NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017"

Transkriptio

1 NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017

2 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset

3 1. Tausta

4 MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Muutosvalmiudesta Jne. 4

5 ELINVOIMAN VIITEKEHYS Ulkoinen elinvoima: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteeseen väestöja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta riippuu ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista 2. Alueen sisäinen elinvoima 3. Alueen mainekuva Sisäinen elinvoima: Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 1. Alueen ulkoinen elinvoima

6 ELINVOIMA-ANALYYSIN AINEISTO JA AINEISTON KÄSITTELY Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen, THL:n ja Kuntaliiton tietokannat. Analyysiin sisällytettiin viisi alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa, jotka liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, hyvinvointiin ja osaamiseen. Jokaisessa teemassa oli 4 supermuuttujaa. Supermuuttujat ovat sellaisia, joilla on merkittävät positiiviset tai negatiiviset kerrannaisvaikutukset alueen kehitykseen. Lisäksi niiden antaman informaation perusteella voidaan tehdä tulkintoja sekä alueen aiemmasta että tulevasta kehityksestä. 1. ALUE- TALOUS 2. TYÖLLI- SYYS 3. VETO- VOIMA 4. HYVIN- VOINTI 5. OSAA- MINEN Analyysin kohteena oli Nakkilan lisäksi viisi muuta verrokkikuntaa, mutta keskiössä oli Nakkilan kunta. Tavoitteena oli paikantaa sekä Nakkilan positio suhteessa verrokkikuntiin että Satakunnan maakuntaan ja koko maahan. Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta lyhyen aikavälin tiedot: pääosin 2010-luvun kehitys. Analyysiin kerättiin erikseen sekä absoluuttista ja suhteellista tilastotietoa muutos- ja kehitysdynamiikasta.

7 ANALYYSIN OSA-ALUEET AALUETALOUS TYÖLLISYYS VETOVOIMA HYVINVOINTI KOULUTUS & OSAAMINEN TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE TYÖLLISYYSASTE AKTIIVIIKÄISEN VÄESTÖN OSUUS KELA:N SAIRASTAVUUS- INDEKSI VKTM-INDEKSI BKT/ASUKAS YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS TYÖPAIKOISTA VÄESTÖNLISÄYS SOTE- TARVEKERROIN KORKEA-ASTEEN SUORITTANEIDEN OSUUS YRITYSKANTA SUHTEEESSA VÄKILUKUUN YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKA KEHITYS VÄESTÖNKEHITYS PIENITULOISUUS- ASTE KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET NUORET KUNNALLIS- VEROTETTAVAT TULOT/ASUKAS TYÖPAIKKAOMA- VARAISUUSASTE NETTOMUUTON LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ TOIMEENTULO- TUKEA SAAVAN VÄESTÖN OSUUS TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT/A SUKAS 7

8 LUKUOHJE SEURAAVIIN TILASTOGRAAFEIHIN 1. Jokainen analyysin teema ja muuttuja esitetään samalla tavalla. Diojen vasemmalla puolella on selitelaatikko ja oikealla koostelaatikko 2. Selitelaatikossa kerrotaan lyhyesti, mitä kyseinen muuttuja kuvaa ja mittaa 3. Seuraavaksi esitetään kyseisen muuttujan osalta koko maan kaikkien kuntien keskiarvo (311 kuntaa) ja mediaani (keskimmäisen kunnan arvo) 4. Tämän jälkeen esitetään Nakkilan positio suhteessa verrokkikuntiin, Satakuntaan, koko maahan ja koko maan mediaanikuntaan 5. Lopuksi selitelaatikossa esitetään muuttujakohtaisesti keskeiset nostot Nakkilan kannalta

9 2. Elinvoima-analyysin tulokset

10 ALUETALOUSDYNAMIIKKA BKTA per asukas Yrityskanta Taloudellinen huoltosuhde Aluetalous Kunnallisverotettavat tulot 10

11 TALOUDELLINEN HUOLTO- SUHDE VUOSINA Muuttuja kuvaa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman ulkopuoliset) suhdetta työllisiin. Taloudellista huoltosuhdetta voi pitää yhtenä tärkeimpänä alueen elinvoiman mittarina. Koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 1,43 vuonna 2015 ja koko maan mediaani 1,66. Satakunnan huoltosuhde oli 1,61. Nakkilan taloudellinen huoltosuhde oli 1,71 vuonna Huoltosuhde oli reilusti korkeampi kuin maassa keskimäärin ja ylitti myös mediaanikunnan tason. Nakkilan huoltosuhde oli toiseksi korkein verrokkikunnista: Harjavallan ja Hankasalmen huoltosuhteet olivat vielä korkeammat. Nakkilan, kuten muidenkin verrokkikuntien, taloudellinen huoltosuhde heikkeni vuosina. KUNTA ABS MUUTOS Hankasalmi 1,81 1,77 1,82 1,84 1,84 1,97 0,16 Harjavalta 1,56 1,56 1,57 1,67 1,69 1,80 0,24 Kokemäki 1,54 1,52 1,57 1,58 1,65 1,69 0,15 Nakkila 1,53 1,58 1,57 1,67 1,65 1,71 0,17 Rusko 1,12 1,11 1,10 1,13 1,18 1,21 0,08 Ulvila 1,39 1,35 1,39 1,43 1,47 1,57 0,18 SATAKUNTA 1,45 1,43 1,46 1,49 1,55 1,61 0,16 KOKO MAA 1,31 1,29 1,32 1,37 1,41 1,43 0,12 KOKO MAA MEDIAANI 1,51 1,49 1,54 1,59 1,62 1,66 0,14 Lähde: Tilastokeskus, kuntien avainluvut

12 BKT SEUDUITTAIN * ALUE MUUTOS % MUUTOS EUROA Muuttuja kuvaa kaikkien alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrää eli kokonaistuotantoa. Kokonaistuotannon määrä suhteutetaan alueen väkilukuun Koko maan BKT keskiarvo oli ja mediaani euroa asukasta kohden vuonna Porin seudun BKT kasvoi 12,2 % vuosien aikana. Porin seudun BKT kasvoi enemmän ja nopeammin kuin maassa keskimäärin. Porin seudun BKT oli huomatt-avasta kasvusta huolimatta alhaisempi kuin koko maan BKT. Porin seudun BKT asukasta kohden oli noin 6000 matalampi kuin maassa keskimäärin, mutta ylitti koko maan mediaaniseudun. Porin seudun BKT oli matalampi kuin vertailtavissa Jyväskylän ja Turun seuduilla. Lisäksi Porin seutu jäi jälkeen Turun ja Jyväskylän seudun kasvuvauhdista. * Tiedot saa vain seutukuntatasolla Porin seutu , Jyväskylän seutu , Turun seutu , KOKO MAA , KOKO MAA MEDIAANI , Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

13 YRITYSKANTA SUHTEESSA ALUEEN KESKIVÄKILUKUUN KUNTA MUUTOS PRO- MILLEA Muuttuja kuvaa alueella toimivien yritysten määrää (=yrityskanta) suhteessa alueen keskiväkiluvun 1000 asukkaaseen. Tulokset ilmaistaan promilleina tuhatta asukasta kohden Koko maan keskiarvo oli 75,3 ja mediaani 71,5 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden vuoden 2015 lopussa Nakkilan yrityskanta suhteessa väkilukuun oli kolmanneksi korkein vertailtavista kunnista. Yrityskanta suhteessa väkilukuun oli hieman matalampi kuin maassa keskimäärin, mutta korkeampi kuin koko maan mediaani. Nakkilan toimivien yritysten määrä suhteessa väestöpohjaan oli korkeampi kuin Satakunnassa. Nakkilan yrityskanta kasvoi eniten verrokkikunnista: jopa yli kaksi kertaa Satakunnan yrityskantaa nopeammin. Hankasalmi 57,0 59,6 67,6 10,5 Harjavalta 54,6 54,8 54,3-0,4 Kokemäki 64,0 64,5 75,1 11,1 Nakkila 62,2 64,6 73,6 11,4 Rusko 77,0 82,6 80,2 3,2 Ulvila 56,5 60,9 65,1 8,6 SATAKUNTA 62,9 65,2 67,5 4,7 KOKO MAA 66,3 69,4 75,3 9,0 KOKO MAA MEDIAANI 64,0 66,6 71,5 7,5 Lähde: Tilastokeskus, yritykset/aloittaneet ja lopettaneet yritykset; väestö

14 KUNNALLISVEROTETTAVAT TULOT VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverojen yhteismäärää asukasta kohden laskettuna Kunnallisverotettavien tulojen määrä oli keskimäärin 3967 euroa ja mediaani euroa asukasta kohden koko maassa vuonna Nakkilan kunnallisverotettavat tulot olivat matalammat kuin Satakunnan kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden. Verotettavat tulot olivat myös matalammat kuin koko maassa tai koko maan mediaanikunnassa. Nakkilan kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden olivat 14,9 % matalammat kuin koko maassa. Nakkilan verotettavien tulojen kasvu oli hieman Satakunnan ja koko maan kasvua nopeampaa, mutta hitaampaa kuin analyysin verrokkikunnissa. Nakkilan kunnallisverotettavat tulot olivat toisiksi alhaisimmat vertailtavista kunnista. KUNTA MUUTOS EUROA MUUTOS % Hankasalmi ,2 Harjavalta ,1 Kokemäki ,9 Nakkila ,6 Rusko ,2 Ulvila ,3 SATAKUNTA ,7 KOKO MAA ,2 KOKO MAA MEDIAANI ,6 Lähde: THL SotkaNet, verotulot

15 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Aluetalousdynamiikassa tarkasteltiin taloudellista huoltosuhdetta, BKT:ta asukasta kohden, väkilukuun suhteutettua yrityskantaa sekä kunnallisverotettavia tuloja. Taloudellinen huoltosuhde oli Nakkilassa koko maan ja Satakunnan kehitystä heikompi. Nakkilan taloudellinen huoltosuhde heikentyi nopeammin kuin koko maassa, Satakunnassa tai useimmissa verrokkikunnissa. Satakunnan taloudellinen huoltosuhde koko maan huoltosuhdetta heikompi. Porin seudun BKT/asukas on korkeampi kuin mediaani- tai verrokkiseuduilla, mutta koko maan BKT:n keskiarvoa alhaisempi. Porin seudun BKT/asukas kasvoi kuitenkin nopeammin 2010-luvulla kuin koko maassa tai koko maan mediaaniseudulla. Nakkilan yrityskanta suhteessa väkilukuun oli korkeampi kuin Satakunnassa, mutta jäi vähän jälkeen koko maan keskiarvosta. Nakkilan toimivien yritysten määrä kasvoi kuitenkin suhteellisesti ripeästi 2010-luvulla (+10 %-yksikköä vuosina ). Nakkilan yrityskannan kasvu oli nopeinta verrokkikunnista. Nakkilan kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden olivat selvästi matalammat kuin koko maassa keskimäärin, Satakunnassa tai mediaanikunnassa. Nakkilan kunnallisverotettavat tulot/asukas olivat toiseksi alhaisimmat verrokkikunnista, mutta kasvuvauhti oli toiseksi korkein verrokeista 2010-luvulla. Kunnallisverotettavat tulot olivat yli 200 euroa alhaisemmat Satakunnassa muuhun maahan verrattuna vuonna Nakkilan kunnan aluetalouden tunnusluvut olivat pääosin verrokkikuntien tasolla. Kuitenkin erityisesti heikohko taloudellinen huoltosuhde yhdistettynä alhaisiin kunnallisverotettaviin tuloihin tuovat Nakkilan kunnalle aluetalouteen liittyviä haasteita. Taloudellisen huoltosuhteen ennakoitu heikkeneminen lisää entisestään Nakkilan ja laajemmin Porin seudun aluetalouteen liittyvää haastekerrointa. 15

16 TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Yksityisen sektorin osuus (%) Yksityisen sektorin työpaikkakehitys Työllisyysaste (%) Työllisyys Työpaikkaomavaraisuusaste (%)

17 TYÖLLISYYSASTE (%) VUOSINA KUNTA MUUTOS %- YKSIKKÖÄ MUUTOS % Muuttuja kuvaa vuotiaiden työllisten (%) osuutta vastaavan ikäiseen väestöön. Työllisyysastetta voidaan pitää alueen elinvoiman kannalta yhtenä tärkeimmistä muuttujista. Koko maan työllisyysaste oli 67,6 % vuonna Nykyisen hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Satakunnan työllisyysaste oli hieman koko maan työllisyyttä alhaisempi (66,4 %). Nakkilan työllisyysaste oli samalla tasolla kuin Satakunnassa eli 66,4% (2015). Nakkilan ja Satakunnan työllisyysaste jäi hieman alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo. Nakkilan työllisyysaste oli kolmanneksi korkein verrattavista kunnista. Korkein työllisyysaste oli Ruskossa (76,8 %). Nakkilan työllisyysaste heikkeni eniten verrokkikunnista vuosien aikana. Nakkilan alenema oli suurempi kuin koko maassa sekä Satakunnassa. Kaikkien verrokkikuntien työllisyysaste heikkeni vuosien aikana. Hankasalmi 62,1 62,9 61,6-0,5-0,8 Harjavalta 66,3 68,3 65,5-0,8-1,2 Kokemäki 67,1 67,4 66,2-0,9-1,3 Nakkila 68 68,4 66,4-1,6-2,4 Rusko 78 79,5 76,8-1,2-1,5 Ulvila 70,6 71,8 69,8-0,8-1,1 SATAKUNTA 67,6 68,7 66,4-1,2-1,8 KOKO MAA 68,8 69,6 67,6-1,2-1,7 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

18 YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS (%) ALUEEN TYÖ- PAIKOISTA KUNTA MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen osuutta suhteessa alueen kaikkiin työpaikkoihin (kunnat, valtio, valtioenemmistöinen osakeyhtiö, yksityinen sektori ja yrittäjät) Yksityisen sektorin osuus koko maan työpaikoista oli keskimäärin 57,9 % ja mediaani 49,3 % vuonna 2014 Nakkilan yksityisen sektorin osuus työpaikoista oli koko maan mediaanikuntaa korkeampi, mutta alhaisempi kuin Satakunnassa ja koko maassa. Nakkilan yksityinen sektorin osuus oli 4,1 prosenttiyksikköä Satakunnan yksityisen sektorin osuutta alhaisempi ja 4,4 %-yksikköä koko maan osuutta alempi. Hankasalmi 36,8 37,1 40,7 4,0 Harjavalta 63,1 64,8 64,0 0,9 Kokemäki 51,6 51,6 49,9-1,7 Nakkila 59,6 56,1 53,5-6,2 Rusko 65,6 66,0 66,5 0,9 Nakkilan yksityisen sektorin osuus oli kolmanneksi suurin verrokkikunnista. Erot kuntien välillä olivat hyvin suuria (Hankasalmi 40,7% vs. Rusko 66,5%). Nakkilan haasteena on yksityisen sektorin osuuden heikkeneminen vuosien aikana. Heikkeneminen oli nopeinta suhteessa verrokkikuntiin ja ylitti myös koko maan keskiarvon. Nakkilan yksityisen sektorin osuus ylitti vielä vuonna 2010 sekä Satakunnan että koko maan osuuden. Ulvila 48,5 48,7 52,8 4,3 SATAKUNTA 58,7 58,2 57,6-1,1 KOKO MAA 58,3 58,1 57,9-0,4 KOKO MAA MEDIAANI 51,4 48,8 49,3-2,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

19 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS VUOSINA KUNTA MUUTOS ABS MUUTOS % Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen määrän muutosta vuosien aikana. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni työpaikalla koko maassa vuosina (-2,9 %) aikana. Satakunta menetti yksityisen sektorin työpaikkaa vuosina (-6,2 %). Satakunta menetti toisien sanoen kaksi kertaa enemmän yksityisen sektorin työpaikkoja kuin keskimäärin muu maa. Nakkilan yksityisen sektorin työpaikkakehitys oli erityisen heikko. Nakkila menetti lähes joka viidennen yksityisen sektorin työpaikan vuosina Työpaikkamenetykset ylittivät selvästi koko maan ja Satakunnan keskimääräisen kehityksen. Hankasalmi ,88 Harjavalta ,54 Kokemäki ,20 Nakkila ,14 Rusko ,79 Ulvila ,01 SATAKUNTA ,19 KOKO MAA ,85 KOKO MAA MEDIAANI ,85 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

20 TYÖPAIKKAOMAVARAI- SUUSASTE (%) VUOSINA KUNTA MUUTOS %- YKSIKKÖÄ MUUTOS % Muuttuja kuvaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrä suhteessa kunnassa olevien työllisten määrään: koko maan suhdeluku on 100. Satakunnan työpaikka omavaraisuus aste oli käytännössä sama kuin koko maalla vuosina , Hankasalmi 79,7 78,7 80,4 0,7 0,9 Harjavalta 133,8 130,8 135,6 1,8 1,3 Nakkilan työpaikkaomavaraisuusaste oli varsin alhainen (72,5 %) ja tyypillinen niin sanotulle kehyskunnalle vuonna Nakkilasta pendelöidään runsaasti naapurikuntiin, erityisesti Harjavaltaan ja Poriin. Nakkilan työpaikkaomavaraisuus oli kolmanneksi alhaisin verrokkikunnista. Alhaisin työpaikkaomavaraisuusaste oli Ruskossa (61,7 %) ja Ulvilassa (61,7%) sekä korkein Harjavallassa (135,6 %) Kokemäki 86,5 85,4 87,8 1,3 1,5 Nakkila 75, ,5-2,6-3,5 Rusko 60, ,7 1,3 2,2 Ulvila 70,3 76,2 66,6-3,7-5,3 Nakkilan työpaikkaomavaraisuusaste laski vuosien aikana. SATAKUNTA ,3 0,3 0,3 KOKO MAA ,0 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

21 TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Työllisyysdynamiikan osa-alueita olivat: työllisyysaste, yksityisen sektorin osuus työpaikoista, yksityisen sektorin työpaikkakehitys ja työpaikkaomavaraisuus. Nakkilan työllisyysaste oli samalla tasolla kuin Satakunnassa ja hieman koko maan keskiarvoa alhaisempi. Nakkilan heikkoutena oli, että työllisyysaste heikkeni enemmän kuin Satakunnassa tai koko maassa. Nakkilan työllisyysaste heikkeni eniten verrokkikunnista. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli Nakkilassa alhaisempi kuin koko maassa ja Satakunnassa, mutta ylitti mediaanikunnan keskiarvon. Nakkilan yksityisen sektorin osuus työpaikoista laski eniten verrokkikunnista. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä laski lähes viidenneksellä Nakkilassa vuosien aikana (-19,1 %). Nakkilassa yksityisen sektorin työpaikkamenetykset olivat keskimääräistä suuremmat suhteessa sekä verrokkeihin että koko maan kehitykseen. Nakkilan työpaikkaomavaraisuusaste oli muiden kehyskuntien tavoin alhainen (72,5 %). Nakkilan työpaikkaomavaraisuus heikkeni edelleen vuosien aikana. Nakkilan työllisyysdynamiikka on kohtalaisella tolalla jos tarkastellaan työllisyysastetta tai yksityisen sektorin osuutta kaikista alueen työpaikoista. Nakkilan kannalta tilanteen tekee 2010-luvun heikkenevät kehitys kaikilla työllisyysdynamiikan tunnusluvuilla. Nakkilan riippuvuus naapurikuntien työmarkkinoista lisääntyi 2010-luvun aikana. 21

22 VETOVOIMADYNAMIIKKA Väestölisäys Väestöennuste Aktiiviväestön osuus (%) Vetovoima Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä

23 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS (%) ALUEEN VÄESTÖSTÄ ALUE MUUTOS %-YK- SIKKÖÄ MUUTOS % Muuttuja kuvaa alueen vuotiaan väestön %-osuutta koko alueen väestöön vuosina. Koko maassa vuotiaiden osuus oli 65 % ja mediaani 58,5 % vuonna Satakunnan aktiivi-ikäisen väestön osuus oli 60,2 % vuonna 2015 Nakkilan aktiivi-ikäisen väestön osuus oli 57,8 % vuonna Aktiiviväestön osuus oli selvästi alhaisempi kuin koko maassa ja Satakunnassa. Nakkilan aktiiviväestön osuus on vähentynyt hieman nopeammin kuin maassa keskimäärin vuosina. Hankasalmi 60,4 59,3 56,9-3,5-5,8 Harjavalta 61,5 59,3 57,1-4,4-7,2 Kokemäki 61,7 60,6 58,5-3,2-5,2 Nakkila 61,6 60,1 57,8-3,8-6,2 Rusko 64,9 64,3 63,2-1,7-2,6 Ulvila 62,9 61,6 58,5-4,4-7,0 SATAKUNTA 63,6 62,2 60,2-3,4-5,3 Nakkilan aktiivi-ikäisen väestön osuus oli kolmanneksi alhaisin verrokkikunnista. KOKO MAA 68,5 67,1 65,0-3,5-5,1 KOKO MAA MEDIAANI 62,1 60,7 58,5-3,6-5,8 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

24 VÄESTÖNLISÄYS VUOSINA ALUE VÄKILUKU 2010 VÄKILUKU 2016 VÄESTÖNLISÄYS ABS VÄESTÖNLISÄYS MUUTOS % Muuttuja kuvaa väestönlisäystä eli luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärää vuosina Koko maan väkiluku kasvoi noin henkilöllä vuosina Satakunnan väkiluku väheni noin henkilöllä vuosina Nakkilan väkiluku väheni -239 henkilöllä vuosina Nakkilan väestön väheneminen oli suhteessa väestöpohjaan noin kaksi kertaa nopeampaa kuin keskimäärin Satakunnassa. Nakkilan väkiluvun lasku oli kolmanneksi suurinta verrokkikunnista. Hankasalmi ,96 Harjavalta ,99 Kokemäki ,06 Nakkila ,13 Rusko ,45 Ulvila ,07 SATAKUNTA ,87 KOKO MAA ,37 KOKO MAA MEDIAANI ,95 Lähde: Tilastokeskus, väestö/väestön ennakkotiedot

25 VÄESTÖKEHITYS VÄESTÖ- ENNUSTEEN MUKAAN VUO- SINA ALUE VÄKILUKU 2016 VÄKILUKU 2035 MUUTOS ABS MUUTOS % Muuttuja kuvaa alueen väestönkehitystä Tilastokeskuksen uusimman (2015) väestöennusteen mukaan vuosina Koko maan väestö kasvaa ennusteen mukaan yhteensä noin asukkaalla (+5,7 %). Satakunnan väkiluku laskee ennusteen mukaan noin asukkaalla (-3,1 %) vuoteen 2035 mennessä Nakkilan väkiluku laskee ennusteen mukaan noin 400 asukkaalla (-7,1 %). Vaikka Nakkilan väkiluku vähenee ennusteen mukaan, on väkiluvun lasku maltillisin verrokkikuntiin verrattuna lukuun ottamatta Ruskoa (+10,2 %) Hankasalmi ,82 Harjavalta ,43 Kokemäki ,16 Nakkila ,09 Rusko ,21 Ulvila ,12 SATAKUNTA ,08 KOKO MAA ,69 KOKO MAA MEDIAANI ,73 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

26 MUUTTOLIIKKEEN LASKEN- NALLINEN TULOKERTYMÄ /AS ALUE LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ YHTEENSÄ EUROA LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ EUROA PER VUOSI LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ EUROA/ASUKAS PER VUOSI Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä sisältää kaikkien alueen tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (alue kärsii rasitteita muuttajien rakenteesta). Kaikkien kuntien tulokertymä asukasta kohden oli keskimäärin 44,3 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina Mediaanikunnan tulokertymä oli 17,1 asukasta kohden. Satakunnan muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 16,1 euroa asukasta kohden vuodessa eli hieman vähemmän kuin koko maan mediaanikunnassa. Nakkilan tulokertymä oli positiivinen 52,6 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina Nakkila kärsi määrällistä muuttotappiota 2010-luvulla, mutta hyötyi muuttajien rakenteesta. Nakkilan tuloketymä oli korkeampi kuin kunnissa keskimäärin ja ylitti selvästi Satakunnan keskimääräisen tulokertymän. Nakkilan tulokertymä oli toiseksi korkein verrokkikunnista Ruskon jälkeen Hankasalmi ,2 Harjavalta ,4 Kokemäki ,8 Nakkila ,6 Rusko ,7 Ulvila ,9 SATAKUNTA ,1 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

27 VETOVOIMADYNAMIIKKA Vetovoimadynamiikkaa tarkasteltiin neljän muuttujan avulla: vuotiaan väestön osuus, väestönlisäys , väestönkehitys tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina ja muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä ( /as). Nakkilan aktiivi-ikäisen väestön osuus (%) oli huomattavasti alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Aktiiviväestön osuus jäi myös alhaisemmaksi kuin mediaanikunnassa ja keskimääräisessä satakuntalaisessa kunnassa. Työikäisen väestön osuus on väheni nopeammin kuin koko maassa tai Satakunnassa. Satakunnassa aktiivi-ikäisen väestön osuus oli noin 5 %-yksikköä matalampi kuin koko maassa. Nakkilan väestö väheni Satakunnan maakunnan tavoin 2010-luvulla. Tilastokeskuksen väestönennusteen mukaan Nakkilan ja Satakunnan väkiluku tulee edelleen laskemaan vuosina Nakkilan väestökehitys tulee olemaan väestöennusteen mukaan toiseksi maltillisinta verrokkikunnissa vuosina Rusko oli ainoa verrokkikunnista, jossa väkiluku kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2035 saakka. Nakkila kärsi määrällisistä muuttotappioista 2010-luvulla, mutta muuttajien rakenne on taloudellisesta näkökulmasta optimaalinen Nakkilan kannalta. Nakkilan kuntien välisen muuttoliikkeen tulokertymä oli positiivinen eli tulomuuttajien tulot ylittävät lähtömuuttajien tulot vuosina Nakkilan tulokertymä oli noin euroa vuodessa positiivinen eli 52,6 euroa asukasta kohden. Tulokertymä oli korkeampi kuin koko maan keskiarvo ja mediaani. Nakkilan tulokertymä oli toisiksi korkein verrokkikunnista Ruskon jälkeen. Nakkilan ja koko Satakunnan elinvoiman tulevaisuuden haasteita ovat laskeva väkiluku ja erityisesti aktiivi-ikäisen väestön osuuden lasku, joka luo sekä demograafisia että taloudellisia haasteita niin Nakkilalle kuin koko Satakunnalle. 27

28 HYVINVOINTIDYNAMIIKKA Soten tarvekerroin Pienituloisuusaste KELA:n sairastavuusindeksi ALUEEN HYVINVOINTI Toimeentulotukea saavat v. 28

29 KELA:n SAIRASTAVUUS- INDEKSI VUOSINA ALUE MUUTOS %- YKSIKKÖÄ MUUTOS % Hankasalmi 120,8 117,8 112,6-8,2-6,8 Muuttuja kuvaa alueen väestön perusterveyttä suhteessa koko maan keskiarvoon (100): mitä alhaisempi on indeksiluku, sitä perusterveempää on alueen väestö ja päinvastoin. Luvut perustuvat kolmeen muuttujaan (kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja erityiskorvattavia lääkkeitä saavat). Satakunnan sairastavuusindeksi (106,9) ylitti koko maan arvon (100). Satakunnan sairastavuusindeksi oli sama kuin koko maan mediaani kunnassa. Nakkilan sairastavuusindeksi 106,1 oli samalla tasolla kuin Satakunnan arvo vuonna Nakkilan sairastavuusindeksi oli kolmanneksi matalin vertailtavista kunnista, mutta kasvoi nopeimmin verrokkikunnista vuosina. Harjavalta 105,5 104,1 113,8 8,3 7,9 Kokemäki 105,2 108, ,8 6,5 Nakkila 97,3 99,6 106,1 8,8 9,0 Rusko 88,6 86,4 84,8-3,8-4,3 Ulvila 94 97,9 95,7 1,7 1,8 SATAKUNTA 102,6 104,2 106,9 4,2 4,1 KOKO MAA ,0 KOKO MAA MEDIAANI 106, ,9 0,6 0,6 Lähde: THL SotkaNet, KELA:n sairastavuusindeksi

30 SOTE TARVEKERROIN Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin kuvaa alueen asukkaiden (sote) palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon (koko maa=1,00). Nakkilan sote tarvekertoimen arvo oli 1,05 vuonna 2015 eli Nakkilassa oli 5 % korkeammat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet kuin keskimääräisessä kunnassa Nakkilan soten tarvekerroin oli koko maan keskiarvoa korkeampi ja samalla tasolla kuin Satakunnan maakunnan, mutta alitti mediaanikunnan tason Nakkilan sote -tarvekertoin oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa eikä muutosvauhti poikennut muista verrokeista *Satakunnan sairaanhoitopiiri ALUE MUUTOS Hankasalmi 1,22 1,23 1,24 1,20-0,02 Harjavalta 1,08 1,13 1,12 1,13 0,05 Kokemäki 1,11 1,15 1,15 1,13 0,02 Nakkila 1,02 1,04 1,05 1,05 0,03 Rusko 0,84 0,86 0,86 0,88 0,04 Ulvila 0,95 0,97 0,97 0,98 0,03 SATAKUNTA* 1,02 1,05 1,05 1,05 0,03 KOKO MAA 1 1 1,00 1,00 0,00 KOKO MAA MEDIAANI 1,08 1,11 1,1 1,09 0,01 Lähde: THL CHESS, Sote tarvekerroin

31 PIENITULOISUUSASTE (%) ALUE MUUTOS %- YKSIKKÖÄ Pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina koko alueen väestöstä: pienituloisuuden rajana käytetään 60% kotitalouksien käytössä olevan rahatulon mediaanista vuotta kohden. Satakunnan pienituloisuusaste (13,6 %) oli hieman korkeampi kuin koko maassa, mutta alittaa niukasti mediaanikunnan pienituloisuusasteen vuonna 2015 Nakkilan pienituloisuusaste (13,2 %) ylitti koko maan keskiarvon, mutta jäi alhaisemmaksi kuin Satakunnan ja mediaanikunnan keskiarvo. Nakkilan pienituloisuusaste oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa, mutta erot olivat suuret kuntien välillä (Rusko 5,8 % versus Hankasalmi 17,3 %) Pienituloisuusaste laski koko maassa, Satakunnassa ja kaikissa verrokkikunnissa vuosien aikana. Nakkilassa pienituloisuusasteen laski keskimäärin nopeammin kuin koko maassa ja Satakunnassa *Satakunnan sairaanhoitopiiri Hankasalmi 19,6 18,8 17,3-2,3 Harjavalta 14,1 14,6 12,9-1,2 Kokemäki 17,3 16,4 16,3-1 Nakkila ,2-1,8 Rusko 6 6 5,8-0,2 Ulvila 11,2 10,6 10-1,2 SATAKUNTA 15,2 14,4 13,6-1,6 KOKO MAA 14,3 13,6 12,7-1,6 KOKO MAA MEDIAANI 16,1 15,1 14-2,1 Lähde: THL SotkaNet, pienituloisuusaste

32 TOIMEENTULOTUKEA SAANEIDEN VUOTIAIDEN OSUUS (%) VASTAAVAN IKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ Muuttuja kuvaa toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden prosenttiosuuden koko väestöstä vuotta kohden suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön. Satakunnassa toimeentulotukea sai selvästi vähäisempi osa väestöstä kuin koko maassa. Mediaanikunnan ja Satakunnan arvot olivat lähellä toisiaan. Nakkilassa toimeentulotukea sai lähes yhtä suuri osa vuotiaasta väestöstä kuin keskimäärin Satakunnassa ja koko maan mediaanikunnassa. Nakkilan toimeentulotukea saaneiden osuus oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Nakkilan toimeentulotukea saaneiden osuus aleni eniten verrokkikunnista vuosina *Satakunnan sairaanhoitopiiri ALUE MUUTOS %- YKSIKKÖÄ Hankasalmi 9,6 9,8 8,4-1,2 Harjavalta 8,5 8,9 8,3-0,2 Kokemäki 5,5 5,9 6 0,5 Nakkila 7,2 5,7 5,8-1,4 Rusko 2, ,1 Ulvila 4,9 4,4 4,7-0,2 SATAKUNTA 5,8 5,5 5,7-0,1 KOKO MAA 6,9 6,8 7,4 0,5 KOKO MAA MEDIAANI 5,65 5,8 5,9 0,25 Lähde: THL SotkaNet, toimeentulotuki

33 HYVINVOINTIDYNAMIIKKA Hyvinvointia tarkasteltiin neljällä mittarilla: kelan sairastavuusindeksi, soten tarvekerroin, pienituloisuusaste ja toimeentulotukea saaneiden osuus. Kelan sairastavuusindeksi oli Nakkilassa samalla tasolla kuin Satakunnassa, mutta kohosi vuosien aikana yli maan keskiarvon (=100). Nakkilan sairastavuusindeksi oli verrokkikuntien keskitasoa, mutta heikkeni nopeimmin verrokkikunnista vuosina Nakkilan sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin ylitti 5 %:lla koko maan keskiarvon eli soten palvelutarpeet olivat 5 % korkeammat kuin keskimäärin kunnissa. Nakkilan tarvekerroin oli samalla tasolla Satakunnan tarvekertoimen kanssa. Nakkilan tarvekerroin oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Nakkilan pienituloisuusaste (%) oli hieman koko maan keskiarvoa korkeampi, mutta alitti Satakunnan ja mediaanikunnan tason. Pienituloisuusaste oli keskitasoa verrokkikunnista. Nakkilan pienituloisuusaste aleni eniten verrokkikunnista vuosina Nakkilassa toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuus oli selvästi alhaisempi kuin koko maassa ja vastasi Satakunnan osuutta. Nakkilassa toimeentulotukea saavien osuus oli keskitasoa verrokkikunnista. Nakkilan toimeentulotukea saavien osuus aleni eniten verrokkikunnista 2010-luvulla Nakkilan elinvoima oli hyvinvoinnin muuttujien osalta kaksijakoinen: toisaalta terveyttä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta kuvaavat muuttujat heikkenivät ja toisaalta huono-osaisuutta kuvaavat muuttujat kohentuivat 2010-luvun aikana 33

34 KOULUTUS- JA OSAAMISDYNAMIIKKA Korkea-asteen suorittaneiden osuus (%) Koulutuksen ulkopuolella olevat vuotiaat VKTM-indeksi Koulutus ja osaaminen Tutkimus- ja kehittämismenot ( /as.) 34

35 VKTM-INDEKSI VUOSINA KUNTA MUUTOS ABS. VKTM-indeksi kuvaa väestön koulutusastetta mittaamalla peruskoulun jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta henkilöä kohti. Mitä korkeampi indeksi, sitä korkeampi alueen väestön koulutustaso Nakkilan VKTM-indeksi oli alhaisempi kuin Sata-kunnassa ja koko maassa, mutta hieman korke-ampi kuin koko maan mediaanikunnassa. Nakkilan VKTM-indeksi oli keskitasoa verrokki-kunnista, mutta koulutustasoerot olivat suuret verrokkien välillä (Rusko 360 vs. Hankasalmi 271) Nakkilan VKTM-indeksiä mittavaa koulutustaso kohosi 2010-luvulla samaa vauhtia kuin koko maassa, mediaanikunnassa ja Satakunnassa. Hankasalmi Harjavalta Kokemäki Nakkila Rusko Ulvila SATAKUNTA KOKO MAA KOKO MAA MEDIAANI 264,5 272, ,5 Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

36 KORKEA-ASTEEN SUORIT- TANEIDEN OSUUS(%) KOKO VÄESTÖSTÄ KUNTA MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta (%) suhteessa alueen yli 15-vuotiaaseen väestöön Hankasalmi Harjavalta Nakkilassa korkea-asteen suorittaneita oli vähän alle joka neljäs (23 %) yli 15 vuotiaasta väestöstä. Nakkilan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli alhaisempi kuin koko maassa ja Satakunnassa, mutta ylitti koko maan mediaanikunnan tason. Kokemäki Nakkila Rusko Nakkilan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Korkea-asteen suorittaneiden osuus kasvoi kaikissa verrokkikunnissa 2010-luvun kuluessa Ulvila SATAKUNTA KOKO MAA KOKO MAA MEDIAANI Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

37 KOULUTUKSEN ULKOPUO- LELLE JÄÄNEET VUOTIAAT KUNTA MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa ilman koulutuspaikkaa jääneiden tai vain peruskoulun suorittaneiden vuotiaiden henkilöiden prosenttiosuutta suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön. Nakkilassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus oli varsin korkea 2010-luvulla: koulutuksen ulkopuolelle jäi keskimäärin enemmän nakkilalaisia nuoria kuin koko maassa, mediaanikunnassa tai Satakunnassa. Nakkilassa jäi koulutuksen ulkopuolelle suhteessa eniten nuoria verrokkikunnista vuonna 2015 Hankasalmi 7,3 6,8 4,3-3 Harjavalta 16,5 16,2 6,7-9,8 Kokemäki 9,6 10,5 8-1,6 Nakkila 10,5 11,2 10,1-0,4 Rusko 6,6 7,4 5-1,6 Ulvila 8,2 9,6 9,2 1 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus aleni kaikissa verrokkikunnissa ja koko maassa 2010-luvun aikana. Nakkilan alenema oli vähäisin verrokkikunnista ja selvästi vähäisempi kuin koko maassa SATAKUNTA 10,7 10,2 7,5-3,2 KOKO MAA 11,4 10,8 8,3-3,1 KOKO MAA MEDIAANI 10,5 9,6 7,8-2,7 Lähde: THL SotkaNet, koulutus

38 TUTKIMUS- JA KEHITTÄ- MISMENOT EUROA ASU- KASTA KOHDEN * Muuttuja kuvaa korkeakoulujen julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteenlaskettuja tutkimus- ja tuotekehitysmenoja suhteessa alueen keskiväkilukuun. Tulokset on ilmaistu euroina asukasta kohden. Tutkimus ja kehittämismenot olivat Porin seudulla selvästi alhaisemmat kuin verrokkiseuduilla (Turun ja Jyväskylän) sekä koko maassa Porin alhaisemmat T&K-menot verrokkeihin selittyvät yliopistojen korkeakoulurahoituksen vähäisyydellä verrokkiseutuihin nähden Porin seudun tutkimus ja kehittämismenot kasvoivat hieman (6 /as.) vuosien aikana. Porin seudun T&K menot jäivät silti edelleen lähes kolme kertaa alhaisemmaksi kuin koko maassa keskimäärin vuonna 2015 *Tiedot saatavilla vain seutukuntatasolla KUNTA MUUTOS /AS. MUUTOS (%) Jyväskylän seutu ,0 Porin seutu ,5 Turun seutu ,3 KOKO MAA ,7 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja kehittämistoiminta

39 KOULUTUS- JA OSAAMISDYNAMIIKKA Koulutuksessa ja osaamisessa tarkasteltiin neljää alueen koulutusta ja osaamista ilmaisevaa muuttujaa. Muuttujia olivat: VKTM-indeksi, korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%), koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-25v. osuus vastaavanikäisestä väestöstä ja tutkimus- ja kehittämismenot euroa asukasta kohden. Nakkilan koulutustasoa mittaava VKTM indeksi oli alhaisempi kuin koko maan ja Satakunnan indeksi, mutta ylitti koko maan mediaanikunnan vuonna Nakkilan koulutustaso oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Nakkilassa korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus koko yli 15-vuotiaasta väestöstä oli alhaisempi kuin koko maassa ja Satakunnassa, mutta ylitti mediaanikunnan tason vuonna Nakkilan korkea-asteen suorittaneiden osuus oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Nakkilassa koulutuksen ulkopuolisten vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli korkeampi kuin koko maassa, Satakunnassa tai mediaanikunnassa vuonna Koulutuksen ulkopuolisten nuorten osuus oli korkein verrokkikunnista. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus väheni koko maassa ja verrokkikunnissa 2010-luvun aikana, mutta Nakkilan alenema oli vähäisin verrokeista. Tutkimus- ja kehittämismenot asukasta kohden olivat Porin seudulla selvästi matalammat kuin Turun ja Jyväskylän seuduilla. Tämä selittyy pääosin oman tiede-korkeakoulun puuttumisella ja siihen kytkeytyvän muun T&K toiminnan vähäisyydellä Porin seudulla verrattuna Turun ja Jyväskylän seutuun. Porin seudun T&K -menot olivat lähes kolme kertaa alhaisemmat kuin kaikilla seuduilla keskimäärin. Porin seudun kannalta on myönteistä, että T&K menojen määrä asukasta kohden kasvoi hieman 2010-luvun aikana. Nakkilan haasteet liittyvät koulutuksen ja osaamisen osalta väestön keskimääräistä alhaisempaan koulutustasoon ja erityisesti koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten suhteellisen korkeaan osuuteen. Toisaalta Nakkila pärjää koulutus- ja osaamistason osalta kohtalaisesti suhteessa muihin oman kokoluokan kuntiin, jotka ovat muita kuin suurten korkeakoulukaupunkien ulkopuolella olevia kehyskuntia. 39

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI. VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017

IISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI. VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017 IISALMEN KAUPUNGIN JA YLÄ-SAVON SEUDUN ELINVOIMA-ANALYYSI VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Tammikuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Johtopäätökset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017

SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017 14 SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Syyskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. 14 seutukaupungin kasvuanalyysi 3. Yhteenveto 1. Analyysin viitekehys

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kouvolan elinvoima-analyysi

Kouvolan elinvoima-analyysi Kouvolan elinvoima-analyysi 1 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2 1. Tausta 3 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Syyskuu 2017

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Syyskuu 2017 SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro @timoaro Syyskuu 2017 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. Alle 20 000 asukkaan seutukaupunkien kasvun

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Marraskuu 2017

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Marraskuu 2017 SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Aro @timoaro Marraskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. A) Alle 2 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU. Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki

SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU. Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki 20 SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta, toteuttaminen, keskeiset

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI Suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttinen ja suhteellinen elinvoima vuosina 2005-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Tammikuu 2014 SISÄLTÖ 1 Analyysin tausta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Valkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017

Valkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017 Valkeakosken muuttoliikeanalyysi VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Aro @timoaro Huhtikuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Valkeakosken määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016

Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016 15.4.2016 Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016 Tomas Lehtinen 1 Strategia ja kehittäminen Sisällys Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu... 3 Suppea elinvoimatarkastelu... 3 Laaja elinvoimatarkastelu...

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Porin selvitysalueen vertailutilastoja Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla 3.Yhteenveto

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA

JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 23.5.2017 Elinvoiman ja vetovoiman piti olla dynamiittia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt sanat on byrokratisoitu. Elinvoimasta ja

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Maakuntainfot Satakunta Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Sisällysluettelo Diat 1 ja 2: Kansilehti ja sisällysluettelo Diat 3 ja 4: Yleistä Satakunnan maakunnasta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kolmannes vuosineljännes touko-elokuu 2016 Porin kaupungin strategiaympäristö Elinvoimaohjelma Työllisyysohjelma Porin kaupungin strategiaympäristö Kaupunkistrategia Hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus Valitaan porukalla

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys 1 SISÄLTÖ 1 Tausta 2 Aluetalousdynamiikka 3 Työllisyysdynamiikka 4 Väestödynamiikka 5 Osaamisdynamiikka 6 Yhteenveto

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-elokuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-syyskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

1. Väestömäärä / -kehitys / -rakenne Harjavalta 79 Luvia 442

1. Väestömäärä / -kehitys / -rakenne Harjavalta 79 Luvia 442 1. Väestömäärä / -kehitys / -rakenne Harjavalta 79 Luvia 442 1.1 väkiluku v.2012 7 486 3 360 1.2 väkiluvun muutos % V.2011-2012 -0,2 0,2 1.3 väestöennuste v.2013 7 420 3 364 1.4 väestöennuste v.2023 7

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran

Lisätiedot

Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa. Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö

Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa. Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Tilastot maakunnallisessa aluekehityssuunnittelussa Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Maakunnan liitto ja sen tehtävät aluekehitysviranomaisena Kuntayhtymä, johon kuuluminen on kunnille pakollista. Ylintä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot