Kouvolan elinvoima-analyysi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouvolan elinvoima-analyysi"

Transkriptio

1 Kouvolan elinvoima-analyysi 1

2 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2

3 1. Tausta 3

4 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastot ja tietokannat: analyysi sisältää viisi alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa: yritys-, aluetalous-, työllisyys-, vetovoima- ja TKI- ja osaamisdynamiikka. Jokaisessa teemassa oli useampia muuttujia. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa Kouvolan asema keskisuurten kaupunkien välisessä kilpailussa. Kouvolan positiota analysoitiin sekä suhteessa aikaisempaan kehi-tykseen että valittuihin verrokkikaupunkeihin keskeisten ulkoisten kilpailukykyyn liittyvien tunnuslukujen avulla. Kouvolan kehitystä verrattiin sekä Hämeenlinnan, Joensuun, Kotkan, Lahden, Lappeenrannan, Mikkelin ja Porin kaupun-keihin että kaikkien kuntien keskiarvoon ja mediaaniin. 1. YRITYS-DYNA MIIKKA 2. ALUETALOUS- DYNAMIIKKA 3. TYÖLLISYYS-D YNAMIIKKA 4. VETOVOIMA- DYNAMIIKKA 5. OSAAMIS-DYN AMIIKKA Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta pääsääntöisesti aina viiden viimeisen vuoden tilastotiedot. Analyysi sisältää sekä määrällisiin että suhteellisiin muutoksiin perustuvaa tietoa. Tulokset esitetään karttojen, graafien ja taulukoiden avulla. Jokaisen graafin ja taulukon yhteydessä esitetään keskeiset nostot omissa palloissaan. 4

5 Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen elinvoimasta? Hyvinvoinnista Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Muutosvalmiudesta Jne. 5

6 Alueen elinvoiman osatekijät Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima Tämän analyysin näkökulma 6

7 Alueen ulkoinen ja sisäi-nen elinvoima Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Kaupungin sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun eli strategiseen etuun: seudun tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, kunnan sisäinen yhteistyö- ja luottamus-kulttuuri, kunnan yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Kaupungin mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja kunnan kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 7

8 Esimerkki viitekehyksestä* Kouvolan elinvoima-analyysiin ELINVOIMAPOLITIIKAN LÄHTÖKOHTIA JA ULOTTUVUUKSIA TEHTÄVÄ KESKEISET TOIMIJAT KEHITTÄMISEN LUONNE ASUIN- JA ELINYMPÄ- RISTÖ, ASUMINEN YLEINEN ELINVOIMAPOLITIIKKA Mitkä ovat Kouvolan yleisen kehittämisen tavoitteet ja yleiset kehittämisedellytykset? Ketkä ovat Kouvolan yleisen elinvoiman kehittämisen kannalta tärkeimmät avainryhmät? Mitkä ovat Kouvolan toimintaympäristön kannalta pysyviä ja hitaasti muuttuvia asioita ja rakenteita? Millaisia sisäiseen ja ulkoiseen saavutettavuuteen (yhteydet), infrastruktuurin ja kunnallistekniikan laatuun, kaavoitukseen ja pitkäjänteiseen maanhankintaan liittyviä asioita? KOHDENNETTU ELINVOIMAPOLITIIKKA Mitkä ovat Kouvolan keskeiset strategiset vahvuudet ja valinnat? Miten vahvuuksia edelleen vahvistetaan? Ketkä ovat Kouvolan strategisten vahvuuksien ja valintojen osalta keskeiset vastuulliset avainryhmät? Millaisia strategioita, ohjelmia tai sopimusjärjestelyjä on, jotka vastaavat a) strategisiin vahvuuksiin ja valintoihin sekä b) akuutteihin tai nouseviin haasteisiin? Millaisia profiloituja ja tarkkaan määriteltyjä ratkaisuja Kouvola voi tarjota uusille asukkaille, uusille yrityksille, toimiville yrityksille ja investoijille? KOKEILEVA ELINVOIMAPOLITIIKKA Mitä uusia avauksia Kouvola tavoittelee? Millaisia tulevaisuuden siemeniä pyritään kylvämään? Ketkä ovat ne kouvolalaiset tai muut toimijat, joilla on halua ja kykyä erilaisiin uusiin avauksiin, kokeiluihin ja tulevaisuuden etsintään? Miten reagoidaan ja tartutaan uusiin avautuviin lupaaviin ideoihin ja mahdollisuuksiin? Millaisia ainutlaatuisia, uniikkeja, avauksia tai kokeiluja ollaan valmiita käynnistämään esim. asumiseen, asuinalueisiin, arkkitehtuurisesti haastaviin rakennuksiin jne. liittyen? PALVELUT OSAAMINEN JA ALUEEN ELINKEINOELÄMÄ Lähde: soveltaen Airaksinen & Kolehmainen 2012 Miten tärkeimmät perus- ja lähipalvelut turvataan? Onko lähipalvelut määritelty? Mikä on oman tuotannon ja ulkopuolisten hankintojen rooli? Innovatiivisten hankintojen osuus kaikista hankinnoista? Miten Kouvolan ja alueen yleisiä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan? Millaisia ovat alueen koulutus-, kehittämis- ja tutkimus & tuotekehitys-ympäristöt alueen elinkeinoelämän kannalta? Millaisia yrityspalvelluita tarjotaan? Millainen on alueen tontti-, toimitila- ja taksapolitiikka yritysten näkökulmasta? Miten alueen edunvalvontaa tai edunajamista toteutetaan? Miten erottaudutaan ja profiloidutaan peruspalveluiden tai tiettyjen erityispalveluiden tarjoamisessa (esim. liikunta-paikat, kulttuurikohteet, erityislukiot jne.) Miten Kouvolan profiilialojen vahvuuksia ja valintoja edelleen a) ylläpidetään ja b) vahvistetaan? Mitkä ovat keskeisimmät toimialaryhmät tai klusterit? Miten alueen avainyritykset voivat osallistua alueen kehittämiseen? Millaisia uusia palvelumuotoja ollaan valmiita kokeilemaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa? Yksityisten ja julkisten palveluiden synenergiamahdollisuudet? Miten alueen elinkeino-, toimiala- ja osaamisrakennetta uudistetaan ja monipuolistetaan tukemalla uusien ideoiden, avausten ja kokeilujen toteuttamista? 8

9 vuotta optimaalinen aikaväli ennakoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa 9

10 Työllisyysdynamiikka Aluetalous-dy namiikka Muu dynamiikka Yritys-dynami ikka KOUVOLAN ULKOINEN ELINVOIMA Kuntatalous-dy namiikka Väestö-dynami ikka Osaamis- ja TKI-dynamiikka 10

11 2. Aluetalousdynamiikka 11

12 BKT euroa asukasta kohden seutukunnittain vuosina 2008 ja Kouvolan BKT asukasta kohden ylitti selvästi koko maan keskiarvon ja mediaanin mediaani /as. keskiarvo /as Lappeenrannan BKT asukasta kohden oli vertailujoukon korkein vuonna Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 12

13 BKT:n muutos euroa asukasta kohden seutukunnittain vuosina Kouvolan rakennemuutos heijastuu BKT:n muutoksen vähäisyyteen vuosina mediaani Lappeenrannan ja Mikkelin BKT nousi määrälli-sesti eniten vuosien välisenä aikana Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 13

14 BKT:n muutos (%) seutukunnittain vuosien 2008 ja 2012 välillä 18,0 16,7 16,0 Kouvolan BKT:n muutos oli vain 0,4 % vuosien välisenä aikana 14,0 12,0 10,0 8,0 mediaani 7% 7,2 8,2 8,9 11,3 6,0 5,5 Lappeenrannan BKT:n muutos nousi ylivoimaisesti eniten verrokeista vuosina ,0 2,0 0,0 0,3 0,4 0,9 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 14

15 Asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot vuosien välisenä aikana Kouvolan asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot olivat toiseksi korkeimmat keskiarvo /as mediaani /as Kaikki verrokit ylittivät pl. Joensuu käytettävissä olevissa tuloissa koko maan mediaanin Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 15

16 Käytettävissä olevat nettotulojen muutos % vuosien välisenä aikana 15,0 Kouvolan asukkaiden käytettävissä olevien nettotulojen muutos oli alhaisin verrokeista 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 10,1 mediaani 11,3% 10,8 12,0 12,3 12,3 12,4 13,0 13,8 9,0 Asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot nousivat eniten Mikkelin ja Hämeenlinnan seuduilla 8,0 7,0 6,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 16

17 Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2012 Kouvolan taloudellinen huoltosuhde oli 1,52 eli yhtä työllistä kohden oli 1,52 eityöllistä Koko maa Hämeenlinna Lappeenranta Lahti Mikkeli 1,32 1,34 1,39 1,43 1,43 Pori 1,47 Taloudellinen huoltosuhde oli optimaalisin Hämeenlinnassa ja negatiivisin Kotkassa Mediaani Kouvola Joensuu Kotka 1,52 1,52 1,52 1,66 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 1,00 1,10 1,20 1,30 1,40 1,50 1,60 1,70 17

18 Kunnallisverotettavat tulot ( per as.) vuosina 2009 ja 2013 Kouvolan kunnallisverotettavat tulot olivat asukasta kohden toiseksi korkeimmat vuonna 2009 ja mediaani /as Kaikkien verrokkikaupunkien kunnallisverotettavat tulot ylittivät koko maan mediaanin Lähde: THL, Tilasto ja indikaattoripankki sotkanet 18

19 Kunnallisverotettavien tulojen muutos (%) vuosina Kouvolan kunnallisverotettavien tulojen muutos oli 3:nneksi korkein vuosina Kotka Joensuu Mikkeli Lahti Koko maa 12,4 12,8 13,3 13,5 15,1 Mediaani 15,3 Kunnallisverotettavat tulot nousivat eniten Hämeenlinnassa,Porissa ja Kouvolassa Lappeenranta 16,6 Kouvola 17,2 Pori 19,6 Hämeenlinna 21,1 5,0 7,0 9,0 11,0 13,0 15,0 17,0 19,0 21,0 23,0 Lähde: THL, Tilasto ja indikaattoripankki sotkanet 19

20 Yhteenveto aluetalousdynamiikasta Bruttokansantuote: Kouvolan bruttokansantuote asukasta kohden ylitti koko maan keskiarvon ja mediaanin vuoden 2012 lopussa. Kouvolan BKT oli asukasta kohden neljänneksi korkein verrokkikaupungeista. Kouvolan rakennemuutos tulee hyvin esiin siinä, että BKT kasvoi määrällisesti vain noin 500 euroa vuosien välisenä aikana. Kouvolan BKT:n muutos jäi määrällisesti ja suhteellisesti toiseksi alhaisimmaksi verrokkikaupunkien joukossa. Taloudellinen huoltosuhde eli työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin oli koko maassa keskimäärin 1,32 eli sataa työllistä kohden oli 132 ei-työllistä. Kouvolan taloudellinen huoltosuhde oli 1,52, joka oli verrokkikaupunkien joukossa toiseksi korkein yhdessä Kotkan kanssa. Taloudellinen huoltosuhde oli verrokkikaupungeista alhaisin Hämeenlinnan kaupungissa. Kunnallisverotettavat tulot olivat keskimäärin ja mediaani euroa asukasta kohden koko maassa vuonna Kouvolan kunnallisverotettavat tulot olivat asukasta kohti laskettuna verrokkikaupungeista toiseksi korkeimmat Kotkan jälkeen ja ylitti selvästi koko maan mediaanin. Kunnallisverotettavat tulot nousivat Kouvolassa kolmanneksi eniten verrokkikaupungeista vuosina Asukkaiden käytettävissä olevat tulot verojen ja maksujen jälkeen olivat koko maassa keskimäärin euroa ja mediaani vuonna Asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot maksujen ja verojen jälkeen olivat Kouvolassa verrokkijoukon toiseksi korkeimmat ja ylittivät selvästi koko maan mediaanin. Toisaalta asukkaiden käytettävissä olevat tulot kasvoivat suhteellisesti vähiten verrokeista. 20

21 3. Työllisyysdynamiikka 21

22 Työpaikkaomavaraisuusaste (%) vuoden 2012 lopussa Kouvolan työpaikkaomavaraisuusaste oli 96,9 % vuoden 2012 lopussa ,7 109,9 107, , , Työpaikkaomavaraisuusaste ylitti 68 kunnassa rajan 100 vuonna 2012: vaihteluväli 39 % -134 % Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 22

23 Työpaikkojen määrän kehitys kunnittain vuosina 2008 ja 2012 Kouvolan työpaikkamenetykset olivat yhteensä työpaikkaa vuosina Kunta Muutos abs. Hämeenlinna Joensuu Kotka Kouvola Lahti Koko maasta katosi yhteensä työpaikkaa vuosina Lappeenranta Mikkeli Pori Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 23

24 Työpaikkojen määrän muutos (%) vuosina Kouvola menetti työpaikkoja suhteellisesti eniten verrokeista vuosina ,9-6,8-3,1-2,7-2,5 Kouvola Kotka Pori Hämeenlinna Mikkeli -1,9 Lahti Työpaikkojen määrä kasvoi vain Joensuussa vuosien välisenä aikana -1,6 Koko maa Lappeenranta -0,2 Joensuu 2,0-8,0-7,0-6,0-5,0-4,0-3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 24

25 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrän muutos (%) vuosina Kouvola menetti verrokeista toiseksi eniten yksityisen sektorin työpaikkoja Yksityisen sektorin työpaikat lisääntyivät vain Joensuussa vuosina ,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0-14,0-12,5-12,2-7,2-6,4-6,0-4,1-3,7-3,7 muutoksen mediaani -4,7% 0,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 25

26 Yksityisen sektorin osuus (%) kaikista työpaikoista vuosina 2008 ja Kouvolassa yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli 52,6 % vuonna ,0 65,0 60,0 mediaani 48,7% 57,5 57,8 58,1 59,9 60,8 55,0 51,2 52,6 54,2 54,8 50,0 Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli korkein Kotkassa ja Lahdessa vuonna ,0 40,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti 26

27 Työllisyysaste (%) vuosina 2008 ja Kouvolan työllisyysaste oli 65,9 % vuonna 2012 ja jäi alle koko maan keskiarvon työllisyysaste 69,6% 65,7 65,9 66,9 66,9 67,8 70, ,6 62,3 Hämeenlinna oli ainoa verrokkikaupungeista, joka ylitti koko maan keskiarvon vuonna Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 27

28 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina ,5 Kouvolan työllisyysaste heikkeni 1,5 %-yksikköä vuosina ,5-1 -0,4-0,3 0 0,1 Lappeenranta ja Mikkeli olivat ainoat verrokki, joissa työllisyys-aste ei heiken-tynyt vuosina ,5-2 -2,5-3 -3,5-3,3-1,7-1,5-1,5 työllisyysasteen muutos -1,1%-yksikköä v Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 28

29 Yhteenveto työllisyysdynamiikasta Työpaikkaomavaraisuusaste ja työpaikkojen määrä: Kouvolan työpaikkaomavaraisuusaste oli 96,9 % vuoden 2012 lopussa eli sataa kouvolalaista työllistä kohden alueella oli 96,9 työpaikkaa. Kouvolan työpaikkaomavaraisuusaste oli verrokkikaupungeista alhaisin ja jäi koko maan keskiarvoa (100) alhaisemmaksi. Työpaikkojen määrä väheni koko maassa noin työpaikalla vuosina Kouvolasta katosi työpaikkaa vuosina Kouvolan (-6,9 %) ja Kotkan (-6,8 %) työpaikkamenetykset olivat suhteellisesti suurimmat verrokkikaupungeista. Työpaikkojen määrä väheni kaikissa verrokkikaupungeissa Joensuuta (+2,0 %)lukuun ottamatta. Kouvolan työpaikkamenetykset kohdistuivat erityisesti avoimen sektorin työpaikkoihin (-12,2 %). Kouvolan yksityisen sektorin työpaikkamenetykset olivat toiseksi suurimmat Kotkan (-12,5 %) jälkeen vuosina Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista: Kouvolassa yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli 52,6 % vuoden 2012 lopussa. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista laski Kouvolassa -3,2 prosenttiyksikköä vuosien välisenä aikana. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista laski kaikissa verrokkikaupungeissa ja koko maassa. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli Kouvolassa verrokkeihin verrattuna toiseksi alhaisin, mutta ylitti selvästi koko maan mediaanin (48,7 %). Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista ylitti koko maan keskiarvon Kotkassa ja Lahdessa. Työllisyysaste oli keskimäärin 69,6 % koko maassa vuoden 2012 lopussa. työllisyysasteen ylitti verrokeista vain Hämeenlinna (70,7 %). Kouvolan työllisyysaste oli 65,9 %, joka oli keskitasoa muihin verrokkeihin verrattuna. Kouvolan työllisyysaste laski 1,5 %-yksikköä vuosien välisenä aikana. Työllisyysaste heikkeni kaikissa muissa kaupungeissa kuin Lappeenrannassa (+0,1 %-yksikköä) ja Mikkelissä (0 %-yksikköä). Työllisyysaste heikkeni eniten Kotkassa (-3,3 %-yksikköä) vuosina

30 4. Yritysdynamiikka 30

31 Toimialarakenteen monipuolisuusindeksi (HHI) seuduittain vuonna 2012 HHI-indeksi (Herfindahl Hirschman-indeksi) avulla voidaan analysoida toimialarakenteen keskittynei-syyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat välillä: mitä korkeampi arvo, sitä keskittyneempi on toimialarakenne ja mitä alhaisempi arvo sitä monipuolisempi toimialarakenne. Kartassa on kuvattu Suomen kaikkien seutukuntien (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoittumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaettu kuuteen luokkaan arvojen perusteella. Oulun Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoittuneet teolli-suuden 24 toimialalle. Monipuolisuus suojaa äkillisissä muutoksissa, suhdannevaihteluissa tai talouden muissa häiriötilanteissa. Keskittyneisyys on taas riskitekijä. Pietarsaaren Jyväskylän Kuopion Joensuun Kouvolan seudun monipuolisuusindeksi oli keskitasoa alhaisempi 70 kaupunkiseudun joukossa vuonna Porin Tampereen Monipuolisuusindeksi oli vahvin yhdeksällä seudulla seuraavassa järjestyksessä: Kuopion, Turun, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen, Helsingin, Pietarsaaren, Porin, Joensuun ja Kotka-Haminan seuduilla. Turun Hämeenlinnan Lahden Helsingin Kouvolan Kotka-Haminan Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 31

32 Kouvolassa toimivien yritysten (yrityskanta) sijoittuminen (%) eri toimialoille (TOL 2008) vuonna 2012 Kouvolassa oli toimivaa yritystä vuoden 2012 lopussa Joka toinen kouvolalainen yritys oli toimialoilla G, F, M ja S X Toimiala tuntematon T Kotitalouksien toiminta työnantajina S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa; F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ym. D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto ym. C Teollisuus B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 0,1 0,1 2,3 2,7 1,3 0,0 0,4 1,1 0,4 0,4 4,8 2,6 4,5 4,1 6,0 8,2 7,5 8,5 11,2 17,5 16,5 0,0 4,0 8,0 12,0 16,0 20,0 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 32

33 Yrityskanta (toimivien yritysten määrä) promillea keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden vuonna 2013 Kouvolassa oli 48,7 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden vuonna ,0 65,0 60,0 55,0 mediaani 65,9 54,0 55,4 57,0 57,2 57,7 64,1 50,0 48,7 49,6 49,9 mediaani oli 65,9 yritystä tuhatta asukasta kohden ,0 40,0 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 33

34 Yritysten nettoperustanta (aloittaneet-lopettaneet) vuosina Kouvolan yritysten nettoperustanta oli 235 uutta yritystä vuosina Koko maa KA Kotka Kouvola Mikkeli Joensuu Lahti 324 Kaikkien verrokkikaupunkien yritysperustanta oli positiivinen vuosina Pori 366 Hämeenlinna 393 Lappeenranta Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 34

35 Yritysten nettoperustannan muutos (%) suhteessa yrityskantaan vuosina Kouvolan nettoperustannan muutos oli 5,3 % suhteessa yrityskantaan ,0 12,0 10,0 8,0 mediaani 8,2% 6,9 7,4 7,8 9,1 9,7 10,5 11,9 6,0 5,3 5,4 4,0 Kouvolan yritysperustannan nettomuutos oli alhaisin verrokkikaupung eista vuosina ,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 35

36 Yritysten uusiutumisaste (luova tuho) (%) vuosina Kouvolan yritysten uusiutumisaste oli 3:nneksi korkein verrokeista vuosina ,4 mediaani 14,1% 15,1 15,9 16,0 16,1 16,2 16,9 17,4 17, kuntien yritysten uusiutumisaste oli alhaisempi kuin verrokkikaupungeissa Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset 36

37 Kaikkien yritystoimipaikkojen liikevaihto (1000 euroa) per henkilö vuonna 2013 Kouvolan yritystoimipaikkojen liikevaihto oli keskimäärin euroa per henkilö Kaikkien kuntien liikevaihdon mediaani /hlö Kouvolan yritysten liikevaihto oli 3:nneksi korkein verrokkikaupungeista vuonna Lähde: Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto 37

38 Kaikkien yritystoimipaikkojen liikevaihdon (1000 euroa) suhteellinen muutos % vuosina Kouvolan yritystoimipaikk ojen suhteellinen muutos oli alhaisin verrokeista vuosina ,0 21,0 18,0 15,0 12,0 muutoksen mediaani 15,2% 12,0 12,9 17,9 19,1 20,7 21,0 22,5 9,0 9,0 6,0 Yritystoimipaikk ojen liikevaihto kasvoi suhteellisesti eniten Hämeenlinnassa ja Kotkassa 3,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, alueellinen yritystoimintatilasto 38

39 Yhteenveto yritysdynamiikasta Toimivat yritykset (yrityskanta): Kouvolassa oli yhteensä toimivaa yritystä vuoden 2013 lopussa. Kouvolassa oli 48,7 yritystä tuhatta asukasta kohden, joka oli selvästi vähemmän kuin keskimäärin kunnissa (64,1 yritystä tuhatta asukasta kohden). Kouvolassa oli Joensuun ja Kotkan ohella vähiten toimivia yrityksiä suhteessa asukaslukuun. Kouvolan yrityskannasta pääosa oli tukkuja vähittäiskaupassa, rakentamisessa ja ammatillisessa tieteellisessä, taiteellisessa ja teknillisessä toiminnassa. Kouvolan toimialarakenne oli henkilöstön sijoittumisen näkökulmasta keskitasoa eli ei erityisen monipuolinen tai ei erityisen yksipuolinen. Yritysperustanta (aloittaneet-lopettaneet yritykset): Kouvolan yritysperustanta oli yhteensä 235 uutta yritystä vuosien välisenä aikana eli keskimäärin 47 uutta yritystä vuodessa. Kaikkien verrokkikaupunkien yritysperustanta oli positiivinen. Kouvolan yritysperustannan muutos% oli alhaisin verrokkikaupunkien joukossa ja jäi jälkeen koko maan keskimääräisestä yritysperustannasta. yritysperustannan keskiarvon ylitti vertailukaupungeista vain Lappeeranta. Yritysten uusiutumisaste (luova tuho): Kouvolan yritysten uusiutumisaste 16,9 % oli kolmanneksi korkein verrokkikaupungeista vuosina Korkein uusiutumisaste oli Lahdessa ja Kotkassa. Kaikkien verrokkikaupunkien yritysten uusiutumisaste ylitti koko maan keskiarvon. Yritystoimipaikkojen liikevaihto: Kouvolan yritystoimipaikkojen liikevaihto oli keskimäärin euroa henkilöä kohden vuoden 2013 lopussa. Kouvolan yritystoimipaikkojen liikevaihto oli kolmanneksi korkein verrokkikaupungeista Lappeenrannan ja Hämeenlinnan jälkeen ja ylitti selvästi koko maan yritystoimipaikkojen mediaanin ( euroa per hlö). Kouvolan yritystoimipaikkojen liikevaihdon muutos jäi kuitenkin vertailukaupunkien alhaisemmaksi vuosina

40 5. Vetovoimadynamiikka 40

41 Asukasluvun muutos (%) vuosina ,0 Kouvolan asukasluvun muutos oli negatiivinen (-1,8 %) vuosina ,5 2,0 1,5 1,0 0,5 väestön muutos 1,8% 0,3 0,5 1,1 1,7 2,1 2,4 0,0 Asukasluvun muutos oli positiivisin Joensuussa ja Lahdessa vuosina ,5-1,0-1,5-2,0-2,5-1,8-0,6 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset alueittain 41

42 Nettomuutto (kuntien välinen muuttoliike ja siirtolaisuus) vuosina Kouvolan muuttotappiot olivat yhteensä -455 henkilöä vuosien välisenä aikana Kouvola Koko maa KA Mikkeli Kotka Lappeenranta 1165 Pori 1355 Kaikki muut verrokkikaupungit saivat muuttovoittoa vuosina Hämeenlinna Joensuu Lahti Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset alueittain 42

43 Kuntien välinen nettomuutto promillea 1000 asukasta kohden per vuosi vuosina Kouvola oli ainoa verrokkikaupungeista, joka kärsi muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä ,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 2,0 2,4 3,2 3,2 5,0 5,3 6,0 Lahti, Hämeenlinna ja Joensuu saivat eniten muuttovoittoa suhteessa asukaslukuun vuosina ,0 0,0-1,0-2,0-1,0 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset alueittain mediaani 1,65 43

44 Valmistuneiden asuntojen määrä vuosina Kouvolassa valmistui 997 uutta asuntoa vuosina Kaupunki Valmistuneiden asuntojen määrä Valmistuneiden asuntojen määrä asukasta kohden Joensuu ,3 Lahti ,7 Hämeenlinna ,8 Mikkeli ,4 Valmistuneiden asuntojen määrä oli korkein suhteessa asukaslukuun Joensuussa ja Lahdessa Lappeenranta ,7 Pori ,4 Kotka ,2 Kouvola ,3 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta 44

45 Asunto-osakkeiden* neliöhinnat vuonna 2010 ja 2014 (*sisältää kerros-, rivi- ja pientalo-osakkeet) Kouvolassa asunto-osakkeiden neliöhinnoissa ei tapahtunut muutosta vuosina 2010 ja Asunto-osakkeiden neliöhinnat 2010 Asunto-osakkeiden neliöhinnat Asuntoosakkeiden hinnat olivat korkeimmat Joensuussa ja alhaisimmat Kouvolassa vuonna Lähde: Tilastokeskus, asunto-osakkeiden neliöhinnat vuosina 2010 ja

46 Asunto-osakkeiden* neliöhintojen muutos% vuosina (*sisältää kerros-, rivi- ja pientalo-osakkeet) 20,0 Kouvolan asunto-osakkeiden neliöhinnat pysyivät ennallaan vuosina ,0 16,0 14,0 12,0 17,2 13,8 13,5 10,6 10,0 8,4 8,0 Asuntoosakkeiden neliöhinnat nousivat suhteellisesti eniten Mikkelissä vuosina ,0 4,0 2,0 0,0 3,5 0,2 0,0 Lähde: Tilastokeskus, asunto-osakkeiden neliöhinnat vuosina 2010 ja

47 Väestöllinen huoltosuhde vuonna 2013 Kouvolan väestöllinen huoltosuhde oli 0,60 eli yhtä työikäistä kohden oli 0,6 lasta tai eläkeläistä Joensuu Lappeenranta Lahti Koko maa KA Mikkeli 0,50 0,55 0,55 mediaani 290, /as. 0,59 Pori 0,60 Väestöllinen huoltosuhde oli optimaalisin Joensuussa, Lappeenrannassa ja Lahdessa vuonna 2013 Hämeenlinna 0,60 Kotka 0,60 Kouvola 0,60 Koko maa mediaani 0,67 0,4 0,45 0,5 0,55 0,6 0,65 0,7 Lähde: Kuntaliitto, kuntakuvaajat 47

48 Väkiluvun muutos (%) väestöennusteen mukaan Kouvola -4,8 Kouvolan väestöennuste on negatiivinen vuoteen 2030 mennessä (-4,8 %) Koko maa mediaani Koko maa KA Mikkeli Kotka -2,1-0,5 0,4 1,4 Pori 2,4 Väestö kasvaa ennusteen mukaan eniten Hämeenlinnassa ja Lahdessa vuosina Lappeenranta 2,6 Joensuu 4,1 Lahti 9,1 Hämeenlinna 9,9-6,0-4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset alueittain 48

49 Yhteenveto vetovoimadynamiikasta Väestö: Kouvolan asukasluku on ollut supistuvalla uralla ensisijaisesti kuntien välisen muuttoliikkeen ja toissijaisesti negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen vuoksi. Kouvolan nettomaahanmuutto on ollut positiivinen kuten lähes kaikissa kunnissa. Kouvolan asukasluku vähentyi -1,8 prosenttia vuosina Kouvola ja Kotka olivat ainoat verrokkikaupungit, joissa asukasluvun muutos oli negatiivinen vuosina Muuttoliike: Kouvola kärsi -455 henkilöä muuttotappiota vuosina Muuttotappiot perustuivat negatiiviseen maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. Kouvola oli ainoa verrokkikaupungeista, joka sai muuttotappiota vuosina Verrokeista saivat suhteessa asukaslukuun eniten muuttovoittoa Lahti, Hämeenlinna ja Joensuu. Esimerkiksi Lahti sai eniten määrällistä muuttovoittoa (+325 hlöä) juuri Kouvolasta vuosina Valmistuneet asunnot ja asuntojen neliöhinnat: Kouvolassa valmistui yhteensä 997 uutta asuntoa vuosina eli 114 asuntoa asukasta kohden. Kouvolassa valmistui vähiten uusia asuntoja verrattuna muihin verrokkikaupunkeihin ja kaikkiin maakuntakeskuksiin vuosina Kouvolan asunto-osakkeiden neliöhinnat olivat alhaisimmat verrokkikaupunkien ja kaikkien maakuntakeskuksien joukossa 2010 ja Kouvolan asunto-osakkeiden neliöhinnat säilyivät ennallaan vuosien välisenä aikana Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa vuotiaan työvoiman suhdetta alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja yli 65-vuotiaisiin eläkeläisiin. väestöllinen huoltosuhde oli 0,54 vuoden 2013 lopussa eli yhtä työvoimaan kuuluvaa henkilöä kohden oli 0,54 lasta tai eläkeläistä. väestöllisen huoltosuhteen keskiarvo oli 0,56 ja mediaani 0,67. Kouvolan väestöllinen huoltosuhde oli 0,60 vuoden 2013 lopussa eli hieman heikompi kuin koko maan keskiarvo, mutta kilpailukykyisempi kuin koko maan mediaanikunnassa. Väestöennusteen perusteella Kouvolan väkiluku vähenee edelleen vuosien välisenä aikana. Kouvolan väkiluvun ennakoidaan vähenevän -4,8 % vuoteen 2030 mennessä. Kouvola oli ainoa verrokkikaupungeista, jossa väkiluku laskee ennusteen mukaan vuosien välisenä aikana. 49

50 6. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 50

51 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot euroa asukasta kohden 2009 ja 2013 TKI 2009 TKI 2013 Kouvolan T&Kmenot olivat erittäin alhaiset asukasta kohti laskettuna Koko maa ka /as Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat asukasta kohden korkeimmat korkeakoulujen ansiosta Lappeenrannassa ja Joensuussa Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 51

52 Tutkimus- ja kehitysmenojen muutos (%) euroa asukasta kohden vuosina Kouvolan seudun T&Kmenojen muutos% säilyi ennallaan vuosien välisenä aikana Mikkeli Joensuu Pori Lappeenranta 12,8 14,8 27,8 29,6 Lahti 3,8 Mikkelin ja Joensuun seutujen T&Kmenot nousivat suhteellisesti eniten vuosina Koko maa 1,4 Kouvola 0-7,7 Kotka-Hamina -7,9 Hämeenlinna -10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys 52

53 Yritysten osuus (%) tutkimus- ja kehitysmenoista 2013 Joensuu 23 Kouvolassa yritysten osuus T&K-menoista oli lähes puolet vuoden 2013 loussa Mikkeli Lappeenranta Kouvola Hämeenlinna 69 Yritysten osuus T&K-menoista oli neljä viidesosaa Porin ja Lahden seudulla vuoden 2013 lopussa Koko maa Kotka-Hamina Lahti Pori Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitys

54 Koulutustaso vuoden 2013 lopussa 400 Kouvolan koulutustaso oli 305 vuoden 2013 lopussa Väestön koulutustasoa mitataan perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisellä pituudella henkeä kohti Koulutustaso oli korkein monipuolisen koulutustarjonnan korkeakoulukaupungeissa: kuntien vaihteluväli Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta 54

55 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) yli 15- vuotiaasta väestöstä vuosina 2009 ja Kouvolassa oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 23,8 % yli 15-vuotiaista vuoden 2013 lopussa 32,0 30,0 28,0 26,0 24,0 22,0 23,8 Koko maa ka ,3% 25,8 26,2 27,4 28,1 28,4 29,2 29,9 20,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein Hämeenlinnassa, Joensuussa ja Mikkelissä vuonna ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 mediaani 20,2 % v.2013 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 55

56 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden muutos (%-yksikköä) vuosina Kouvolassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 1,3 %- yksikköä vuosina Kotka Kouvola Mediaani Hämeenlinna Pori 1,2 1,3 1,6 1,7 1,9 Koko maa KA 2,0 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi kaikissa verrokeissa: eniten Mikkelissä ja Joensuussa Lahti 2,0 Lappeenranta 2,1 Joensuu 2,1 Mikkeli 2,2 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 2,0 2,2 2,4 Lähde: Tilastokeskus, koulutusrakenne 56

57 Yhteenveto osaamisdynamiikasta Tutkimus- ja tuotekehitysmenot vaihtelivat merkittävästi alueiden välillä korkeakoulujen ja tutkimus- ja tuotekehitystyötä tekevien yritysten sijainnin vuoksi. Kouvolan tutkimus- ja tuotekehitysmenot (96 euroa asukasta kohden) olivat alhaiset koko maan keskiarvoon ja verrokkikaupunkeihin verrattuna. Kouvolan TK-menojen määrässä asukasta kohden ei tapahtunut muutosta vuosien välisenä aikana. TK-menot olivat asukasta kohden laskettuna verrokeista korkeimmat Lappeenrannassa. TK-menojen osuus nousi suhteellisesti eniten Mikkelin, Joensuun ja Porin seudulla. Kouvolassa yritysten osuus TK-menoista oli hieman puolet (57 %). Yritysten osuus TK-menoista oli korkein Porin ja Lahden seudulla, joissa yritysten osuus oli neljä viidesosaa kaikista menoista. Yritysten osuus oli alhaisin Joensuussa (23 %) Koulutustaso ja korkea-asteen suorittaneiden osuus: Tilastokeskuksen koulutustasomittaimella mitataan alueen väestön keskimääräistä koulutustasoa peruskoulun jälkeen suoritettujen tutkintojen pituudella. Kouvolan koulutustasoarvo oli 305, joka oli verrokkikaupungeista alhaisin, mutta selvästi kaikkien kuntien mediaania korkeampi. Kouvolassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä oli 23,8 %. Kouvolan luku jäi alle koko maan keskiarvon (29,3 %), mutta oli koko maan mediaania (20,2 %) korkeampi. Kouvolassa oli korkeaasteen tutkinnon suorittaneita vähemmän kuin muissa verrokkikaupungeissa. Kouvolan ja Kotkan korkea-asteen koulutustarjonta on rajallinen verrattuna muihin verrokkikaupunkeihin Hämeenlinnaa lukuun ottamatta. Hämeenlinnan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein keskeisen sijaintiedun ansiosta. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi kaikissa verrokkikaupungeissa ja koko maassa vuosien välisenä aikana. Kouvolan korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi 1,3 %-yksikköä vuosina , joka oli toiseksi vähiten Kotkan (1,2 %) jälkeen. Korkea-asteen suorittaneiden osuus nousi eniten Mikkelissä ja Joensuussa. 57

58 Kouvolan mahdollisuudet ja suositukset seminaariesityksessä

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017

NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017 NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista

Lisätiedot

Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus 2017/1

Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus 2017/1 Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus 217/1 Into Seinäjoki 217/1 Esipuhe Sisällysluettelo 2 Hyvä lukija, Kädessäsi on Seinäjoen uusi elinkeinokatsaus. Katsaus on ensimmäinen laatuaan, ja se saa jatkoa puolivuosittain

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)

ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen Etelä-karjala tilastoina 01/2015 Valokuvat: Arto Hämäläinen Väestö Etelä-Karjala 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Väestönmuutos-% 0,00 % -0,45 % -0,17 % -0,14 % -0,24 % -0,21 % -0,13 % -0,10

Lisätiedot

Lähtötilanne Missä mennään, näyttääkö hyvältä vai pahalta?

Lähtötilanne Missä mennään, näyttääkö hyvältä vai pahalta? Lähtötilanne Missä mennään, näyttääkö hyvältä vai pahalta? Tulevaisuuden Joensuun seutu Joustava, reagoiva ja ketterä -elinkeinoseminaari Hotelli Kimmel, Sirkkala-sali Varatoimitusjohtaja Jarmo Kauppinen

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen

YT-TILASTOT Tytti Naukkarinen YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Marraskuu 2017

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Marraskuu 2017 SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Aro @timoaro Marraskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. A) Alle 2 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017

SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017 14 SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Syyskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. 14 seutukaupungin kasvuanalyysi 3. Yhteenveto 1. Analyysin viitekehys

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI Suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttinen ja suhteellinen elinvoima vuosina 2005-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Tammikuu 2014 SISÄLTÖ 1 Analyysin tausta

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja

Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi Yritysrekisteri tietoa ja tilastoja Kuntatalo, klo 11:00 11:20, huone 4.9., 4. krs Tilastokeskus, Päivi Krzywacki Tilastopalvelua kuntasi päätöksenteon tueksi

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus Valitaan porukalla

Lisätiedot

SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU. Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki

SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU. Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki 20 SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta, toteuttaminen, keskeiset

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla 3.Yhteenveto

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Syyskuu 2017

SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Syyskuu 2017 SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro @timoaro Syyskuu 2017 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. Alle 20 000 asukkaan seutukaupunkien kasvun

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot