MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA"

Transkriptio

1 MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli,

2 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä kilpailussa

3 Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa

4 Aluerakenteen isot muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen

5 Kaupungistuminen ja keskittyminen Työ, asuminen, liikkuvuus ja demografinen muutospaine sekä elämäntapoihin, arvoihin ja asenteisiin liittyvät muutokset vauhdittavat kaupungistumis- ja keskittymiskehitystä 15 km 50 km Suomi on myöhäiskaupungistunut maa, mutta nopeasti kaupungistunut maa Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: esimerkiksi Helsingin vaikutus-alueella asuu 1,8 miljoonaa tai Helsinki-Tampere kasvukäytävän vaikutusalueella 2,1 miljoonaa ihmistä. 30 km 30 km 15 km 30 km 30 km 15 km 30 km 30 km Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu yli neljä viidesosaa väestöstä. Suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat muun muassa korkean arvonlisäyksen työpaikkojen sijoittuminen, keskittymien ja solmupisteiden syntyminen, korkeakoulujen sijainti, kilpailu ja valikoiva muuttoliike 30 km 15 km 50 km 50 km 15 km 30 km 100 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014

6 Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys tilastojen perusteella Eräitä tilastofaktoja keskittymiskehityksestä 2000-luvun aikana 1Kaupunkialueiden väestö kasvoi henkilöllä ja työpaikkojen määrä :lla vuosina Neljä viidestä suomalaisesta asuu 20 ja kolme viidestä 10 suurimmalla kaupunkiseudulla (70 seutua). 10 suurimman kaupunkiseudun väkiluku kasvoi henkilöllä vuosina eli yhtä paljon kuin Tampereella ja Turussa on asukkaita 3Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta (85 %) asuu tilastollisissa taajamissa. Yli 90 % maapinta-alasta on poismuuttoaluetta 4Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa vain joka neljäs kunta tai kaupunkiseutu vuosina : muutto-voittoiset alueet olivat suuria keskuskaupunkeja, niiden ke-hyskuntia tai sijaitsivat niiden laajemmalla vaikutusalueella 5Suurten kaupunkiseutujen (10) osuus on keskeisillä makromuuttujilla enemmän kaksi kolmasosaa koko maan osuudesta: 61 % väestöstä, 64,8 % työpaikoista, 67,4 % yksityisen sektorin työpaikoista, 67,2 % BKT:sta, 69 % korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ja 83,6 % TKmenoista

7 Vyöhykkeisyys Sijainti, saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat yhteydet alueiden menestymisen tai menestymättömyyden taustalla Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan suonistoon perustuvia laajoja suuralueita / työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet työssäkäynti-alueiden välillä. Liikenneyhteyksien parantuminen ja nopeutuminen tuovat liikenneväylien varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan: avainroolissa aika-etäisyys matkaetäisyyden sijaan ja tunnin juna konseptit keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin Kaupungeissa korostuu jalankulku-, kevyen liikenteen ja joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen. Yksityisautoilu säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla

8 Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion toiminnallisen alueen laajentuminen ja Mikkeli Ajoaika on laskettu kaupunkien keskustasta käsin huomioiden olemassa oleva tie- ja katuverkko sekä nopeusrajoitukset, taajamahidasteet ja ruuhka-ajat

9 Liikkuvuus Kasvavien alueiden ja nopeiden rautatie- ja maantieyhteyksien välillä vahva ja kasvava riippuvuus Kuntien välinen muuttoliike on ollut yksi keskeisimmistä aluekehitystä eriyttävästä tekijästä 2000-luvulla. Maahanmuuton lisääntyminen lisää alueellista eriytymistä, koska maahanmuuttajien muutot keskittyvät kantaväestöä voimakkaammin harvemmille kaupunkiseuduille. Helsingin neljän sormen malli suhteessa Turkuun, Tampereelle, Lahteen ja Kotkaan: kaikki liikenne- ja kasvukäytävät sekä niiden vaikutusalueet vahvalla kasvu-uralla pl. Helsingin ja Porin välinen yhteys Muuttoliike ja pendelöinti muovaavat aluerakennetta keskittävään suuntaan: Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (79 kuntaa) ja negatiivinen 241 kunnassa vuosina Joka kolmas suomalainen pendelöi. Suurten kaupunkiseutujen pendelöintialueet laajenevat. Esimerkiksi Helsingin pendelöintialue laajenee noin km vuosikymmenessä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

10 Demografinen muutospaine Väestön ikärakenteen muutos, työikäisen väestön määrän väheneminen, huoltosuhteen heikkeneminen = kestävyysvaje Nuorten (15-24-vuotiaiden) muuttoliikkeestä sai vain 18 kuntaa (317) muuttovoittoa vuosien välisenä aikana Väestön ikärakenteen muutos johtaa ikäsidonnaisten sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun: yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 32,6 % ja yli 75- vuotiaiden määrä 68,6 % vuosina Väestöllinen huoltosuhde ylittää rajapyykin 100 joka kolmannessa kunnassa. Taloudellinen huoltosuhde vielä armottomampi muutoksen mittari Työikäisen väestön määrä vähenee noin henkilöllä ja samanaikaisesti koko väestön määrä kasvaa noin henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Työikäisten väestön määrä kasvaa vain 74 kunnassa (317) vuosina Lähde: Tilastokeskus Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

11 Pirstoutuminen Elämäntapaan, arvoihin ja asenteisiin liittyvä polarisoituminen ja erilaiset arkipäivän todellisuudet eri puolilla Suomea Painopisteen siirtyminen hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon ( ) ja edelleen kilpailuvaltiosta metropolivaltioon (2010 -) Yhtenäisvaltiosta ja kulttuurista sekä suuren sosiaalisen pääoman/luottamuksen yhteiskunnasta kohti pirstoutunutta, lohkoutunutta ja jakautunutta Suomea. Alueiden, väestöryhmien, ikäryhmien jne. väliset taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset erot kasvaneet 2000-luvun aikana Suomessa eletään monessa todellisuudessa riippuen asuinpaikasta, iästä ja viiteryhmästä: sosiaalisten etäisyyksien ja todellisuuksien väliset erot pikemmin kasvamassa kuin supistumassa

12 Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä kilpailussa

13 Alueen elinvoiman osatekijät Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima

14 Alueen ulkoinen ja sisäinen elinvoima Elinvoima on kasvua, hyvinvointia, energisyyttä, kilpailukykyä, tuloksellisuutta, dynaamisuutta, ketteryyttä, notkeutta, muutosherkkyyttä jne. Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Alueen isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus on suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Alueen sisäisen toimintaympäristön mikrotekijät, jotka liittyvät alueen tekemiin strategisiin valintoihin, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, kuntien sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, yhteistyörakenteisiin, sopimusjärjestelyihin jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, onnistumiset ja positiiviset tarinat, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

15 2. Työllisyysdynamiikka 1. Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka MIKKELIN SEUDUN ULKOINEN ELINVOIMA 7. Muu dynamiikka 4. Väestödynamiikka 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka

16

17 Mikkelin seudun elinvoima alueiden välisessä kilpailussa Muuttuja I-viidennes II-viidennes III-viidennes IV-viidennes V-viidennes BTV-indikaattori Bruttokanstantuote /as Arvonlisäyksen muutosindeksi Asukkaiden mediaanitulot /as Kunnallisverotettavat tulot /as Pitkäaikaiset velat (lainat) /as Työpaikkaomavaraisuusaste % Työllisyysaste % Työllisyysasteen muutos % Työpaikkojen määrän muutos% Avoimen sektorin työpaikkojen muutos Asukasluvun suhteellinen muutos % Kuntien välinen nettomuutto 1000 as Väestöllinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Koulutustasomittain Korkea-asteen suorittaneiden osuus % Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as Yksityisen sektorin osuus T&K-menoista % 2013 Yritysten määrä 1000 as. kohden vuonna Yrityskannan muutos% vuonna Yritysperustanta % suhteessa yrityskantaan Yritysten uusiutumisaste %

18 Kaiken perusta kasvussa!

19 Positiivisen kasvun kehä 1. Uusia työpaikkoja 7. Alue entistä houkuttelevampi 2. Muuttoa alueelle 6. Alueen markkinat laajenevat 3. Alueen markkinat kasvavat 5. Lisää muuttoa alueelle 4. Lisää uusia työpaikkoja

20 Esimerkkejä aluetalous- ja työllisyysdynamiikasta

21 BTV-indikaattori vuosina Muuttujan avulla voidaan verrata seudun BKT:n, työllisyyden ja väestökehityksen muutosta suhteessa koko maan vuosimuutokseen BTV-indikaattori oli positiivinen 18 seudulla ja negatiivinen 52 seudulla vuosien välisenä aikana: kehitys oli ripeintä Manner-Suomessa Tunturi-Lapin, Vaasan ja Jyväskylän seu-duilla sekä heikointa Itä-Lapin, Salon ja Keski-Karjalan seuduilla BTV-indikaattorin keskiarvo oli -0,45 ja mediaani oli -0,49 (Itä-Savon seutukunta) Mikkelin seudun BTV-indikaattori - 0,37. Mikkelin seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 31 Etelä-Savon seuduista Pieksämäen ja Savonlinnan seudut sijoittuivat kolmanneksi parhaaseen viidennekseen Itä-Lapin seutukunta Salon seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Jämsän seutukunta Äänekosken seutukunta Koillis-Savon seutukunta Imatran seutukunta Varkauden seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Kouvolan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Torniolaakson seutukunta Keuruun seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Järviseudun seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Joutsan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Raahen seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Kaustisen seutukunta Savonlinnan seutukunta Pieksämäen seutukunta Ålands skärgård Koillismaan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Raaseporin seutukunta Forssan seutukunta Suupohjan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Kajaanin seutukunta Oulunkaaren seutukunta Mikkelin seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Kyrönmaan seutukunta Porin seutukunta Loimaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Rauman seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Jakobstadsregionen Lahden seutukunta Joensuun seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Ylivieskan seutukunta Loviisan seutukunta Helsingin seutukunta Porvoon seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Turun seutukunta Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Oulun seutukunta Kokkolan seutukunta Kuopion seutukunta Tampereen seutukunta Riihimäen seutukunta Jyväskylän seutukunta Vaasan seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Ålands landsbygd Savonlinnan seutu: Sijoitus 42. / III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 41/ III-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 31. / III-viidennes Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

22 BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012 (käyvin hinnoin) Muuttuja kuvaa alueella tuotettujen palveluiden ja hyödykkeiden arvoa käyvin hinnoin BKT ylitti euron rajan vain viidessä seutukunnassa: Maarianhaminan, Helsingin, Vaasan, Rauman ja Tunturi-Lapin seutukunnassa BKT:n keskiarvo oli euroa ja mediaani euroa (Kajaanin seutukunta) asukasta kohden Mikkelin BKT oli euroa asukasta kohden vuonna 2012: Mikkelin seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 31. kaikkien seutujen joukossa Etelä-Savon seuduista Savonlinnan ja Pieksämäen seudut sijoittuivat neljänneksi parhaaseen viidennekseen. Kyrönmaan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Joutsan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Kaustisen seutukunta Itä-Lapin seutukunta Suupohjan seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Torniolaakson seutukunta Salon seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Loimaan seutukunta Järviseudun seutukunta Savonlinnan seutukunta Koillismaan seutukunta Pieksämäen seutukunta Raaseporin seutukunta Ylivieskan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Keuruun seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Raahen seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Kajaanin seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Forssan seutukunta Joensuun seutukunta Mikkelin seutukunta Varkauden seutukunta Jämsän seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Lahden seutukunta Riihimäen seutukunta Porvoon seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Rovaniemen seutukunta Porin seutukunta Jyväskylän seutukunta Kouvolan seutukunta Imatran seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Seinäjoen seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Kokkolan seutukunta Loviisan seutukunta Oulun seutukunta Lappeenrannan seutukunta Jakobstadsregionen Turun seutukunta Tampereen seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Rauman seutukunta Vaasan seutukunta Helsingin seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Savonlinnan seutu: Sijoitus 49. / IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 47/ IV-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 31. / III-viidennes Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

23 BKT euroa asukasta kohden muutos % vuosina Muuttuja kuvaa BKT:n suhteellista muutosta (%) vuosien välisenä aikana BKT:n muutos oli positiivinen 68 seudulla ja negatiivinen kahdella seudulla (Salon ja Äänekosken) BKT:n muutos euroina asukasta kohden oli ylivoimaisesti suurin TunturiLapin seudulla (+163,5 BKT:n muutoksen keskiarvo oli +42,2 % ja mediaani 51,4 % Mikkelin seudun BKT:n muutos oli 54,5 % % vuosina : seutu kuului muutoksen osalta toiseksi par-haaseen viidennekseen ja sijoittui sijaluvulle 28. Etelä-Savon seuduista Pieksämäen seutu sijoittui parhaaseen ja Savonlinnan seutu toiseksi parhaaseen viidennekseen Salon seutukunta Äänekosken seutukunta Jämsän seutukunta Kouvolan seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Oulun seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Raahen seutukunta Varkauden seutukunta Porvoon seutukunta Koillis-Savon seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Itä-Lapin seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Imatran seutukunta Raaseporin seutukunta Helsingin seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Tampereen seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Joensuun seutukunta Kyrönmaan seutukunta Porin seutukunta Loimaan seutukunta Jakobstadsregionen Lahden seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Jyväskylän seutukunta Kajaanin seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Forssan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Rauman seutukunta Ålands skärgård Turun seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Kaustisen seutukunta Mikkelin seutukunta Keuruun seutukunta Savonlinnan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Suupohjan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Rovaniemen seutukunta Kuopion seutukunta Ylivieskan seutukunta Loviisan seutukunta Joutsan seutukunta Järviseudun seutukunta Sisä-Savon seutukunta Seinäjoen seutukunta Riihimäen seutukunta Ylä-Savon seutukunta Koillismaan seutukunta Pieksämäen seutukunta Kokkolan seutukunta Vaasan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Torniolaakson seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Ålands landsbygd Tunturi-Lapin seutukunta Mikkelin seutu: Sijoitus 28 / II-viidennes Savonlinnan seutu: Sijoitus 26. / II-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 10/ I-viidennes -100,0-50,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

24 Työpaikkaomavaraisuus aste % vuonna 2012 (koko maa=100) Muuttuja kuvaa alueen työpaikkojen määrää suhteessa alueen työllisiin Työpaikkaomavaraisuusaste vaihteli Maarianhaminan seudun 180 %:sta Kyrönmaan seudun 59 %:iin: Maarianhaminassa oli toisin sanoen 180 työpaikkaa 100 maarianhaminaista työllistä kohden. Työpaikkaomavaraisuusaste oli korkein Maarianhaminan, Raahen, Vaasan ja Helsingin seuduilla sekä alhaisin Kyrönmaan, Ahvenanmaan muilla seuduilla ja Riihimäen seuduilla. Kaikkien seutujen työpaikkaomavaraisuuden mediaani oli 98,6 % (Sydösterbottens). Mikkelin seudun työpaikkaomavaraisuus-aste oli 99,7 %: seutu sijoittui toiseksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 19. Etelä-Savon seuduista Savonlinnan seutu sijoittui kolmanneksi ja Pieksämäen seutu neljänneksi parhaaseen viidennekseen Kyrönmaan seutukunta Ålands landsbygd Ålands skärgård Riihimäen seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Porvoon seutukunta Loviisan seutukunta Joutsan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Raaseporin seutukunta Loimaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Kaustisen seutukunta Itä-Lapin seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Pieksämäen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Torniolaakson seutukunta Imatran seutukunta Järviseudun seutukunta Lahden seutukunta Kouvolan seutukunta Forssan seutukunta Salon seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Suupohjan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Savonlinnan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Porin seutukunta Jyväskylän seutukunta Oulun seutukunta Rovaniemen seutukunta Keuruun seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Varkauden seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Ylivieskan seutukunta Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Jakobstadsregionen Mikkelin seutukunta Lappeenrannan seutukunta Jämsän seutukunta Koillismaan seutukunta Turun seutukunta Tampereen seutukunta Kajaanin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Äänekosken seutukunta Kuopion seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Kokkolan seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Helsingin seutukunta Vaasan seutukunta Raahen seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Pieksämäen seutu: Sijoitus 51/ IV-viidennes Savonlinnan seutu: Sijoitus 36. / IIIviidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 19 / II-viidennes Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit

25 Työpaikkojen määrän kehitys vuosina Muuttuja kuvaa yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkojen määrän muutosta vuosien välisenä aikana Työpaikkojen määrä väheni koko maassa noin työpaikalla vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi vain 14 seudulla : eniten Helsingin, Kuopion, Oulun, Jyväskylän, Vaasan ja Tunturi- Lapin seutukunnissa Työpaikkojen määrä väheni yli tuhannella työpaikalla 18 seudulla: eniten Salon, Lahden ja Kotkan-Haminan seuduilla Mikkelin seudun työpaikat vähenivät noin 1100 työpaikalla vuosina : seutu kuului neljänneksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 52. Etelä-Savon seuduista Pieksämäen seutu sijoittui kolmanteen viidennekseen ja Savonlinnan seutu heikoimpaan viidennekseen. Salon seutukunta Lahden seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Kouvolan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Varkauden seutukunta Raaseporin seutukunta Rauman seutukunta Savonlinnan seutukunta Forssan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Imatran seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Turun seutukunta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Mikkelin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Porin seutukunta Jämsän seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Itä-Lapin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Sydösterbottens ekon. reg. Äänekosken seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Loimaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Järviseudun seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Mariehamns stads ekon. reg. Lappeenrannan seutukunta Riihimäen seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Suupohjan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Pieksämäen seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Tampereen seutukunta Raahen seutukunta Joutsan seutukunta Porvoon seutukunta Koillismaan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Loviisan seutukunta Keuruun seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Torniolaakson seutukunta Kaustisen seutukunta Ylivieskan seutukunta Kokkolan seutukunta Ålands skärgårds ekon. reg. Kajaanin seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Joensuun seutukunta Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Ålands landsbygds ekon. reg. Tunturi-Lapin seutukunta Vaasan seutukunta Jyväskylän seutukunta Oulun seutukunta Kuopion seutukunta Helsingin seutukunta Savonlinnan seutu: Sijoitus 62. / V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 52./ IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 35. / III-viidennes Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

26 Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos% vuosina Muuttuja kuvaa yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkojen määrän suhteellista (%) muutosta vuosien välisenä aikana Työpaikkojen määrän suhteellisessa muutoksessa oli merkittävää hajontaa seutujen välillä vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Manner-Suomen seuduista Tunturi- Lapin, Kuopion, Oulun ja Vaasan seutukunnissa Työpaikkojen määrä laski suhteellisesti eniten Salon, Joutsan, Varkauden, Itä-Lapin ja Ylä-Pirkanmaan seuduilla Mikkelin seudun työpaikkojen muutosprosentti oli -3,6 % vuosina : seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 31. Etelä-Savon seuduista Pieksämäen seutu sijoittui toiseksi ja Savonlinnan seutu neljänneksi parhaaseen viidennekseen Salon seutukunta Joutsan seutukunta Varkauden seutukunta Itä-Lapin seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Raaseporin seutukunta Forssan seutukunta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Koillis-Savon seutukunta Jämsän seutukunta Sydösterbottens ekon. reg. Kotka-Haminan seutukunta Imatran seutukunta Savonlinnan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Äänekosken seutukunta Kouvolan seutukunta Järviseudun seutukunta Torniolaakson seutukunta Ylä-Savon seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Kyrönmaan seutukunta Rauman seutukunta Lahden seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Keuruun seutukunta Mariehamns stads ekon. reg. Kemi-Tornion seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Suupohjan seutukunta Loimaan seutukunta Koillismaan seutukunta Mikkelin seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Loviisan seutukunta Pieksämäen seutukunta Riihimäen seutukunta Kaustisen seutukunta Raahen seutukunta Porin seutukunta Porvoon seutukunta Lappeenrannan seutukunta Turun seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Hämeenlinnan seutukunta Ylivieskan seutukunta Tampereen seutukunta Kokkolan seutukunta Joensuun seutukunta Kajaanin seutukunta Seinäjoen seutukunta Rovaniemen seutukunta Helsingin seutukunta Jyväskylän seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Ålands skärgårds ekon. reg. Vaasan seutukunta Oulun seutukunta Kuopion seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Ålands landsbygds ekon. reg. Savonlinnan seutu: Sijoitus 53. /IV-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 31./ III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 26. / II-viidennes -25,0-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

27 Mikkelin seudun työpaikkakehitys yksityisellä ja julkisella sektorilla vuosina Yksityinen sektori Julkinen sektori Mikkelin seudun yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi 627:lla (+4,6 %)vuosina Mikkelin seudun julkisen sektorin työpaikkojen määrä väheni 169:lla (-1,6 %) vuosina

28 Työpaikkakehitys* keskuskaupungeissa finanssikriisin jälkeen vuosina (*sisältää kaikkien sektoreiden työpaikat) KAUPUNKI TYÖPAIKAT ABS MUUTOS % Seinäjoki ,0 2. Kuopio ,0 3. Joensuu ,2 4. Espoo ,1 5. Rovaniemi ,9 6. Kokkola ,8 7. Vaasa ,7 8. Vantaa ,7 9. Oulu ,5 10. Lappeenranta ,1 11. Helsinki ,6 12. Jyväskylä ,3 13. Tampere ,5 14. Turku ,1 15. Lahti ,3 16. Mikkeli ,7 17. Pori ,1 18. Kajaani ,2 19. Hämeenlinna ,7 20. Kouvola ,6 KESKUSKAUPUNGIT ,3 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti; Analyysi Timo Aro 2015

29 Yksityisen / avoimen sektorin työpaikkakehitys keskuskaupungeissa finanssikriisin jälkeen vuosina KAUPUNKI TYÖPAIKAT ABS TYÖPAIKAT MUUTOS % Vantaa ,5 2. Kuopio ,8 3. Seinäjoki ,9 4. Joensuu ,0 5. Espoo ,4 6. Vaasa ,6 7. Rovaniemi ,4 8. Helsinki ,8 9. Kokkola ,9 10. Oulu ,2 11. Tampere ,3 12. Lappeenranta ,5 13. Hämeenlinna ,2 14. Jyväskylä ,0 15. Turku ,0 16. Lahti ,1 17. Mikkeli ,3 18. Pori ,8 19. Kajaani ,7 20. Kouvola ,2 KESKUSKAUPUNGIT ,3 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti; Analyysi Timo Aro 2015

30 Esimerkkejä yritysdynamiikasta

31 Yrittäjien määrän kehitys Etelä-Savon seuduilla vuosina Mikkelin seutu Pieksämäen seutu Savonlinnan seutu 4002 Mikkelin seudun yrittäjien määrä väheni 661:lla (-14,2 %) vuosien välisenä aikana Etelä-Savon yrittäjien määrä väheni 1 725:lla (-16,7 %) vuosina

32 Yritysten määrä tuhatta asukasta kohden vuonna 2012 Muuttuja kuvaa toimivien yritysten määrää (yrityskanta) suhteessa alueen keskiväkilukuun (1000 asukasta kohden) Toimivien yrityksiä suhteessa asukaskuun oli eniten Maarianhaminan, Tunturi-Lapin, Suupohjan, Pohjois- Satakunnan ja Turunmaan seuduilla: erot olivat kaksinkertaiset ääripäiden välillä Mikkelin seudulla oli 62,8 yritystä tuhatta asukasta kohden: seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 34. kaikkien seutujen joukossa Etelä-Savon kaikki seudut sijoittuivat kolmanteen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa: Mikkelin seutu oli kaikkien seutujen mediaanialue Kehys-Kainuun Raahen Äänekosken Pielisen Karjalan Kajaanin Oulun Kuopion Varkauden Imatran Joensuun Kouvolan Itä-Lapin seutukunta Oulunkaaren seutukunta Kotkan-Haminan Haapaveden-Siikalatvan Kemi-Tornion Etelä-Pirkanmaan Nivala-Haapajärven Jyväskylän Koillis-Savon Rovaniemen Ylä-Savon Lappeenrannan Ylivieskan Kokkolan Hämeenlinnan Savonlinnan Vaasan Pieksämäen Keuruun Lahden Porin Koillismaan Keski-Karjalan Mikkelin Kyrönmaan Jämsän Rauman Riihimäen Saarijärven-Viitasaaren Tampereen Sisä-Savon Ylä-Pirkanmaan Jakobstadsregionens Forssan Kuusiokuntien Turun Torniolaakson Seinäjoen Kaustisen Salon Helsingin Pohjois-Lapin s Porvoon Joutsan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Järviseudun Raaseporin Vakka-Suomen Loviisan. Luoteis-Pirkanmaan Loimaan Åboland-Turunmaan Pohjois-Satakunnan Sydösterbottenin Tunturi-Lapin Mariehamns. Savonlinnan seutu: Sijoitus 42. /III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 40. / III-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 34./ III-viidennes 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0

33 Yrityskannan muutos % vuosina Muuttuja kuvaa toimivien yritysten määrän muutosta (%)vuosien välisenä aikana Yritysten määrä kasvoi suhteellisesti eniten Oulun, Tampereen, Maarianhaminan, Turun, Salon ja Jyväskylän seuduilla vuosina : yritysten määrä kasvoi kahdeksalla seudulla yli 10 % viiden vuoden ajanjakson aikana Mikkelin seudun yrityskanta kasvoi 5,2 % vuosien välisenä aikana. Mikkelin seutu kuului yrityskannan muutoksessa kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 41. Etelä-Savon muista seuduista Pieksämäen seutu kuului toiseksi parhaaseen ja Savonlinnan seutu huonoimpaan viidennekseen Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Joutsan Järviseudun Saarijärvi-Viitasaaren Ylä-Pirkanmaan Varkauden Sisä-Savon Savonlinnan Oulunkaaren Lahden Pohjois-Lapin Kouvolan Torniolaakson Itä-Lapin Joensuun Kuusiokuntien Forssan Sydösterbottens Rauman Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Äänekosken Jämsän Kotka-Haminan Kaustisen Raaseporin Mikkelin Kajaanin Tunturi-Lapin Pohjois-Satakunnan Porin Koillis-Savon Loviisan Raahen Haapavesi-Siikalatvan Kemi-Tornion Imatran Luoteis-Pirkanmaan Kuopion Koillismaan Nivala-Haapajärven Keuruun Vaasan Keski-Karjalan Kyrönmaan Kokkolan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Vakka-Suomen Pieksämäen Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan Rovaniemen Seinäjoen Åboland-Turunmaan Ylivieskan Porvoon Jakobstadsregionens Lappeenrannan Helsingin Jyväskylän Salon Turun Mariehamns Tampereen Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 61. /V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 41./ III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 18. / II-viidennes -4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0

34 Yritysperustanta % suhteessa yrityskantaan vuosina Muuttuja kuvaa yritysten nettoperustantaa suhteessa alueen yrityskantaan vuosien välisenä aikana Koko maassa aloitti noin yritystä enemmän kuin lopetti vuosien välisenä aikana eli keskimäärin yritystä vuodessa Yritysperustanta suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan oli suurin korkeakouluseuduilla, Maarianhaminan ja Ylivieskan seuduilla Mikkelin seudun yritysperustanta oli 7,2 % suhteessa alueen yrityskantaan. Mikkelin seutu kuului neljänneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 46. Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Sisä-Savon Joutsan Järviseudun Saarijärvi-Viitasaaren Varkauden Savonlinnan Itä-Lapin Torniolaakson Ylä-Pirkanmaan Ylä-Savon Lahden Pohjois-Lapin Oulunkaaren Kouvolan Jämsän Nivala-Haapajärven Luoteis-Pirkanmaan Koillismaan Rauman Joensuun Kaustisen Mikkelin Raahen Kuusiokuntien Forssan Porin Keski-Karjalan Etelä-Pirkanmaan Haapavesi-Siikalatvan Kotka-Haminan Kemi-Tornion Sydösterbottens Koillis-Savon Pieksämäen Keuruun Vaasan Imatran Kuopion Kyrönmaan Kajaanin Raaseporin Pohjois-Satakunnan Lounais-Pirkanmaan Vakka-Suomen Tunturi-Lapin Loviisan Äänekosken Suupohjan Kokkolan Åboland-Turunmaan Hämeenlinnan Riihimäen Seinäjoen Loimaan Porvoon Lappeenrannan Salon Jakobstadsregionens Ylivieskan Rovaniemen Turun Helsingin Mariehamns Jyväskylän Tampereen Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 62. /V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 46./ IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 34. / III-viidennes Etelä-Savon muista seuduista Pieksämäen seutu kuului kolmanneksi parhaaseen ja Savonlinnan seutu heikoimpaan viidennekseen vuosina ,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0

35 Yritysten uusiutumisaste % (luova tuho) vuosina Muuttuja kuvaa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärää suhteessa yrityskantaan vuosina eli niin sanottua luovaa tuhoa Yrityskanta uusiutui dynaamisemmin korkeakouluseuduilla ja rakennemuutosseuduilla vuosien välisenä aikana Mikkelin seudun yritysten uusiutumisaste oli 14,4 %, joka oli vähän alhaisempi kuin koko maan mediaani: Mikkelin seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja sijoittui sijaluvulle 38. kaikkien seutujen joukossa Kaikki Etelä-Savon seudut sijoittuivat kolmanneksi parhaaseen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa Järviseudun Koillismaan Sydösterbottens Suupohjan Joutsan Kehys-Kainuun Pielisen Karjalan Torniolaakson Kaustisen Kuusiokuntien Itä-Lapin Vakka-Suomen Sisä-Savon Luoteis-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Pohjois-Lapin Tunturi-Lapin Lounais-Pirkanmaan Ylä-Pirkanmaan Saarijärvi-Viitasaaren Ylä-Savon Åboland-Turunmaan Jakobstadsregionens Haapavesi-Siikalatvan Keuruun Kyrönmaan Loimaan Seinäjoen Savonlinnan Keski-Karjalan Pieksämäen Mikkelin Ylivieskan Loviisan Rauman Nivala-Haapajärven Mariehamns Vaasan Koillis-Savon Jämsän Joensuun Raahen Forssan Porin Salon Kemi-Tornion Kokkolan Oulunkaaren Kajaanin Lappeenrannan Raaseporin Imatran Etelä-Pirkanmaan Porvoon Hämeenlinnan Lahden Riihimäen Varkauden Kouvolan Kotka-Haminan Äänekosken Kuopion Turun Rovaniemen Tampereen Jyväskylän Helsingin Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 41. /III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 39. / III-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 38./ III-viidennes 10,0 11,0 12,0 13,0 14,0 15,0 16,0 17,0 18,0 19,0 20,0 21,0 22,0

36 Esimerkkejä vetovoimadynamiikasta

37 Asukasluvun suhteellinen muutos % vuosina Muuttuja kuvaa asukasluvun muutosta suhteessa väestöpohjaan vuosina Asukasluvun suhteellinen muutos vaihteli Oulun seudun 24,2 %:in positiivisesta muutoksesta Itä-Lapin -24,4 %:in negatiiviseen muutokseen Väkiluku kasvoi suhteellisesti eniten Manner-Suomen seuduista Oulun, Tampereen, Helsingin, Jyväskylän, Riihimäen ja Porvoon seuduilla vuosina Väkiluku väheni suhteellisesti eniten Itä- ja Pohjois-Suomen maaseutumaisilla alueilla ja maakuntien reuna-alueilla Mikkelin asukasluvun muutos -5 % vuosina : seutu sijoittui kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 35. Itä-Lapin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Torniolaakson seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Keuruun seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Järviseudun seutukunta Jämsän seutukunta Pieksämäen seutukunta Joutsan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Koillismaan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Imatran seutukunta Savonlinnan seutukunta Varkauden seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Ylä-Savon seutukunta Suupohjan seutukunta Kaustisen seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Ålands skärgård Vakka-Suomen seutukunta Kajaanin seutukunta Raahen seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kouvolan seutukunta Mikkelin seutukunta Äänekosken seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Forssan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Rauman seutukunta Loviisan seutukunta Porin seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Loimaan seutukunta Raaseporin seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Lappeenrannan seutukunta Salon seutukunta Lahden seutukunta Ylivieskan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Joensuun seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jakobstadsregionen Kokkolan seutukunta Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Vaasan seutukunta Turun seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Porvoon seutukunta Riihimäen seutukunta Jyväskylän seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Ålands landsbygd Oulun seutukunta Etelä-Savon muista Savonlinnan seutu sijoittui neljänneksi ja Pieksämäen seutu viidenteen viidennekseen -30,0-25,0-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Pieksämäen seutu: Sijoitus 58. / V-viidennes Savonlinnan seutu: Sijoitus 52. /IV-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 35./ III-viidennes

38 Mikkelin seudun väestönkehitys osatekijöittäin Mikkelin seudun väkiluku väheni hlöä vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Mikkelin seudun positiivinen muutos liittyy kuntien välisen muuttoliikkeen tasapainottumiseen Nettosiirtolaisuus

39 Valmistuneiden asuntojen määrä asukasta kohden keskuskaupungeissa vuosina ,0 550,0 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 541, , ,6 456, , ,2 390,3 382,4 367,6 359,6 306,0 HUOM! - 21 keskuskaupunkiin valmistui yhteensä uutta asuntoa vuosien välisenä aikana - Neljä kymmenestä uudesta asunnosta (37 833) valmistui Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle ja 26 % (25 189) Ouluun, Turkuun tai Tampereelle. Enemmän kuin kaksi kolmesta (65,8 %) uudesta asunnosta valmistui em. kuuteen suurimpaan kaupunkiin - Seinäjoelle valmistui eniten uusia asuntoja suhteessa 297,7 293,9 277,2 250,0 200, ,8 224,4 221,7 189,4 150,0 145,2 134,6 114,3 100,0 50,0 0,0 Lähde: Tilastokeskus, asuminen (kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta; Analyysi Timo Aro 2015

40

41 15. Naantali KESÄMÖKKIEN MÄÄRÄ Kangasala 13. Kemiönsaari 12. Mäntyharju 11. Pori 10. Raasepori 9. Kuusamo 8. Salo 7. Kouvola 6. Hämeenlinna 5. Savonlinna 4. Lohja 3. Parainen 2. Kuopio 1. Mikkeli Lähde: Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit

42 Mikkelin seudun kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin vuosina VUOTIAIDEN TULOMUUTTO (N=1048) - Helsingin seutu 34,2 % - Lahden seutu 9,8 % - Pieksämäen seutu 7,8 % - Kouvolan seutu 5,1 % - Savonlinnan 4,3 % - Lappeenrannan 4,0 % Alle Yli 75 Nettomuutto Mikkelin seudun muuttotappio perustuu ensisijaisesti nuoriin ja toissijaisesti nuoriin aikuisiin Mikkelin seutu saa muuttovoittoa vuotiaista ikäryhmistä ja lapsista

43 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot ( /v) ikäryhmittäin vuonna

44 Etelä-Savon seutujen nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuosina TYÖMARKKINA- ASEMA MIKKELIN SEUTU PIEKSÄMÄEN SEUTU SAVONLINNAN SEUTU ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Työllinen Työtön Lapsi (0-14 v.) Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muu työvoimaan kuulumaton Tuntematon YHTEENSÄ

45 Alueen vetovoiman kaava Kovat Kovat vetovoimatekijät* vetovoimatekijät* + + Pehmeät Pehmeät veto- Vetovoimatekijät** Identiteettiin Identiteettitekijät*** liittyvät tekijät*** Sijainti Sijainti suhteessa suhteessa kasvukeskuksiin kasvukeskuksiin + Ulkoinen ja ja sisäinen saavutettavuus sisäinen saavutettavuus X Alueen Alueen ulkoinen mainekuva ulkoinen mainekuva *Kovat vetovoimatekijät =alueen työpaikkakehitys, alue- ja paikallistalouden yleinen kehitys, (korkea)koulutustarjonta, innovaatio-, osaamis- ja toimialakeskittymät, globaalit veturiyritykset ja niiden verkostot, yritysilmasto jne. **Pehmeät vetovoimatekijät = henkinen ilmapiiri, tapahtumat ja elämykset, kulttuuri, museot ja galleriat, matkailu- ja luontokohteet, puistot, vetovoimapalvelut jne. ***Identiteettitekijät = kotipaikka, identiteetti, perhe, ystävät, sukulaiset, juuret jne.

46

47 Oppeja muilta kaupunkiseuduilta Yksinkertaista ja yhtä menestysreseptiä ei ole, menestys ja menetykset rakentuvat yksilöllisistä tarinoista Hämeenlinna: laiskanpulskea optimaalisen sijainnin ansiosta, panostaa käytäväkehittämiseen ja tapahtumiin Joensuu: panostaa rakennemuutoksen hallintaan, biotalouteen ja kaupunkirakenteeltaan symmetriseen kaupunkiin Jyväskylä: tähtää nousuun resurssitehokkuuden edelläkävijänä ja käyttää luovaa tuhoa uuden nousun polttoaineena Pori: kääntää mainekuvaansa opiskelija- ja tapahtumakaupungiksi Lahti: kiinnittyy sijaintietua vahvistaen asteittain osaksi metropolialuetta, panostaa puhtaaseen teollisuuteen, ympäristöön ja liikuntaan Kuopio: panostaa laajasti hyvinvointiin ja terveyteen sekä asuin- ja elinympäristöjen laatuun Seinäjoki: ottanut haltuun ruuantuotannon arvoketjun pellolta pöytään hengessä ja näkee koko kaupungin suurena kampuksena, hurja menestymisen eetos Vaasa: edelläkävijä verkostokumppanuudessa yritysten ja korkeakoulujen kanssa, Uumaja kortti, vahvistaa energiakeskittymää ja hyödyntää julkisia hankintoja referenssikohteina Kouvola: rautatie keskittymänä, logistiikka-alueet

48 Kohti monikeskuksista ja vyöhykemäistä aluerakennetta? Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy suuriin kaupunkeihin, niitä ympäröiville kaupunkiseuduille ja edelleen vyöhykemäisesti niiden asteittain laajenevalle vaikutusalueelle Kaupungit ja kaupunkiseudut muodostavat nauhamaisia toisiinsa kiinnittyviä kaupunkivyöhykkeitä. Liikennekäytävät ja yhteydet kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä ovat keskeisessä roolissa aluerakenteen muutoksessa. Muuttoliike ja pendelöinti muovaavat aluerakennetta käytävien ja vyöhykkeiden sisällä ja niiden välillä. Metropolialueen vaikutusalue laajenee vähitellen koko Etelä- ja Lounais-Suomen käsittäväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskittyminä ja kasvuvyöhykkeinä. Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa esille pistemäisesti paikallisia menestystarinoita. Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Analyysi: Timo Aro 2015

49 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA

SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Savonlinna 6.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Savonlinnan seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 16.12.2014 2 TARKOITUS Tuottaa aluekehittämisen tarpeisiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017 ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017 Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Helsinki Helsingfors 2013 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Sirkku Hiltunen 09 1734 7373 Leena Jäntti 09 1734 7372 Kannen kuvat

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Pori/Ennakointiseminaari 30.3.2012 Ikärakenteen alueellisia eroja Työllisyyden alueellisia eroja Tutkintorakenteiden alueellisia

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys 1 SISÄLTÖ 1 Tausta 2 Aluetalousdynamiikka 3 Työllisyysdynamiikka 4 Väestödynamiikka 5 Osaamisdynamiikka 6 Yhteenveto

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014

LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014 LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014 2010-luvun aluerakenteen muutoksen keskeiset ajurit 1. Kaupungistuminen. Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden

Lisätiedot

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 Katsaus sisältää havainnollisia diagrammeja ja teemakarttoja eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Kansantalous Koulutus Kunnallistalous Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Sosiaaliturva

Lisätiedot

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017 LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Maaliskuu 2017 Esityksen ydinviestit 1.Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla 3.Yhteenveto

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa LUOVIEN ALOJEN TILASTOT -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa Esityksen sisällys Luovien alojen tilastollinen määritelmä ja toimialaluokitus Luovien alojen seutukuntatason tilastollinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013 Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013 Kaupan toimialalla eniten yritysten aloituksia ja lopetuksia vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 yrityksiä aloitti ja lopetti

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus Valitaan porukalla

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet. Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet. Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Valtuuston Kelpo-tiedonannon puheenvuorot ovat: 1. Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Kouvolan elinvoima-analyysi

Kouvolan elinvoima-analyysi Kouvolan elinvoima-analyysi 1 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2 1. Tausta 3 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen

Lisätiedot

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017

SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Syyskuu 2017 14 SEUTUKAUPUNGIN KASVUANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Syyskuu 217 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. 14 seutukaupungin kasvuanalyysi 3. Yhteenveto 1. Analyysin viitekehys

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot