 KAUPUNKISEUTUJEN TOIMINNALLISET TUNNIN VYÖHYKKEET minuutin ajoaikaetäisyysvyöhykkeet C21 kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla VAASA- JOENSUU linjan eteläpuoli lähes kokonaisuudessaan yhtenäistä tunnin vyöhykettä asukasta asuu 30 minuutin ajoaikaetäisyydellä Tampereelta työpaikkaa sijaitsee 30 minuutin ajoaikaetäisyydellä Tampereelta Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2018

18 TAAJAMIEN VÄLISEN TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VUOSINA HELSINKI SORMIMALLI Työssäkäyntivirrat Tampereen, Lahden ja Porvoon välillä kasvaneet sekä virrat Helsingin keskustaajaman sisällä LOUNAIS- SUOMI Työssäkäyntivirrat Turun, Salon, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin välillä sekä tkalueiden sisällä TAMPERE Työssäkäyntivirrat Tampereelta Hämeenlinnaan, Helsinkiin ja Jyväskylään sekä tk-alueen sisällä VAASA-SEINÄ- JOKI Työssäkäyntivirrat Vaasan ja Seinäjoen välillä sekä tk-alueiden sisällä OULU Työssäkäyntivirrat Oulusta Raaheen, Kemiin ja Rovaniemelle sekä tk-alueen sisällä Lähde: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 2017 Kartta: SYKE

19 HENKILÖLIIKENTEEN MATKAVIRRAT JA TAVARA- LIIKENTEEN KULJETUSVIRRAT VUONNA 2015 HENKILÖLIIKENNE Päärata Helsinki-Tampere-Seinäjoki- Vaasa-Kokkola ja Oulu Helsinki-Lahti-Kouvola Helsinki-Turku TAVARALIIKENNE Kouvola-Lappeenranta-Imatra, Kouvola-Kotka Kokkola-Oulu Kajaani-Oulu Jyväskylä-Tampere-Rauma/Pori Lähde ja kartta: Liikennevirasto

20 MAANTIELIIKENTEEN LIIKENNEVIRRAT VALTA-, KANTA- JA SEUTUTEILLÄ VUOSINA MUUT PÄÄVÄY- VUOROKAUSI- LIIKENNE KES- KIMÄÄRIN HELSINKI SORMIMALLI Helsinki-Tampere Helsinki-Turku Helsinki-Lahti Helsinki-Kotka LÄT Turku-Rauma-Pori Lahti-Kouvola Porvoo-Kouvola Kotka-Kouvola Lappeenranta-Imatra Tampere-Jyväskylä Jyväskylä-Äänekoski Varkaus-Kuopio-Iisalmi Oulu-Kemi-Tornio Lähde ja kartta: Liikennevirasto

21 case-esimerkkiä eri alueiden toiminnallisesta yhteydestä, kaupunkiseutujen välisistä käytävistä ja keskinäisriippuvuudesta

22 CASE-ESIMERKKI 1 KESKINÄISRIIPPUVUUDESTA: Lentorata ja tunnin junat pääradalle Vaasa Vihreä bufferi =30 km alue Sininen bufferi= 20 km alue Seinäjoki 1 tunti Jyväskylä 1 tunti Pori Tampere 1 tunti Hämeenlinna Lahti 1 tunti Turku 1 tunti 1 tunti Kotka Helsinki Helsinki-Vaasa -30 km käytävä Muut käytävät -20 km käytävä asukasta työpaikkaa asukasta työpaikkaa Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2018

23 CASE-ESIMERKKI 2 KESKINÄISRIIPPUVUUDESTA: Rajaton Tampereen kaupunkiseutu AJOAIKA TAMPE- REEN RAUTATIE- ASEMALTA Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2018 VÄKILUKU 2005 VÄKILUKU 2016 MUUTOS ABS MUUTOS % , , , , ,9

24 CASE-ESIMERKKI 3 KESKINÄISRIIPPUVUUDESTA: Oulun puolen suomen vaikutusalue 30 minuutin vaikutusalueella Oulusta asuu asukasta ja sijaitsee työpaikkaa 60 minuutin vaikutusalueella Oulusta asuu noin asukasta ja sijaitsee työpaikkaa 150 Oulun säteilyvaikutukset ulottuvat laajasti tulkittuna noin 150 kilometrin etäisyydelle saakka

25 CASE-ESIMERKKI 4 KESKINÄISRIIPPUVUUDESTA: yliopistollisten keskussairaaloiden vaikutusalueet 60 tummansinisellä 60 minuutin saavutettavuusalueet ajoaikaetäisyydellä 90 vaaleansinisellä 90 minuutin saavutettavuusalueet ajoaikaetäisyydellä 120 haaleanvaalealla 120 minuutin saavutettavuusalueet ajoaikaetäisyydellä

26

27 ESITYKSEN SEITSEMÄN YDINVIESTIÄ 1 (2) 1.KANSALLINEN ETU: Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen ja harvaan asutun maan kansallinen etu, mutta koko maan ja kaupunkiseutujen kehittäminen eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Keskittymiskehityksen rinnalla pienempiä vastavirtoja ja monipaikkaisuuden lisääntymistä 2.KASVU: Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen nykyinen ja tuleva kasvu ovat tosiasioita eikä tunne- tai mielipidekysymyksiä, mutta se ei tarkoita selän kääntämistä muille alueille 3.KILPAILUA JA YHTEISTYÖTÄ: Kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat yhtäältä keskenään ja toisaalta ovat kansallisesti ja kansainvälisesti yhä (keskinäis)riippuvaisempia toisistaan 4.KAUPUNGISTUMINEN JATKUU: Suomi on pikemmin kaupungistumisen kehityspolun alku- kuin loppupäässä: kaupungistumista ei pidä poliittisin tai hallinnollisin päätöksin keinotekoisesti rajoittaa eikä kiihdyttää

28 ESITYKSEN SEITSEMÄN YDINVIESTIÄ 2 (2) 5.KANSAINVÄLISTYMINEN SYVENEE: Suuret kaupungit ovat vetonauloja kansainvälisille osaajille ja kansainväliselle kiinnostavuudelle. Kaupunkien viehkouteen, mukavuuteen, lähestyttävyyteen, leikkisyyteen, monimuotoisuuteen jne. liittyvät pehmeät veto- ja pitovoimatekijät korostuvat. Globaali talous perustuu entistä enemmän kaupunkien välisiin yhteyksiin ja kytköksiin LUVUN UUSI SUURI MUUTTO: Kaupungistuminen on 2020-luvun suuri rakenne- ja elämäntapamuutos sekä muutosajuri siinä missä ns. suuri muutto oli 1970-luvun vaihteessa! 7.TOIMINNALLISTEN ALUEIDEN MERKITYS KOROSTUU: Kasvu ja liikennekäytäviin perustuva vyöhykkeisyys lisää työmarkkina-alueiden välisiä virtoja ja muita yhteyksiä riippumatta hallinnollisista rajoista

29 Lopuksi Hyvä infrastruktuuri, kaupunkien väliset yhteydet ja yhteistyö ovat menestyksen kannalta tärkeitä. Niiden kehittäminen on poliittinen ja asennekysymys - Greg Clark -

30