SASTAMALAN KAUPUNGIN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro Kesäkuu 2017

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNGIN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro Kesäkuu 2017

2 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima- ja vertailuanalyysin tulokset

3 1. Tausta

4 MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista Kasvusta Kilpailukyvystä Kannattavuudesta Tuloksellisuudesta Dynaamisuudesta Energisyydestä Ketteryydestä Notkeudesta Muutosvalmiudesta Jne. 4

5 Alueen sisäinen elinvoima Alueen ulkoinen elinvoima

6 1. SISÄINEN ELINVOIMA Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muutosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteistyörakenteet ja sopimusjärjestelyt jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä. Muutoksia on mah-dollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutok-sen hallinta on omissa käsissä Alueen mentaalinen etu on avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, vahva identiteetti, alueen ylei-nen ilmapiiri ja asenneilmasto, tahtotila ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät 2. ULKOINEN ELINVOIMA: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteen muutokseen, väestö- ja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaamiseen ja koulutukseen, T&K toimintaan, tai saavutettavuuteen jne. Muutokset näkyvät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutoksen hallinta osittain riippuvainen ulkopuolisista päätöksistä, linjauksista ja resursseista

7 ELINVOIMA-ANALYYSIN AINEISTO JA AINEISTON KÄSITTELY Analyysin aineiston muodostivat Tilastokeskuksen, THL:n ja Kuntaliiton tietokannat. Analyysiin sisällytettiin viisi alueiden ulkoiseen elinvoimaan (kilpailukykyyn) liittyvää teemaa, jotka liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, hyvinvointiin ja osaamiseen. Jokaisessa teemassa oli neljä niin sanottua supermuuttujaa, joilla on merkittävät positiiviset tai negatiiviset kerrannaisvaikutukset alueen kehitykseen. Lisäksi niiden informaation perusteella voidaan tehdä tulkintoja sekä alueen aiemmasta että tulevasta kehityksestä. Analyysin kohteena oli Sastamalan lisäksi kuusi muuta verrokkikuntaa/seutukeskusta (Forssa, Huittinen, Iisalmi, Loimaa, Valkeakoski ja Ylivieska), mutta keskiössä oli Sastamalan kaupunki. Tavoitteena oli paikantaa sekä Sastamalan positio suhteessa verrokkikuntiin että Pirkanmaan maakuntaan ja koko maahan. 1. ALUE- TALOUS 2. TYÖLLI- SYYS 3. VETO- VOIMA 4. HYVIN- VOINTI 5. OSAA- MINEN Analyysin aikajänne käsitti kaikkien teemojen ja muuttujien osalta lyhyen aikavälin tiedot: pääosin 2010-luvun kehitys. Analyysiin kerättiin erikseen sekä absoluuttista ja suhteellista tilastotietoa muutos- ja kehitysdynamiikasta.

8 ANALYYSIN OSA-ALUEET AALUETALOUS TYÖLLISYYS VETOVOIMA HYVINVOINTI KOULUTUS & OSAAMINEN TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE TYÖLLISYYSASTE AKTIIVIIKÄISEN VÄESTÖN OSUUS KELA:N SAIRASTAVUUS- INDEKSI VKTM-INDEKSI BKT/ASUKAS YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS TYÖPAIKOISTA VÄESTÖNLISÄYS SOTE-TARVEKERROIN KORKEA-ASTEEN SUORITTANEIDEN OSUUS YRITYSKANTA SUHTEEESSA VÄKILUKUUN YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKA KEHITYS VÄESTÖNKEHITYS PIENITULOISUUS-ASTE KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄNEET NUORET KUNNALLIS- VEROTETTAVAT TULOT/ASUKAS TYÖPAIKKAOMA- VARAISUUSASTE NETTOMUUTON LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ TOIMEENTULO-TUKEA SAAVAN VÄESTÖN OSUUS TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT/ASUKAS 8

9 LUKUOHJE SEURAAVIIN TILASTOGRAAFEIHIN 1. Jokainen analyysin teema ja muuttuja esitetään samalla tavalla. Dian vasemmalla puolella on selitelaatikko ja oikealla vertailukunnat sisältävä koostelaatikko 2. Selitelaatikossa kerrotaan lyhyesti, mitä kyseinen muuttuja kuvaa ja mittaa 3. Seuraavaksi esitetään kyseisen muuttujan osalta koko maan kaikkien kuntien keskiarvo (311 kuntaa) ja mediaani (keskimmäisen kunnan arvo) 4. Tämän jälkeen esitetään Sastamalan positio suhteessa verrokkikuntiin, Pirkanmaan maakuntaan, koko maahan ja koko maan mediaanikuntaan 5. Lopuksi selitelaatikossa esitetään muuttujakohtaisesti keskeiset nostot Sastamalan kaupungin kannalta

10 2. Elinvoima-analyysin tulokset

11 ALUETALOUSDYNAMIIKKA BKTA per asukas Yrityskanta Taloudellinen huoltosuhde Aluetalous Kunnallisverotettavat tulot 11

12 TALOUDELLINEN HUOLTO- SUHDE VUOSINA KUNTA ABS. MUUTOS Muuttuja kuvaa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman ulkopuoliset) suhdetta työllisiin. Taloudellista huoltosuhdetta voi pitää yhtenä tärkeimpänä alueen nykyisen ja tulevan elinvoiman mittarina. Koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 1,43 vuonna 2015 ja koko maan mediaani 1,66. Pirkanmaan arvo oli 1,47. Sastamalan taloudellinen huoltosuhde oli 1,67 vuonna Arvo oli selvästi korkeampi kuin Pirkanmaalla ja maassa keskimäärin, mutta lähellä mediaanikunnan tasoa. Sastamalan arvo oli toiseksi korkein verrokkikunnista Forssan jälkeen. Valkeakosken taloudellinen huoltosuhde oli samalla tasolla Sastamalan kanssa. Sastamalan taloudellinen huoltosuhde heikkeni Pirkanmaan ja koko maan tasoa nopeammin ja verrokkikunnista eniten vuosina. FORSSA 1,56 1,51 1,52 1,63 1,67 1,69 0,13 HUITTINEN 1,41 1,42 1,41 1,43 1,48 1,53 0,12 IISALMI 1,47 1,43 1,48 1,54 1,61 1,64 0,17 LOIMAA 1,44 1,44 1,44 1,52 1,57 1,60 0,16 SASTAMALA 1,49 1,47 1,49 1,55 1,63 1,67 0,18 VALKEAKOSKI 1,51 1,48 1,52 1,60 1,67 1,67 0,16 YLIVIESKA 1,41 1,36 1,41 1,47 1,53 1,55 0,14 PIRKANMAA 1,33 1,30 1,33 1,41 1,45 1,47 0,14 KOKO MAA 1,31 1,29 1,32 1,37 1,41 1,43 0,12 KOKO MAA MEDIAANI 1,51 1,49 1,54 1,59 1,62 1,66 0,14 Lähde: Tilastokeskus, kuntien avainluvut

13 BRUTTOKANSANTUOTE SEUDUITTAIN * ALUE MUUTOS % MUUTOS EUROA Muuttuja kuvaa kaikkien alueella tuotettujen tavaroiden ja palveluiden määrää eli kokonaistuotantoa. Kokonaistuotannon määrä suhteutetaan alueen väkilukuun Koko maan BKT:n keskiarvo oli ja mediaani euroa asukasta kohden vuonna Lounais-Pirkanmaan seudun BKT kasvoi 15,9 % vuosien aikana. Seudun BKT kasvoi kaksinkertaisesti nopeammin kuin maassa keskimäärin ja selvästi enemmän kuin mediaaniseudulla. Lounais-Pirkanmaan seudun BKT oli ripeästä kasvusta huolimatta alhaisempi kuin koko maan ja mediaanikunnan BKT vuonna Lounais-Pirkanmaan seudun BKT asukasta kohden oli noin matalampi kuin koko maassa keskimäärin. Lounais-Pirkanmaan seudun BKT oli verrokkialueista kolmanneksi matalin. Lounais-Pirkanmaan seudun BKT kasvoi kuitenkin muita seutuja nopeammin. * Tiedot saa vain seutukuntatasolla Etelä-Pirkanmaan seutu , Forssan seutu , Loimaan seutu , Lounais- Pirkanmaan seutu , Porin seutu , Ylivieskan seutu , Ylä-Savon seutu , KOKO MAA , KOKO MAA MEDIAANI , Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

14 YRITYSKANTA SUHTEESSA ALUEEN KESKIVÄKILUKUUN KUNTA MUUTOS PRO- MILLEA Muuttuja kuvaa alueella toimivien yritysten määrää (=yrityskanta) suhteessa alueen keskiväkiluvun 1000 asukkaaseen. Tulokset ilmaistaan promilleina tuhatta asukasta kohden. Koko maan keskiarvo oli 75,3 ja mediaani 71,5 toimivaa yritystä tuhatta asukasta kohden vuoden 2015 lopussa. Sastamalan yrityskanta suhteessa väkilukuun oli selvästi suurempi kuin keskimäärin koko maassa keskimäärin ja mediaanikunnassa. Sastamalan yrityskanta oli suhteessa väestöpohjaan kolmanneksi korkein vertailtavista kunnista. Sastamalan yrityskanta kasvoi vuosina toiseksi eniten verrokkikunnista ja nopeammin kuin koko maassa sekä mediaanikunnassa. FORSSA 65,9 69,3 67,2 1,3 HUITTINEN 85,2 90,7 91,7 6,5 IISALMI 57,0 58,1 59,1 2,1 LOIMAA 77,2 81,8 87,8 10,6 SASTAMALA 73,8 77,6 83,9 10,1 VALKEAKOSKI 45,4 44,9 45,6 0,2 YLIVIESKA 55,4 56,5 58,6 3,2 KOKO MAA 66,3 69,4 75,3 9,0 KOKO MAA MEDIAANI 64,0 66,6 71,5 7,5 Lähde: Tilastokeskus, yritykset/aloittaneet ja lopettaneet yritykset; väestö

15 KUNNALLISVEROTETTAVAT TULOT VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverojen yhteismäärää asukasta kohden laskettuna. Kunnallisverotettavien tulojen määrä oli keskimäärin 3967 euroa ja mediaani euroa asukasta kohden koko maassa vuonna Sastamalan kunnallisverotettavat tulot olivat pienemmät kuin Pirkanmaan kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden. Verotettavat tulot olivat myös matalammat kuin koko maassa ja mediaanikunnassa. Sastamalan verotettavien tulojen kasvu oli Pirkanmaan ja koko maan kasvua nopeampaa. Verrokkikunnista ainoastaan Iisalmen kunnallisverotettavat tulot kasvoivat nopeammin. Sastamalan kunnallisverotettavat tulot olivat vuonna 2015 toisiksi alhaisimmat vertailtavista kunnista. KUNTA MUUTOS EUROA MUUTOS % FORSSA ,2 HUITTINEN ,3 IISALMI ,0 LOIMAA ,4 SASTAMALA ,3 VALKEAKOSKI ,6 YLIVIESKA ,9 PIRKANMAA ,7 KOKO MAA ,2 KOKO MAA MEDIAANI ,6 Lähde: THL SotkaNet, verotulot

16 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Aluetalousdynamiikassa tarkasteltiin taloudellista huoltosuhdetta, BKT:ta asukasta kohden, väkilukuun suhteutettua yrityskantaa sekä kunnallisverotettavia tuloja. Taloudellinen huoltosuhde oli Sastamalassa koko maan ja Pirkanmaan huoltosuhdetta heikompi, mutta mediaanikunnan tasolla. Sastamalan taloudellinen huoltosuhde heikentyi nopeammin kuin koko maassa, Pirkanmaalla tai muissa verrokkikunnissa. Lounais-Pirkanmaan seudun BKT/asukas oli matalampi kuin koko maassa tai mediaaniseudulla. Lounais-Pirkanmaan BKT asukasta kohden oli verrokkiseuduista kolmanneksi matalin. Lounais-Pirkanmaan seudun BKT/asukas kasvoi kuitenkin kaksinkertaisesti nopeammin vuosina kuin koko maassa ja myös huomattavasti mediaaniseutua nopeammin. Sastamalan yrityskanta suhteessa väkilukuun oli selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin ja mediaanikunnassa. Sastamalan toimivien yritysten määrä suhteessa väestöpohjaan oli 3:nneksi korkein verrokeista. Sastamalan yrityskanta kasvoi vuosina toiseksi eniten verrokkikunnista ja nopeammin kuin koko maassa sekä mediaanikunnassa. Sastamalan kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden olivat alhaisemmat kuin koko maassa keskimäärin ja alhaisemmat kuin Pirkanmaalla tai mediaanikunnassa. Sastamalan kunnallisverotettavat tulot/asukas olivat toiseksi alhaisimmat verrokkikunnista, mutta kasvuvauhti oli toiseksi nopein verrokeista vuosien 2010 ja 2015 välillä. Kunnallisverotettavat tulot olivat noin 700 euroa alhaisemmat Sastamalassa kuin koko maassa keskimäärin vuonna SASTAMALAN KAUPUNGIN ALUETALOUDEN TUNNUSLUVUT OLIVAT YRITYSKANTAA LUKUUN OTTAMATTA HEIKOMMAT KUIN VERTAILUALUEILLA. HEIKKO TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE YHDISTETTYNÄ ALHAISIIN KUNNALLISVEROTETTAVIIN TULOIHIN LISÄÄVÄT TULEVAISUUDESSA SASTAMALAN JA LOUNAIS-PIRKANMAAN SEUTUUN LIITTYVIÄ ALUETALOUDEN HAASTEITA. 16

17 TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Yksityisen sektorin osuus (%) Yksityisen sektorin työpaikkakehitys Työllisyysaste (%) Työllisyys Työpaikkaomavaraisuusaste (%)

18 TYÖLLISYYSASTE (%) VUOSINA KUNTA MUUTOS %- YKSIKKÖÄ MUUTOS % Muuttuja kuvaa vuotiaiden työllisten (%) osuutta suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön. Työllisyysaste on alueen elinvoiman kannalta yhtenä tärkeimmistä muuttujista. Koko maan työllisyysaste oli 67,6 % vuonna Nykyisen hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Pirkanmaan työlli-syysaste oli hieman koko maan työllisyyttä alhaisempi (66,4 %). Sastamalan työllisyysaste jäi alhaisemmalle tasolle kuin koko maan ja Pirkanmaan työllisyysaste vuonna Sastamalan työllisyysaste heikkeni vuosien välillä Sastamalan työllisyysaste heikkeni suhteellisesti eniten verrokkikunnista vuosien aikana. FORSSA 63,6 66,4 68,6 5,0 7,9 HUITTINEN 69,4 70,9 69,6 0,2 0,3 IISALMI 65,5 66,1 63,9-1,6-2,4 LOIMAA 69,7 71,2 68,8-0,9-1,3 SASTAMALA 68,6 70,0 66,9-1,7-2,5 VALKEAKOSKI 66,0 67,6 65,5-0,5-0,8 YLIVIESKA 68,5 69,1 67,5-1,0-1,5 PIRKANMAA 67,8 68,9 66,3-1,5-2,2 KOKO MAA 68,8 69,6 67,6-1,2-1,7 Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

19 YKSITYISEN SEKTORIN OSUUS (%) ALUEEN TYÖ- PAIKOISTA KUNTA MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen osuutta suhteessa alueen kaikkiin työpaikkoihin (kunnat, valtio, valtioenemmistöinen osakeyhtiö, yksityinen sektori ja yrittäjät). Yksityisen sektorin osuus koko maan työpaikoista oli keskimäärin 57,9 % ja mediaani 49,3 % vuonna Sastamalan yksityisen sektorin osuus työpaikoista oli koko maan mediaanikuntaa korkeampi, mutta alhaisempi kuin keskimäärinpirkanmaalla ja koko maassa. Sastamalan yksityisen sektorin osuus oli 8 prosenttiyksikköä Pirkanmaan yksityisen sektorin osuutta alhaisempi ja 5,5 prosenttiyksikköä koko maan osuutta alempi. Sastamalan yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli alhaisin verrokkikunnista. Erot kuntien välillä olivat varsin suuria (Sastamala 52,4 % vs. Forssa 63,8 %). Useista verrokkikunnista poiketen Sastamalan yksityisen sektorin osuus työpaikoista ei laskenut vuosina FORSSA 63,9 64,1 63,8-0,1 HUITTINEN 55,7 55,5 55,2-0,5 IISALMI 59,1 59,0 59,2 +0,1 LOIMAA 51,6 51,5 53,2 +1,6 SASTAMALA 52,4 51,6 52,4 0,0 VALKEAKOSKI 61,9 61,3 59,3-2,6 YLIVIESKA 55,4 55,8 56,1 +0,7 PIRKANMAA 60,4 60,0 60,4 0,0 KOKO MAA 58,3 58,1 57,9-0,4 KOKO MAA MEDIAANI 51,4 48,8 49,3-2,1 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

20 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKKAKEHITYS VUOSINA KUNTA MUUTOS ABS MUUTOS % Muuttuja kuvaa yksityisen sektorin työpaikkojen määrän muutosta vuosien aikana. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni noin työpaikalla koko maassa vuosien (-2,9 %) aikana. Pirkanmaa menetti yksityisen sektorin työpaikkaa vuosina (-2,3 %). Sastamalan yksityisen sektorin työpaikkakehitys oli varsin heikko. Sastamala menetti 7 % yksityisen sektorin työpaikoistaan vuosina Sastamalan työpaikkamenetykset ylittivät selvästi koko maan ja Pirkanmaan keskimääräisen kehityksen. Verrokeista vain Valkeakoski menetti enemmän yksityisen sektorin työpaikkoja. FORSSA ,4 HUITTINEN ,3 IISALMI ,7 LOIMAA ,5 SASTAMALA ,0 VALKEAKOSKI ,9 YLIVIESKA ,8 PIRKANMAA ,3 KOKO MAA ,9 KOKO MAA MEDIAANI ,9 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

21 TYÖPAIKKAOMAVARAI- SUUSASTE (%) VUOSINA KUNTA MUUTOS %- YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa kunnassa sijaitsevien työpaikkojen määrä suhteessa kunnassa olevien työllisten määrään: koko maan suhdeluku on 100. Pirkanmaan työpaikkaomavaraisuus jäi vähän alhaisemmaksi kuin koko maan keskiarvo. Sastamalan työpaikkaomavaraisuusaste oli taas alhaisempi kuin koko maan ja Pirkanmaan keskiarvo. FORSSA 124,4 122,8 125,5 1,1 HUITTINEN 99,1 101,6 102,4 3,3 IISALMI 104,6 106,3 106,2 1,6 LOIMAA 100,9 102,2 103,6 2,7 SASTAMALA 89,8 89,4 89,6-0,2 Sastamalan työpaikkaomavaraisuus oli toiseksi alhaisin verrokkikunnista Valkeakosken jälkeen. Sastamalan työpaikkaomavaraisuusaste heikkeni hieman vuosina VALKEAKOSKI 93,3 91,1 87,7-5,6 YLIVIESKA 104,8 104,5 105,2 0,4 PIRKANMAA 98,5 98,3 98,2-0,3 KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit -tietokanta

22 TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA Työllisyysdynamiikan osa-alueita olivat: työllisyysaste, yksityisen sektorin osuus työpaikoista, yksityisen sektorin työpaikkakehitys ja työpaikkaomavaraisuus. Työllisyysaste on alueen elinvoiman kannalta yhtenä tärkeimmistä muuttujista. Sastamalan työllisyysaste jäi alhaisemmalle tasolle kuin koko maan ja Pirkanmaan työllisyysaste vuonna Sastamalan työllisyysaste heikkeni vuosien välillä ja heikkeni suhteellisesti eniten verrokkikunnista vuosien aikana. Yksityisen sektorin osuus kaikista työpaikoista oli Sastamalassa alhaisempi kuin koko maassa ja Pirkanmaalla, mutta ylitti mediaanikunnan arvon. Sastamalan yksityisen sektorin osuus oli 8 prosenttiyksikköä Pirkanmaan yksityisen sektorin osuutta alhaisempi ja 5,5 prosenttiyksikköä koko maan osuutta alempi. Sastamalan yksityisen sektorin työpaikkakehitys oli varsin heikko. Sastamala menetti 7 % yksityisen sektorin työpaikoistaan vuosina Sastamalan työpaikkamenetykset ylittivät selvästi koko maan ja Pirkanmaan keskimääräisen kehityksen. Verrokeista vain Valkeakoski menetti enemmän yksityisen sektorin työpaikkoja. Sastamalan työpaikkaomavaraisuusaste oli taas alhaisempi kuin koko maan ja Pirkanmaan keskiarvo. Sastamalan työpaikkaomavaraisuus oli toiseksi alhaisin verrokkikunnista Valkeakosken jälkeen. Sastamalan työpaikkaomavaraisuusaste heik-keni hieman vuosina SASTAMALAN TYÖLLISYYSDYNAMIIKKA OLI KORKEINTAAN TYYDYTTÄVÄ: HAASTEENA ON ALHAINEN TYÖLLISYYSASTE JA TYÖPAIKKAOMAVARAI- SJUUSASTE SEKÄ YKSITYISEN SEKTORIN KESKIMÄÄRÄISTÄ ALHAISEMPI OSUUS KAIKISTA ALUEEN TYÖPAIKOISTA. YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKAT VÄHENIVÄT 2010-LUVULLA 22

23 VETOVOIMADYNAMIIKKA Väestölisäys Väestöennuste Aktiiviväestön osuus (%) Vetovoima Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä

24 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS (%) ALUEEN VÄESTÖSTÄ Muuttuja kuvaa alueen vuotiaan väestön %-osuutta koko alueen väestöstä vuosina. Koko maassa vuotiaiden osuus oli 65 % ja mediaani 58,5 % vuonna Pirkanmaan aktiivi-ikäisen väestön osuus oli 63,4 %. Sastamalan työikäisen väestön osuus oli 58,5 % vuonna Työikäisen väestön osuus oli alhaisempi kuin koko maassa ja Pirkanmaalla, mutta samalla tasolla mediaanikunnan kanssa. Sastamalan aktiiviväestön osuus vähentyi hitaammin kuin maassa keskimäärin ja verrokkikunnista kaikkein hitaimmin vuosina. Sastamalan aktiivi-ikäisen väestön osuus oli toiseksi alhaisin verrokkikunnista vuonna ALUE MUUTOS %- YKSIKKÖÄ MUUTOS % FORSSA 64,0 62,1 59,6-4,4-6,9 HUITTINEN 62,8 61,0 58,8-4,0-6,4 IISALMI 65,1 63,9 61,7-3,4-5,2 LOIMAA 61,7 60,2 58,0-3,7-6,0 SASTAMALA 61,5 60,3 58,5-3,0-4,9 VALKEAKOSKI 63,4 61,5 59,3-4,1-6,5 YLIVIESKA 64,3 63,3 61,1-3,2-5,0 PIRKANMAA 66,2 64,9 63,4-2,8 4,2 KOKO MAA 68,5 67,1 65,0-3,5-5,1 KOKO MAA MEDIAANI 62,1 60,7 58,5-3,6-5,8 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

25 VÄESTÖNLISÄYS VUOSINA ALUE VÄKILUKU 2010 VÄKILUKU 2016 VÄESTÖNLISÄYS ABS VÄESTÖNLISÄYS MUUTOS % Muuttuja kuvaa väestönlisäystä eli luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärää vuosina Koko maan väkiluku kasvoi noin henkilöllä vuosina Pirkanmaan väkiluku kasvoi noin henkilöllä vuosina Sastamalan väkiluku väheni -702 henkilöllä vuosina Sastamalan väestön väheneminen oli suhteessa väestöpohjaan verrokkikuntien keskitasoa. Väestö kasvoi verrokkikunnista vain Ylivieskassa luonnollisen väestönlisäyksen ansiosta FORSSA ,2 HUITTINEN ,4 IISALMI ,5 LOIMAA ,8 SASTAMALA ,7 VALKEAKOSKI ,4 YLIVIESKA ,0 PIRKANMAA ,1 KOKO MAA ,4 KOKO MAA MEDIAANI ,0 Lähde: Tilastokeskus, väestö

26 VÄESTÖKEHITYS VÄESTÖ- ENNUSTEEN MUKAAN VUO- SINA ALUE VÄKILUKU 2016 VÄKILUKU 2035 MUUTOS ABS MUUTOS % Muuttuja kuvaa alueen väestönkehitystä Tilastokeskuksen uusimman (2015) väestöennusteen mukaan vuosina Koko maan väestö kasvaa ennusteen mukaan yhteensä noin asukkaalla (+5,7 %). Pirkanmaan väkiluku kasvaa ennusteen mukaan noin asukkaalla (+8,8 %) vuoteen 2035 mennessä Sastamalan väkiluku vähenee väestö ennusteen mukaan noin 907 asukkaalla (-3,6 %) vuoteen 2035 mennessä. Sastamalan väkiluku vähenee ennusteen mukaan verrokkikunnista kolmanneksi eniten. Väestö kasvaa ennusteen mukaan verrokeista vain Ylivieskassa vuosina FORSSA ,5 HUITTINEN ,8 IISALMI ,7 LOIMAA ,3 SASTAMALA ,6 VALKEAKOSKI ,3 YLIVIESKA ,5 PIRKANMAA ,8 KOKO MAA ,7 KOKO MAA MEDIAANI ,7 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

27 MUUTTOLIIKKEEN LASKEN- NALLINEN TULOKERTYMÄ /AS Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä sisältää kaikkien alueen tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (alue kärsii rasitteita muuttajien rakenteesta). Kaikkien kuntien tulokertymä asukasta kohden oli keskimäärin 44,3 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina Mediaanikunnan tulokertymä oli 17,1 asu-kasta kohden. Sastamalan tulokertymä oli noin 11,6 miljoonaa euroa positiivinen vuosina eli keskimäärin 90,5 euroa asukasta kohden vuodessa vuosina ALUE LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ YHTEENSÄ EUROA LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ EUROA PER VUOSI LASKENNALLINEN TULOKERTYMÄ EUROA/ASUKAS PER VUOSI FORSSA ,1 HUITTINEN ,1 IISALMI ,0 LOIMAA ,6 SASTAMALA ,5 Sastamalan tulokertymä asukasta kohden oli verrokkikunnista kolmanneksi korkein ja ylitti selvästi kaikkien kuntien keskimääräisen tulokertymän asukasta kohden. VALKEAKOSKI ,9 YLIVIESKA ,0 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

28 VETOVOIMADYNAMIIKKA Vetovoimadynamiikkaa tarkasteltiin neljän muuttujan avulla: vuotiaan väestön osuus, väestönlisäys , väestönkehitys Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina ja muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä ( /as). Sastamalan aktiivi-ikäisen väestön osuus (%) oli alhaisempi kuin Pirkanmaalla koko maassa keskimäärin, mutta ylsi mediaanikunnan tasolle. Työikäisen väestön osuus väheni hitaammin kuin koko maassa ja verrokkikunnista kaikkein hitaimmin vuosina. Sastamalan väestö väheni 2010-luvulla. Sastamalan väestön väheneminen oli suhteessa väestöpohjaan verrokkikuntien keskitasoa. Tilastokeskuksen väestönennusteen mukaan Sastamalan väkiluku vähenee vuosina Sastamalan väkiluku vähenee väestö ennusteen mukaan noin 907 asukkaalla (-3,6 %) vuoteen 2035 mennessä. Sastamalan väkiluku vähenee ennusteen mukaan verrokkikunnista kolmanneksi eniten. Väestö kasvaa ennusteen mukaan verrokeista vain Ylivieskassa vuosina Sastamala kärsi määrällisistä muuttotappioista 2010-luvulla, mutta taloudellisesta näkökulmasta kaupunki hyötyy muuttajien muuttajien rakenteesta. Sastamalan muuttoliikkeen tulokertymä oli noin 11,6 miljoonaa euroa positiivinen vuosina eli tulomuuttajien tulot ylittävät lähtömuuttajien tulot vuosina Sastamalan tulokertymä oli noin euroa vuodessa eli 90,5 euroa asukasta kohden laskettuna. Sastamalan muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli kolmanneksi korkein verrokkikunnista. SASTAMALAN ELINVOIMAN TULEVAISUUDEN HAASTEITA OVAT LASKEVA VÄKILUKU SEKÄ AKTIIVI-IKÄISEN VÄESTÖN VÄHÄISYYS JA SEN OSUUDEN LASKU. JOS KEHITYSTRENDI JATKUU SAMANKALTAISENA, SE LISÄÄ ENTISESTÄÄN SASTAMALAN JA SEUDUN DEMOGRAFISIA JA TALOUDELLISIA HAASTEITA. 28

29 HYVINVOINTIDYNAMIIKKA Soten tarvekerroin Pienituloisuusaste KELA:n sairastavuusindeksi ALUEEN HYVINVOINTI Toimeentulotukea saavat v. 29

30 KELA:n SAIRASTAVUUS- INDEKSI VUOSINA Muuttuja kuvaa alueen väestön perusterveyttä suhteessa koko maan keskiarvoon (100): mitä alhaisempi on indeksiluku, sitä perusterveempää on alueen väestö ja päinvastoin. Luvut perustuvat kolmeen muuttujaan (kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja erityiskorvattavia lääkkeitä saavat). Sastamalan sairastavuusindeksi 108,1 eli selvästi heikompi kuin koko maan keskiarvo ja myös mediaanikuntaa korkeampi vuonna 2015 Sastamalan sairastavuusindeksi oli verrokkikuntien keskitasoa. Huittinen oli ainoa verrokeista, jossa sairastavuusindeksi oli koko maan keskiarvoa kilpailukykyisempi. Sastamalan sairastavuusindeksi heikkeni toiseksi eniten verrokeista Forssan jälkeen vuosina ALUE MUUTOS %- YKSIKKÖÄ MUUTOS % FORSSA 106,4 106,4 112,2 5,8 5,5 HUITTINEN 99,8 99,7 98,6-1,2-1,2 IISALMI 117,4 117,0 117,8 0,4 0,3 LOIMAA 102,4 104,2 106,0 3,6 3,5 SASTAMALA 104, ,1 3,8 3,6 VALKEAKOSKI 99,4 100,9 100,5 1,1 1,1 YLIVIESKA 109,4 107,6 110,7 1,3 1,2 KOKO MAA ,0 KOKO MAA MEDIAANI 106, ,9 0,6 0,6 Lähde: THL SotkaNet, KELA:n sairastavuusindeksi

31 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOL- LON TARVEKERROIN VUOSINA ALUE MUUTOS FORSSA 1,11 1,14 1,15 1,13 0,02 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin kuvaa alueen asukkaiden (sote) palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon (koko maa=1,00). Sastamalan sote -tarvekerroin arvo oli 1,12 vuonna 2015 eli Sastamalassa oli 12 % korkeammat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet kuin koko maassa keskimäärin. Sastamalan tarvekerroin oli koko maan mediaania korkeampi ja selvästi korkeampi kuin Pirkanmaan tarvekerroin, joka taas jäi koko maan keskiarvon alle. Sastamalan tarvekertoin oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa eikä muutosvauhti poikennut muista verrokeista. HUITTINEN 1,05 1,08 1,08 1,08 0,03 IISALMI 1,16 1,15 1,15 1,15-0,01 LOIMAA 1,11 1,13 1,14 1,15 0,04 SASTAMALA 1,09 1,11 1,12 1,12 0,03 VALKEAKOSKI 1,00 1,02 1,02 1,02 0,02 YLIVIESKA 1,04 1,02 1,02 1,04 0,00 PIRKANMAA* 0,98 0,99 0,99 0,99 0,01 KOKO MAA 1 1 1,00 1,00 0,00 KOKO MAA MEDIAANI 1,08 1,11 1,1 1,09 0,01 *Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Lähde: THL CHESS, Sote tarvekerroin

32 PIENITULOISUUSASTE (%) ALUE MUUTOS %- YKSIKKÖÄ Pienituloisuusaste ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina koko alueen väestöstä: pienituloisuuden rajana käytetään 60 % kotitalouksien käytössä olevan rahatulon mediaanista vuotta kohden. Pirkanmaan pienituloisuusaste (13,4 %) oli hieman korkeampi kuin koko maassa, mutta alitti mediaanikunnan pienituloisuusasteen vuonna Sastamalan pienituloisuusaste (15,0 %) oli korkeampi kuin koko maassa, mediaanikunnassa ja Pirkanmaalla vuonna Sastamalan pienituloisuusaste oli verrokkikunnista kolmanneksi alhaisin. Pienituloisuusaste laski koko maassa, Pirkanmaalla ja kaikissa verrokkikunnissa vuosien aikana. Sastamalassa pienituloisuusaste laski hivenen nopeammin kuin Pirkanmaalla ja koko maassa keskimäärin ja kolmanneksi nopeimmin verrokkikunnista. FORSSA 17,8 16,4 15,3-2,5 HUITTINEN 19,0 17,0 15,8-3,2 IISALMI 16,4 16,2 15,5-0,9 LOIMAA 17,2 15,7 15,7-1,5 SASTAMALA 16,7 15,2 15,0-1,7 VALKEAKOSKI 12,1 11,7 10,8-1,3 YLIVIESKA 14,6 14,2 13,7-0,9 PIRKANMAA 15,0 14,2 13,4-1,6 KOKO MAA 14,3 13,6 12,7-1,6 KOKO MAA MEDIAANI 16,1 15,1 14,0-2,1 Lähde: THL SotkaNet, pienituloisuusaste

33 TOIMEENTULOTUKEA SAANEIDEN VUOTIAIDEN OSUUS (%) VASTAAVAN IKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ ALUE MUUTOS %- YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden prosenttiosuutta koko väestöstä vuotta kohden suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön. Pirkanmaalla toimeentulotukea sai hieman suurempi osa väestöstä kuin koko maassa ja selvästi useampi kuin mediaanikunnassa. Sastamalassa toimeentulotukea sai hieman pienempi osa vuotiaasta väestöstä kuin koko maassa keskimäärin ja Pirkanmaalla, mutta enemmän kuin mediaanikunnassa. Sastamalan toimeentulotukea saaneiden osuus oli verrokeista kolmanneksi alhaisin vuonna Sastamalan toimeentulotukea saaneiden osuus säilyi samalla tasolla vuonna 2010 ja 2015 FORSSA 8,1 8,6 8,0-0,1 HUITTINEN 5,7 5,4 5,8 0,1 IISALMI 9,2 8,0 7,6-1,6 LOIMAA 6,3 5,6 4,6-1,7 SASTAMALA 6,1 5,0 6,1 0,0 VALKEAKOSKI 5,1 5,8 7,0 1,9 YLIVIESKA 6,8 6,3 7,1 0,3 PIRKANMAA 7,0 6,9 7,9 0,9 KOKO MAA 6,9 6,8 7,4 0,5 KOKO MAA MEDIAANI 5,65 5,8 5,9 0,25 Lähde: THL SotkaNet, toimeentulotuki

34 HYVINVOINTIDYNAMIIKKA Hyvinvointia tarkasteltiin neljällä mittarilla: kelan sairastavuusindeksi, soten tarvekerroin, pienituloisuusaste ja toimeentulotukea saaneiden osuus. Kelan sairastavuusindeksi oli Sastamalassa hieman maan mediaania korkeampi vuonna Sastamalan sairastavuusindeksi oli verrokkikuntien keskitasoa, mutta kasvoi toiseksi nopeimmin verrokeista vuosina. Sastamalan sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin ylitti 12 %:lla koko maan keskiarvon vuonna 2015 eli soten palvelutarpeet olivat 12 % korkeammat kuin keskimäärin kunnissa. Sastamalan soten tarvekerroin oli Pirkanmaan tasoa ja koko maan mediaania korkeampi ja verrokkikuntien joukossa se oli keskitasoa. Sastamalan pienituloisuusaste (%) oli hieman korkeampi kuin koko maassa, mediaanikunnassa ja Pirkanmaalla vuonna Verrokkikuntien joukossa Sastamalan pienituloisuusaste oli kolmanneksi pienin. Sastamalan pienituloisuusaste laski vuosien 2010 ja 2015 välillä hivenen nopeammin kuin Pirkanmaalla ja koko maassa keskimäärin ja kolmanneksi nopeimmin verrokkikunnista. Sastamalassa toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden osuus oli hyvin lähellä maan mediaanikunnan tasoa ja koko maan sekä Pirkanmaan keskiarvoa alhaisempi. Verrokkikuntien joukossa toimeentulotukea saaneiden osuus oli Sastamalassa kolmanneksi alhaisin. SASTAMALAN HYVINVOINTIDYNAMIIKAN HAASTEET LIITTYVÄT KOKO MAAN KESKIARVOA KORKEAMPAAN SAIRASTAVUUTEEN JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KASVAVIIN PALVELUTARPEISIIN. 34

35 KOULUTUS- JA OSAAMISDYNAMIIKKA Korkea-asteen suorittaneiden osuus (%) Koulutuksen ulkopuolella olevat vuotiaat VKTM-indeksi Koulutus ja osaaminen Tutkimus- ja kehittämismenot ( /as.) 35

36 VÄESTÖN KOULUTUSTASOMIT- TAIN (VKTM-INDEKSI) VUOSINA VKTM-indeksi kuvaa väestön koulutusastetta mittaamalla peruskoulun jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräistä pituutta henkilöä kohti. Mitä korkeampi indeksi, sitä korkeampi alueen väestön koulutustaso. Sastamalan koulutustasomittain oli alhaisempi kuin Pirkanmaalla ja koko maassa, mutta koko maan mediaanikuntaa suurempi Sastamalan VKTM-indeksi oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Verrokeista koulutustaso oli korkein Valkeakoskella ja Ylivieskassa Sastamalan VKTM-indeksi kohosi vuosien 2010 ja 2015 välillä samaa vauhtia kuin mediaanikunnassa, mutta hitaammin kuin Pirkanmaalla ja koko maassa. KUNTA MUUTOS ABS. FORSSA HUITTINEN IISALMI LOIMAA SASTAMALA VALKEAKOSKI YLIVIESKA PIRKANMAA KOKO MAA KOKO MAA MEDIAANI 264,5 272, ,5 Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

37 KORKEA-ASTEEN SUORIT- TANEIDEN OSUUS(%) KOKO VÄESTÖSTÄ KUNTA MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta (%) suhteessa alueen yli 15- vuotiaaseen väestöön. Sastamalassa korkea-asteen suorittaneiden osuus oli runsas viidennes (22 %) yli 15-vuotiaasta väestöstä vuonna Sastamalan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli alhaisempi kuin koko maassa ja Pirkanmaalla, mutta hivenen korkeampi kuin mediaanikunnassa. Sastamalan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli verrokkikuntien alhaisimpien joukossa Korkea-asteen suorittaneiden osuus kasvoi kaikissa verrokkikunnissa suunnilleen saman verran vuosina. FORSSA HUITTINEN IISALMI LOIMAA SASTAMALA VALKEAKOSKI YLIVIESKA PIRKANMAA KOKO MAA KOKO MAA MEDIAANI Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

38 KOULUTUKSEN ULKOPUOLEL- LE JÄÄNEET VUOTIAAT KUNTA MUUTOS %-YKSIKKÖÄ Muuttuja kuvaa ilman koulutuspaikkaa jääneiden tai vain peruskoulun suorittaneiden vuotiaiden henkilöiden prosenttiosuutta suhteessa vastaavan ikäiseen väestöön. Sastamalassa koulutuksen ulkopuolelle jäi vähemmän nuoria kuin koko maassa, mutta enemmän kuin mediaanikunnassa ja Pirkanmaalla Sastamalassa jäi koulutuksen ulkopuolelle suhteessa kolmanneksi eniten nuoria verrokkikunnista vuonna Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus aleni kaikissa verrokkikunnissa Loimaata lukuun ottamatta. FORSSA 12,9 12,4 8,5-4,4 HUITTINEN 12,5 11,6 7,8-4,7 IISALMI 9,0 8,9 7,5-1,5 LOIMAA 11,5 10,6 14,3 2,8 SASTAMALA 11,7 10,7 8,0-3,7 VALKEAKOSKI 11,1 9,4 7,1-4 YLIVIESKA 8,4 7,2 5,7-2,7 PIRKANMAA 10,0 9,4 6,9-3,1 KOKO MAA 11,4 10,8 8,3-3,1 KOKO MAA MEDIAANI 10,5 9,6 7,8-2,7 Lähde: THL SotkaNet, koulutus

39 TUTKIMUS- JA KEHITTÄ- MISMENOT EUROA ASU- KASTA KOHDEN * Muuttuja kuvaa korkeakoulujen julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteenlaskettuja tutkimus- ja tuotekehitysmenoja suhteessa alueen keskiväkilukuun. Tulokset on ilmaistu euroina asukasta kohden. Tutkimus- ja kehittämismenot vähenivät Lounais-Pirkanmaan seudulla alhaisesta lähtötasosta riippumatta merkittävästi (-45,4 %) vuosien välisenä aikana Tutkimus- ja kehittämismenojen muutos oli positiivinen vain Ylä-Savon ja Porin seudulla, mutta väheni muilla seuduilla vuosien välisenä aikana. T&K-menot asukasta kohden olivat ylivoimaisesti korkeimmat Forssan seudulla ja alhaisimmat Lounais-Pirkanmaan seudulla. SEUTU TUTKIMUS- JA KEHITTÄ- MISMENO- JEN MÄÄRÄ /AS TUTKIMUS- JA KEHITTÄ- MISMENO- JEN MÄÄRÄ /AS TUTKIMUS- JA KEHITTÄ- MISMENO- JEN MUU- TOS /AS. TUTKIMUS- JA KEHITTÄ- MISMENO- JEN MUU- TOS % Etelä- Pirkanmaan 210,7 143,2-131,5-62,4 Forssan 1 181,8 722,2-459,6-38,9 Loimaan 108,1 106,3-1,8-1,7 Lounais- Pirkanmaan 161,8 88,4-73,4-45,4 Porin 383,4 389,2 +5,8 +1,5 Ylivieskan 150,7 97,3-53,4-35,4 Ylä-Savon 238,2 413,1 +174,9 +73,4 KOKO MAA ,7 Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta

40 KOULUTUS- JA OSAAMISDYNAMIIKKA Koulutuksessa ja osaamisessa tarkasteltiin neljää alueen koulutusta ja osaamista ilmaisevaa muuttujaa. Muuttujia olivat: VKTM-indeksi, korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus (%), koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä ja tutkimusja kehittämismenot euroa asukasta kohden. Sastamalan koulutustasoindeksi oli vuonna 2015 alhaisempi kuin koko maan ja Pirkanmaan indeksi, mutta ylitti koko maan mediaanikunnan. Sastamalassa korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä oli alhaisempi kuin koko maassa ja Pirkanmaalla, mutta hivenen mediaanikunnan tasoa korkeampi. Sastamalan korkea-asteen suorittaneiden osuus oli keskitasoa verrokkikuntien joukossa. Sastamalassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli korkeampi kuin Pirkanmaalla ja mediaanikunnassa, mutta pienempi kuin koko maan keskimääräinen osuus. Koulutuksen ulkopuolisten nuorten osuus oli kolmanneksi korkein verrokkikunnista. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus väheni koko maassa ja lähes kaikissa verrokkikunnissa 2010-luvun aikana. Sastamalan vähenemä oli verrokkikunnista kolmanneksi suurin. Tutkimus- ja kehittämismenot asukasta kohden olivat alhaisimmat kaikista verrokkiseuduista Lounais-Pirkanmaan seudulla. Tutkimus- ja kehittämismenot laskivat edelleen 2010-luvun aikana. SASTAMALAN KOULUTUS- JA OSAAMISDYNAMIIKKAAN LIITTYVÄT TUNNUSLUVUT OLIVAT VÄLTTÄVÄT. KOULUTUSTASO JA KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN OSUUS JÄI ALHAISEMMAKSI MUIDEN SEUTUKESKUSTEN TAVOIN, JOTKA SIJAITSEVAT SUURTEN KORKEAKOULUKAUPUNKIEN ULKOPUOLELLA. TÄMÄ HEIJASTUU MYÖS ALHAISIIN TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSMENOJEN MÄÄRÄÄN ASUKASTA KOHDEN 40

41 Manner-Suomen kuntien kuntopuntari DEMOGRAFIAN INDEKSI ELINVOIMAN INDEKSI KUNTATALOUDEN INDEKSI DEMOGRAFIAN INDEKSI (6 muuttujaa) Paras viidennes (60) Heikoin viidennes (60) ELINVOIMAN INDEKSI (6 muuttujaa) Paras viidennes (60) Heikoin viidennes (60) KUNTATALOUDEN INDEKSI (6 muuttujaa) Paras viidennes (60) Heikoin viidennes (60) Sastamala III/127. Sastamala II/109. Sastamala II/117. Lähde: Tilastokeskus, THL, KELA ja Kuntaliitto; analyysi: Timo Aro ja Eero Laesterä 2017; kartat Timo Aro 2017

42 Kuntien luokittelu viiteen viidennekseen 18 muuttujan summapisteiden perusteella MANNER-SUOMEN KUNTIEN (297) SIJOITUS VIITEEN VIIDENNEKSEEN 18 MUUTTUJAN PERUSTEELLA VIISI TÄHTEÄ: Pirkkala 4. Lempäälä 18. Kangasala 22. Tampere 23. Ylöjärvi 25. Nokia 45. Viiden tähden kunnat (sijoitus 1-59) Neljän tähden kunnat (60-119) Kolmen tähden kunnat ( ) Kahden tähden kunnat ( ) Yhden tähden kunnat ( ) NELJÄ TÄHTEÄ: Valkeakoski 69. Vesilahti 79. Pälkäne 85. Sastamala 115. KOLME INDEKSIÄ JA MUUTTUJAA 1. Demografia (6): 1. Väestömuutos % Väestömuutos % Väestöllinen huoltosuhde THL:n sairastavuusindeksi 5. Sote tarvekerroin 6. Vieraskielisten %-osuus 2. Elinvoima (6) 1. Taloudellinen huoltosuhde 2. Työllisyysaste % 3. Koulutustaso 4. Avoimen sektorin osuus % 5. Yrityskanta 1000 as. kohden 6. Äänestysaktiivisuus % KV Kuntatalous (6) 1. Nettovelka /as. 2. Kertynyt yli- tai alijäämä /as. 3. Bruttoinvestoinnit /as. 4. Verovara % 5. Verotettavat tulot /as. 6. VOS-riippuvuus % Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntaliitto, KELA; Analyysi: Timo Aro ja Eero Laesterä 2017 Kartta: Timo Aro 2017

43 Lisätietoja Timo Kiitos!