KESKI-POHJANMAAN TULEVAISUUSKUVA? Val$o$eteen tohtori Timo

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN TULEVAISUUSKUVA? Val$o$eteen tohtori Timo

2 Kaupunkien ja koirien maailmassa asenne ratkaisee, ei koko - Ma& Apunen

3 SISÄLTÖ 1. Alue- ja väestörakenteen muutostrendit ja kasvun osatekijät 2. Keski-Pohjanmaan 7 tulevaisuusteesiä ja muutostekijää

4 1. Alue- ja väestörakenteen muutostrendit ja kasvun osatekijät

5 Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä 1.Kaupungistumiset 2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys 3. Aluekehityksen ekonomisaatio 4. Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys 5. Alueellinen liikkuvuus 6. Demografinen muutospaine 7. Polarisoituminen, eriytyminen Mitä muutostrendit tarkoittavat Keski- Pohjanmaan kannalta?

6 JOKAISEN ALUEEN MENESTYMINEN TAI MENESTYMÄTTÖMYYS PERUSTUU KASVUUN! Kasvun osatekijät lii=yvät: Asukasluvun kehitykseen Tulo- ja paluumuuton määrään ja rakenteeseen Vierailijoihin ja tapahtumakävijöiden kehitykseen Työpaikkakehitykseen Aloi?avien yritysten määrään ja yritysperustantaan Toimivien yritysten eli yrityskannan kasvuun Yritysten tekemiin sijainapäätöksiin Alueelle kohdentuvien investoinaen ja pääoman määrään Olennaista on pureutua kasvun osatekijöiden syy- ja seuraussuhteiden tunnistamisen ja tunnustamiseen! Myönteiset kerrannaisvaikutukset Kielteiset kerrannaisvaikutukset

7 ? + -? + - +

8 Keski-Pohjanmaa on kasvun maakunta! mu;a mitkä ovat tulevaisuuden kasvun lähteet?

9 TÄTÄKÖ? Talouskasvu on kuntosaleja, sosiaalista mediaa, pokemonien jahtaamista, ruuanlai7okursseja, seikkailuja ja kaikkea sellaista mitä Tuomas Kyrön mielensäpahoittaja pitäisi täydellisenä humpuukina - mukaillen Osmo Soininvaara - Kuvan lähde: Suomen kansallistea?eri. Näytelmä: Ilosia aikoja. Mielensäpahoi?aja

10 2. Keski-Pohjanmaan seitsemän tulevaisuusteesiä ja muutostekijää

11 SUPISTUVAT TEKIJÄT VAHVAT TEKIJÄT 1. Tulevaisuustekijät NOUSEVA TTEKIJÄT 2. Painopisteet/ valinnat 3. Toimen- piteet VALINNAT ja POISVALINNAT

12 TULEVAISUUSTEESI 1 Keski-Pohjanmaan aluetaloudellisen kilpailukyvyn ja jatkuvan uusiutumisen toimintaedellytysten turvaaminen PAINOPISTEITÄ : Keski=ymät sekä arvo- ja toimitusketjut Teollisuuden uusiutumisen tukeminen Kilpailukykyinen infra (esim. satama, yrityspuistot jne.) Elinkeino- ja toimialarakenteen monipuolistaminen Työllisyyden ja yri=äjyyden edistäminen Osaavan työvoiman saan$ Resurssitehokkuus ja kestävä ympäristö Jne.

13 Maakuntien alueellinen kilpailukyky BKT /as 2014 Työllisyysaste % 2015 Taloudellinen huoltosuhde ALUE- TALOUS 2. DEMO- GRAFIA Väestön keski-ikä 2015 Väestömuutos % Väestömuutos % Verotulot /as 2015 Kertynyt konsernin yli- tai alijäämä /as 2015 Konsernilainat /as KUNTA- TALOUS HYVIN- VOINTI THL:n sairastavuusindeksi SOTE tarvekerroin 2014 Elämänlaatu (%)

14 MAAKUNTIEN ALUETALOUSTRIPLA BKT /ASUKAS 2014 TYÖLLISYYSASTE % 2015 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE % 2014 BKT euroa per asukas maakunni=ain 2014 Yli Alle Työllisyysaste (%) maakunni=ain 2015 Yli 71 % 68-70,9 % 65-67,9 % 81, ,9 % Alle 62 % 72, ,7 70,2 66,9 69,5 72, , ,9 65,6 64,6 63,8 63 Taloudellinen huoltosuhde (%) ,6 Alle , , ,9 Yli ,2 64, ,5 *Työllisyysaste= vuoaaiden työllisten osuus vastaavanikäiseen väestöön 129,2 154,7 141,4 150,3 144,7 147,3 141,4 115,1 160,9 161,3 159,6 163,9 157,5 167,7 168,1 178,9 158,8 171,4 *Taloudellinen huoltosuhde= ei-työllisten osuus suhteessa työllisiin

15 Lähde: Tilastokeskus, väestö; kar?a ja luoki?elu: Timo Aro 2017 VÄESTÖN KESKI-IKÄ 2015 MAAKUNTIEN VÄESTÖTRIPLA VÄESTÖMUUTOS % VÄESTÖMUUTOS % Väestön keski-ikä vuonna 2015* <42,3 44,2 Väestömuutos % KASVUA -1,99 Väestömuutos % * KASVUA -2,02 >42,3 * keski-ikä koko maa 42,3 LASKUA LASKUA * väestöennuste (2015) 45,9 39,4 3,93-5, ,57-6,58 41,5 1,24 1, ,4 42, ,6 2,43-0,88 1,18-0,20-1,11 6,80 0,58 1,24 0,48-1,70 42,9 44, ,9 43,7 40,1 44,4 45,7 47,2 45,5 5,01-2,04 2,67 4,81 0,03 7,87 0,15-4,79-2,76-2,13 15,07-2,49 4,78 8,92 0,83 3,82 14,40-4,43-7,89-2,99

16 Lähde: Tilastokeskus, väestö; kar?a ja luoki?elu: Timo Aro 2017 MAAKUNTIEN KUNTATALOUSTRIPLA VEROTULOT /AS KERTYNYT KONSERNIN YLI- TAI ALIJÄÄMÄ 2015 KONSERNIN LAINAKANTA 2015 Verotulot per asukas Yli /as /as /as /as /as. Alle /as Alle 500 /as Kertynyt konsernin yli- tai alijäämä Yli /as /as /as /as /as Kertynyt konsernin lainakanta 2015 Alle /as /as /as /as /as. Yli /as

17 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaa?oripake_ Sotkanet; Chess ; Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus ATH; kartat ja luoki?elu Timo Aro 2017 THL:n SAIRASTAVUUSINDEKSI *Indeksisissä huomioitu seitsemän yleisintä sairastavuusryhmää. Vakioitu. Koko maa = 100 MAAKUNTIEN HYVINVOINTITRIPLA SOTE:n TARVEKERROIN 2014 ELÄMÄNLAATU (20-64 v.) * Tarvekerroin kuvaa alueen asukkaiden sote palvelujen tarve?a ja suhteu?aa tarpeen koko maan keskiarvoon. Vakioitu. Koko maa = 1,00 * Indikaa?ori kuvaa elämäänsä tyytyväiseksi kokevien osuu?a 20-vuo?a täy?äneestä väestöstä. Tieto perustuu ATH-tutkimuksen vuosi?aisiin kyselyihin THL:n sairastavuusindeksi (koko maa=100)* Alle 93 93,0-99, , , ,9 Yli ,2 121,5 118,3 SOTE tarvekerroin sairaanhoitopiirei=äin 2014 (koko maa =1,00) Alle 0,94 0,94 0,99 1,00 1,05 1,06 1,10 1,11 1,15 Yli 1,16 1,04 1,06* 1,17 Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (%) maakunni=ain Yli 55 % 54,0 54,9 % 53,0 53,9 % 52,0 52,9 % 51,0 51,9 % Alle 51 % ,7 % 55,2 % 50,7 % 87,6 105,3 108,3 106,8 129,0 117,8 0,97 1,11 1,03 1,04 1,14 1,14 55,1 % 53,1 % 50,4 % 56,1 % 53,9 % 51,3 % 69,0 97,2 97,8 95,9 97,3 82,1 107,4 108,5 110,4 97,9 1,05 116,2 0,99 1,01 0,89 1,05 1,11 116,0* 1,07 53,2 % 53,4 % 52,3 % 53,0 % 53,3 % 56,1 % 51,0 % 52,1 % 52,7 %

18 KESKI-POHJANMAAN POSITIO MAAKUNTIEN JOUKOSSA ALUETALOUS DEMOGRAFIA KUNTATALOUS HYVINVOINTI BKT 6. KESKI-IKÄ 3. VEROTULOT 12. SAIRASTAVUUS- INDEKSI 12. TYÖLLISYYSASTE 3. VÄESTÖMUUTOS % KERTYNYT KON- SERNIN YLI-/ ALI- JÄÄMÄ 8. SOTE TARVEKER- ROIN 6. TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE 7. VÄESTÖMUUTOS % KONSERNIN LAI- NAKANTA 19. ELÄMÄNLAATU 18.

19 TULEVAISUUSTEESI 2 Keski-Pohjanmaan demografinen kilpailukyky luo pohjaa kasvuja kilpailuedulle, mu;a rii;ääkö alueen vetovoima ja houku;elevuus PAINOPISTEITÄ : Kasvun mahdollistaminen Nuorten maakunta! Kokkolan ulkoinen kasvu tukee koko maakuntaa Maahanmuu=o ja maahanmuu=ajat voimavarana Aluemarkkinoin$ Alueen houku=elevuus Kokkolan keskustan ja asemanseudun kaikenlainen kehi=äminen

20 Kokonaishedelmällisyysluku* maakunnittain 2015 HUOM! 1. KOKONAISHEDELMÄLLISYYSLUKU OLI 1,65 VUONNA 2015, JOKA OLI ALHAISIN LUKU VUODEN 1987 JÄLKEEN 2. VUONNA 2015 SYNTYI MÄÄRÄLLISESTI VÄHEMMÄN LAPSIA KUIN KERTAAKAAN VUODEN 1868 JÄLKEEN Kokonaishedelmällisyysluku vuosina ,68 Kokonaishedelmällisyysluku maakunni=ain ,5 5 4,5 Hyvinvoin- $val$o Suuret ikäluokat >1,96 <1,65 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Suomen sota Nälkävuodet Sisällissota Jatkosota Suuri muu=o *Kokonaishedelmällisyysluku eli odote?avissa olevien lasten lukumäärä, jotka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan 1,65 1,69 1,88 1,99 1,75 1,61 1,56 2,01 1,68 1,51 2,05 1,68 1,69 1,64 1,68 1,71 1,59 1,68 1,69 Lähde: Tilastokeskus, väestö, syntyneet Kar?a ja luoki?elu: Timo Aro 2016

21 * alueluokituksen mukaan VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE * alueluokituksen mukaan Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030 Maksimi Salla 142,3 Alle 55 Maksimi Kuhmoinen 102, , , , ,9 Yli Jyväskylä 49,7 6. Vaasa 57,6 2. Tampere 47,2 4. Turku 49,2 6. Espoo 50,2 3. Vantaa 49,0 1. Helsinki 44,0 2. Tampere 54,3 3. Turku 54,9 5. Vantaa 56,4 4. Espoo 56,2 1. Helsinki 50,0 Lähde: Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne väestöennuste Kar?a Kar?a ja data: ja data: Timo Timo Aro Aro

22 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kar?a ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 20 VÄESTÖENNUSTE KUNNIT- TAIN Väestö kasvaa ennusteen mukaan 111 kunnassa eli noin joka kolmannessa kunnassa vuosina Väestö kasvaa eniten Helsingin metropolialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalueella ja osassa Lappia Väestöennuste kunni=ain vuosina (%) > 10 % (33 kuntaa) 5 9,9 % ( 35 kuntaa) 0,1 4,9 % (43 kuntaa) -0,1-9,9 % (96 kuntaa) > -10 % (106 kuntaa) Oulu Jyväskylä Kuopio Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Eteläja Länsi-Suomen suurten kaupun-kiseutujen reuna-alueilla Tampere Turku Helsinki Espoo Vantaa

23 JA ERITYISESTI TYÖIKÄI- SEN VÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYKSEEN Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina eli keskimäärin alle joka kuudennessa kunnassa Työikäisen väestön määrä kasvaa ensisijaisesa vain suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahvenanmaalla ja pistemäisesa yksi?äisissä kunnissa Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina > 15 % (3 kuntaa) 5-14,9 % (17 kuntaa) 0,1-4,9 % (29 kuntaa) -0,1 - -4,9 % (32 kuntaa) ,9 % (68 kuntaa) > -15 % ( 164 kuntaa) Työikäisten määrä kasvaa määrällisesa eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteel-lisesa Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kar?a ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

24 VETOVOIMAAN JA HOUKUTTELEVUUTEEN PANOSTAMINEN! 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaikkakehitys, koulutustarjonta, innovaaao- ja osaamiskeski?ymät, suuret yritykset ja niiden verkostot, investoinnit ja alueen koko) 2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijaina suhteessa solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liikenneyhteydet, sijainaetu tai hai?a suhteessa kasvukeskuksiin, ulkoinen ja sisäinen saavute?avuus ja jne.) 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarina, idenatee_, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kul?uuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, pöhinä jne.) 4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, idenatee_, imago, mieli- ja mainekuvat, paikan henki jne.) 5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin lii?yvät henkilökohtaiset siteet ja kytkökset, syntymä-, koa- tai opiskelupaikkaan lii?yvä samaistuminen, perhe, ystävät, sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan) 6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan lii?yvät paikalliset erityispiirteet tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mi?aan jotain suurta)

25 TULEVAISUUSTEESI 3 Maakunta kunta dilemma: Uusi Keski-Pohjanmaa vai yhden kunnan Keski-Pohjanmaa?

26 UUSI KESKI-POHJANMAA VAI YHDEN KUNNAN KESKI-POHJANMAA? Mihin Keski-Pohjanmaalla tarvitaan maakuntaa? Onko maakuntamalli ylipäätään tehokkain organisoin$muoto, jos ja kun elinvoiman ja osaamisen rakenteet ovat keski=yneet de facto Kokkolaan? Lähtökohtana uusi maakunta ja kahdeksan uu?a tulevaisuuden kuntaa alkaen Yksinkertaistuuko hallinto ja kehi?äminen reformin jälkeen? Krii_nen kysymys jatkossa maakunaen ja keskuskaupunkien välinen suhde Kokkolan osuus lähes kaikilla muu?ujilla % maakunnasta: Keski- Pohjanmaan elinvoima =Kokkolan elinvoima! Alueellinen ja paikallinen elinvoima/kehi?äminen: rajapinnat, vastuut ja työnjako LUOTTAMUS! Onko riskinä aluekehityksen häkkikanalailmiö : Keinotekoisilla hallinnollisilla intervenaolla tehdään tulevaisuuden aluekehi?ämiselle liian ahdas kapeikko, jossa alueelle annetaan periaa?eessa valtaa, vastuuta ja toimintamahdollisuuksia, mu?a käytännössä valaoohjauksella (ja rahoituksella) säädellään ja määritellään luovat ratkaisut kuoliaaksi Tulevassa aluekehityksessä törmätään väistämä?ä koheesio- ja kilpailukykynäkökulman tasapainoon: meneekö maakunta tasa-arvo ja yhdenvertaiset palvelut vai $ukat strategiset valinnat ja keski=äminen edellä? Onko maakunnalla rohkeu?a tukea tai jopa vahvistaa alueen sisäistä keskittymiskehitystä, jos hyödyt palvelevat myöhemmin koko maakunnan etua?

27 KAUPUNKIALUEILLA KOROSTUU AIKAETÄISYYS MATKAETÄISYYDEN SIJAAN Kartassa kuvataan maakunaen keskuskaupunkien (18) vaikutusalueen laajuu?a 30 ja 45 minuuan ajoaikaetäisyydellä. 30 minuuan ajoaikaetäisyydellä maakunaen (18) keskuskaupungeista asuu enemmän kuin 7/10 koko maan asukkaasta Kokkolan 45 minuuan ajoaikaetäisyydellä asuu noin asukasta ja sijaitsee noin työpaikkaa: vaikutusalue on lähes kaksi kertaa suurempi kuin maakunnan väkiluku! Kokkolan vaikutusalue on 13. suurin kaikkien maakunaen keskuskaupunkien joukossa: jäljessä mm. Lappeenrannan ja Vaasan vaikutusalueet sekä Joensuun kanssa Kokkolan alue lähes yhtä suuri Lähde: Tilastokeskus, ruutuaetokanta; Kar?a: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

28 TULEVAISUUSTEESI 4 Keski-Pohjanmaan sijainiedun maksimoini, sijainihaitan minimoini PAINOPISTEITÄ : Liikennejärjestelmään ja poli$ikkaan vaiku=aminen Maakunnan ulkoiset ja sisäiset yhteydet Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Sijainnin (osana vien$rannikkoa) hyödyntäminen Päärata isona mahdollisuutena Satama ja tavaraliikenne, teollisuuden liikennetarpeet Käytävä- ja vyöhykekehitys Edunajaminen

29 KESKI-POHJANMAA JA RANNIKKO-SUOMI Rannikko-Suomen 20 kilometrin vyöhykkeen maapintaala on 8 % koko maan maapinta-alasta vuonna 2015 Rannikkokaistaleen sisällä asui yhteensä 42,3 % koko maan asukkaista ja sijaitsi 48,2 % työpaikoista Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi noin asukkaalla vuosina eli lähes Tampereen ja Turun kaupunkien asukasluvun verran Suomen rannikkovyöhykkeen alueella olevien maakun$en (8) osuus oli koko Suomen viennistä oli 73,6 % vuonna 2015!

30 SIJAINNIN JA YHTEYKSIEN MERKITYS KOROSTUU KAIKESSA JA KAIKKIALLA! Kartassa on tarkasteltu paikkaaedon avulla 20 kilometrin liikenne- ja kasvukäytäviä sormikkaana Helsingistä suhteessa Turkuun, Poriin, Ouluun, Lahteen ja Kotkaan Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän ($e tai rauta$e) varrella asui 3,4 miljoonaa asukasta eli 62,1 % koko maan väestöstä. Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä asukkaalla (20,2 %) vuosina Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli 62,3 % koko maan työpaikoista Lähde: Tilastokeskus, ruutuaetokanta; Kar?a: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

31 TULEVAISUUSTEESI 5 Keski-Pohjanmaan fyysinen, toiminnallinen ja henkinen suuntautuminen PAINOPISTEITÄ : Alueen kriipnen massa: koolla on merkitystä! Hallinnollinen suuntautuminen versus toiminnallinen suuntautuminen Lii=outuminen (esim. korkeakoulu(t)) Suomen kasvukäytävä vai Perämeren kaari

32 ESIMERKKINÄ TOIMINNALLISTEN VAIKUTUSALUEIDEN MUODOSTUMINEN Pohjoisen suuralue (Oulu): 30 minuu_a: hlöä 60 minuu_a: hlöä 90 minuu_a: hlöä Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet (Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli): 30 minuu_a: hlöä 60 minuu_a: hlöä Pohjanmaiden suuralue (Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola): 30 minuu_a: hlöä 60 minuu_a: hlöä 30 min 60 min 90 min Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue (Helsinki-Turku-Tampere): 30 minuu_a: hlöä 60 minuu_a: hlöä 90 minuu_a: hlöä Lähde: Tilastokeskus, ruutuaetokanta; Kar?a: Timo Widbom 2015; Analyysi: Timo Aro 2015

33 TULEVAISUUSTEESI luvun Keski-Pohjanmaa projeki terveys- ja hyvinvoinierojen kaventamiseksi PAINOPISTEITÄ : Hyvinvoin$erojen kaventaminen Hyvinvoinnin ja terveyden uudet palvelukonsep$t Terveellisten elämäntapavalintojen tukeminen Sote:n mallimaakunnan seuraavat stepit Osallisuus ja yhteisöllisyys voimavarana Käy=äjälähtöiset palvelut Kaikki mukana -aja=elu

34 VAKIOITU KANSANTAUTI-INDEKSI KUNNITTAIN 2015* *KansantauA-indeksi pitää sisällään seuraavat kansantaudit: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetaua ja sepelvalamotaua. Indeksiluku on vakioitu ikä- ja sukupuolirakenteen mukaan! Vakioitu kansantau$indeksi vuonna 2015 (koko maa=100) Alhaisin ja korkein vakioitu kansantau$-indeksi Manner-Suomen kunnissa (koko maa=100) Naantali Askola Turku Helsinki Närpiö Hanko Mustasaari Kustavi Parainen Sipoo Kemiönsaari Raasepori Espoo Rusko Kauniainen 62,7 80,6 80,6 80, ,4 79,1 78,1 77,9 77,7 77,4 76, ,7 72, Huom! 15 alhaisimman kansantaua-indeksin kunnista 13 sijaitsee Ahvenanmaalla! Lähde: Kela, Kelasto terveyspuntari Nivala Utajärvi Haapavesi Evijärvi Kärsämäki Reisjärvi Sievi Kaavi Puolanka Alavieska Oulainen Siikajoki Kivijärvi Tuusniemi Vaala 151,1 150,7 148,7 148,4 148,1 147,4 147,3 147,0 153,7 161,8 160,3 160,0 159,6 157,5 157,3 135,0 140,0 145,0 150,0 155,0 160,0 165,0

35 TULEVAISUUSTEESI 7 Osaamisrakenteen turvaaminen kaikilla koulutusasteilla Keski-Pohjanmaan krii&nen menestystekijä PAINOPISTEITÄ : Korkeakoulujen toimintaedellytysten turvaaminen kaikessa ja kaikkialla Toimiva koulutusketju kaikilla koulutusasteilla Uuden $edon ja osaamisen väli=äminen Osaamistason nostaminen Osaamisen kärjet, erikoistuminen ja profiloin$ Tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöt, kampus -konsep$t

36 SUMMA SUMMARUM! 1. Aluetaloudellisen kilpailukyvyn ja jatkuvan uusiutumisen toimintaedellytysten turvaaminen 2. Demografinen kilpailukyky luo pohjaa kasvuja kilpailuedulle, mu?a rii?ääkö alueen vetovoima ja houku?elevuus 3. Maakunta kunta dilemma 4. SijainAedun maksimoina, sijainahaitan minimoina 5. Fyysinen, toiminnallinen ja henkinen suuntautuminen luvun Keski-Pohjanmaa projeka 7. Osaamisrakenteen turvaaminen kaikilla koulutusasteilla

37 ALUERAKENTEEN TULEVAISUUSVAIHTOEHDOT? 1. Helsinki ja laajenevan metropolialueen Suomi 2. Helsinki-Tampere-Turku kasvukolmion laajenevaan vaikutusalueeseen perustuva Suomi 3. Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-Seinäjoki- Vaasa-Oulu vaikutusalueineen 4. Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua) laajan työssäkäyna- tai suuralueen Suomi, jossa kehitys-, kasvuja liikennekäytävät ohjaavassa roolissa kehi?yvän maakunnan Suomi 7. Koko maan asu?una pitävä Suomi

38 Luovuuden ja innovaa5on pi5 olla dynamiit- 5a, kuin murrosikäinen teini, mu;a nyt nuo sanat on byrokra5soitu. Innovaa5osta puhuminen kuulostaa siltä kuin joku alkaisi laa5a jotain ohjelmaa. Innovaa5osta on tullut söpö pupu, josta kaikki tykkäävät. - Alf Rehn

39 Lisä$etoja Timo Kiitos!