SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI. VTT Timo Marraskuu 2017

Transkriptio

1 SEUTUKAUPUNKIEN KASVUN OSATEKIJÖIDEN TILASTOANALYYSI VTT Timo Marraskuu 217

2 SISÄLTÖ 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen 2. A) Alle 2 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi B) Yli 2 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi 3. Yhteenveto kaikista seutukaupungeista HUOM! Tämä analyysi on täydennetty versio SEUTU-ohjelmalle ( VM:n tilaamasta analyysistä. Tähän versioon on lisätty 9 SEUTU-ohjelmassa mukana olevaa seutukaupunkia.

3 1. Analyysin viitekehys ja toteuttaminen

4 Jokaisen alueen menestyminen perustuu kasvuun!

5 Alueen sisäinen kasvu (elinvoima) Alueen ulkoinen kasvu (elinvoima)

6 ALUEEN SISÄINEN JA ULKOINEN KASVU (ELINVOIMA) 1. SISÄINEN KASVU Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, eheys ja yhtenäisyys, tahtotila, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyöja luottamuskulttuuri, yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta on omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, julkinen puhe alueesta, myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 3. Alueen mainekuva 2. Alueen ulkoinen kasvu 2. ULKOINEN KASVU: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteeseen, väestöja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, saavutettavuuteen ja etäisyyksiin jne. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta riippuvainen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista 1. Alueen sisäinen kasvu

7 ALUEEN KASVUPOLI- TIIKAN VIITEKEHYS! 4. VILLIT KORTIT 3. PITOVOIMA 1. KASVU 2. VETOVOIMA

8 KASVUN OSATEKIJÄT 1.Väestömäärä ja väestölisäys 2.Muuttovetovoima 3.Alue- ja paikallistalouden kehitys 4.Työpaikkojen määrä ja työpaikka-lisäys 5.Yritysperustanta 6.Yrityskannan lisäys 7.Investointien ja pääomien saaminen alueelle 8.Matkailu-, tapahtuma- ja vierailija-kävijöiden määrä ja lisäys 9.Opiskelijoiden määrä ja lisäys

9 KASVUN OSATEKIJÖIHIN LIITTYVÄN ANALYYSIN AINEISTO JA AINEISTON KÄSITTELY Analyysin aineiston muodostivat ensisijaisesti Tilastokeskuksen tilastot ja tietokannat. Analyysiin valittiin suoraan ja välillisesti kasvun osatekijöihin liittyvät muuttujia, jotka liittyvät alueen ulkoiseen kasvuun. Väkiluku 216 ja väestöennuste 235 Väestömuutos Muuttovetovoim a Analyysiin kerättiin erikseen sekä absoluuttista ja suhteellista tilastotietoa kaupunkien muutos- ja kehitysdynamiikasta. Absoluuttiset luvut perustuvat viimeiseen käytettävissä olevaan tilastovuoteen ja suhteelliset muutokset pääosin kehitykseen viimeisen viiden vuoden osalta Analyysin kohteena oli yhteensä 41 seutukaupunkia: 24 väestöltään alle 2 asukkaan seutukaupunkia ja 17 yli 2 asukkaan seutukaupunkia. Analyysin ulkopuolelle jätettiin Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen kehyskuntia. Jokainen analyysin dia esitetään samalla tavalla. Dian yhteydessä on aina selitelaatikko ja kaksi graafia. Vasemmalla olevassa graafissa on kaupunkien absoluuttiset luvut paremmuusjärjestyksessä ja sen jälkeen toisessa graafissa kaupunkien suhteellinen muutos paremmuusjärjestyksessä. Selitelaatikossa kuvataan, mitä kyseinen muuttuja kuvaa ja mittaa sekä mitkä ovat keskeiset nostot graafien tulosten perusteella Aluetalous Työpaikkakehitys Asuminen Taloudellinen huoltosuhde Työllisyys- ja työttömyysaste Sairastavuusinde ksi Vieraskieliset Yritysdynamiikka Koulutustaso

10 ANALYYSIN ALLE 2 ASUKKAAN KOHDEKAUPUNGIT (24)

11 ANALYYSIN YLI 2 ASUKKAAN KOHDEKAUPUNGIT (17) Hamina Iisalmi Imatra Jämsä Kemi Kotka Kurikka Lohja Raahe Raasepori Rauma Salo Sastamala Savonlinna Tornio Valkeakoski Varkaus

12 2. Alle 2 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi

13 2a Väestödynamiikkaan liittyvät muuttujat

14 VÄKILUKU 216 JA VÄESTÖENNUSTE 235 Muuttuja kuvaa kuntien väkilukua vuonna 216 ja väestöennusteen mukaan vuonna seutukaupungin väkiluvut vaihtelevat Kannuksen noin 5 6 asukkaasta Pietarsaaren noin 19 4 asukkaaseen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vain viiden analyysissä olevan seutukaupungin väkiluku kasvaa vuosien aikana: ssa, lla, ssa, Paraisilla ja Pietarsaaressa. Muissa kunnissa väkiluku on väestöennusteen mukaan vuonna 235 alhaisempi kuin vuonna 216. Väestö vähenee ennusteen mukaan suhteellisesti eniten ssa, Pieksämäellä ja ssa. Väkiluku laskee seitsemässä kunnassa ennusteen mukaan yli tuhannella asukkaalla vuosina Väkiluku vuonna 216 Väkiluku väestöennusteen mukaan vuonna Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestöennuste

15 VÄESTÖMUUTOS ABSOLUUTTISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA Muuttuja kuvaa väestömuutosta vuosien välisenä aikana. Väestömuutos pitää sisällään kaikki väestökehityksen osatekijät eli luonnollisen väestölisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaaahanmuuton Alle 2 asukkaan seutukaupunkien väkiluku väheni noin -11 asukasta vuosina Alle 2 asukkaan kaupungeista vain n väkiluku kasvoi 21-luvulla. n ja n väkiluvun väheneminen oli maltillista (alle 1 asukasta). Pieksämäen ja n väkiluku väheni yli tuhannella asukkaalla vuosien aikana n väkiluku kasvoi merkittävästi 21-luvulla: keskimäärin 1,15 % vuodessa. Väestöpohjaan suhteutettuna väkiluku väheni eniten ssa, Pieksämäellä ja Kokemäellä. Väestömuutos (abs.) vuosina Väestömuutos (muutos %) vuosina , 8, 6, 4, 8, 2, , -2, -4, -6, -8, -2,5-4,5-4,3-4,3-4,1-4,1-3,8-3,2-3,2-2,8-3,5 -,7 -,5-2,4 -,2-4,1-1,4-6,1-5,8-5,6-2,7-7, -2-1, -8,7 Lähde: Tilastokeskus, väestö

16 MUUTTOVETOVOIMA ABSOLUUTTISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA Muuttuja kuvaa kokonaisnettomuuttoa eli yhteenlaskettua kuntien välistä nettomuuttoa ja nettosiirtolaisuutta. Alle 2 asukkaan kaupungit kärsivät noin -5 4 henkilöä muuttotappiota vuosina Muuttovoittoa sai kuusi kuntaa:,,,, ja., ja kärsivät määrällisesti suurimmista muuttotappioista. Väkilukuun suhteutettuna eniten muuttovoittoa sai. Muuttotappiota kärsivät suhteessa eniten,,, ja. n kokonaisnettomuutto oli väkilukuun suhteutettuna käytännössä tasapainossa. Kokonaisnettomuutto (abs.) vuosina Kokonaisnettomuutto (promillea 1 as. kohden) vuosina , 4, 2,, -2, -4, -6, -8, -1, -,1-1,1-3,3-2,1-1,2 -,9-2,7-5,3-5,2-5,2-4,8-4,5-4,4 -,9-4,2-6,8-8,2-9,1 5,3,9,9 1, 1,1 1,2 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

17 VIERASKIELISTEN MUUTOS MÄÄRÄLLISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA Muuttuja kuvaa vieraskielisten eli muiden kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten määrän kehitystä vuosina Vieraskielisten määrä kasvoi kaikissa analyysin kunnissa vuosien aikana. Vieraskielisten määrä kasvoi selvästi eniten Pietarsaaressa eli yhteensä noin 1 1 henkilöllä vuosina Vieraskielisten määrä kasvoi lisäksi noin 5 henkilöllä. Vieraskielisten määrä kasvoi määrällisesti vähiten ssa ja Äänekoskella. Vieraskielisten määrä kasvoi suhteellisesti eniten Pietarsaaressa, ssa ja ssa. Vieraskielisten kasvu jäi suhteellisen alhaiseksi ssa, Äänekoskella ja ssa Vain kahdessa kunnassa vieraskielisten määrä kasvoi alle yhden prosentin; ssa ja Äänekoskella. Vieraskielisten määrän muutos (abs.) vuosina Vieraskielisten määrän muutos (%) vuosina , 1 6, 5,8 8 5, , 3, 2, 1,,,9,9,9 1, 1, 1,1 1,2 1,2 1,2 1,5 1,6 1,7 1,7 1,7 1,7 1,8 1,8 1,9 1,9 2,1 2,3 2,8 3,1 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne

18 2b Aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaan liittyvät muuttujat

19 ALUETALOUDEN KEHITYS VUOSINA Muuttujat kuvaavat seudun (tietoja ei saatavissa kunnittain) bruttokansantuotteen indeksiä suhteessa koko maahan (1) ja alueen kokonaistuotannon muutosta arvonlisäyksen muutosindeksin avulla vuosina (vuosi 2=1) Bruttokansantuote nousi lähtötasoon verrattuna (vuosi 2) suhteellisesti eniten Kokkolan, Seinäjoen ja n seuduilla vuosina Bruttokansantuote laski lähtötasoon verrattuna rakennemuutosalueilla eli Salon ja Äänekosken seuduilla. Arvolisäyksen muutosindeksi ylitti vuoden 2 arvon kaikilla alueilla Salon ja Äänekosken seutua lukuun ottamatta. Arvolisäyksen muutosindeksi oli korkein Kokkolan () ja Seinäjoen (), n ja Pieksämäen seuduilla. Salon ja Äänekosken arvolisäyksen indeksit jäivät alhaisemmalle tasolle vuonna 214 kuin vuonna 2 BKTA-muutosindeksi suhteessa koko maahan (vuosi 2=1) Arvonlisäyksen muutosindeksi suhteessa koko maahan vuosina (vuosi 2=1) ,1 186,3 163,1 167,2 133,4 137,5 14,3 14,5 141,7 141,9 141,9 142, ,8 145,9 146,3 146,5 149, ,3 112,8 89,9 58, ,3 88,5 111,1 183,5 176,4 16,5 164,6 131,4 135,3138,1138,4139,5139,7139,714,7 142,7143,6143, , ,7148,7 149 * Luvut saatavissa vain seuduittain eli kuntien arvot perustuvat seutujen arvoon Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; aluetalouden tilinpito

20 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE VUOSINA Muuttuja kuvaa taloudellista huoltosuhdetta eli ei-työllisten määrää suhteessa työllisiin. Mitä alhaisempi on suhdeluku, sitä kilpailukykyisempi alue on taloudellisesta näkökulmasta. Koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 143,2 eli sataa työllistä kohden oli 143,2 ei-työllistä henkilöä. Taloudellista huoltosuhdetta voi pitää yhtenä merkittävimpänä alueen elinvoiman indikaattorina. oli ainoa alle 2 asukkaan kaupungeista, jossa taloudellinen huoltosuhde oli kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo. Uudenkaupungin ja Pietarsaaren taloudellinen huoltosuhde oli lähellä koko maan keskiarvoa. Taloudellinen huoltosuhde oli heikoin ssa, jossa sataa työllistä kohden oli 229 ei-työllistä henkilöä. Lisäksi Äänekosken, Alajärven ja n taloudellinen huoltosuhde oli selvästi koko maan keskiarvoa ja mediaania korkeampi. Taloudellinen huoltosuhde heikkeni kaikissa analyysin kunnissa lukuun ottamatta a vuosien aikana. Taloudellinen huoltosuhde heikkeni eniten ssa, ssa ja ssa. Taloudellinen huoltosuhde vuonna 215 Taloudellisen huoltosuhteen muutos vuosina ,5 2, 1,5 1,,5, 1,86 1,87 1,87 1,92 1,69 1,69 1,72 1,72 1,73 1,79 1,54 1,54 1,55 1,55 1,57 1,58 1,59 1,6 1,6 1,62 1,41 1,46 1,47 2,29,45,4,35,3,25,2,15,1,5, -,5,,2,16,17,11,11,11,11,11,12,12,12,13,14,14,9,1,6,25,26,33,33,3,38

21 TYÖPAIKKAKEHITYS MÄÄRÄLLISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA Muuttuja kuvaa työpaikkakehitystä kaikkien työnantajasektoreiden osalta vuosina Luvut pitävät sisällään kuntien, valtion, valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden, yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Alle 2 asukkaan kaupungit menettivät yhteensä noin -6 työpaikkaa vuosien aikana. Työpaikkojen määrä kasvoi vain Uudessakaupungissa ja ssa. Äänekoskelta katosi yhteensä noin tuhat työpaikkaa vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Uudessakaupungissa ja ssa., ja menettivät yli 1 prosenttia työpaikoistaan vuosien aikana. Kaikkien työnantajasektorien työpaikkakehitys (abs.) Kaikkien työnantajasektorin työpaikkakehitys (muutos %) , 1, 9,2 2 5, 1,6-2, , -1, -15, -12,4-12,4-8,7-8,6-8,2-7,9-1,1-3,3-5,2-4,4-3,1-2,9-6,1-5,5-5,2-2,5-5,9-2,5-2,4-2,2-1,5 -,6 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

22 AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS VUOSINA Muuttuja kuvaa avoimen sektorin työpaikkakehitystä vuosina Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Alle 2 asukkaan seutukaupungit menettivät yhteensä noin -5 3 avoimen sektorin työpaikkaa vuosien aikana. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi eniten Uudessakaupungissa, mutta kehitys oli positiivista myös ssa ja Pietarsaaressa. Työpaikkojen määrä laski määrällisesti eniten Äänekoskella, ssa ja ssa. Uudenkaupungin avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi yli 15 prosenttia vuosien aikana. Työpaikkojen määrä väheni suhteellisesti eniten eli yli 1 prosenttia ssa, ssa, Äänekoskella ja Kannuksessa. Avoimen sektorin työpaikkakehitys (abs.) Avoimen sektorin työpaikkakehitys (muutos %) , 6 15, 15,3 4 1, ,, -5, -1, -15, -2, -4,5-3,9-5,1-4,6-9,9-9,3-9,2-7,1-12,5-12,1-1,8-1,1-1,1-11,9-14,2-15,7-3,7-3,4-3,1-3,1-2,9,4 2,2 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

23 AVOIMEN SEKTORIN OSUUS TYÖPAIKOISTA Muuttuja kuvaa avoimen sektorin prosenttiosuutta kaikista alueen työpaikoista vuosina Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Avoimen sektorin osuus alueen työpaikoista oli alle 2 asukkaan kaupungeissa keskimäärin 7,1 prosenttia. Avoimen sektorin osuus oli korkein Uudessakaupungissa, ssa ja Äänekoskella. Alhaisin avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli Pieksämäellä, ssä ja ssa. Avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista kasvoi seitsemässä kunnassa vuosien aikana. Avoimen sektorin osuus kasvoi eniten Uudessakaupungissa, Pieksämäellä ja lla sekä aleni eniten Kannuksessa, ssa ja ssä. Avoimen sektorin osuus (%) kaikista alueen työpaikoista 214 Avoimen sektorin työpaikkaosuuden muutos (%-yks.) , 8, 7, 6, 5, 4, 3, 77,4 62,2 62,2 62,8 64,3 64,5 66,3 67,4 69,1 69,2 69,6 69,8 7,6 7,7 71,3 71,3 72,6 72,8 73,2 73,4 74,2 74,2 74,4 75,3 6, 4, 2,, -,1,1,3,4,7 1, 1,4 4,2 2, 1,, -2, -4, -4, -3, -2,9-2,7-2,6-1,8-1,7-1,6-1,5-1,4 -,8-3,1-3,1 -,7 -,6-6, -8, -7,4 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

24 TYÖLLISYYSASTE (%) VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen työllisyysastetta eli vuotiaiden työllisten osuutta suhteessa vastaavanikäiseen väestöön vuosina Seutukaupunkien työllisyysaste jäi hieman alle koko maan työllisyysasteen (67,6 %). oli ainoa alle 2 asukkaan seutukaupungeista, joka ylitti hallitusohjelman tavoitteena olevan 72 %:in työllisyysasteen. 7 %:in rajan ylittivät lisäksi, ja. Työllisyysaste oli selvästi alhaisin ssa, jossa vain vähän yli joka toinen vuotiaasta oli työllinen vuonna 215 Työllisyysaste koheni viidessä alle 2 asukkaan seutukaupungissa vuosina Työllisyysaste koheni eniten Uudessakaupungissa. Työllisyysaste aleni suhteellisesti eniten Äänekoskella, ssa ja lla 21-luvun aikana. Työllisyysaste (%) vuonna 215 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina ,4 61,2 62,3 62,9 63, ,3 64,6 65,2 65,8 66, ,5 67,9 67,9 67,9 68,8 68,8 69,4 69,6 7,7 7,8 7,9 55, , ,1,2, ,5-2,4-1,5-1,4-1,3-1,1-1, ,9 -,8 -,7 -,6 -,6 -,5 -,5 -,5 -,3 -,1 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

25 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta TYÖTTÖMYYSSASTE (%) VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen työttömyysastetta eli työttömien työnhakijoiden osuutta suhteessa työvoimaan vuosina Seutukaupunkien työttömyysasteen keskiarvo jäi vähän alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo (13,2 %) vuonna 216. Kolme seutukaupunkia ylsi alle 1 %:in työttömyysasteeseen (, ja ). Sen sijaan n ja Äänekosken työttömyysasteet olivat lähes kaksinkertaiset seutukaupunkien kärkeen verrattuna. Työttömyysaste heikkeni kaikissa seutukaupungeissa vuosien välisenä aikana. Työttömyysaste heikkeni vähiten Uudessakaupungissa, ssa ja Pietarsaaressa. Työttömyysaste kasvoi suhteellisesti eniten Äänekoskella, ssa ja ssa. Työttömyysaste (%) vuonna 216 Työttömyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina ,4 1,6 1,9 11 9,4 8,5 12,4 12,5 12,6 12,8 12, ,5 14,1 14,2 14,3 14,6 14,8 14, ,2 18,2 16,1 16, ,6 1,9 2,2 2,3 2,9 3 3,2 3,2 3,4 3,6 3,6 3,6 3,7 3,8 3,9 4,1 4,1 4,3 4,4 5,6 5,8 5,8 1,6,7

26 2c Muut kehitysdynamiikkaan liittyvät muuttujat

27 YRITYSKANNAN (TOIMIVAT YRITYKSET) MUUTOS Muuttuja kuvaa alueen toimivien yritysten eli yrityskannan muutosta vuosien välisenä aikana Toimivien yritysten määrä kasvoi kaikissa alle 2 asukkaan kaupungeissa a, ta ja ta lukuun ottamatta. Yrityskanta kasvoi analyysin kohdekaupungeissa noin 1 3 yrityksellä vuosina Yrityskanta kasvoi määrällisesti eniten Paraisilla, lla ja Pietarsaaressa. Yritysten määrä kasvoi suhteellisesti yli 1 prosenttia viidessä kunnassa: Paraisilla, ssa, Pietarsaaressa, lla ja lla. Toimivien yritysten määrä väheni Kannuksessa ja ssa 21-luvulla. Toimivien yritysten määrän muutos (abs.) vuosina Toimivien yritysten määrän muutos (%) vuosina , 1, 5,, -5, -1, -4,4-8,8 1,4 11, 11,5 12,3 12,7 8,6 7,9 7,1 7,3 6,1 6,1 2,3 2,9 3,1 3,3 4,1 4,8 5,2 5,5 -,1,1,7 Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset

28 YRITYSKANTA SUHTEESSA VÄESTÖPOHJAAN Muuttuja kuvaa alueen toimivien yritysten eli yrityskannan määrää suhteessa alueen keskiväkilukuun vuosina Alle 2 asukkaan seutukaupungeissa oli keskimäärin noin 7 yritystä keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden eli hieman enemmän kuin keskimäärin koko maassa. Toimivien yritysten määrissä suhteessa väkilukuun oli merkittäviä eroja seutukaupunkien välillä. Yrityskanta oli suurin suhteessa asukaslukuun lla, Paraisilla, ssa ja lla, joissa oli lähes kaksi kertaa enemmän yrityksiä suhteessa väkilukuun kuin esimerkiksi Äänekoskella tai ssa. Toimivien yritysten määrä suhteessa keskiväkilukuun 216 1, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 72,3 72,6 75,5 78, 78,5 81, 83,9 85,5 88,6 89,9 91,4 91,5 92,5 92,7 65,9 66,9 67,9 68,1 61,1 61,2 57,6 54,3 49,9 5,7 Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset

29 VÄESTÖN KOULUTUSTASOMITTAIN INDEKSI VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen yli 2-vuotiaan väestön koulutustasoa. Tunnusluku lasketaan siten, että jokaiselle koulutusasteelle annetaan koulutuksen keskimääräisen keston mukaan indeksiluku. Mitä korkeampi on alueen indeksiluku, sitä korkeampi on alueen yli 2- vuotiaan väestön keskimääräinen koulutustaso Seutukaupunkien koulutustasoindeksi oli keskimäärin hieman alle 3. Koulutustaso ylitti neljässä kunnassa yli 3 tason: Paraisissa, ssa, Pietarsaaressa ja ssa. Väestön koulutustaso oli selvästi alhaisin ssa ja lla. Väestön koulutustaso koheni kaikissa seutukaupungeissa vuosina Koulutustaso nousi pisteluvuilla tarkasteltuna eniten Paraisissa, ssa ja ssa. Näissä kaupungeissa oli jo ennestään alle 2 asukkaan seutukaupunkien korkein koulutustaso Väestön koulutustasomittainindeksi vuonna 216 Väestön koulutustasomittainindeksin muutos Lähde: Tilastokeskus, koulutus; koulutusrakenne

30 KELAN SAIRASTAVUUSINDEKSI VUOSINA Muuttuja kuvaa miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=1). Indeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Luku on laskettu ikävakioituna. Neljän seutukaupungin sairastavuusindeksi alitti koko maan keskiarvon (1). Sairastavuus oli alhaisinta Paraisilla, Pietarsaaressa, Huittisissa ja ssa. n indeksi oli koko maan keskiarvon tasolla. Sairastavuus oli korkeinta Pieksämäellä, ssa ja ssa. Sairastavuusindeksi parani kuudessa seutukaupungissa vuosien aikana: Paraisilla, Huittisissa, Alavudella, ssa, lla ja ssa. Sairastavuusindeksi heikkeni suhteellisesti eniten Kokemäellä, ssä ja Pieksämäellä. KELA:n sairastavuusindeksi vuonna 216 KELA:n sairastavuusindeksin muutos vuosina ,3 97,7 99 1,5 11,9 12,4 14,6 15,6 89,9 127,3 128,2 128, , ,1 112,3 112,5 114,2 114,5 115,4 116,2 118,4 119, ,2 5,6 5,9 6,1 6,7 7 8,2 9, ,8,8 1 1,4 2 2,4 3,2 3,4 3, ,1-2,1-1,7-1,5 -,7 -,4 Lähde: KELA, Kelasto -tietokanta

31 ASUNTO-OSAKKEIDEN NELIÖHINTOJEN MUUTOS VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen kaikkien kerrostalo-, rivitalo- ja paritalo-osakkeiden neliöhintojen muutosta vuosien välisenä aikana. Asunto-osakkeiden keskimääräisessä neliöhinnassa oli kaksinkertaiset erot seutukaupunkien välillä. Asuntojen neliöhinnat nousivat yli 1 3 euron ssa, ssa, ssä, ssa ja Paraisilla. Sen sijaan keskimääräiset neliöhinnat jäivät alle tuhannen euron Pieksämäellä, ssa, Alajärvellä ja Äänekoskella. Neliöhinnat nousivat 16 seutukaupungissa vuosina Asunto-osakkeiden neliöhinnat nousivat eniten ssä ja lla. Neliöhinnat nousivat kohtuullisen paljon myös lla, ssa Uudessakaupungissa, Pietarsaaressa ja ssa. Neliöhinnat alenivat viidenneksellä Pieksämäellä. Asunto-osakkeiden keskimääräiset neliöhinnat vuonna 215 Asunto-osakkeiden neliöhintojen muutos (%) vuosina , 2, 1,,,6 2,5 2,8 2,8 4,9 5,3 7,4 7,7 26,7 2,2 13,1 13,1 8,8 9,5 1,1 1,3 2-1, -2, -4,5-9,8-5,7-5,6-4,9-3, -,5-21,5-3, Lähde: Tilastokeskus, asuminen; osakeasuntojen hinnat

32 VALMISTUNEIDEN ASUNTOJEN MÄÄRÄ 1 ASUKASTA KOHDEN VUOSINA Muuttuja kuvaa alueella valmistuneiden asuntojen yhteismäärää vuosina Luvut pitävät sisällään kaikki kerrostalo-, rivitaloja paritaloasunnot, jotka ovat osakeyhtiö- tai osuuskuntapohjaisia Alle 2 asukkaan seutukaupungeissa valmistui yhteensä noin 6 7asuntoa. Seutukaupunkien välillä oli suuret erot. Asuntoja valmistui määrällisesti ja suhteellisesti ylivoimaisesti eniten ssa. Asuntoja valmistui määrällisesti paljon myös ssa, ssa ja Kauhajoella. Valmistuneiden asuntojen määrä oli määrällisesti alhaisin Kokemäellä, ssa ja Pieksämäellä. Seutukaupunkien erot valmistunteiden asuntojen määrässä tulevat esiin väestöpohjaan suhteutettuna: esimerkiksi ssa valmistui väestöpohjaan suhteutettuna kahdeksan kertaa enemmän asuntoja kuin Pieksämäellä. n lisäksi asuntoja valmistui suhteellisesti paljon ssa, ssa ja Kauhajoella. Asuntoja valmistui suhteellisesti vähiten Pieksämäellä, Kokemäellä ja ssa. Valmistuneiden asuntojen määrä yhteensä vuosina Valmistuneiden asuntojen määrä 1 asukasta kohden/vuosi , 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 51,7 53,8 47,1 44,6 42,2 38,1 39,7 35,6 11,6 14,3 16,8 17,2 19,1 23,4 23,7 23,8 26,9 29,8 3,5 3,7 31,7 2,1 2,8 88, Lähde: Tilastokeskus, rakentaminen; valmistuneet asunnot

33 3. Yli 2 asukkaan seutukaupunkien kasvun osatekijöiden tilastoanalyysi

34 3a Väestödynamiikkaan liittyvät muuttujat

35 VÄKILUKU 216 JA VÄESTÖENNUSTE 235 Muuttuja kuvaa kuntien väkilukua vuonna 216 ja väestöennusteen mukaan vuonna 235 Kuntien väkiluvut vaihtelevat Haminan asukkaasta Kotkan asukkaaseen. Kolmen kaupungin eli Kotkan, Salon ja Lohjan väkiluku ylitti 5 asukasta tai oli lähellä rajaa Seutukaupunkien yhteenlaskettu väkiluku laskee väestöennusteen mukaan yhteensä henkilöllä (-4,9 %) vuoteen 235 mennessä. Väestöennusteen mukaan vain kolmen kunnan väkiluku kasvaa: Raaseporin, Valkeakosken ja Lohjan. Väkiluku laskee ennusteen mukaan suhteellisesti eniten Varkaudessa ja Jämsässä. Jos väestöennuste toteutuu, niin Hamina, Jämsä, Kurikka ja Varkaus tippuvat yli 2 asukkaan kunnista alle 2 asukkaan kunniksi vuoteen 235 mennessä. Kemissä on väestöennusteen mukaan juuri ja juuri yli 2 asukasta vuonna 235 Väkiluku vuonna 216 Väkiluku väestöennusteen mukaan vuonna Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestöennuste

36 VÄESTÖMUUTOS ABSOLUUTTISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA Muuttuja kuvaa väestömuutosta vuosien välisenä aikana. Väestömuutos pitää sisällään kaikki väestökehityksen osatekijät eli luonnollisen väestölisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaaahanmuuton Väestö väheni yli 2 asukkaan seutukaupungeissa yhteensä noin 13 8 asukkaalla vuosina Väestö väheni määrällisesti eniten Savonlinnassa ja Salossa. Valkeakoski oli ainoa seutukaupungeista, jonka väkiluku kasvoi vuosina Valkeakosken väkiluku kasvoi 2,4 % vuosien aikana. Väestönmuutos oli lähellä tasapainoa Raumalla (-,3%) ja Lohjalla (-,4%). Väestönmenetys oli suhteellisesti suurinta Jämsässä (-6,3%), Varkaudessa (-5,7%) ja Kurikassa (-5,7%). Väestömuutos (abs.) vuosina Väestömuutos (muutos %) vuosina , 2, , 1,, -1, -,4 -, , -3, -4, -5, -6, -7, -6,3-5,7-5,7-4,9-4,1-3,6-3,6-3,4-3,1-2,7-2,5-1,8-1,5-1,2 Lähde: Tilastokeskus, väestö

37 MUUTTOVETOVOIMA ABSOLUUTTISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA Muuttuja kuvaa kokonaisnettomuuttoa eli yhteenlaskettua kuntien välistä nettomuuttoa ja nettosiirtolaisuutta. Yli 2 asukkaan seutukaupungit kärsivät yhteensä asukasta muuttotappioita. Neljä kaupunkia saivat muuttovoittoa ja muut olivat muuttotappiollisia vuosina Valkeakoski ja Kotka saivat määrällisesti eniten muuttovoittoa: Kotka nettomaahanmuuton ja Valkeakoski kuntien välisen nettomuuton ansiosta. Raahe kärsi määrällisesti suurimmat muuttotappiot Valkeakoski sai väestöpohjaan suhteutettuna eniten muuttovoittoa. Toisessa ääripäässä olivat Raahe, Kurikka ja Jämsä. Lohjan, Imatran ja Rauman muuttotase oli lähellä tasapainoa Kokonaisnettomuutto (abs.) vuosina Kokonaisnettomuutto (promillea 1 as. kohden) vuosina , 6, , 4, 2,, -2, -,9 -,5 -,2,1,3 1, , -6, -8, -1, -7,5-5,7-5,4-4,4-4,1-4,1-2,1-1,7-1,7-1,3 Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

38 VIERASKIELISTEN MUUTOS MÄÄRÄLLISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA Muuttuja kuvaa vieraskielisten eli muiden kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten määrän kehitystä vuosina Vieraskielisten määrä kasvoi kaikissa seutukaupungeissa vuosien aikana. Vieraskielisen väestön määrä kasvoi yhteensä noin 13 6 henkilöllä vuosina Maahanmuutto tasapainottaa seutukaupunkien pääosin laskevaa väestökehitystä. Vieraskielisten määrä kasvoi määrällisesti eniten isoimmissa seutukaupungeissa Kotkassa, Salossa, Raumalla ja Lohjalla Vieraskielisten osuus kasvoi yli 1 prosenttiyksikön kaikissa seutukaupungeissa Jämsää lukuun ottamatta. Kotkan vieraskielisten kasvu oli suurinta väestöpohjaan suhteutettuna. Vieraskielisten osuus kasvoi suhteellisesti vähiten Jämsässä ja Kurikassa. Vieraskielisen väestön osuus vähintään kaksinkertaistui useimmissa seutukaupungeissa ajanjakson aikana. Vieraskielisten määrän muutos (abs.) vuosina Vieraskielisten määrän muutos (%-yksikköä) vuosina , ,9 1 1,7 1,7 1,7 1,7 2,1 2,1 2,4 2,4 2,4 2,6 3,1 3,2 3,5 3,5 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne

39 3b Aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaan liittyvät muuttujat

40 Lähde: Tilastokeskus, kansantalous; aluetalouden tilinpito ALUETALOUDEN KEHITYS VUOSINA Muuttuja kuvaa seudun (tietoja ei saatavissa kunnittain) bruttokansantuotteen indeksiä suhteessa koko maahan (1) ja sen jälkeen alueen kokonaistuotannon muutosta arvonlisäyksen muutosindeksin avulla vuosina (vuosi 2=1) Lohjan ja Rauman seutukaupungin seudun BKTA indeksi ylitti maan keskiarvon. Ylivoimaisesti korkein BKTA oli Helsingin seudulla. Rauman seudun BKTA ylittää myös selvästi koko maan keskiarvon. Imatran seudun indeksi on lähes samalla tasolla kuin koko maan keskiarvo. Indeksi oli alhaisin oli Etelä- ja Lounais-Pirkanmaalla sekä Salossa. Arvolisäyksen muutosindeksi kasvoi kaikissa seutukaupungeissa lukuun ottamatta Saloa ja Jämsää. Korkein arvolisäyksen muutosindeksi oli Seinäjoen seudulla (Kurikka), Lounais-Pirkanmaalla (Sastamala) ja Helsingin seudulla (Lohja). BKTA-indeksi suhteessa koko maahan (koko maa= 1) Arvonlisäyksen muutosindeksi vuosina (vuosi 2=1) Etelä-Pirkanmaa Salo Lounais-Pirkanmaa Savonlinna Raasepori Ylä-Savo Varkaus Jämsä Raahe Seinäjoki Kotka-Hamina Kemi-Tornio Imatra Rauma Helsinki* 63,6 67,4 68,7 71,7 72, ,1 84,7 85,1 88,8 91,3 96,5 99,5 116,9 134, Salo Jämsä Varkaus Valkeakoski Kemi Tornio Raahe Imatra Raasepori Hamina Kotka Savonlinna Rauma Iisalmi Lohja Sastamala Kurikka 57,3 94,4 18,2 111,1 111,2 111,2 13,9 132,1 134,2 139,7 139,7 141,9 147,3 15,3 154,7 157,6 176,

41 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE VUOSINA Muuttuja kuvaa taloudellista huoltosuhdetta eli ei-työllisten määrää suhteessa työllisiin. Mitä alhaisempi on suhdeluku, sitä kilpailukykyisempi alue on taloudellisesta näkökulmasta. Koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 143,2 eli sataa työllistä kohden oli 143,2 ei-työllistä henkilöä. Taloudellista huoltosuhdetta voi pitää yhtenä merkittävimpänä alueen elinvoiman indikaattorina. Lohja oli ainoa seutukaupungeista, jonka taloudellinen huoltosuhde alitti koko maan keskiarvon. Raaseporin, Rauman ja Iisalmen taloudellinen huoltosuhde oli kohtuullisen kilpailukykyinen. Heikoin taloudellinen huoltosuhde oli Kotkassa, Varkaudessa ja Kemissä. Jälkimmäisessä oli enemmän kuin kaksi ei-työllistä yhtä työllistä kohden. Taloudellinen huoltosuhde heikkeni kaikissa seutukaupungeissa (vastaa koko maan trendiä). Tornion, Iisalmen ja Sastamalan huoltosuhteen heikkeneminen oli maltillista. Huoltosuhde heikkeni suhteellisesti eniten Kotkassa ja Salossa. Salon taloudellinen huoltosuhde oli koko maan kärkijoukossa vielä vuonna 25 (1,23) Taloudellinen huoltosuhde vuonna 215 Taloudellisen huoltosuhteen muutos vuosina ,4 2,2 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1, 2,2 1,95 1,64 1,64 1,67 1,67 1,68 1,68 1,74 1,8 1,81 1,82 1,83 1,87 1,48 1,51 1,42,5,45,4,35,3,25,2,15,1,5,,45,37,28,3,31,25,26,1,1,13,16,16,17,17,19,21,22 Lähde: Tilastokeskus, väestö; väestörakenne

42 TYÖPAIKKAKEHITYS MÄÄRÄLLISESTI JA SUHTEELLISESTI VUOSINA Muuttuja kuvaa työpaikkakehitystä kaikkien työnantajasektoreiden osalta vuosina Luvut pitävät sisällään kuntien, valtion, valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden, yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Yli 2 asukkaan seutukaupungit menettivät yhteensä noin työpaikkaa vuosina Työpaikkakehitys oli negatiivinen kaikissa yli 2 asukkaan seutukaupungeissa. Salo menetti yksin lähes viisi tuhatta työpaikkaa. Kotka ja Rauma menettivät lisäksi yli tuhat työpaikkaa. Työpaikkojen määrä väheni määrällisesti vähiten Iisalmessa. Salo menetti noin viidenneksen työpaikoistaan vuosina Työpaikkojen määrä väheni merkittävästi väestöpoh-jaan suhteutettuna lisäksi Valkeakoskella (-1,2%), Kemissä (-9,7%), Jämsässä (-9,7%) ja Haminassa (-9,5%). Iisalmi menetti määrällisesti ja suhteellisesti vähiten työpaikkoja 21-luvun ensimmäisenä viitenä vuotena Kaikkien työnantajasektorien työpaikkakehitys (abs.) Kaikkien työnantajasektorin työpaikkakehitys (muutos %) , , -1, -1,2-9,7-9,7-9,5-8,3-7,6-7,1-7,1-6,3-6,2-5,9-5,8-5,2-5,1-4,9-3, , , -19, , Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

43 AVOIMEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS VUOSINA Muuttuja kuvaa avoimen sektorin työpaikkakehitystä vuosina Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Avoimen sektorin työpaikkakehitys oli kaikissa seutukaupungeissa negatiivinen vuosina Yli 2 asukkaan seutukaupungit menettivät noin -15 työpaikkaa viiden vuoden ajanjaksolla (!). Avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni määrällisesti eniten Salossa, Raumalla ja Kotkassa. Avoimen sektorin työpakkojen määrä väheni vähiten Iisalmessa ja Haminassa. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä väheni väestöpohjaan suhteutettuna eniten Salossa, Kemissä ja Valkeakoskella. Avoimen sektorin työpaikat vähenivät suhteellisesti vähiten Iisalmessa, Lohjassa ja Raahessa. Avoimen sektorin työpaikkakehitys (abs.) Avoimen sektorin työpaikkakehitys (muutos %) , , -1, -15, -1,8-1,5-9,8-9,6-12,4-8, -7,9-7,5-7,4-7,3-7,2-7,2-6,4-5,7-4, ,1-4 -2, , -23,2 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

44 AVOIMEN SEKTORIN OSUUS TYÖPAIKOISTA Muuttuja kuvaa avoimen sektorin prosenttiosuutta kaikista alueen työpaikoista vuosina Avoin sektori pitää sisällään yksityisen sektorin ja yrittäjien työpaikat. Avoimen sektorin osuus kaikista alueen työpaikoista oli varsin korkea pääosassa yli 2 asukkaan seutukaupungeissa. Kahdeksassa seutukaupungissa avoimen sektorin työpaikkaosuus ylitti 7 prosentin rajan kaikista alueen työpaikoista. Avoimen sektorin osuus työpaikoista oli korkein Raahessa, Raumalla ja Torniossa sekä selvästi alhaisin Kemissä. Avoimen sektorin työpaikkojen osuus kasvoi vain kahdessa seutukaupungissa vuosina eli Haminassa ja Jämsässä. Avoimen sektorin osuus pysyi samalla tasolla Lohjalla, Iisalmessa, Kotkassa ja Sastamalassa. Avoimen sektorin osuus väheni eniten Kemissä, Salossa ja Varkaudessa vuosina Avoimen sektorin osuus (%) kaikista alueen työpaikoista 214 Avoimen sektorin työpaikkaosuuden muutos (%-yks.) ,4 64,9 65,7 65,8 66,2 67,9 68,2 68,7 7, 7, 7,4 7,6 71,3 72,3 72,6 73,6 74,3 2, 1,, -1, -2, -3, -4, -3,5-3,3-2,5-2, -1,8-1,7-1,6-1,4-1,2-1,2 -,4 -,2 -,1 -,1 1, 1,5-5, -4,4 Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti

45 TYÖLLISYYSASTE (%) VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen työllisyysastetta eli vuotiaiden työllisten osuutta suhteessa vastaavanikäiseen väestöön vuosina Kaikki yli 2 asukkaan seutukaupungit jäivät työllisyysasteessa hallitusohjelman tavoitteesta (72 %). Kaksi seutukaupunkia ylitti koko maan työllisyysasteen keskiarvon: läntisen Uudenmaan Lohja ja Raasepori. Rauman työllisyysaste oli lähellä koko maan keskiarvoa. Kolmen seutukaupungin työllisyysaste jäi alle 6 prosentin. Alhaisin työllisyysaste oli Kemissä, Varkaudessa ja Kotkassa. Työllisyysaste koheni seutukaupungeista 21-luvun aikana vain Valkeakoskella. Imatran ja Raahen työllisyysaste oli samalla tasolla vuonna 21 ja 215. Työllisyysaste heikkeni eniten Salossa, Kotkassa ja Lohjalla. Työllisyysaste (%) vuonna 215 Työllisyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina ,6 61,7 58,5 59,1 56, ,6 63,9 64,1 64,5 64,8 66,2 66,7 66,9 67,2 7 7,2 1,, -1, -2, -2,1-1,9-1,7-1,1-1, -,9 -,8 -,7 -,6 -,1,,, , -4, -3,6-3,1-2,6-5, -4,3 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

46 TYÖTTÖMYYSSASTE (%) VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen työttömyysastetta eli työttömien työnhakijoiden osuutta suhteessa työvoimaan vuosina Koko maan työttömyys aste oli keskimäärin 13,2 % vuonna 216. Kuudessa yli 2 asukkaan seutukaupungissa työttömyysaste oli alhaisempi kuin koko maan keskiarvo: Kurikassa, Raaseporissa, Sastamalassa, Lohjassa, Raahessa ja Raumalla. Työttömyysaste oli korkein Kotkassa, Kemissä ja Imatralla. Työttömyysaste kasvoi kaikissa seutukaupungeissa Valkeakoskea lukuun ottamatta vuosina Työttömyysaste kasvoi suhteellisesti eniten Kotkassa, Salossa ja Sastamalassa. Työttömyysaste (%) vuonna 216 Työttömyysasteen muutos (%-yksikköä) vuosina , 5, ,1 11,1 11,2 11,7 12,2 12, ,5 14,2 14,8 15, ,1 17,1 18,4 17,2 17,6 5, 4, 3, 2, 1,,7 1,1 1,5 1,7 1,7 2, 2,5 2,9 2,9 3, 3,5 3,5 3,8 3,9 5,,, Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

47 3c Muut kehitysdynamiikkaan liittyvät muuttujat

48 YRITYSKANNAN (TOIMIVAT YRITYKSET) MUUTOS Muuttuja kuvaa alueen toimivien yritysten eli yrityskannan muutosta vuosien välisenä aikana Yli 2 asukkaan seutukaupunkien toimivien yritysten määrä eli yrityskanta kasvoi yhteensä yrityksellä vuosina Yrityskannan kasvoi lähes kaikissa seutukaupungeissa. Yrityskanta kasvoi määrällisesti eniten Salossa, Kurikassa ja Sastamalassa. Yrityskanta kasvoi suhteellisesti eniten Kurikassa, Raahessa ja Sastamalassa. Toimivien yritysten määrän muutos (abs.) vuosina Toimivien yritysten määrän muutos (%) vuosina , 15, 1, 7,9 8,6 9,3 1,8 11,3 15, ,, -5,3-1,3 -,2 -,1,4,4 1,2 1,8 2,3 2,5 3, , -1, Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset

49 YRITYSKANTA SUHTEESSA VÄESTÖPOHJAAN Muuttuja kuvaa alueen toimivien yritysten eli yrityskannan määrää suhteessa alueen keskiväkilukuun vuosina Yli 2 asukkaan seutukaupungeissa toimi keskimäärin 61,9 yritystä suhteessa keskiväkiluvun 1 asukasta kohden. Seutukaupunkien arvo oli lähellä koko maan keskiarvoa. Yrityskanta oli väkipohjaan suhteutettuna korkein Raaseporissa, Sastamalassa ja Kurikassa. Yrityskanta oli suhteessa väkilukuun alhaisin Kemissä, Valkeakoskella ja Raahessa. Toimivien yritysten määrä kasvoi suhteellisesti eniten Kurikassa, Sastamalassa ja Raaseporissa, joissa oli jo ennestään muita seutukaupunkeja suurempi yrityskanta. Kemi oli ainoa seutukaupungeista, jossa yrityskanta aleni vuosien välisenä aikana. Toimivien yritysten määrä suhteessa keskiväkilukuun 216 Toimivien yritysten määrän muutos (promilleyksikköä) keskiväkilukuun , 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, 82,6 84,1 89,5 76,1 64,5 67,4 67,7 59,2 59,8 6,5 54,9 41,8 45,5 47,7 49, 5, 51,2 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2, -,5,1,8 1,1 1,2 1,7 2,2 2,3 2,8 2,8 5,4 5,9 6,4 8,6 9,3 1,3 15,,, -2, Lähde: Tilastokeskus, yritykset; aloittaneet ja lopettaneet yritykset

50 VÄESTÖN KOULUTUSTASOMITTAIN INDEKSI VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen yli 2-vuotiaan väestön koulutustasoa. Tunnusluku lasketaan siten, että jokaiselle koulutusasteelle annetaan koulutuksen keskimääräisen keston mukaan indeksiluku. Mitä korkeampi on alueen indeksiluku, sitä korkeampi on alueen yli 2- vuotiaan väestön keskimääräinen koulutustaso Yli 2-vuotiaan väestön koulutustaso oli indeksin mukaan korkein Valkeakoskella, Raumalla ja Torniossa. Alhaisin koulutustasoindeksi oli Kurikassa, Sastamalassa ja Jämsässä. Väestön koulutustaso koheni kaikissa seutukaupungeissa niin kuin koko maassa vuosina Koulutustaso nousi indeksipisteluvuilla eniten Raaseporissa, Valkeakoskella ja Kurikassa sekä vähiten Raahessa, Jämsässä ja Kotkassa. Väestön koulutustasomittainindeksi vuonna 216 Väestön koulutustasomittainindeksin muutos vuosina Lähde: Tilastokeskus, koulutus; koulutusrakenne

51 KELAN SAIRASTAVUUSINDEKSI VUOSINA Muuttuja kuvaa miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (=1). Indeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Luku on laskettu ikävakioituna. Yli 2 asukkaan seutukaupunkien sairastavuudessa oli merkittäviä eroja. Koko maan sairastavuusindeksin alle ylsi viisi kuntaa: Rauma, Raasepori, Lohja, Salo ja Valkeakoski. Lisäksi Tornion sairastavuusindeksi oli lähellä koko maan keskiarvoa. Sairastavuusindeksi oli korkein Kemissä, Varkaudessa ja Iisalmessa. Sairastavuusindeksissä oli suuria eroja jopa naapurikuntien välillä (vrt. Tornio ja Kemi). Sairastavuusindeksi parantui neljässä seutukaupungissa vuosina : Torniossa, Kemissä, Kurikassa ja Kotkassa. Sairastavuusindeksi heikkeni eniten Sastamalassa. KELA:n sairastavuusindeksi vuonna 216 KELA:n sairastavuusindeksin muutos (ind.pistettä) vuosina ,4 17,9 18,5 18,5 19,1 93,7 94,6 96,4 97,6 99,8 11, ,5 117,2 117, , ,2,2,4,4, ,4 2,1 2,1 2,2 2,3 4, ,3-2,1-1, ,7 Lähde: KELA, Kelasto -tietokanta

52 ASUNTO-OSAKKEIDEN NELIÖHINTOJEN MUUTOS VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen kaikkien kerrostalo-, rivitalo- ja paritalo-osakkeiden neliöhintojen muutosta vuosien välisenä aikana. Yli 2 asukkaan seutukaupunkien asunto-osakkeiden neliöhinta oli keskimäärin 1223 euroa vuonna 215. Asunto-osakkeiden neliöhinnat olivat korkeimmat Lohjassa, Raaseporissa ja Torniosa. Viidessä kunnassa neliöhinta jäi alle 1 euron neliöltä: Varkaudessa, Jämsässä, Kurikassa, Kemissä ja Imatralla. Ääripäiden eli Lohjan ja Varkauden neliöhinnoissa oli kaksinkertainen ero Asunto-osakkeiden neliöhinnat laskivat useimmissa seutukaupungeissa vuosien aikana. Merkittävin neliöhintojen lasku oli Jämsässä, Kurikassa ja Kotkassa. Asunto-osakkeiden hinnat nousivat suhteellisesti eniten Sastamalassa, Torniossa ja Kemissä. Asunto-osakkeiden keskimääräiset neliöhinnat vuonna 215 Asunto-osakkeiden neliöhintojen muutos (%) vuosina , 1, 5,, -3,4 -,7 -,3 2, 2,7 4,4 4,5 11, , -1, -15, -6,4-5,4-4,6-4,3-9,6-9,6-9,1-11,4-2, -17,7 Lähde: Tilastokeskus, asuminen; osakeasuntojen hinnat

53 VALMISTUNEIDEN ASUNTOJEN MÄÄRÄ 1 ASUKASTA KOHDEN VUOSINA Muuttuja kuvaa alueella valmistuneiden asuntojen yhteismäärää vuosina Luvut pitävät sisällään kaikki kerrostalo-, rivitaloja paritaloasunnot, jotka ovat osakeyhtiö- tai osuuskuntapohjaisia Yli 2 asukkaan seutukaupungeissa valmistui yhteensä noin 7 75 asuntoa vuosina Seutukaupunkien välillä oli suuret erot valmistuneiden asuntojen määrässä. Valmistuneiden asuntojen määrä oli suurin Lohjalla, Kotkassa ja Salossa sekä alhaisin Varkaudessa, Jämsässä ja Imatralla. Seutukaupunkien väkilukuun suhteutettuna valmistuneiden asuntojen määrä oli korkein Raahessa, Valkeakoskella ja Torniossa sekä alhaisin Varkaudessa, Imatralla ja Savonlinnassa. Valmistuneiden asuntojen määrä yhteensä vuosina Valmistuneiden asuntojen määrä 1 asukasta kohden/vuosi , 46, , , 4,2 38, 7 35, 32,1 31,9 31,4 31,2 29,7 29,1 6 3, 27,6 26, , , , 22, , , , , , 1 5,, 8,4 Lähde: Tilastokeskus, rakentaminen; valmistuneet asunnot

54 3. Yhteenveto kaikista seutukaupungeista

55 VÄESTÖDYNAMIIKKA Väestödynamiikkaa tarkasteltiin nykyisen ja tulevan väestömäärän, väestölisäyksen, muuttovetovoiman ja vieraskielisten määrän kehityksen näkökulmasta 41 seutukaupungin väkiluku vaihteli 5 6 ja 54 asukkaan välillä. Yli 5 asukkaan kaupunkeja olivat Kotka ja Salo. Yli 25 asukkaan kaupunkeja olivat Lohja, Rauma, Savonlinna, Raasepori, Imatra, Sastamala ja Raahe. 41 seutukaupungissa asui yhteensä noin 841 asukasta vuoden 216 lopussa eli 15,3 % koko maan väestöstä. Seutukaupunkien väkiluku vähenee Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan noin 34 henkilöllä vuoteen 235 mennessä. Väkiluku kasvaa ennusteen mukaan yhdeksässä seutukaupungissa ja vähenee 32 seutukaupungissa vuosina Väkiluku kasvaa eniten ssa (16,9 %), Lohjalla (5,1 %) ja Valkeakoskella (4,1 %). Väestö vähenee väestöennusteen mukaan eniten ssa ja Pieksämäellä (-13,9 %) sekä Varkaudessa (-13,6 %). Seutukaupunkien väkiluku väheni noin asukkaalla vuosien aikana, josta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli noin 61 % ja muuttoliikkeen 39 %. Väestönlisäys oli positiivinen vain kahdessa seutukaupungissa vuosina : ssa (+1132/+8 %) ja Valkeakoskella (+52/+2,4 %). n ja n väestönlisäys oli lievästi negatiivinen. Väestönlisäys oli kahdeksassa seutukaupungissa yli tuhat henkilöä negatiivinen vuosina Väestölisäys oli määrällisesti negatiivisin Savonlinnassa (-1817) ja suhteellisesti ssa (-8,7 %) Kokonaisnettomuutto oli positiivinen yhdeksässä seutukaupungissa vuosina Muuttovoittoa saivat määrällisesti eniten Valkeakoski, Kotka ja sekä suhteellisesti Valkeakoski, ja Kotka. Kotkan muuttovoittoisuus perustui maahanmuuttoon toisin kuin n ja Valkeakosken. ja Raahe kärsivät määrällisesti yli tuhannen henkilön muuttotappion vuosina Suhteellisesti suurimmista muuttotappioista kärsivät,, Raahe ja. Seutukaupunkien vieraskielisten määrä kasvoi yhteensä noin 19 8 henkilöllä vuosina Vieraskielisten eli muiden kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten määrä kasvoi kaikissa seutukaupungeissa. Maahanmuutto tasapainottaa useimpien seutukaupunkien supistuvaa väestökehitystä. Vieraskielisten määrä kasvoi yli tuhannella henkilöllä viidessä seutukaupungissa. Kotkassa vieraskielisten määrä kasvoi noin 3 3 henkilöllä vuosina Vieraskielisten osuus kasvoi suhteellisesti eniten Kotkassa (6,1 %-yksikköä), Pietarsaaressa (5,8 %-yks.), Imatralla ja Raumalla (3,5 %- yksikköä) SEUTUKAUPUNKIEN SUURIN HAASTE LIITTYY VÄESTÖ- DYNAMIIKKAAN JA VETOVOIMAISUUTEEN. KAKSI KOLMESTA SEUTUKAUPUNGISTA ON SUPISTUVAN VÄESTÖKEHITYKSEN LASKUKIERTEESSÄ. VUOSINA VÄESTÖLISÄYS OLI POSITIIVINEN VAIN KAHDESSA SEUTUKAUPUNGISSA. SEUTUKAUPUNKIEN LASKEVAA VÄESTÖKEHITYSTÄ TASAPAINOTTAA MAAHANMUUTTO.

56 ALUETALOUS- JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA 1 (2) Seutukaupunkien aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaa tarkasteltiin BKT:n ja arvonlisäyksen muutoksen (seudullinen), taloudellisen huoltosuhteen, työpaikkakehityksen, avoimen sektorin sekä työllisyys- ja työttömyysasteen näkökulmasta Arvonlisäyksen muutosindeksiä ja bruttokansantuotetta suhteessa koko maahan tarkasteltiin seutukaupunkien ympärillä olevien seutujen näkökulmasta. Lähes kaikkien seutukaupunkien arvonlisäyksen muutosindeksi oli positiivinen vuosina Arvonlisäys kasvoi suhteellisesti eniten Kokkolan (), Seinäjoen ( ja Kurikka), Pieksämäen ja Lounais-Pirkanmaan (Sastamala) seuduilla. 41 seutukaupungin taloudellinen huoltosuhde eli ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin vaihteli merkittävästi vuosina Taloudellinen huoltosuhde oli koko maan keskiarvoa kilpailukykyisempi tai samalla tasolla Paraisilla, Lohjalla, Uudessakaupungissa, Pietarsaaressa ja Raaseporissa. Näissä em. viidessä seutukaupungissa oli yhtä työllistä kohden alle 1,5 ei-työllistä henkilöä. Taloudellinen huoltosuhde oli heikoin ssa ja Kemissä, joissa oli yhtä työllistä kohden yli 2 eityöllistä henkilöä. Taloudellinen huoltosuhde heikkeni kaikissa seutukaupungeissa lukuun ottamatta a vuosina seutukaupunkia menetti yhteensä noin -23 työpaikkaa viiden vuoden ajanjaksolla (21-214). Työpaikkojen määrä väheni kaikissa seutukaupungeissa lukuun ottamatta Uuttakaupunkia (+584) ja a (+95). Neljä seutukaupunkia (Salo, Kotka, Rauma ja ) menettivät kukin yli tuhat työpaikkaa viidessä vuodessa. Salo menetti rakennemuutoksen seurauksena noin joka viidennen työpaikan. 41 seutukaupungin työpaikkamenetykset kohdistuivat pääosin avoimen sektorin työpaikkoihin (yksityinen sektori ja yrittäjät): seutukaupungit menettivät noin -2 1 avoimen sektorin työpaikkaa eli enemmän kuin neljä viidestä menetystä työpaikoista liittyi avoimeen sektoriin. Avoimen sektorin työpaikkojen määrä lisääntyi vain Uudessakaupungissa, ssa ja Pietarsaaressa vuosina Avoimen sektorin työpaikkavähennykset osuivat määrällisesti ja suhteellisesti raskaimmin Saloon. Seutukaupunkien työpaikkarakenne oli pääosin terveellä perustalla. Seutukaupunkien työpaikat on avoimella sektorilla keskimääräistä useammin kuin koko maassa. 22 seutukaupungissa yli 7 % työpaikoista on avoimella sektorilla. Avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista on korkein Uudessakaupungissa, ssa ja Äänekoskella, jossa yli 75 % työpaikoista on avoimen sektorin työpaikkoja. Avoimen sektorin osuus kaikista työpaikoista nousi yhdeksässä seutukaupungissa vuosina

57 ALUETALOUS- JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA 2 (2) Seutukaupunkien aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaa tarkasteltiin BKT:n ja arvonlisäyksen muutoksen (seudullinen), taloudellisen huoltosuhteen, työpaikkakehityksen, avoimen sektorin sekä työllisyys- ja työttömyysasteen näkökulmasta Seutukaupunkien työllisyysasteessa oli merkittävät erot: vaihteluväli oli ääripäiden välillä peräti 17,7 %-yksikköä. Työllisyysaste ylitti hallitusohjelman tavoitteena olevan 72 %:in rajan vain Paraisilla (73,4 %). Yli 7 %:in rajan pääsi yhteensä kuusi kuntaa. Sen sijaan työllisyysaste jäi alle 6 %:in tason neljässä seutukaupungissa (, Kemi, Varkaus ja Kotka). Seutukaupunkien työttömyysasteessa oli kolminkertaiset erot ääripäiden välillä. Työttömyysaste oli alle 1 % kolmessa kaupungissa eli Paraisilla, lla ja Uudessakaupungissa. Neljässä kaupungissa työttömyysaste nousi yli 18 %:in tason. SEUTUKAUPUNKIEN ALUETALOUS- JA TYÖLLISYYSDYNAMIIKAN TUNNUSLUVUT OLIVAT KAKSIJAKOISET. SEUTUKAUPUNKIEN KEHITYSPIIRTEIDEN YHTEISTEN NIMITTÄJIEN ON HAASTAVAA. OSA KUNNISTA ON VAHVALLA POSITIIVISEN RAKENNEMUU- TOKSEN KEHITYSURALLA JA OSA TAAS TÄYSIN PÄINVASTAISESSA TILANTEESSA. SEUTUKAUPUNKIEN TYÖLLISYYS- JA TYÖTTÖMYYS- ASTEESSA OLI MERKITTÄVÄ EROT. SEUTUKAUPUNKIEN YHTEISENÄ VAHVUUTENA ON TYÖPAIKKAKEHITYKSEN TERVE PERUSTA, SILLÄ AVOIMEN SEKTORIN OSUUS KAIKISTA TYÖPAIKOISTA ON HUOMATTAVA.

58 MUUT KEHITYSDYNAMIIKAN TUNNUSLUVUT Seutukaupunkien muuta kehitysdynamiikkaa tarkasteltiin yrityskannan, koulutustason, hyvinvoinnin ja asumisen näkökulmista 41 seutukaupungin yrityskannan eli toimivien yritysten määrä kasvoi noin 2 65 yrityksellä vuosina Yrityskanta kasvoi lähes kaikissa seutukaupungeissa. Yrityskanta kasvoi määrällisesti eniten Salossa, Kurikassa ja Sastamalassa. Yrityskanta kasvoi yli 1 % kahdeksassa seutukaupungissa: toimivien yritysten määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Kurikassa, Paraisilla ja ssa. Seutukaupunkien yrityskannassa suhteessa väestöpohjaan oli melko suuret erot. Ääripäiden välillä oli lähes kaksinkertaiset erot. Toimivien yritysten määrä oli korkein lla, Raaseporissa, Paraisilla, ssa, lla ja lla, joissa oli noin yritystä tuhatta asukasta kohden. Ero oli merkittävä esimerkiksi teollisuusvaltaisiin Kemiin, Valkeakoskeen ja Raahen, joissa oli yritystä tuhatta henkilöä kohden. Yrityskanta kasvoi eniten Kurikassa, Paraisilla ja ssa. Koulutustasossa oli merkittäviä eroja seutukaupunkien välillä. Yli 2-vuotiaan väestön koulutustaso oli korkein Paraisilla, ssa, Raumalla ja Valkeakoskella eli paikkakunnille joilla on useiden koulutusasteiden koulutuspaikkoja tai sijaitsevat lähellä suuria koulutuskaupunkeja. Koulutustaso koheni kaikissa seutukaupungeissa vuosien aikana. Koulutustaso koheni eniten Paraisilla, ssa ja Raaseporissa. Seutukaupunkien välillä oli myös merkittävät erot väestön terveyden näkökulmasta. KELA:n sairastavuusindeksi oli koko maan keskiarvoa terveempi yhdeksässä seutukaupungissa, jotka kaikki sijaitsivat Etelä- tai Länsi-Suomessa. Sairastavuus oli alhaisinta Paraisilla, Raumalla ja Raaseporissa. Sairastavuus oli selvästi muita korkeampaa (yli 12) viidessä seutukaupungissa, jotka sijaitsivat joko Itä- tai Pohjois-Suomessa. Asunto-osakkeiden hinnoissa oli noin 2,5 kertaiset erot halvimpien ja kalliimpien seutukaupunkien välillä. Asuntoosakkeiden hinnat ylittivät 14 euroa seitsemässä seutukaupungissa. Hinnat olivat korkeimmat läntisen Uudenmaan Lohjalla ja Raaseporissa. Asunto-osakkeiden hinnat jäivät alle 1 euron yhteensä kymmenessä seutukaupungissa. Asuntoosakkeiden hinnat nousivat 21-luvulla eniten ssä, lla, lla ja Sastamalassa. Hinnat taas laskivat eniten Pieksämäellä ja Jämsässä 41 seutukaupungissa valmistui yhteensä noin 15 5 asuntoa vuosina Valmistuneiden asuntojen määrä suhteessa väestöpohjaan oli ylivoimaisesti suurin ssa, jossa valmistui väestöpohjaan verrattuna noin 1 kertaa enemmän asuntoja kuin esimerkiksi Varkaudessa. SEUTUKAUPUNKIEN MUUT KEHITYSDYNAMIIKAN TUNNUSLUVUT OLIVAT MYÖS KAKSIJAKOISET SEUTUKAUPUNKIEN VÄLILLÄ. YRITYSKANTAAN, KOULUTUSTASOON, HYVINVOINTIIN TAI ASUMISEEN LIITTYVÄT EROT OLIVAT SEUTUKAUPUNKIEN ÄÄRIPÄIDEN VÄLILLÄ.

59 Lisätietoja VTT Timo Kiitos!