Etelä-Savon tilannekuva - maakuntastrategian valmistelu

Transkriptio

1 Maakuntauudistus: Etelä-Savon tilannekuva - maakuntastrategian valmistelu 1/2018

2 Esityksen sisältö: 1. Alueen erityispiirteet 2. Väestö 3. Elinkeinot, työllisyys ja palvelurakenne 4. Ympäristön tila 2

3 1. Alueen erityispiirteet 3

4 Harvaan mutta kauttaaltaan asuttu, metsien ja vesistöjen maakunta PINTA-ALA (2017) Maapinta-ala Metsämaan pinta-ala Sisävedet PUUSTON TILAVUUS ( ) MARKKINAHAKKUUT (2015) VÄKILUKU (2016) Alle 15 v v. Yli 64 v. Haja-asutusalueen väestö (2015) BKT (2015*) maa- ja metsätalous teollisuus ja rakentaminen palvelut YRITYSTEN LUKUMÄÄRÄ (2016) TYÖPAIKAT (2015) Alkutuotanto Teollinen toiminta Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Pääosin julkiset palvelut TYÖLLISET (2015) TYÖTTÖMÄT (2015) TUTKINNON SUORITTANEET (2016) Toinen aste Korkea-aste VAPAA-AJAN ASUNNOT (2016) ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPROFIILI (Osuus koko maasta, %) 4,7 4,9 5,9 7,6 2,2 2,7 10,3 2,5 3,7 5,6 2,1 9,8 1,7 2,0 2,4 2,6 1,8 2,2 2,2 2,4 5,9 2,4 2,8 2,7 2,9 2,3 3,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 väestöosuus Maakuntaprofiili kuvaa Etelä-Savon suhteellista osuutta ko. teemoissa verrattuna koko maahan. 9,8 % ,1 Matkailun osuus BKT:sta Etelä-Savossa 3,6%, koko maassa 2,5%. (2014) Maakunnan profiilissa korostuvat metsät, alkutuotanto, vapaa-ajan asunnot ja vesistöt sekä harva mutta koko maakunnan kattava asutus.

5 Aidon kehityksen indikaattorin GPI:n kehitys Etelä-Savossa ja muissa maakunnissa GPI-indeksi maakunnissa Aidon kehityksen indikaattori (Genuine Progress Indicator, GPI) mittari on hyvinvoinnin mittari, jolla kuvataan tapahtunutta aitoa ja todellista kehitystä. Se on tarkoitettu talouden ja ympäristön kestävyyden ja erityisesti pidemmän aikavälin kehitystrendien kuvaamiseen. GPI mittaa hyvinvointia kuluttajasta käsin ja laajentaa hyvinvoinnin kuvausaluetta ottamaan huomioon tärkeimmät ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät sekä huomioimaan kestävän kehityksen vaatimukset. GPI:ssä huomioitavat komponentit ovat, tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus, hyvinvointia tuottavat markkinoiden ulkopuoliset palvelut, yhteiskunnan ihmisille aiheuttamia kustannukset, ympäristön ja luonnonvarojen heikentymisestä aiheutuvat kustannukset sekä pääoman ja kaupan vaihtotaseen vaikutukset

6 Sijainti pääkaupunkiseudun ja Pietarin metropolialueen lähellä tarjoaa mahdollisuuksia 12 kuntaa asukasta Pinta-ala 17100km 2, josta 26% vesistöjä

7 2. Väestö 7

8 Etelä-Savon väestö ikääntyy koko maata nopeammin Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä vähenee Etelä- Savossa vuoteen 2040 mennessä, myös alle 15- vuotiaiden ikäluokka pienenee. Yli 65-vuotiaiden ikäluokka kasvaa Etelä-Savossa aina vuoteen 2033 saakka, mutta pienenee sen jälkeen. Koko maan väestöstä yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa aina vuoteen 2040 saakka. 8

9 65 vuotta täyttäneitä 100 työikäistä kohti Työikäisiä on Etelä-Savossa vähiten suhteessa lasten ja yli 65- vuotiaiden määrään Väestöllinen huoltosuhde Etelä-Savon kunnissa ja koko maassa KOKO MAA 133,9 Enonkoski Hirvensalmi Juva Kangasniemi Mikkeli Mäntyharju 69,7 Pertunmaa Pieksämäki Puumala Rantasalmi Savonlinna Sulkava Ikääntyneiden osuuden kasvu ja samaan aikaan tapahtuva lasten ja työikäisten määrän väheneminen heikentää huoltosuhdetta. Vuoden 2015 lopussa maakunnassa oli sataa työikäistä kohden 69 lasta ja yli 64-vuotiasta. Vuonna 2040 huoltosuhdeluku tulee väestöennusteen mukaan olemaan jo yli Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrän 9

10 hlöä hlöä Muuttotappiot syvimmät nuorten ikäluokissa Kokonaisnettomuutto ikäryhmittäin Etelä- Savossa Kokonaisnettomuutto seutukunnittain Syvimmät muuttotappiot syntyvät vuotiaiden ikäluokassa. Maakunta saa kuitenkin muuttovoittoa 30-vuotiaiden ikäluokasta lähtien. Mikkelin seutu on pärjännyt muuttotilastoissa parhaiten ja kokonaisnettomuutto on pysytellyt viime vuodet muista seutukunnista poiketen plussalla Akselin otsikko ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Mikkelin seutukunta Pieksämäen seutukunta Savonlinnan seutukunta 10

11 Maahanmuutto tasoittaa maakunnan miinusmerkkistä väestökehitystä Etelä-Savon väestönmuutokset Lähde: Tilastokeskus Huom! Tilasto sisältää myös Heinäveden ja Joroisen Väestönlisäys Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Etelä-Savon väestö on vähentynyt tasaisesti, vuosina vähennystä on ollut henkilöä. Väestön vähenemistä selittää erityisesti luonnollinen väestönmuutos (kuolleiden enemmyys) Maahanmuutto on viime vuosina kasvanut ja nettomaahanmuutto on ollut ainoa positiivisen puolella pysytellyt väestönmuutosten osatekijä 11

12 Etelä-Savo on harvaan mutta kauttaaltaan asuttu maakunta 7129 vakituisesti asuttua ruutua (37% maakunnan pinta-alasta)

13 Pienten marginaalien maakunnassa muutokset rakenteessa näyttäytyvät sattumanvaraisina Muutos Väkiluku (-7%) Taajamissa (-4%) Haja-alueella (-14%) 714 km 2 autioitunut ja 540 km 2 asutettu

14 Myös alle 18-vuotiaita asuu maakunnassa hajallaan Alle 18-vuotiaita 2542 ruudussa 36% asutuista ruuduista

15 Vanhimmat ikäluokat painottuvat maaseudulla Vain yli 50-vuotiaita 2984 ruudussa 42% asutuista ruuduista Näistä 974 ruudussa vain yksi asukas 2318 ruudussa 1-2 asukasta (=33% kaikista asutuista ruuduista)

16 Ruutuja, joissa yli ½ asukkaista on yli 50-vuotiaita, on % asutuista ruuduista

17 Kaupunkien keskustaajamien väestökehitys lähde:syke&tk/ykr Kaupunkien kokonaisväestökehitys 2017 aluejako lähde:tk Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Mikkelin keskustaajaman väkiluku kasvaa, kaikkialla muualla väkiluku on laskussa

18 Maalaiskuntien keskustaajamien väestökehitys lähde:syke&tk/ykr Maalaiskuntien kokonaisväestökehitys 2017 aluejako lähde:tk Mäntyharju Juva Kangasniemi Mäntyharju Juva Kangasniemi Mikkelin keskustaajaman väkiluku kasvaa, kaikkialla muualla väkiluku on laskussa

19 Maalaiskuntien keskustaajamien väestökehitys lähde:syke&tk/ykr Maalaiskuntien kokonaisväestökehitys 2017 aluejako lähde:tk Rantasalmi Sulkava Puumala Rantasalmi Sulkava Puumala Hirvensalmi Enonkoski Pertunmaa Hirvensalmi Enonkoski Pertunmaa Mikkelin keskustaajaman väkiluku kasvaa, kaikkialla muualla väkiluku on laskussa

20 Etelä-Savo on Suomen toiseksi suosituin vapaa-ajanmaakunta ruutua, jossa vapaaajanasunto (54% maakunnan pinta-alasta)

21 Valtaosa maakunnasta on asuttua ainakin osan vuodesta Yhteensä asuttua ruutua 2179 ruutua, joissa vain vakituista väestöä (17% asutuista ruuduista) 5482 ruutua, joissa vain vapaa-ajanasuntoja (44% asutuista ruuduista) 4950 ruutua, joissa molempia (39% asutuista ruuduista)

22 Maakunnan omakotitalokauppojen hinnat ovat kääntyneet laskuun 2010 jälkeen Asunnon hankinta on edullista, mutta sijoituksen arvo ei näyttäisi säilyvän

23 EU:n Venäjä-pakotteiden vähennettyä venäläiskauppoja, ovat vapaa-ajanasuntokauppojen hinnat normalisoituneet maakunnassa

24 THL:n SAIRASTAVUUSINDEKSI *Indeksisissä huomioitu seitsemän yleisintä sairastavuusryhmää. Vakioitu. Koko maa = 100 MAAKUNTIEN HYVINVOINTITRIPLA SOTE:n TARVEKERROIN 2014 ELÄMÄNLAATU (20-64 v.) * Tarvekerroin kuvaa alueen asukkaiden sote palvelujen tarvetta ja suhteuttaa tarpeen koko maan keskiarvoon. Vakioitu. Koko maa = 1,00 * Indikaattori kuvaa elämäänsä tyytyväiseksi kokevien osuutta 20-vuotta täyttäneestä väestöstä. Tieto perustuu ATH-tutkimuksen vuosittaisiin kyselyihin THL:n sairastavuusindeksi (koko maa=100)* Alle 93 93,0-99, , , ,9 Yli ,2 121,5 118,3 SOTE tarvekerroin sairaanhoitopiireittäin 2014 (koko maa =1,00) Alle 0,94 0,94 0,99 1,00 1,05 1,06 1,10 1,11 1,15 Yli 1,16 1,04 1,06* 1,17 Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (%) maa-kunnittain Yli 55 % 54,0 54,9 % 53,0 53,9 % 52,0 52,9 % 51,0 51,9 % Alle 51 % 54,7 % 55,2 % 50,7 % 87,6 105,3 108,3 106,8 129,0 117,8 0,97 1,11 1,03 1,04 1,14 1,14 55,1 % 53,1 % 50,4 % 56,1 % 53,9 % 51,3 % 69,0 97,2 97,8 95,9 97,3 82,1 107,4 108,5 110,4 97,9 1,05 0,99 0,99 1,05 1,01 0,89 1,11 1,16* 1,07 53,2 % 53,4 % 52,3 % 53,0 % 53,3 % 56,1 % 51,0 % 52,1 % 52,7 % Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripaketti Sotkanet; Chess ; Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus ATH; kartat ja luokittelu Timo Aro 2017

25 KUNTA SOSIAALITOIMEN NETTO- KUSTANNUKSET TERVEYSTOIMEN NETTO- KUSTANNUKSET TARVEVAKIOIDUT MENOT (KOKO MAA=100) TARVEKERROIN KOKO MAA=1,00 THL:N SAIRASTAVUUS- INDEKSI 2013 VAKIOITU KANSANTAUTI- INDEKSI VUOSINA (KA.) TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKETTÄ SAAVAT V. (%) PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOKÄYNNIT (1000 AS. KOHDEN) ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOKÄYN-NIT (1000 AS. KOHDEN) LASTENSUOJELUN AVO- HUOLLON PIIRISSÄ 0-20 V. (%) KOTONA ASUVAT 75-VUOTIAAT (%) Hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien muuttujien koostetaulukko ENONKOSKI 1783,6 2261,7 104,7 1,21 100,7 117,4 10,1 1899,3 1745,8 5,5 87,1 HEINÄVESI 2209,3 2711,1 112,2 1,40 130,6 142,8 14,9 1510,3 1491,1 7,8 86,8 HIRVENSALMI 1910,6 1813,8 92,6 1,22 106,7 98,4 11,4 1223,3 1677,2 12,9 91,4 JOROINEN 1065,5 2400,9 98,1 1,13 113,2 123,7 10,8 1464,7 1385,6 7,5 90,8 JUVA 1511,8 2269,9 96,8 1,23 108,1 115,0 10,2 1801,0 1601,8 8,0 89,1 KANGASNIEMI 1775,6 2417,4 104,3 1,29 112,7 121,6 11,0 1533,7 1531,6 6,0 89,0 MIKKELI 1358,0 1970,3 94,9 1,09 104,8 107,0 7,8 916,0 1892,8 5,6 92,0 MÄNTYHARJU 1620,2 2215,7 100,2 1,22 114,6 103,8 12,2 1315,0 1521,8 8,5 89,8 PERTUNMAA 1520,4 2468,4 104,8 1,20 110,7 111,9 12,4 1523,0 1640,8 7,3 91,7 PIEKSÄMÄKI 1921,1 2219,7 101,7 1,24 118,4 124,1 11,9 1713,3 2159,4 8,7 89,5 PUUMALA 2353,4 2000,3 113,3 1,28 117,7 111,6 12,8 1647,3 1601,5 3,9 92,3 RANTASALMI 1465,8 2863,4 120,3 1,19 107,5 109,3 10,2 1258,3 1991,5 9,7 90,0 SAVONLINNA 1586,7 2374,8 116,1 1,11 108,8 109,8 8,4 1153,3 2287,2 5,8 90,7 SULKAVA 1530,0 3151,2 115,8 1,26 135,3 113,3 11,0 1306,7 2098,1.. 87,8 ETELÄ-SAVO 1562,0 2221,0 97,9 1,16 110,4 112,8 9,4 1233,0 1945,2 6,4 90,5 ITÄ-SAVO SHP 116,2 1,14 KOKO MAAN KESKIARVO 1403,0 1843,3 100,0 1,00 100,0 100,0 6,6 1257,7 1631,0 6,7 90,5 Vihreä = kunnan arvo parempi kuin koko maan keskiarvo Keltainen = kunnan arvo max. 10 % heikompi kuin koko maan keskiarvo Punainen=kunnan arvo heikompi kuin koko maan keskiarvo

26 SOSIAALITOIMEN NETTOKUSTAN- NUKSET KUNNITTAIN VUOSINA Muuttuja kuvaa kuntien sosiaalitoimen nettokustannuksia kunnittain vuosien välisenä aikana Etelä-Savon maakunnan sosiaalitoimen nettokustannukset olivat keskimäärin euroa asukasta kohden vuodessa vuosina Koko maan sosiaalitoimen nettokustannukset olivat keskimäärin euroa eli 159 alhaisemmat kuin Etelä-Savon keskiarvo Sosiaalitoimen nettokustannuksissa oli 2,3 kertaiset erot Etelä-Savon kuntien ääripäiden välillä: nettokustannukset vaihtelivat vuositasolla Joroisten eurosta Puumalan euroon Sosiaalitoimen nettokustannukset olivat asukasta kohden alhaisimmat Joroisilla, Mikkelissä ja Ran-tasalmella sekä korkeimmat Puumalassa, Heinä-vedellä ja Pieksämäellä vuosina Medi-aanikunta oli Mäntyharju (1 620 /as.) Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous; Kuntaliitto, sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017

27 TERVEYSTOIMEN NETTOKUSTAN- NUKSET KUNNITTAIN VUOSINA Muuttuja kuvaa terveystoimen nettokustannuksia euroina asukasta kohden keskimäärin vuosina Etelä-Savon maakunnan terveystoimen nettokustannukset olivat keskimäärin euroa asu-kasta kohden vuodessa vuosina Koko maan keskiarvo oli euroa eli 378 euroa al-haisempi kuin Etelä-Savon keskiarvo Terveystoimen nettokustannukset vaihtelivat alueen sisällä merkittävästi: Hirvensalmen nettomenot asukasta kohden olivat euroa ja Sulkavalla euroa Terveystoimen nettokustannukset olivat asukasta kohden laskettuna alhaisimmat Hirvensalmella, Mikkelissä ja Puumalassa sekä korkeimmat Sulkavalla, Rantasalmella ja Heinävedellä. Mediaani oli Savonlinna (2 375 /as.) Lähde: Tilastokeskus, kuntatalous; Kuntaliitto, sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017

28 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TARVEVAKIOIDUT MENOT (koko maa = 100) Muuttuja kuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioituja menoja keskimäärin vuosina : koko maan indeksiluku on 100 Etelä-Savon sairaanhoitopiirien tarvevakioidut menot olivat Etelä-Savon kohdalla 97,9 ja Itä-Savossa 116,2: Etelä- Savon tarvevakioidut menot olivat toisin sanoen alhaisemmat kuin koko maassa keskimäärin ja Itä-Savon alueella korkeammat SOTE:n tarvevakioidut menot vaihtelivat erittäin paljon alueen sisällä: Hirvensalmen indeksi oli 92,6 ja Rantasalmen 120,3 Tarvevakioidut menot olivat alhaisimmat Hir-vensalmella, Mikkelissä ja Juvalla sekä korkeim-mat Rantasalmella, Savonlinnassa ja Sulkavalla. Mediaanikunta oli Enonkoski (104,7) Lähde: THL, CHESS; sosiaali- ja terveystoimen tarvevakioidut kustannukset Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017

29 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON TARVEKERROIN VUOSINA (koko maa = 1,00) Muuttuja kuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioituja menoja, jotka on saatu suhteuttamalla kuntien nettomenot asukkaiden palvelutarpeisiin (1,00 = menot ja tarpeet tasapainossa). Tarvekertoimen taustalla tiedot väestön ikäja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta Etelä-Savon sairaanhoitopiirien tarvekertoimet olivat Etelä-Savon shp:n alueella 1,16 ja Itä- Savon shp:n alueella 1,14 SOTE:n tarvekerroin vaihteli kunnittain Mikkelin 1,09 ja Heinäveden 1,40 välillä: kaikkien kuntien tarvekerroin ylitti selvästi koko maan keskiarvon Tarvekerroin oli alhaisin Mikkelissä, Savonlin-nassa ja Joroisissa sekä korkein Heinävedellä, Kangasniemellä ja Puumalassa. Mediaanikunta oli Hirvensalmi ja Mäntyharju (1,22) Lähde: THL, CHESS; sosiaali- ja terveystoimen tarvevakioidut kustannukset Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017

30 THL:N IKÄVAKIOITU SAIRAS- TAVUUSINDEKSI VUONNA 2013 THL:n sairastavuusindeksi kuvaa väestön sairas-tavuutta suhteessa koko maan tasoon (100). In-deksissä on otettu huomioon seitsemän yleisintä sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Koko maan keskiarvo on 100 Etelä-Savon maakunnan sairastavuusindeksi oli 110,4 eli ylitti selvästi koko maan keskiarvon. Koko maassa vain kuuden maakunnan indeksi jäi alle koko maan vertailuluvun 100. Etelä-Savon sairastavuusindeksi vaihteli merkittävästi kunnittain: Enonkosken indeksi oli 100,7 ja Sulkavan 135,3 Sairastavuusindeksi oli alhaisin Enonkoskella, Mikkelissä ja Hirvensalmella sekä korkein Sul-kavalla, Heinävedellä ja Pieksämäellä. Etelä-Sa-von mediaanikunta oli Kangasniemi (112,7) Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017

31 VAKIOITU KANSANTAUTI-INDEKSI VUOSINA Kansantauti-indeksi pitää sisällään diabeteksen, psykoosit, sydämen vajaatoiminnan, nivelreuman, astman, verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin. Indeksi on vakioitu ikä- ja sukupuolirakenteen mukaan. Koko maan suhdeluku = 100. Etelä-Savon vakioitu kansantauti-indeksi oli 112,8, joka ylitti selvästi koko maan keskiarvon Kuntien väliset erot olivat suuret alueen sisällä. Hirvensalmi oli ainoa Etelä-Savon kunta, jossa indeksi jäi alle koko maan keskiarvon. Heinäveden indeksi oli korkein (142,8) Kansantauti-indeksi oli alhaisin Hirvensalmella, Mäntyharjulla ja Mikkelissä sekä korkein Heinä-vedellä, Pieksämäellä ja Joroisissa. Etelä-Savon mediaanikunta oli Sulkava (113,3) Lähde: KELA, Kelasto raportit, terveyspuntari Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2017

32 Kunta Yhden hengen asuntokunnat, % v. yhden hengen asuntokunnat, % 2015 Gini-kerroin 2015 Säännöllisen kotihoidon 75 v. asiakkaat, % 2015 Sairaalahoidon hoitopäivät/1000as 2015 Perusterveydenhuollon vuodeosasto hoitopäivät / asukasta 2015 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / asukasta 2015 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / asukasta 2015 Sote nettokustannukset /as 2014 Sote hallinnon nettokustannukset /as 2014 Toimeentulotuki /asukas 2015 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /as 2015 Kotipalveluiden nettokustannukset 2015 /as Perusterveydenhuollon avohoidon (pl. hammashuolto) nettokustannukset 2015 /as Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon nettokustannukset /as 2015 Perusterveydenhuollon hammashuollon nettokustannukset /as 2015 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /as 2015 Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien muuttujien koostetaulukko Enonkoski 39,3 48,8 23,1 18, Heinävesi 46,6 56,4 28,1 15, Hirvensalmi 47 59,9 25,9 14, Joroinen 38,2 54,1 24,2 19, Juva 44, ,5 15, Kangasniemi 45,4 53,8 25,2 14, Mikkeli 45 58,6 24,7 13, Mäntyharju 47,3 62,7 25,9 14, Pertunmaa 48,8 58, , Pieksämäki 45,9 59,3 23,4 14, Puumala ,5 11, Rantasalmi 39,7 54, , Savonlinna 45,5 58,7 23,7 15, Sulkava 43,5 53,2 23,7 22, Etelä-Savo ,5 14, Koko maa 42, ,3 11, Vihreä = kunnan arvo parempi kuin koko maan keskiarvo Keltainen = kunnan arvo max. 10 % heikompi kuin koko maan keskiarvo Punainen=kunnan arvo heikompi kuin koko maan keskiarvo

33 3. Elinkeinot, työllisyys ja palvelurakenne 33

34 Elinkeinorakenne 2015 Lähde: Tilastokeskus / Elinkeinorakenne ja työssäkäynti Etelä-Savon elinkeinorakenteessa korostuu alkutuotantovaltaisuus sekä julkishallinnon työpaikkojen suuri osuus Teollisuuden työpaikkoja on 19,9%, kun koko maassa niitä on 21,3% (2015). Yrittäjien osuus työllisistä on Etelä-Savossa 16,7%, koko maassa 11,6% (2015). Myös maaseutuyritykset poislukien Etelä-Savo kuuluu Suomen yrittävimpiin alueisiin. 34

35 Jalostuksen osuus elinkeinorakenteesta on suurin Mäntyharjulla, Hirvensalmella ja Kangasniemellä 35

36 Työpaikat toimialoittain Etelä-Savossa on vajaat työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on vähentynyt vuositasolla n. tuhannella v muutos oli jopa työpaikkaa. 36

37 37

38 Työvoiman keskittymiä on taajamien lisäksi niiden lähialueilla ja kaupunkeja ympäröivien pääteiden varsilla 38

39 Kaupunkien keskustaajamien työpaikkakehitys lähde:syke&tk/ykr Kaupunkien kokonaistyöpaikkakehitys 2017 aluejako lähde:tk Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Työpaikkakehitys on identtinen väestökehityksen kanssa, eli vain Mikkelin keskustaajaman työpaikat lisääntyvät

40 Maalaiskuntien keskustaajamien työpaikkakehitys lähde:syke&tk/ykr Maalaiskuntien kokonaistyöpaikkakehitys 2017 aluejako lähde:tk Mäntyharju Juva Kangasniemi Mäntyharju Juva Kangasniemi Työpaikkakehitys on identtinen väestökehityksen kanssa, eli vain Mikkelin keskustaajaman työpaikat lisääntyvät

41 Maalaiskuntien keskustaajamien työpaikkakehitys lähde:syke&tk/ykr Maalaiskuntien kokonaistyöpaikkakehitys 2017 aluejako lähde:tk Rantasalmi Sulkava Puumala Hirvensalmi Enonkoski Pertunmaa Rantasalmi Sulkava Puumala Hirvensalmi Enonkoski Pertunmaa Työpaikkakehitys on identtinen väestökehityksen kanssa, eli vain Mikkelin keskustaajaman työpaikat lisääntyvät

42 Työllisyys ja työttömyys Työssäkäyntitilaston luvuilla laskettu työllisyysaste, Etelä-Savo kunnittain, Työikäinen väestö Työssäkäyvät Työllisyysaste (15-64-v) yht työikäiset yht. (15-64-v) Etelä-Savon maakunta ,6..Hirvensalmi ,0..Kangasniemi ,7..Mikkeli ,0..Mäntyharju ,0..Pertunmaa ,2..Puumala ,1 Mikkelin seutukunta ,6..Joroinen ,4..Juva ,7..Pieksämäki ,7 Pieksämäen seutukunta ,0..Enonkoski ,9..Heinävesi ,3..Rantasalmi ,5..Savonlinna ,7..Sulkava ,3 Savonlinnan seutukunta ,7 Koko maa ,3 Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus Pieksämäen seutukunnan työttömyysaste v on 11 %, Mikkelin seutukunnan 12 % ja Savonlinnan seutukunnan 15 % työvoimasta. 42

43 Työllisyysastetta pitää yllä työikäisten määrän aleneminen enemmän kuin työllisten määrän kasvu. Työllisyysaste on 3-4 %- yksikköä heikompi kuin koko maassa. 43

44 Työllisten ikärakenne Etelä-Savossa työllisten ikärakenne on vinoutunut koko maahan verrattuna 44

45 Mikkelin seutukunnassa työllisten ikärakenne on hieman tasapainoisempi kuin Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunnissa 45

46 Ansiotulot tulonsaajaa kohden Etelä- Savossa maakunnista toiseksi pienimmät Pääomatulot tulonsaajaa kohden neljänneksi parhaat Ansiotulojen pienuus heijastuu myös eläketuloihin 46

47 Työikäisen väestön (15-64 vuotiaat) koulutusaste Etelä-Savossa ja koko maassa 2016, Lähde: Tilastokeskus Etelä-Savo (15-64) Tutkinnon suorittaineita, % Erikoisammattitutkinto, % Toisen asteen tutkinto, % 1,1 0, ,6 78,2 77,6..Sulkava..Savonlinna..Rantasalmi..Puumala..Pieksämäki..Pertunmaa..Mäntyharju..Mikkeli..Kangasniemi..Juva..Joroinen..Hirvensalmi..Heinävesi..Enonkoski Työikäisen väestön (15-64 vuotiaat) koulutusaste kunnittain Etelä-Savossa 2016 Lähde: Tilastokeskus 50,7 % 50,3 % 52,7 % 50,1 % 51,8 % 53,6 % 48,6 % 47,5 % 52,1 % 53,2 % 50,3 % 47,5 % 50,2 % 51,2 % 1,1 % 1,3 % 1,0 % 0,5 % 1,1 % 0,6 % 1,0 % 0,9 % 0,9 % 1,2 % 1,2 % 0,9 % 1,0 % 0,8 % 21,7 % 27,0 % 22,7 % 25,1 % 25,0 % 20,0 % 22,6 % 31,8 % 23,7 % 22,5 % 26,0 % 21,1 % 22,4 % 21,5 % Korkea-asteen tutkinto, % 27,60 32,70-10,00 20,00 30,00 40,00 50,00 60,00 70,00 80,00 90,00 Etelä-Savon maakunta KOKO MAA 49,6 % 44,0 % 1,1 % 0,9 % 27,6 % 32,7 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % Toinen aste Erikoisammattikoulutusaste Korkea-asteen tutkinto Jos tarkastellaan vain työikäistä (15-64 v.) väestöä, on Etelä-Savossa perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaineiden osuus hieman koko maata suurempi Toisen asteen tutkinton suorittaneita on Etelä-Savossa koko maahan verrattuna enemmän kun taas korkea-asteen tutkinnon suorttaineiden osuus jää koko maata pienemmäksi 47

48 Maakunnassa on kattava tieverkko Maakunnan ylläpidettäväksi siirtyvän 4393 km:n päätieverkon lisäksi maakunnassa on kuntien katuverkko ja n km yksityis- ja metsäautoteitä

49 Maakunnan taajamat ja niiden palvelut ovat verraten hyvin kansalaisten saavutettavissa 19% kansalaisista asuu yli 10 km etäisyydellä taajamien palveluista Väestön sijoittuminen suhteessa taajamien palveluihin (2016) Etäisyys Alle 18-vuotiaat vuotiaat Yli 64-vuotiaat Kaikista < 5 km km km km km km >40 km Etäisyys Alle 18-vuotiaat vuotiaat Yli 64-vuotiaat Kaikista < 5 km 61 % 64 % 68 % 65 % 5-10 km 20 % 17 % 13 % 17 % km 11 % 9 % 8 % 9 % km 5 % 5 % 5 % 5 % km 3 % 4 % 5 % 4 % km 1 % 1 % 1 % 1 % >40 km 0,1 % 0,1 % 0,2 % 0,2 %

50 Vapaa-ajanasunnot sijoittuvat vakituisesti asuttuja asuintoja kauemmaksi taajamien palveluista. 76% vapaa-ajanasunnoista on yli 10 km etäisyydellä taajamien palveluista Vapaa-ajanasuntojen sijoittuminen suhteessa taajamien palveluihin (2015) Etäisyys Määrä Osuus < 5 km % 5-10 km % km % km % km % km % >40 km %

51 Toiminnalliset alueet, paikallisen asioinnin ja työssäkäynnin alueet Toiminnalliset alueet, seudullisen asioinnin ja työssäkäynnin alueet Hallinnollisista rajoista riippumattomat toiminnalliset aluekokonaisuudet, jotka on rajattu päivittäisen ja viikoittaisen liikkumisen näkökulmasta sekä paikallisella että seudullisella tasolla. LÄHDE: Nuotio K. ym.: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 50/

52 Taajamien työssäkäynnin keskittymät ovat taajamien lisäksi pääteiden varsilla

53 Mikkelin keskustaajaman työssäkäyntialue on laaja ulottuen ympäröiviin taajamiin

54 Savonlinnan keskustaajaman työssäkäyntialue keskittyy keskustaajama-kerimäki kk-punkaharju kk-akselille

55 Pieksämäen keskustaajaman työssäkäyntialueena erottuu kunnan alueen lisäksi Varkauden taajama

56 Kuntien pelastustoimen nettomenot vuonna 2016 /asukas ,9 100,2 97,1 93,4 92, , ,2 81,1 80,4 74,1 72,72 72,6 72,59 70,5 68,5 67,4 Valtakunnallinen ka. 76 /asukas ,4 61,6 59,

57

58 Enonkoski Hirvensalmi Sulkava Savonlinna Mikkeli Puumala Sisä-Suomen kaikki saaristokunnat sijaitsevat Etelä-Savossa; Enonkoski, Puumala ja Sulkava. Saaristo-osakunnista kolme on Etelä- Savossa; Hirvensalmi, Savonlinna ja Mikkeli. 58

59 Vuonna 2017 liikenneonnettomuudet yhteensä 640 kpl 59

60 Vuonna 2017 ensivastetehtävät yhteensä 785 kpl 60

61 Vuonna 2017, rakennuspalot yhteensä 68 kpl, rakennuspalovaarat yhteensä 88 kpl, maastopalot yhteensä 75 kpl, liikennevälinepalot yhteensä 68 kpl ja muut tulipalot yhteensä 68 kpl Vuonna 2017 vahingontorjuntatehtävät yhteensä 216 kpl ja avunantotehtävät yhteensä 238 kpl Vuonna 2017 autom. paloilmoittimen tarkastus- /varmistus tehtävät 426 kpl ja palovaroittimen tarkastus- /varmistustehtävät yhteensä 56 kpl 61

62 4. Ympäristön tila 62

63 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 (lähde: LVM) Ilmastonmuutos js siihen liittyvät päästövähennystavoitteet liikenteessä ovat suuri haaste Etelä-Savon maakunnalle 63

64 Etelä-Savossa on Suomen parhaat vesistöt 64

65 Suomi Pinta-ala (km2) % Etelä-Savo Pinta-ala (km2) % Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat % % Vesialueet % % Maatalousalueet % % Rakennetut alueet % % Kosteikot ja avoimet suot % 87 1 % Yhteensä % % 65

66 Etelä-Savossa puuston kasvu ja poistuma ovat nykyhakkuilla tasapainossa 66

67 Monimuotoisuus kasvaa Lähde: SYKE Etelä-Savossa luonnonsuojelu painottuu vesistöjen suojeluun Talousmetsien luonto ei ole monimuotoista 67