LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS"

Pirjo Heikkilä
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LIIKENNEVÄYLIEN JA ALUEKEHITYKSEN VÄLINEN PYHÄ YHTEYS Kuva: Juhana Konttinen Timo Tammikuu 2019

Aluekehityksen isot muutostrendit 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. Liikenne ja saavutettavuus, nopeat ja sujuvat yhteydet 3. Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) 4.

2 Aluekehityksen isot muutostrendit 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen 2. Liikenne ja saavutettavuus, nopeat ja sujuvat yhteydet 3. Alueliikkuvuus (muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus) 4. Väestöllinen eli demografinen muutos 5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 6. Positiivisen ja negatiivisen rakennemuutoksen alueet 7. Globaali ja lokaali monipaikkaisuus 8. Digitalisaatio 9. Villit kortit

3 PYHÄ YHTEYS Sijainti Aluekehitys Liikennejärjestelmä (infra, väylät, investoinnit, yhteydet, saavutettavuus) Väestökehitys

4 AVAINKÄSITE Tunnin Suomi

Vaasa-Joensuu linjan etäläpuolella lähes koko maa on yhden tunnin ajoaikaetäisyysvyöhykkeen sisällä.

5 Saavutettavuus ja sujuvat yhteydet korostuvat kaikessa esimerkkinä C21 kaupunkiseutujen tunnin vyöhykkeet Karttaan on kuvattu 21 kaupunkiseudun ajoaikaetäisyydet 30 ja 60 minuutin vyöhykkeellä kaupunkiseutujen keskuskaupungeista ulospäin. Vaasa-Joensuu linjan etäläpuolella lähes koko maa on yhden tunnin ajoaikaetäisyysvyöhykkeen sisällä. Esimerkiksi yhteensä noin ihmistä asuu ja työpaikkaa sijaitsee 30 minuutin ajoaikaetäisyydellä Tampereesta. Lähde: Tilastokeskus; ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018 Analyysi: Timo Aro 2018

Vuorokausiliikenne keskimäärin valta-, kanta- ja seututeillä vuonna 2017 Tampere-Jyväskylä Karttaan on kuvattu maantieliikenteen keskimääräiset

Liikennevirrat ovat suurimmat Helsingin sormimallin sisällä (Tampere, Turku, Lahti ja Loviisa), muiden suurten ja keskisuurten kaupunkien

6 Vuorokausiliikenne keskimäärin valta-, kanta- ja seututeillä vuonna 2017 Tampere-Jyväskylä Karttaan on kuvattu maantieliikenteen keskimääräiset vuorokausiliikennevirrat (autoa/vuorokausi). Liikennevirrat ovat suurimmat Helsingin sormimallin sisällä (Tampere, Turku, Lahti ja Loviisa), muiden suurten ja keskisuurten kaupunkien ulosmenoväylillä ja muun muassa väleillä Lappeenranta-Imatra, Tampere-Jyväskylä, Jyväskylä- Äänekoski, Pori-Rauma-Turku, Oulu-Kemi-Tornio, Seinäjoki-Vaasa, Lahti-Kouvola, Kotka-Kouvola, Varkaus-Kuopio-Iisalmi Lähde: Liikennevirasto, tieliikennetilasto 2017

mrd Kemianteollisuus 11 mrd Elintarviketeollisuus 11

7 Teollisuuden tavaraviennin kuljetusten arvo vuonna 2017 Teknologiateollisuus 31 mrd Metsäteollisuus 12 mrd Kemianteollisuus 11 mrd Elintarviketeollisuus 11 mrd Lähde: Tilastokeskus; Liikennevirasto; WSP Finland

8 Missä kasvua, siellä hyvät yhteydet Suomen maapinta-ala on jaettu 5 x 5 kilometrin tilastoruutuihin. Väestö kasvoi vain joka viidennessä ruudussa (22,1 %), mutta niiden kasvu oli yhteensä henkilöä vuosina Lähde: Tilastokeskus; ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2018 Analyysi: Timo Aro 2018

Missä kasvua, siellä hyvät yhteydet ja korkeakouluja Kartassa on kuvattu kolme tasoa päällekkäin: muuttovoittoiset alueet, tärkeimmät maantie- ja ratayhteydet ja korkeakoulujen pääkampusten

9 Missä kasvua, siellä hyvät yhteydet ja korkeakouluja Kartassa on kuvattu kolme tasoa päällekkäin: muuttovoittoiset alueet, tärkeimmät maantie- ja ratayhteydet ja korkeakoulujen pääkampusten sijaintipaikkakunnat. 12 eniten muuttovoittoa saanutta aluetta sijaitsee sekä pääliikenneväylien solmupisteessä että ovat korkeakoulujen sijaintipaikkakuntia Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Kartta ja graafi: Timo Widbom 2017

10 (Moottori)tieverkoston ja väestönkehityksen välinen yhteys Väestönlisäys oli kunnittain positiivinen 69 kunnassa ja negatiivinen 242 kunnassa vuosina Kartassa on sinisellä väestönlisäystä saaneet kunnat. Punainen viiva kuvaa olemassa olevaa moottori- tai moottoriliikennetierataverkostoa Lähde: Tilastokeskus; väestö; Väylä Kartta ja luokittelu: Timo Aro 2019

Rataverkoston ja väestönkehityksen välinen yhteys Väestönlisäys oli kunnittain positiivinen 69 kunnassa ja negatiivinen 242 kunnassa vuosina 2015-2017.

11 Rataverkoston ja väestönkehityksen välinen yhteys Väestönlisäys oli kunnittain positiivinen 69 kunnassa ja negatiivinen 242 kunnassa vuosina Kartassa on sinisellä väestönlisäystä saaneet kunnat. Musta viiva kuvaa olemassa olevaa henkilö- ja tavaraliikenteen rataverkostoa Lähde: Tilastokeskus; väestö; Väylä Kartta ja luokittelu: Timo Aro 2019

Työssäkäyntialueiden välinen pendelöinti Karttaan on kuvattu työssäkäyntialueiden välisen pendelöinnin yhteismäärää ja työssäkäyntivirtojen solmupisteitä.

12 Työssäkäyntialueiden välinen pendelöinti Karttaan on kuvattu työssäkäyntialueiden välisen pendelöinnin yhteismäärää ja työssäkäyntivirtojen solmupisteitä. Mitä paksumpi on kartan musta viiva, sitä enemmän on työssäkäyntialueiden rajat ylittävää pendelöintiä Lähde: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet raportti (2017)

Taajamien välisen työssäkäynnin muutos vuosina 2000-2014 Karttaan on kuvattu taajamien välisen työssäkäynnin muutos vuosien 2000-2014 välisenä aikana.

13 Taajamien välisen työssäkäynnin muutos vuosina Karttaan on kuvattu taajamien välisen työssäkäynnin muutos vuosien välisenä aikana. Mitä paksumpi on kartan punainen viiva, sitä enemmän on tapahtunut työssäkäynnin kasvua taajamien välillä. Taajamien välinen työssäkäynti on kasvanut määrällisesti eniten Helsingin ja Tampereen, Helsingin ja Lahden sekä Helsingin ja muun lähialueen välillä. Taajamien välinen työssäkäynti on lisäksi kasvanut muiden suurten kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä Lähde: Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet raportti (2017)

14 Neljä esimerkkiä liikennekäytävien ylialueellisesta merkityksestä

Oulu Kokkola Pori Seinäjoki Tampere Jyväskylä 70 % asukkaista ja työpaikoista viidellä liikennekäytävällä Kuvassa on Helsingistä ulospäin luotu paikkatiedon avulla viisi 20 + 20 kilometrin käytävää.

15 Oulu Kokkola Pori Seinäjoki Tampere Jyväskylä 70 % asukkaista ja työpaikoista viidellä liikennekäytävällä Kuvassa on Helsingistä ulospäin luotu paikkatiedon avulla viisi kilometrin käytävää. Maantietai rautatiekäytävät toimivat bufferina, keskiviivana. Kuvan viiden kilometrin käytävän alueella asuu noin seitsemän kymmenestä koko maan asukkaasta ja sijaitsee seitsemän kymmenestä koko maan työpaikasta Hämeenlinna Lahti Turku Kotka Helsinki Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2018; Analyysi: Timo Aro 2018

60 % asukkaista ja työpaikoista Kasvukolmion alueella Helsinki-Tampere-Turku kasvukolmion 90 minuutin vaikutusalueella asuu 3,25 miljoonaa asukasta ja sijaitsee noin 1,3 miljoonaa työpaikkaa

16 60 % asukkaista ja työpaikoista Kasvukolmion alueella Helsinki-Tampere-Turku kasvukolmion 90 minuutin vaikutusalueella asuu 3,25 miljoonaa asukasta ja sijaitsee noin 1,3 miljoonaa työpaikkaa eli noin 60 % koko maan asukkaista ja työpaikoista. Kasvukolmion vaikutusalue käsittää 8 maakunnan alueen Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017

50 % asukkaista pääradan alueella Pääradan molemmin puolin on luotu 30 + 30 kilometrin käytävä (vaikutusalue).

17 50 % asukkaista pääradan alueella Pääradan molemmin puolin on luotu kilometrin käytävä (vaikutusalue). Pääradan käytävän vaikutusalueella asuu yhteensä 2,7 miljoonaa asukasta eli noin joka toinen suomalainen vuonna Pääradan vaikutusalueen väestönlisäys oli yhteensä noin henkilöä vuosien välisenä aikana. Väestö on kasvanut vähän yli joka kolmannessa ruudussa (siniset ruudut) vuosien välisenä aikana. Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2017 Analyysi: Timo Aro 2017

Tornio Oulu Vaasa Pori Turku Kokkola RANNIKKO-SUOMI 30 KM KÄYTÄVÄ KOTKASTA TORNIOON 12,8 % koko maan maapinta-alasta 42,8 % koko maan asukkaista 53,1 % koko maan työpaikoista Noin 60 %

18 Tornio Oulu Vaasa Pori Turku Kokkola RANNIKKO-SUOMI 30 KM KÄYTÄVÄ KOTKASTA TORNIOON 12,8 % koko maan maapinta-alasta 42,8 % koko maan asukkaista 53,1 % koko maan työpaikoista Noin 60 % arvonlisäyksestä Noin 70 % T&K-menoista Noin 75 % viennistä (maakunnat) asukasta Kotka 50 % Asukkaista ja työpaikoista Rannikko-Suomessa Rannikkovyöhykkeen 30 kilometrin vyöhykkeen sisällä asuu noin puolet suomalaisista (48,2 %) ja sijaitsee enemmän kuin joka toinen työpaikka (53,1 %). Rannikkovyöhykkeen asukasluku kasvoi noin asukkaalla vuosina Helsinki Lähde: Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Kartta: Timo Timo Widbom Widbom 2016; 2016; Analyysi: Analyysi: Timo Timo Aro Aro

19 Summa summarum aluekehityksen nostot tammikuussa Alue- ja väestörakennetta muovaa samanaikaisesti kolme voimakasta muutostrendiä: keskittymis-, supistumis- ja autioitumiskehitys 02 Alueellinen eriytyminen jatkuu kaikilla aluetasoilla ja polarisaatio lisääntyy kasvavien ja supistuvien alueiden välillä sekä talous- ja työllisyyskehityksen että demografisen kehityksen vuoksi 03 Alueiden välinen kilpailu kiihtyy kaikilla aluetasoilla sekä elinvoimaan liittyvistä resursseista, vetoja pitovoimasta, huomio-arvosta ja näkyvyydestä että mainekuvasta 04 Osaamisen, liikenteen ja sijainnin välinen pyhä kolmiyhteys vahvistuu 05 Kaupungistumiset korostuvat kaikilla aluetasoilla. Paikkojen välisessä kilpailussa on kyse jatkossa sekä työstä että työstä ja elämästä. Nuorten, nuorten aikuisten ja kasvavan senioriväestön asumiseen liittyvät preferenssit määrittelevät alueiden tulevan kehityksen. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen vetovastuu korostuu uusien avausten ja kannanottojen tekemisessä suoraan elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa. Kaupungit ovat nopeampia, ketterämpiä ja joustavampia toimijoita kuin jäykät valtiot

Mistä on menestyvät alueet tehty? 1. ALUEEN RIITTÄVÄ KOKO JA RIITTÄVÄ VÄESTÖNTIHEYS Kaupunkiseudun tai 60 minuutin aikaetäisyydellä olevan vaikutusalueen koko vähintään 100 000-200 000 asukasta.

3. TIETO- JA OSAAMISKESKITTYMIÄ Korkeakoulujen olemassaolo alueella sekä toimialarakenteen osaamis-ja tietointensiivisyys 4.

PEHMEÄÄ VETO- JA PITOVOIMAA Paikan laatuun liittyvät veto- ja pitovoimatekijät, jotka tekevät paikasta sekä kiinnostavan, houkuttelevan ja vetovoimaisen ulkopuolisten näkökulmasta että saavat alueen

20 Mistä on menestyvät alueet tehty? 1. ALUEEN RIITTÄVÄ KOKO JA RIITTÄVÄ VÄESTÖNTIHEYS Kaupunkiseudun tai 60 minuutin aikaetäisyydellä olevan vaikutusalueen koko vähintään asukasta. Väestötiheyden yhteys muuhun alueen kehittämiseen, kasvuun ja tuottavuuteen. 2. KASVAVA ALUE Alue on kasvun osatekijöiden suhteen positiivisella kasvukehällä, usean kasvun osatekijän polkuriippuvuus. 3. TIETO- JA OSAAMISKESKITTYMIÄ Korkeakoulujen olemassaolo alueella sekä toimialarakenteen osaamis-ja tietointensiivisyys 4. HYVÄ SAAVUTETTAVUUS Sujuvat ja nopeat yhteydet, liikenne- ja kasvukäytävien varrella tai solmupisteessä sekä hyvä ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 5. PEHMEÄÄ VETO- JA PITOVOIMAA Paikan laatuun liittyvät vetoja pitovoimatekijät, jotka tekevät paikasta sekä kiinnostavan, houkuttelevan ja vetovoimaisen ulkopuolisten näkökulmasta että saavat alueen toimijat jäämään ja viihtymään alueella. 6. KIRKAS MAINEKUVA Erottuva, kiinnostava, houkutteleva, vetovoimainen jne. ulkoinen kuva, joka saa aikaa kävijä- tai vierailijavirtoja ja herättää tunteita 7. TAHTO JA LUOTTAMUS Alueen halu ja kyky edistää yhteisiä tavoitteita, yhteinen tekeminen päämäärien saavuttamiseksi, positiivinen yhteinen retoriikka sekä alueen toimijoiden välinen keskinäinen luottamus 8. VILLIT KORTIT Paikallinen/alueellinen vahvuus tai jokin erityispiirre, jossa on potentiaalia ja josta voi kasvaa ajan mittaan suurta ja merkittävää

21 Ei ole yhtä kaupunkia tai kaupunkialuetta eikä yhtä maaseutua tai yhtä maaseutualuetta...vaan tiivistymistä, keskittymistä ja supistumista tapahtuu kaikilla aluetasoilla

22 MDI.FI ALUEKEHITTÄMISEN KONSULTTITOIMISTO MDI

Samankaltaiset tiedostot

Timo Huhtikuu 2019

Timo Huhtikuu 2019 Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Koulutus ja osaamisrakenne Alue- ja väestökehitys LIIKENNE- JÄRJESTELMÄ (infra, väylät, investoinnit, yhteydet, saavutettavuus) Työllisyysja työpaikkakehitys ALUSTUKSEN