ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014"

Transkriptio

1 ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

2 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläk sääki viäl Porissa vittuilu on merkki välittämisestä

3 SISÄLTÖ 1. Epäkorrekti intro Itä Suomeen 2. Alue ja väestökehityksen tilannekuva syksyllä Itä Suomen elinvoima ja positio suhteessa muihin maakuntiin 2000 luvulla

4 1. EPÄKORREKTI INTRO ITÄ SUOMEEN

5 Näin Savonlinnassa. Olemattoman junaliikenteen siltaa korjataan 12 M :lla samalla, kun pieneen kanavaan upotetaan 52 M meidän kaikkien suomalaisten rahaa. Tämä kaikki on jatkoa vuoden 2008 liikenneministeri Anu Vehviläisen siltarumpupolitiikalle, jolloin tälle samalle olemattoman junaliikenteen radalle investoitiin 40 M. Vuonna 2013 sillan ylitti 78 tavarajunaa eli yksi juna per viikko. Olisiko jo aika korjata myös Länsi Suomen ruuhkaisia teitä, jolloin vientiteollisuutemme saisi paremmat mahdollisuudet toimia? Kansanedustajat töihin! Korkean länsisuomalaisen virkamiehen kommentti budjettiehdotuksen jälkeen 2014 LAITAATSALMEN SILTA, SAVONLINNA

6 Pienen ja suuren aluepolitiikan avainkysymykset Onko valtion tai julkisen talouden tehtävä tasata eroja alueiden välillä? Jos on, kuinka paljon? Onko tasainen alueellinen kehitys koko maata hyödyttävä tekijä vai aiheutuuko heikompien alueiden tukemisesta tehokkuustappioita kasvaville alueille?

7 Valtion menot ja tulot asukasta kohden ( /asukas) maakunnittain vuonna 2010* Menot euroa per asukas Tulot euroa per asukas Itä Suomen maakunnat saivat valtiolta menoihinsa yhteensä 4,4 miljardia euroa vuodessa Valtio sai Itä Suomen maakunnilta tuloja (veroja) 3,0 miljardia euroa vuodessa Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain *Valtion menot vuodelta 2008 ja tulot vuodelta 2006

8 Valtion nettomenot asukasta kohden ( /asukas) maakunnittain vuonna Uusimaa 321 Päijät Häme 50 Varsinais Suomi Pirkanmaa 139 Kymenlaakso 147 Pohjanmaa 799 Satakunta 825 Pohjois Pohjanmaa 980 Etelä Karjala 1120 Keski Pohjanmaa 1433 Etelä Pohjanmaa 1618 Pohjois Savo 2108 Keski Suomi 2397 Etelä Savo 2458 Kanta Häme 2536 Lappi 2562 Pohjois Karjala 3093 Kainuu Itä Suomen maakunnat saivat valtiolta /as. kohden enemmän kuin maksoivat veroa Uusimaa, Päijät Häme ja Varsinais Suomi olivat ainoat maakunnat, jotka maksoivat veroja enemmän kuin saivat valtiolta tuloja Lähde: Tilastokeskus, valtion tulot ja menot alueittain *Valtion menot vuodelta 2008 ja tulot vuodelta 2006

9 mrd euroa per vuosi

10 EU rahoituksen arvioitu kohdentuminen Suomessa vuosina (miljoonaa euroa) 190 EAKR ESR Itä Suomen EUrahoitus yhteensä 361 miljoonaa euroa Itä Suomen osuus koko maan EUpotista 35 % (10,5 % väestöstä) Lähde: Rakennerahastojen EU-rahoitus

11 EU:n rakennerahastojen tuki euroa per asukas vuosina MAAKUNTA EAKR/ /as./v. ESR/ /as./v. YHT. /AS./V Lappi Kainuu Pohjois Karjala Etelä Savo Pohjois Savo Keski Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Keski Suomi Satakunta Kymenlaakso Etelä Karjala Päijät Häme Etelä Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Kanta Häme Varsinais Suomi Uusimaa KOKO MAA Lähde: Rakennerahastojen EU-rahoitus

12 Kannettu vesi ei pysy kaivossa vai pysyykö sittenkin?

13 2. ALUE JA VÄESTÖKEHITYKSEN TILANNEKUVA SYKSYLLÄ 2014

14 GLOBALISAATIO ILMASTOMUUTOS MUUTTOLIIKE

15 Virtaava maailma Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT PÄÄOMA Beijing OPISKELIJAT MIKKELI Soeul TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO MATKAILIJAT Lontoo YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT YIT 15 Virtaavat vyöhykkeet Lähde: Castells 1996; Kostiainen 2002,soveltaen Pietari KULTTUURILLISET SISÄLLÖT

16 RAKENNEMUUTOKSET KESTÄVYYSVAJE SUURET REFORMIT ALUEELLISET EROT YM.

17 VIRALLINEN ALUEHIERARKIA Suuralueet Viisi suuraluetta (läänit) Maakunnat 19 maakuntaa Seutukunnat (kaupunkiseudut) 70 seutukuntaa (Työssäkäyntialueet) (Toiminnalliset alueet) Kunnat 320 kuntaa, joista 300 Manner Suomessa

18 ALUEHIERARKIA DE FACTO Metropolialue Metropolialue erityiskysymyksenä Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä) Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut 13 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen, Hämeenlinnan ja Vaasan seudut Noin asukkaan toiminnalliset alueet Seutukaupungit Noin maakuntakeskusta tai seutukaupunkia (esim. Huittinen ja Kokemäki) Maakuntien 2 tai 3 keskukset Muut kunnat Pienet kunnat Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja supistuvia)

19 Alue ja tilannekuva syksyllä isoa muutosvoimaa 1. Piikikkyys 2. Epäsymmetrisyys 3. Vyöhykkeisyys 4. Liike ja liikkuvuus 5. Monikulttuurisuus

20 KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS Muuttovoittoiset alueet keskittyvät suurten kaupunkien asteittain laajenevalle vaikutusalueelle ja keskeisten liikennekäytävien varrelle Kaupunkiseutujen välillä korostuvat liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: avainroolissa tunnin aikaetäisyys keskeisiin asutus ja työpaikkakeskittymiin Kaupunkiseutujen sisällä keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

21 MIKSI MUUTETAAN? PERINTEISET KOVAT TEKIJÄT: Alueen yleinen kehitys, palkkataso, etenemismahdollisuudet jne. Työ ja työpaikkakehitys, puolison työ, potentiaaliset työ ja uramahdollisuudet Opiskelu ja koulutustarjonta Liikenneyhteydet, saavutettavuus, etäisyys, sujuva liikkuminen, kaupungin koko Asuminen eri elinvaiheissa NOUSEVAT PEHMEÄT TEKIJÄT: Asuin ja elinympäristön laatu Alueeseen liitetyt mieli ja mainekuvat Alueen yleinen ilmapiiri Vapaa ajan harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys vs. urbaanit arvot Viiteryhmät Tapahtumat, elämykset, puistot, museot, arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat kohtaamispaikat jne. KOLMANNET TEKIJÄT: Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät, sukululaiset, henkilökohtaiset verkostot) Lähde: Aro 2014

22 ENNEN: Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletetaan löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä

23 Saavutettavuus ja aluerakenteen muutos Tunnin aikaetäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta Saavutettavuus vaikuttaa asutus ja työpaikkakeskittymien sijaintiin ja sijoittumiseen Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen Kartta: Suomen ympäristökeskus SYKE 2011

24 ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta: 1 Etelä ja Lounais Suomen työssäkäyntialue 2 Pohjanmaan työssäkäyntialue 3 Keskisen ja itäisen Suomen työssäkäyntialue 4 Oulun työssäkäyntialue Analyysi: Timo Aro 2014 Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos

25 ALUE JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2 keskusten noin 15 km kehällä asuu noin asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita. 30 km 15 km 50 km 50 km 15 km 50 km 15 km 15 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km 30 km 15 km 100 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

26 3. ITÄ SUOMEN ELINVOIMA?

27 ELINVOIMA KILPAILUKYKY VETOVOIMA HOUKUTTELEVUUS

28 ALUEEN TAVOITETILA JA MAINEKUVA Alueen keskeisten toimijoiden tekemä konkreettinen ja tavoitehakuinen työ alueen parhaaksi Ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvät kovat tekijät Ulkoinen elinvoima Aluekehityksen musta aukko Sisäiseen toimintaympäristöön liittyvät pehmeät tekijät Sisäinen elinvoima Lähde: mukaillen Kolehmainen 2014 ALUEEN NYKYTILA Alueen keskeisten toimijoiden työ alueen parhaaksi

29 ULKOINEN JA SISÄINEN ELINVOIMA Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino ja toimialarakenne, väestö, työllisyys, yritys ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Seudun sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kykyyn tehdä päätöksiä, muutos herkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyö rakenne ja sopimusjärjestelyihin jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja aluetta yhdistävät tekijät

30 Alueen ulkoista elinvoimaa voidaan analysoida samanaikaisesti joko yhdestä tai useasta näkökulmasta Työllisyys Aluetalous Väestö Yrittäjyys Saavutettavuus Osaaminen ja TKI Vetovoima Kuntatalous Muu dynamiikka

31 Optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 31

32 MITEN MITATA ALUEEN ELINVOIMAN TAI KILPAILU KYVYN MUUTOSTA? 1. Absoluuttinen muutos 2. Suhteellinen muutos 3. Mentaalinen etu, mentaalinen käänne

33 Aluetalous

34 Bruttokansantuote asukasta kohden maakunnittain vuosina Uusimaa omassa sarjassaan. Pohjanmaan huikea nousu Pohjois Savo 9. Pohjois Karjala 15. Etelä Savo 17. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

35 Viennin arvo maakunnittain vuonna 2012 (euroa per asukas) Kainuu Etelä Savo Etelä Pohjanmaa Pohjois Karjala Pohjois Savo Kanta Häme Päijät Häme Keski Suomi Pirkanmaa Kymenlaakso Pohjois Varsinais Suomi Keski Pohjanmaa Uusimaa Etelä Karjala Satakunta Lappi Pohjanmaa Viennin alueelliset erot suuria: vrt. Pohjanmaa Kainuu Viennin arvo erittäin alhainen kaikissa Itä Suomen maakunnissa Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

36 Itä Suomen maakuntien position muutos (bkt /as) suhteessa muihin maakuntiin vuosina Pohjois Savo Etelä Savo Pohjois Karjala

37 Bruttokansantuotteen muutos % vuosina , ,4 Keski ja Etelä Pohjanmaa versus Kymenlaakso ja Varsinais Suomi 53,8 53,7 52,5 49, , ,1 38,9 38,6 38,5 38,1 35,2 33,9 31, , ,8 Kaikkien Itä Suomen maakuntien BKT:n muutos % 7 ripeimmin kasvaneen alueen joukossa 2000 luvulla Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

38 Itä Suomen maakuntien position muutos (bkt /as./muutos %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina Pohjois Savo Etelä Savo Pohjois Karjala

39 Suurten kaupunkiseutujen BKT euroa asukasta kohden vuonna 2011 Jyväskylän Lahden Joensuun Porin Seinäjoen Huom! Mikkelin bkt /as. Helsingin, Saimaan ja Vaasan seutujen bkt asukasta kohden korkeimmat vuonna 2011 Oulun Kuopion Turun Koko maa Tampereen Vaasan Saimaan Helsingin Kuopion BKT asukasta kohden lähellä koko maan keskiarvoa Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

40 Työpaikka ja työllisyyskehitys

41 Työpaikkojen määrän kehitys vuosina Koko maassa uutta työpaikkaa, joista 57,7 % Uudellemaalle Itä Suomen työpaikkojen muutos vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

42 Työpaikkojen määrän muutos (muutos%) vuosina ,6 Kymenlaakso 3,3 Etelä Savo 2,6 Päijät Häme 2,5 Etelä Karjala 2,4 Kainuu Satakunta 0,2 Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Pirkanmaalla ja Keski Pohjanmaalla Varsinais Suomi 1 Pohjois Karjala 1,7 Lappi 2,7 Etelä Pohjanmaa 3,9 Keski Suomi 4,3 Pohjois Savo Kanta Häme Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Uusimaa 4,8 5,8 7 8,1 8,8 Työpaikkojen määrä kasvoi Pohjois Savossa ja Pohjois Karjalassa, väheni Etelä Savossa Keski Pohjanmaa 8,9 Pirkanmaa 9, Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

43 Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos suurilla kaupunkiseuduilla vuosina Saimaan 1,6 Porin Lahden Turun Joensuun Helsingin 2,7 2,8 3,7 4,4 6,3 Huom! Mikkelin työpaikkojen muutos 0,5 % ( 155) Työpaikkojen määrä nousi suhteellisesti eniten Kuopion seudulla vuosina Seinäjoen Tampereen Vaasan Oulun Jyväskylän Kuopion 7,3 7,6 8 8,3 8, Joensuun seudun työpaikkojen määrän kasvu keskitasoa suurten seutujen joukossa Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

44 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuuden (%) kehitys vuosina Yksityisen sektorin osuus 2000 Yksityisen sektorin osuus 2012 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus korkein Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät Hämeessä Itä Suomen maakunnissa yksityisen sektorin työpaikkojen osuus erittäin alhainen Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

45 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuuden muutos (% yksikköä) vuosina Keski Pohjanmaa Lappi Pohjois Karjala Pohjois Savo Etelä Savo Pohjanmaa Kainuu 3,1 4 3,9 4,6 5,2 6,5 7,8 Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus kasvoi eniten Keski Pohjanmaalla, negatiivinen 4:ssä maakunnassa Etelä Pohjanmaa 2,9 Satakunta 2,6 Keski Suomi 2 Pohjois Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Kanta Häme 0,2 Etelä Karjala 1,2 Kymenlaakso 1,4 Varsinais Suomi 2 Päijät Häme 0,5 0,8 0,7 1,8 Itä Suomen maakuntien yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi noin :lla Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

46 Työllisyysaste (%) vuonna 2000 ja ,5 65,9 65,7 68,8 75,1 70,4 71, ,1 66,9 69,3 67,4 65,3 70,4 74,4 Työllisyysaste korkein Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Uudellamaalla vuonna ,1 63,3 62, Kaikkien Itä Suomen maakuntien työllisyysaste jää alle koko maan keskiarvon Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

47 Työllisyysasteen muutos (% yksikköä) vuosina Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi Pohjois Savo Etelä Savo Satakunta 5,2 5,1 5,6 5,9 5,9 6,3 Työllisyysaste kohentui eniten Kainuussa, Keski Pohjanmaalla ja Lapissa vuosina , vähiten Uudellamaalla Pohjanmaa 4,5 Etelä Pohjanmaa Pohjois Karjala Kanta Häme 3,6 4 4,1 Keski Suomi Etelä Karjala Pohjois Pirkanmaa Päijät Häme Kymenlaakso Varsinais Suomi 1,2 1,4 2,1 2,4 2,6 3,2 3,1 Itä Suomen maakunnista Pohjois ja Etelä Savon työllisyysaste 4:nneksi ja 5:nneksi ripeimmin Uusimaa 0, Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat

48 Itä Suomen maakuntien position muutos (työllisyysaste %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina Pohjois Savo Etelä Savo Pohjois Karjala

49 Väestökehitys

50 Väestökehitys Itä Suomen maakunnissa vuosina POHJOIS SAVO POHJOIS KARJALA ETELÄ SAVO

51 Väestökehitys Itä Suomen seutukunnissa vuosina Koillis Savon seutukunta Ylä Savon seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Varkauden seutukunta Kuopion seutukunta Sisä Savon seutukunta Joensuun seutukunta Pieksämäen seutukunta Mikkelin seutukunta Savonlinnan seutukunta Keski Karjalan seutukunta 3 791

52 Väestömuutos (muutos %) Itä Suomen seuduilla vuosina Kuopion Joensuun 4,8 Mikkelin Ylä Savon 2,3 7,3 Väestö kasvoi vain Kuopion ja Joensuun seuduilla 2000 luvulla 10,3 Varkauden 11 Savonlinnan 11,3 Sisä Savon 18,3 15,8 16,8 12,4 Pieksämäen Koillis Savon Keski Karjalan Pielisen Karjalan Väestö väheni viidenneksellä Pielisen Karjalassa ja Keski Karjalassa Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

53 Osaaminen ja TKIdynamiikka

54 Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15 vuotiaasta väestöstä vuonna 2000 ja 2012 Tutkinnon suorittaneiden osuus 2000 Tutkinnon suorittaneiden osuus Tutkinnon suorittaneiden osuus korkein Pirkanmaalla ja Pohjois Pohjanmaalla vuonna Pohjois Savossa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 5:nneksi korkein Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

55 Itä Suomen maakuntien position muutos (tutkinnon suorittaneiden osuus %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina Etelä Savo Pohjois Savo Pohjois Karjala

56 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15 vuotiaasta väestöstä 2000 ja Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2000 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % 2012 Korkea asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ylivoimaisesti korkein Uudellamaalla Pohjois Savo 8. Pohjois Karjala 13. Etelä Savo Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne

57 Itä Suomen maakuntien position muutos (akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus %) suhteessa muihin maakuntiin vuosina Etelä Savo Pohjois Savo Pohjois Karjala

58 Tutkimus ja tuotekehitysmenojen määrä euroa asukasta kohden vuonna 2000 ja T&K menot kaikki 2000 T&K menot kaikki Pohjois Pohjanmaa, Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais Suomi yli 1000 euroa per asukas Pohjois Savo 8. Pohjois Karjala 9. Etelä Savo Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

59 Summa Summarum

60 Maakuntien kilpailukyky vuosina Jokainen muuttuja pisteytettiin jokaisen ajanjakson kohdalla 1 10 pisteen välillä maakunnan sijoituksen perusteella Jokaisen muuttujan kohdalla parhaimman arvon saanut maakunta sai 10 pistettä ja heikoimman arvon saanut 1 pisteen Maksimiarvo yhden vuoden osalta 100 pistettä (10 muuttujaa x 10 pistettä parhaimmasta arvosta) ja minimiarvo maakuntatasolla 10 pistettä Kaikki 10 muuttujaa samanarvoisia, ei painoarvoja muuttujien välillä Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi

61 Maakuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 78 Varsinais-Suomi 76,5 4 Pohjanmaa 73 5 Pohjois- Pohjanmaa 64,5 6 Kymenlaakso 58,5 7 Kanta-Häme 57,5 8 Etelä-Karjala 56,5 9 Keski-Suomi Pohjois-Savo 47,5 11 Satakunta Päijät-Häme 46,5 13 Lappi 43,5 14 Etelä-Savo Etelä- Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu 32,5 18 Keski- Pohjanmaa 32 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 98,5 2 Pirkanmaa 82,5 3 Varsinais-Suomi 79,5 Pohjois- 4 Pohjanmaa 68 5 Pohjanmaa 64,5 6 Kanta-Häme 61 7 Kymenlaakso 59 8 Keski-Suomi 56 9 Etelä-Karjala Päijät-Häme Satakunta 42,5 12 Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa 40,5 14 Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Lappi Etelä-Savo 25,5 18 Kainuu 22,5 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 86 2 Pirkanmaa 81 3 Pohjanmaa 74 4 Varsinais-Suomi 72,5 5 Kanta-Häme 68,5 6 Pohjois-Pohjanmaa 60 7 Keski-Suomi 53 8 Satakunta 52,5 9 Pohjois-Savo 51,5 10 Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa 46,5 13 Etelä-Karjala Lappi 38,5 15 Kymenlaakso Pohjois-Karjala 35,5 17 Etelä-Savo 29,5 18 Kainuu 29 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5 4 Varsinais-Suomi 67,5 5 Pohjois-Pohjanmaa 57 6 Satakunta 56,5 7 Etelä-Karjala 56 8 Pohjois-Savo 54 9 Kanta-Häme Keski-Suomi 48,5 11 Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme 47,5 13 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala 39,5 15 Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu 28,5 Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi

62 Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa 10 muuttujan perusteella ja maakuntien position muutos vuosien välisenä aikana Lähde: Aro 2013, Maakuntien kilpailukykyanalyysi

63 Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa) Vaasan seutukunta 86,75 2 Helsingin seutukunta 85 3 Oulun seutukunta 83,5 4 Tampereen stk. 82,75 5 Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 7 Salon seutukunta 68,75 8 Hämeenlinnan stk 68,25 9 Kuopion seutukunta 62,5 10 L rannan seutukunta 62,25 11 Rauman seutukunta 57,75 12 Jyväskylän stk. 56,5 13 Kouvolan seutukunta 56,5 14 Pietarsaaren stk Kotka Haminan stk. 52,25 16 Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta Rovaniemen stk. 43,25 19 Kajaanin seutukunta 43,25 20 Lahden seutukunta 42,75 21 Kemi Tornion stk Porin seutukunta Mikkelin seutukunta 35,5 24 Kokkolan seutukunta Ylä Savon seutukunta 17, Helsingin seutukunta 96,25 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88,5 4 Salon seutukunta 79,75 5 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan stk Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68,5 10 Kuopion seutukunta 64,5 11 Lappeenrannan stk. 60,75 12 Rauman seutukunta 57,25 13 Kouvolan seutukunta 56,25 14 Kotka Haminan stk. 49,25 15 Pietarsaaren seutukunta 48,5 16 Lahden seutukunta Seinäjoen seutukunta 47,75 18 Joensuun seutukunta 45,5 19 Kokkolan seutukunta Porin seutukunta Mikkelin seutukunta Rovaniemen seutukunta Kajaanin seutukunta 28,5 24 Kemi Tornion seutukunta Ylä Savon seutukunta 14, Helsingin seutukunta 89,75 2 Tampereen seutukunta 88,5 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,75 5 Porvoon seutukunta 79,75 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan stk. 77,25 8 Kuopion seutukunta 69,5 9 Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta Rovaniemen seutukunta 60,5 12 Seinäjoen seutukunta 58,75 13 Kokkolan seutukunta 56,5 14 Rauman seutukunta 50,75 15 Lahden seutukunta 46,5 16 Pietarsaaren seutukunta 44,75 17 Lappeenrannan stk. 43,5 18 Kouvolan seutukunta 43,25 19 Porin seutukunta 42,5 20 Joensuun seutukunta 39,5 21 Kajaanin seutukunta Kemi Tornion stk. 29,25 23 Mikkelin seutukunta Kotka Haminan stk Ylä Savon seutukunta 22, Helsingin seutukunta 89,75 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 5 Kuopion seutukunta 76,5 6 Oulun seutukunta 71,75 7 Porvoon seutukunta 71,5 8 Seinäjoen seutukunta 68,5 9 Rauman seutukunta Hämeenlinnan stk. 57,25 11 Lappeenrannan stk. 57,0 12 Rovaniemen stk. 56,5 13 Jyväskylän seutukunta 56,25 14 Kokkolan seutukunta 54,75 15 Pietarsaaren seutukunta 54,25 16 Porin seutukunta 50,75 17 Joensuun seutukunta 49,25 18 Lahden seutukunta 45,75 19 Mikkelin seutukunta 43,25 20 Kouvolan seutukunta 42,25 21 Kajaanin seutukunta 35,5 22 Kemi Tornion seutukunta 35,25 23 Salon seutukunta Ylä Savon seutukunta Kotka Haminan stk. 24,75 Lähde: Aro 2013, Seutukuntien kilpailukykyanalyysi

64 Itä Suomen menestymisen tai menestymättömyyden kannalta ratkaisevassa roolissa rakennettu etu! Alkuetu Mentaalinen etu Alueen kasvuedut Sijaintietu Rakennettu eli strateginen etu Demografinen etu

65

66 Kun muutin tänne, niin kaikki kysyivät MIKSI, kun siellä ei ole mitään. Yksi kaveri oli kylässä silloin alkuaikoina ja kysyi mm. myydäänkö täällä fenkolia ja saako Sokoksesta kasvovettä?

67 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus Valitaan porukalla

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ

SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ Miten asemoituu LOURA? Lippulaivaseminaari 5.2.2015 Eero Holstila ja Timo Aro MDI Esityksen pääkohdat 1. Kaupunkiseutujen kehityskuva 2000-luvulla (TA) 2. Muutosvoimat tulevina

Lisätiedot

Tekemise Pori eikä meinaamise

Tekemise Pori eikä meinaamise Kuva: Antero Saari Tekemise Pori eikä meinaamise Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Kuntajohtajapäivät Myyttejä Porista ja porilaisista 28.8.2014, Pori Ai, onko Yyteri muka Porissa? Kun muutin tänne,

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017 ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017 Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku

Lisätiedot

Kilpailukyky syntyy maakunnissa Aluekehittämisen ajankohtaispäivät 23-24.11.2015. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Kilpailukyky syntyy maakunnissa Aluekehittämisen ajankohtaispäivät 23-24.11.2015. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Kilpailukyky syntyy maakunnissa Aluekehittämisen ajankohtaispäivät 23-24.11.2015 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Mistä maakuntien elinvoima syntyy Ulkoiset vahvuudet Elinkeinorakenne, väestörakenne, saavutettavuus,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE!

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! VTT, Timo Aro XV Kansallinen kaupunkifoorum 21.-22.5.2013 Salo, Astrum-keskus Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Kouvolan elinvoima-analyysi

Kouvolan elinvoima-analyysi Kouvolan elinvoima-analyysi 1 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2 1. Tausta 3 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys 1 SISÄLTÖ 1 Tausta 2 Aluetalousdynamiikka 3 Työllisyysdynamiikka 4 Väestödynamiikka 5 Osaamisdynamiikka 6 Yhteenveto

Lisätiedot

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla 3.Yhteenveto

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA

ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 7.11.2016, Oulu PERIAATTEESSA ON Asukas- ja työpaikkamäärällä mitattuna 4:nneksi suurin

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot