PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA"

Transkriptio

1 PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki

2 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä kilpailussa

3 Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa

4 Aluerakenteen isoja muutosvoimia Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen

5 Kaupungistuminen ja keskittyminen Työ, asuminen, liikkuvuus ja demografinen muutospaine sekä elämäntapoihin, arvoihin ja asenteisiin liittyvät muutokset vauhdittavat kaupungistumis- ja keskittymiskehitystä 15 km 50 km Suomi on myöhäiskaupungistunut maa, mutta nopeasti kaupungistunut maa: kaupungistumis- tai taajamoitumiskehitys % tilastointitavasta riippuen Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: esimerkiksi Helsingin vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa tai Helsinki-Tampere kasvukäytävän vaikutusalueella 2,1 miljoonaa ihmistä. Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu yli neljä viidesosaa väestöstä. Suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat muun muassa korkean arvonlisäyksen työpaikkojen sijoittuminen, keskittymien ja solmupisteiden syntyminen, korkeakoulujen sijainti, kilpailu ja valikoiva muuttoliike 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 50 km 15 km 50 km 15 km 30 km 30 km 100 km 15 km 30 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km 30 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014

6 Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys tilastojen perusteella Tilannekuva keskittymisen vauhdista viiden irrallisen tilastofaktan perusteella 1Kaupunkialueiden väestö kasvoi henkilöllä ja työpaikkojen määrä :lla vuosina Neljä viidestä suomalaisesta asuu 20 ja kolme viidestä 10 suurimmalla kaupunkiseudulla (70 seutua). 10 suurimman kaupunkiseudun väkiluku kasvoi henkilöllä vuosina eli yhtä paljon kuin Tampereella ja Turussa on asukkaita 3Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta (85 %) asuu tilastollisissa taajamissa. Yli 90 % maapinta-alasta on poismuuttoaluetta 4Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa vain joka neljäs kunta tai kaupunkiseutu vuosina : muuttovoittoiset alueet olivat suuria keskuskaupunkeja, niiden kehyskuntia tai sijaitsivat niiden laajemmalla vaikutusalueella 5Suurten kaupunkiseutujen (10) osuus on keskeisillä makromuuttujilla enemmän kaksi kolmasosaa koko maan osuudesta: 61 % väestöstä, 64,8 % työpaikoista, 67,4 % yksityisen sektorin työpaikoista, 67,2 % BKT:sta, 69 % korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ja 83,6 % TK-menoista

7 Vyöhykkeisyys Sijainti, saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat yhteydet alueiden menestymisen tai menestymättömyyden taustalla Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan suonistoon perustuvia laajoja suuralueita / työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet työssäkäyntialueiden välillä. Liikenneyhteyksien parantuminen ja nopeutuminen tuovat liikenneväylien varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-liikenteellisille sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille: avainroolissa aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja tunnin juna -konseptit keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin Kaupungeissa korostuu jalankulku-, kevyen liikenteen ja joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen. Yksityisautoilu säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla

8 Liikkuvuus Kasvavien alueiden ja nopeiden rautatie- ja maantieyhteyksien välillä vahva ja kasvava riippuvuus Kuntien välinen muuttoliike on ollut yksi keskeisimmistä aluekehitystä eriyttävästä tekijästä 2000-luvulla. Maahanmuuton lisääntyminen lisää alueellista eriytymistä, koska maahanmuuttajien muutot keskittyvät kantaväestöä voimakkaammin harvemmille kaupunkiseuduille. Helsingin neljän sormen malli suhteessa Turkuun, Tampereelle, Lahteen ja Kotkaan: kaikki liikenne- ja kasvukäytävät sekä niiden vaikutusalueet vahvalla kasvu-uralla pl. Helsingin ja Porin välinen yhteys Muuttoliike ja pendelöinti muovaavat aluerakennetta keskittävään suuntaan: Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (79 kuntaa) ja negatiivinen 241 kunnassa vuosina Joka kolmas suomalainen pendelöi. Suurten kaupunkiseutujen pendelöintialueet laajenevat. Esimerkiksi Helsingin pendelöintialue laajenee noin km vuosikymmenessä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

9 Demografinen muutospaine Väestön ikärakenteen muutos, työikäisen väestön määrän väheneminen, huoltosuhteen heikkeneminen = kestävyysvaje Nuorten (15-24-vuotiaiden) muuttoliikkeestä sai vain 18 kuntaa (317) muuttovoittoa vuosien välisenä aikana Yli 65-vuotiaiden määrän kolminkertaistuminen ja yli 75-vuotiaiden nelinkertaistuminen vuoteen 2030 mennessä: ikäsidonnaisten sosiaali- ja terveysmenojen nopea kasvu Työikäisen väestön määrä vähenee noin henkilöllä ja samanaikaisesti koko väestön määrä kasvaa noin henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Työikäisten väestön määrä kasvaa vain 74 kunnassa (317) vuosina Väestöllinen huoltosuhde ylittää rajapyykin 100 joka kolmannessa kunnassa. Taloudellinen huoltosuhde vielä armottomampi muutoksen mittari Lähde: Tilastokeskus Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

10 Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

11 Pirstoutuminen Elämäntapaan, arvoihin ja asenteisiin liittyvä polarisoituminen ja erilaiset arkipäivän todellisuudet eri puolilla Suomea Painopisteen siirtyminen hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon ( ) ja edelleen kilpailuvaltiosta metropolivaltioon (2010 -) Yhtenäisvaltiosta ja yhtenäiskulttuurista kohti pirstoutunutta, lohkoutunutta ja jakautunutta Suomea. Alueiden, väestöryhmien, ikäryhmien jne. väliset taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset erot kasvaneet 2000-luvun aikana Suomessa eletään monessa todellisuudessa riippuen asuinpaikasta, iästä ja viiteryhmästä: sosiaalisten etäisyyksien ja todellisuuksien väliset erot pikemmin kasvamassa kuin supistumassa

12 Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä kilpailussa

13 Alueen elinvoiman osatekijät Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima

14 Alueen ulkoinen ja sisäinen elinvoima Elinvoima on kasvua, hyvinvointia, energisyyttä, kilpailukykyä, tuloksellisuutta, dynaamisuutta, ketteryyttä, notkeutta, muutosherkkyyttä jne. Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Alueen isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus on suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Alueen sisäisen toimintaympäristön mikrotekijät, jotka liittyvät alueen tekemiin strategisiin valintoihin, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, kuntien sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, yhteistyörakenteisiin, sopimusjärjestelyihin jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, onnistumiset ja positiiviset tarinat, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

15 2. Työllisyysdynamiikka 1. Aluetalousdynamiikka 3. Yritysdynamiikka PIEKSÄMÄEN SEUDUN ULKOINEN ELINVOIMA 7. Muu dynamiikka 4. Väestödynamiikka 5. Osaamis- ja TKI-dynamiikka 6. Kuntatalousdynamiikka

16

17 Pieksämäen seudun elinvoima alueiden välisessä kilpailussa Muuttuja I-viidennes II-viidennes III-viidennes IV-viidennes V-viidennes BTV-indikaattori Bruttokanstantuote /as Arvonlisäyksen muutosindeksi Asukkaiden mediaanitulot /as Kunnallisverotettavat tulot /as Pitkäaikaiset velat (lainat) /as Työpaikkaomavaraisuusaste % Työllisyysaste % Työllisyysasteen muutos % Työpaikkojen määrän muutos% Avoimen sektorin työpaikkojen muutos Asukasluvun suhteellinen muutos % Kuntien välinen nettomuutto 1000 as Väestöllinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Koulutustasomittain Korkea-asteen suorittaneiden osuus % Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as Yksityisen sektorin osuus T&K-menoista % 2013 Yritysten määrä 1000 as. kohden vuonna Yrityskannan muutos% vuonna Yritysperustanta % suhteessa yrityskantaan Yritysten uusiutumisaste %

18 Kaiken perusta kasvussa!

19 Positiivisen kasvun kehä 1. Uusia työpaikkoja 7. Alue entistä houkuttelevampi 2. Muuttoa alueelle 6. Alueen markkinat laajenevat 3. Alueen markkinat kasvavat 5. Lisää muuttoa alueelle 4. Lisää uusia työpaikkoja

20 BKT euroa asukasta kohden vuonna 2012 (käyvin hinnoin) Muuttuja kuvaa alueella tuotettujen palveluiden ja hyödykkeiden arvoa käyvin hinnoin BKT ylitti euron rajan vain viidessä seutukunnassa: Maarianhaminan, Helsingin, Vaasan, Rauman ja Tunturi-Lapin seutukunnassa BKT:n keskiarvo oli euroa ja mediaani euroa (Kajaanin seutukunta) asukasta kohden Pieksämäen BKT oli euroa asukasta kohden vuonna 2012: Pieksämäen seutu kuului neljänneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 47 kaikkien seutujen joukossa Etelä-Savon seuduista Savonlinnan seutu Pieksämäen tavoin neljänneksi ja Mikkelin seutu kolmanneksi parhaassa viidenneksessä Kyrönmaan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Joutsan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Kaustisen seutukunta Itä-Lapin seutukunta Suupohjan seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Torniolaakson seutukunta Salon seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Loimaan seutukunta Järviseudun seutukunta Savonlinnan seutukunta Koillismaan seutukunta Pieksämäen seutukunta Raaseporin seutukunta Ylivieskan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Keuruun seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Raahen seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Kajaanin seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Forssan seutukunta Joensuun seutukunta Mikkelin seutukunta Varkauden seutukunta Jämsän seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Lahden seutukunta Riihimäen seutukunta Porvoon seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Rovaniemen seutukunta Porin seutukunta Jyväskylän seutukunta Kouvolan seutukunta Imatran seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Seinäjoen seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Kuopion seutukunta Kokkolan seutukunta Loviisan seutukunta Oulun seutukunta Lappeenrannan seutukunta Jakobstadsregionen Turun seutukunta Tampereen seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Rauman seutukunta Vaasan seutukunta Helsingin seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Savonlinnan seutu: Sijoitus 49. / IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 47/ IV-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 31. / III-viidennes Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

21 BKT euroa asukasta kohden muutos % vuosina Muuttuja kuvaa BKT:n suhteellista muutosta (%) vuosien välisenä aikana BKT:n muutos oli positiivinen 68 seudulla ja negatiivinen kahdella seudulla (Salon ja Äänekosken) BKT:n muutos euroina asukasta kohden oli ylivoimaisesti suurin TunturiLapin seudulla (+163,5 BKT:n muutoksen keskiarvo oli +42,2 % ja mediaani 51,4 % Pieksämäen seudun BKT:n muutos oli 68,4 % %: seutu kuului muutoksen osalta parhaaseen viidennekseen ja sijoittui sijaluvulle 10. Etelä-Savon seuduista Savonlinnan ja Mikkelin seudut sijoittuivat toiseksi parhaaseen. Salon seutukunta Äänekosken seutukunta Jämsän seutukunta Kouvolan seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Oulun seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Raahen seutukunta Varkauden seutukunta Porvoon seutukunta Koillis-Savon seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Itä-Lapin seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Imatran seutukunta Raaseporin seutukunta Helsingin seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Tampereen seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Joensuun seutukunta Kyrönmaan seutukunta Porin seutukunta Loimaan seutukunta Jakobstadsregionen Lahden seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Jyväskylän seutukunta Kajaanin seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Forssan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Rauman seutukunta Ålands skärgård Turun seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Kaustisen seutukunta Mikkelin seutukunta Keuruun seutukunta Savonlinnan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Suupohjan seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Rovaniemen seutukunta Kuopion seutukunta Ylivieskan seutukunta Loviisan seutukunta Joutsan seutukunta Järviseudun seutukunta Sisä-Savon seutukunta Seinäjoen seutukunta Riihimäen seutukunta Ylä-Savon seutukunta Koillismaan seutukunta Pieksämäen seutukunta Kokkolan seutukunta Vaasan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Torniolaakson seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Ålands landsbygd Tunturi-Lapin seutukunta Mikkelin seutu: Sijoitus 28 / II-viidennes Savonlinnan seutu: Sijoitus 26. / II-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 10/ I-viidennes -100,0-50,0 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

22 Asukkaiden mediaanitulot vuonna 2013 Mediaanitulolla tarkoitetaan seudun kaikkien tulonsaajien keskimmäisen tulonsaajan tuloa. Mediaani ei ole yhtä herkkä muuttuja ääriarvoille kuin esimerkiksi keskiarvo Asukkaiden mediaanitulot vaihtelivat Helsingin seudun eurosta Kehys- Kainuun euroon Asukkaiden mediaanitulot olivat korkeimmat Ahvenanmaan seuduilla, Helsingin vaikutusalueen seuduilla, Hämeenlinnan ja Vaasan seuduilla Pieksämäen seudun mediaanitulot olivat euroa asukasta kohden: seutu kuului neljänneksi parhaaseen viidennekseen ja sijoittui sijaluvulle 44. Etelä-Savon seuduista Mikkelin seutu sijoittui kolmanneksi ja Savonlinnan seutu neljänneksi parhaaseen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa Kehys-Kainuun seutukunta Koillis-Savon seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Joutsan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Järviseudun seutukunta Oulunkaaren seutukunta Itä-Lapin seutukunta Torniolaakson seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Haapaveden-Siikalatvan seutukunta Suupohjan seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Ylä-Savon seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Savonlinnan seutukunta Keuruun seutukunta Koillismaan seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Kaustisen seutukunta Joensuun seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Pieksämäen seutukunta Sydösterbottenin seutukunta Varkauden seutukunta Salon seutukunta Loimaan seutukunta Forssan seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Ylivieskan seutukunta Mikkelin seutukunta Äänekosken seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Jämsän seutukunta Kajaanin seutukunta Imatran seutukunta Porin seutukunta Lahden seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Jyväskylän seutukunta Kotkan-Haminan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Raahen seutukunta Loviisan seutukunta Lappeenrannan seutukunta Rovaniemen seutukunta Jakobstadsregionen Seinäjoen seutukunta Kokkolan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Kouvolan seutukunta Kuopion seutukunta Rauman seutukunta Turun seutukunta Kyrönmaan seutukunta Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Raaseporin seutukunta Ålands skärgård Vaasan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Mariehamns stads ekonomiska region Porvoon seutukunta Helsingin seutukunta Ålands landsbygd Savonlinnan seutu: Sijoitus 51. / IV-viidennes Pieksämen seutu: Sijoitus 44. / IV-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 37 / III-viidennes Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit

23 Työpaikkojen määrän kehitys vuosina Muuttuja kuvaa yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkojen määrän muutosta vuosien välisenä aikana Työpaikkojen määrä väheni koko maassa noin työpaikalla vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi vain 14 seudulla : eniten Helsingin, Kuopion, Oulun, Jyväskylän, Vaasan ja Tunturi- Lapin seutukunnissa Työpaikkojen määrä väheni yli tuhannella työpaikalla 18 seudulla: eniten Salon, Lahden ja Kotkan-Haminan seuduilla Pieksämäen seudun työpaikat vähenivät 380 työpaikalla vuosina : seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 35 (mediaani). Etelä-Savon seuduista Mikkelin seutu sijoittui neljänteen viidennekseen ja Savonlinnan seutu heikoimpaan viidennekseen. Salon seutukunta Lahden seutukunta Kotka-Haminan seutukunta Kouvolan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Varkauden seutukunta Raaseporin seutukunta Rauman seutukunta Savonlinnan seutukunta Forssan seutukunta Ylä-Savon seutukunta Imatran seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Turun seutukunta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Mikkelin seutukunta Kemi-Tornion seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Porin seutukunta Jämsän seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Itä-Lapin seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Sydösterbottens ekon. reg. Äänekosken seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Loimaan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Järviseudun seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Mariehamns stads ekon. reg. Lappeenrannan seutukunta Riihimäen seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Suupohjan seutukunta Koillis-Savon seutukunta Pieksämäen seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Tampereen seutukunta Raahen seutukunta Joutsan seutukunta Porvoon seutukunta Koillismaan seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Loviisan seutukunta Keuruun seutukunta Kyrönmaan seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Torniolaakson seutukunta Kaustisen seutukunta Ylivieskan seutukunta Kokkolan seutukunta Ålands skärgårds ekon. reg. Kajaanin seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Joensuun seutukunta Rovaniemen seutukunta Seinäjoen seutukunta Ålands landsbygds ekon. reg. Tunturi-Lapin seutukunta Vaasan seutukunta Jyväskylän seutukunta Oulun seutukunta Kuopion seutukunta Helsingin seutukunta Savonlinnan seutu: Sijoitus 62. / V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 52./ IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 35. / III-viidennes Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

24 Työpaikkojen määrän suhteellinen muutos% vuosina Muuttuja kuvaa yksityisen ja julkisen sektorin työpaikkojen määrän suhteellista (%) muutosta vuosien välisenä aikana Työpaikkojen määrän suhteellisessa muutoksessa oli merkittävää hajontaa seutujen välillä vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten Manner-Suomen seuduista Tunturi- Lapin, Kuopion, Oulun ja Vaasan seutukunnissa Työpaikkojen määrä laski suhteellisesti eniten Salon, Joutsan, Varkauden, Itä-Lapin ja Ylä-Pirkanmaan seuduilla Pieksämäen seudun työpaikkojen muutosprosentti oli -3 % vuosina : seutu kuului toiseksi parhaaseen viidennekseen ja sijaluvulle 26. Etelä-Savon seuduista Mikkelin seutu sijoittui kolmanneksi ja Savonlinnan seutu neljänneksi parhaaseen viidennekseen Salon seutukunta Joutsan seutukunta Varkauden seutukunta Itä-Lapin seutukunta Ylä-Pirkanmaan seutukunta Etelä-Pirkanmaan seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Raaseporin seutukunta Forssan seutukunta Saarijärvi-Viitasaaren seutukunta Koillis-Savon seutukunta Jämsän seutukunta Sydösterbottens ekon. reg. Kotka-Haminan seutukunta Imatran seutukunta Savonlinnan seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Pohjois-Satakunnan seutukunta Äänekosken seutukunta Kouvolan seutukunta Järviseudun seutukunta Torniolaakson seutukunta Ylä-Savon seutukunta Haapavesi-Siikalatvan seutukunta Sisä-Savon seutukunta Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Oulunkaaren seutukunta Kyrönmaan seutukunta Rauman seutukunta Lahden seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Keuruun seutukunta Mariehamns stads ekon. reg. Kemi-Tornion seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Suupohjan seutukunta Loimaan seutukunta Koillismaan seutukunta Mikkelin seutukunta Åboland-Turunmaan seutukunta Loviisan seutukunta Pieksämäen seutukunta Riihimäen seutukunta Kaustisen seutukunta Raahen seutukunta Porin seutukunta Porvoon seutukunta Lappeenrannan seutukunta Turun seutukunta Jakobstadsregionens ekon. reg. Hämeenlinnan seutukunta Ylivieskan seutukunta Tampereen seutukunta Kokkolan seutukunta Joensuun seutukunta Kajaanin seutukunta Seinäjoen seutukunta Rovaniemen seutukunta Helsingin seutukunta Jyväskylän seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta Ålands skärgårds ekon. reg. Vaasan seutukunta Oulun seutukunta Kuopion seutukunta Tunturi-Lapin seutukunta Ålands landsbygds ekon. reg. Savonlinnan seutu: Sijoitus 53. /IV-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 31./ III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 26. / II-viidennes -25,0-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

25 Pieksämäen seudun työpaikkakehitys yksityisellä ja julkisella sektorilla vuosina Yksityinen sektori Julkinen sektori 5398 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi 412:lla (+8,3 %) vuosina Julkisen sektorin työpaikkojen määrä väheni -1106:lla (-23,1 %) vuosina

26 Yrittäjien määrän kehitys Etelä-Savon seuduilla vuosina Mikkelin seutu Pieksämäen seutu Savonlinnan seutu 4002 Savonlinnan seudun yrittäjien määrä väheni 580:lla (-17,6 %) vuosien välisenä aikana Etelä-Savon yrittäjien määrä väheni 1 725:lla (-16,7 %) vuosina

27 Yritysten määrä tuhatta asukasta kohden vuonna 2012 Muuttuja kuvaa toimivien yritysten määrää (yrityskanta) suhteessa alueen keskiväkilukuun (1000 asukasta kohden) Toimivien yrityksiä suhteessa asukaskuun oli eniten Maarianhaminan, Tunturi-Lapin, Suupohjan, Pohjois- Satakunnan ja Turunmaan seuduilla: erot olivat kaksinkertaiset ääripäiden välillä Pieksämäen seudulla oli 60,9 yritystä tuhatta asukasta kohden: seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 40. kaikkien seutujen joukossa Etelä-Savon kaikki seudut sijoittuivat kolmanteen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa: Mikkelin seutu oli joukon mediaanialue Kehys-Kainuun Raahen Äänekosken Pielisen Karjalan Kajaanin Oulun Kuopion Varkauden Imatran Joensuun Kouvolan Itä-Lapin seutukunta Oulunkaaren seutukunta Kotkan-Haminan Haapaveden-Siikalatvan Kemi-Tornion Etelä-Pirkanmaan Nivala-Haapajärven Jyväskylän Koillis-Savon Rovaniemen Ylä-Savon Lappeenrannan Ylivieskan Kokkolan Hämeenlinnan Savonlinnan Vaasan Pieksämäen Keuruun Lahden Porin Koillismaan Keski-Karjalan Mikkelin Kyrönmaan Jämsän Rauman Riihimäen Saarijärven-Viitasaaren Tampereen Sisä-Savon Ylä-Pirkanmaan Jakobstadsregionens Forssan Kuusiokuntien Turun Torniolaakson Seinäjoen Kaustisen Salon Helsingin Pohjois-Lapin s Porvoon Joutsan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Järviseudun Raaseporin Vakka-Suomen Loviisan. Luoteis-Pirkanmaan Loimaan Åboland-Turunmaan Pohjois-Satakunnan Sydösterbottenin Tunturi-Lapin Mariehamns. Savonlinnan seutu: Sijoitus 42. /III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 40. / III-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 34./ III-viidennes 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0

28 Yrityskannan muutos % vuosina Muuttuja kuvaa toimivien yritysten määrän muutosta (%)vuosien välisenä aikana Yritysten määrä kasvoi suhteellisesti eniten Oulun, Tampereen, Maarianhaminan, Turun, Salon ja Jyväskylän seuduilla vuosina : yritysten määrä kasvoi kahdeksalla seudulla yli 10 % viiden vuoden ajanjakson aikana Pieksämäen seudun yrityskanta kasvoi 7,9 % vuosien välisenä aikana. Pieksämäen seutu kuului yrityskannan muutoksessa toiseksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 18. Etelä-Savon muista seuduista Mikkelin seutu kolmanneksi parhaaseen ja Savonlinnan seutu huonoimpaan viidennekseen Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Joutsan Järviseudun Saarijärvi-Viitasaaren Ylä-Pirkanmaan Varkauden Sisä-Savon Savonlinnan Oulunkaaren Lahden Pohjois-Lapin Kouvolan Torniolaakson Itä-Lapin Joensuun Kuusiokuntien Forssan Sydösterbottens Rauman Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Äänekosken Jämsän Kotka-Haminan Kaustisen Raaseporin Mikkelin Kajaanin Tunturi-Lapin Pohjois-Satakunnan Porin Koillis-Savon Loviisan Raahen Haapavesi-Siikalatvan Kemi-Tornion Imatran Luoteis-Pirkanmaan Kuopion Koillismaan Nivala-Haapajärven Keuruun Vaasan Keski-Karjalan Kyrönmaan Kokkolan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Vakka-Suomen Pieksämäen Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan Rovaniemen Seinäjoen Åboland-Turunmaan Ylivieskan Porvoon Jakobstadsregionens Lappeenrannan Helsingin Jyväskylän Salon Turun Mariehamns Tampereen Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 61. /V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 41./ III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 18. / II-viidennes -4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0

29 Yritysperustanta % suhteessa yrityskantaan vuosina Muuttuja kuvaa yritysten nettoperustantaa suhteessa alueen yrityskantaan vuosien välisenä aikana Koko maassa aloitti noin yritystä enemmän kuin lopetti vuosien välisenä aikana eli keskimäärin yritystä vuodessa Yritysperustanta suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan oli suurin korkeakouluseuduilla, Maarianhaminan ja Ylivieskan seuduilla Pieksämäen seudun yritysperustanta oli 8,2 % suhteessa alueen yrityskantaan. Pieksämäen seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja oli sijaluvulla 34 (mediaaniseutu). Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Sisä-Savon Joutsan Järviseudun Saarijärvi-Viitasaaren Varkauden Savonlinnan Itä-Lapin Torniolaakson Ylä-Pirkanmaan Ylä-Savon Lahden Pohjois-Lapin Oulunkaaren Kouvolan Jämsän Nivala-Haapajärven Luoteis-Pirkanmaan Koillismaan Rauman Joensuun Kaustisen Mikkelin Raahen Kuusiokuntien Forssan Porin Keski-Karjalan Etelä-Pirkanmaan Haapavesi-Siikalatvan Kotka-Haminan Kemi-Tornion Sydösterbottens Koillis-Savon Pieksämäen Keuruun Vaasan Imatran Kuopion Kyrönmaan Kajaanin Raaseporin Pohjois-Satakunnan Lounais-Pirkanmaan Vakka-Suomen Tunturi-Lapin Loviisan Äänekosken Suupohjan Kokkolan Åboland-Turunmaan Hämeenlinnan Riihimäen Seinäjoen Loimaan Porvoon Lappeenrannan Salon Jakobstadsregionens Ylivieskan Rovaniemen Turun Helsingin Mariehamns Jyväskylän Tampereen Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 62. /V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 46./ IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 34. / III-viidennes Etelä-Savon muista seuduista Mikkelin seutu neljänneksi parhaaseen ja Savonlinnan seutu heikoimpaan viidennekseen vuosina ,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0

30 Yritysten uusiutumisaste % (luova tuho) vuosina Muuttuja kuvaa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärää suhteessa yrityskantaan vuosina eli niin sanottua luovaa tuhoa Yrityskanta uusiutui dynaamisemmin korkeakouluseuduilla ja rakennemuutosseuduilla vuosien välisenä aikana Pieksämäen seudun yritysten uusiutumisaste oli 14,3 %, joka oli vähän alhaisempi kuin koko maan mediaani: Pieksämäen seutu kuului kolmanneksi parhaaseen viidennekseen ja sijoittui sijaluvulle 39. kaikkien seutujen joukossa Kaikki Etelä-Savon seudut sijoittuivat kolmanneksi parhaaseen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa Järviseudun Koillismaan Sydösterbottens Suupohjan Joutsan Kehys-Kainuun Pielisen Karjalan Torniolaakson Kaustisen Kuusiokuntien Itä-Lapin Vakka-Suomen Sisä-Savon Luoteis-Pirkanmaan Pohjois-Satakunnan Pohjois-Lapin Tunturi-Lapin Lounais-Pirkanmaan Ylä-Pirkanmaan Saarijärvi-Viitasaaren Ylä-Savon Åboland-Turunmaan Jakobstadsregionens Haapavesi-Siikalatvan Keuruun Kyrönmaan Loimaan Seinäjoen Savonlinnan Keski-Karjalan Pieksämäen Mikkelin Ylivieskan Loviisan Rauman Nivala-Haapajärven Mariehamns Vaasan Koillis-Savon Jämsän Joensuun Raahen Forssan Porin Salon Kemi-Tornion Kokkolan Oulunkaaren Kajaanin Lappeenrannan Raaseporin Imatran Etelä-Pirkanmaan Porvoon Hämeenlinnan Lahden Riihimäen Varkauden Kouvolan Kotka-Haminan Äänekosken Kuopion Turun Rovaniemen Tampereen Jyväskylän Helsingin Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 41. /III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 39. / III-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 38./ III-viidennes 10,0 11,0 12,0 13,0 14,0 15,0 16,0 17,0 18,0 19,0 20,0 21,0 22,0

31 Kaupunki- ja maaseutualueilla asuvien määrä Etelä-Savossa vuosina Etelä-Savossa asui kaupunkialueilla 38,2 % asukkaista vuonna 1990 ja 44,5 % vuoden 2013 lopussa Etelä-Savossa asui maaseutualueilla asui 60,6 % asukkaista vuonna 1990 ja 54,9 % vuoden 2013 lopussa Etelä-Savon väkiluku vähentyi henkilöllä vuosien välisenä aikana Etelä-Savossa väkiluku kasvoi kaupunkialueilla 845 henkilöllä ja väheni maaseutualueilla yhteensä henkilöllä Harvaan asutun maaseudun väki väheni peräti henkilöllä Sisempi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Harvaan asuttu maaseutu Ulompi kaupunkialue Maaseudun paikalliskeskus Ydinmaaseutu

32 Pieksämäen seudun väestönkehitys osatekijöittäin Pieksämäen seudun väkiluku väheni hlöä vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Pieksämäen kehityksen suurin ongelma on väestön vähenemiskierre!

33 Pieksämäen seudun kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin vuosina Pieksämäen seudun muuttotappio perustuu vuotiaisiin nuoriin ja nuoriin aikuisiin YLI 35-VUOTIAIDEN TULOMUUTTO (N=1876) - Helsingin seutu 18,5 % - Mikkelin seutu 18,2 % - Varkauden seutu 15,5 % - Savonlinnan seutu 6,3 % - Jyväskylän 5,7 % Pieksämäen seutu sai muuttovoittoa kaikista yli 35- vuotiaiden ikäryhmästä Alle Yli 75 Nettomuutto

34 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot ( /v) ikäryhmittäin vuonna

35 Etelä-Savon seutujen nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuosina TYÖMARKKINA- ASEMA MIKKELIN SEUTU PIEKSÄMÄEN SEUTU SAVONLINNAN SEUTU ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Työllinen Työtön Lapsi (0-14 v.) Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muu työvoimaan kuulumaton Tuntematon YHTEENSÄ

36 Alueen vetovoiman kaava Kovat Kovat vetovoimatekijät* vetovoimatekijät* + + Pehmeät Pehmeät veto- Vetovoimatekijät** Identiteettiin Identiteettitekijät*** liittyvät tekijät*** Sijainti Sijainti suhteessa suhteessa kasvukeskuksiin kasvukeskuksiin + Ulkoinen ja ja sisäinen saavutettavuus sisäinen saavutettavuus X Alueen Alueen ulkoinen mainekuva ulkoinen mainekuva *Kovat vetovoimatekijät =alueen työpaikkakehitys, alue- ja paikallistalouden yleinen kehitys, (korkea)koulutustarjonta, innovaatio-, osaamis- ja toimialakeskittymät, globaalit veturiyritykset ja niiden verkostot, yritysilmasto jne. **Pehmeät vetovoimatekijät = henkinen ilmapiiri, tapahtumat ja elämykset, kulttuuri, museot ja galleriat, matkailu- ja luontokohteet, puistot, vetovoimapalvelut jne. ***Identiteettitekijät = kotipaikka, identiteetti, perhe, ystävät, sukulaiset, juuret jne.

37 Pieksämäen sijainti ja saavutettavuus Pieksämäki elämäsi asemapaikka (Pieksämäen elinkeinostrategia ) Kaupunki sijaitsee saavutettavuuden näkökulmasta periaatteessa keskellä Suomea Noin 100 km säteellä asuu noin puoli miljoonaa ihmistä: kasvavat Kuopion ja Jyväskylän kaupunkiseudut kehän molemmilla reunoilla Logistisen aseman hyödyntämiseen sisältyy suuri potentiaalikerroin: logistiikka-alueet ja terminaalit mahdollisuus Liikenneväylät leikkaavat ja pääliikenneväylät välittömässä läheisyydessä

38

39 Kohti monikeskuksista ja vyöhykemäistä aluerakennetta? Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy suuriin kaupunkeihin, niitä ympäröiville kaupunkiseuduille ja edelleen vyöhykemäisesti niiden asteittain laajenevalle vaikutusalueelle Kaupungit ja kaupunkiseudut muodostavat nauhamaisia toisiinsa kiinnittyviä kaupunkivyöhykkeitä. Liikennekäytävät ja yhteydet kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä ovat keskeisessä roolissa aluerakenteen muutoksessa. Muuttoliike ja pendelöinti muovaavat aluerakennetta käytävien ja vyöhykkeiden sisällä ja niiden välillä. Metropolialueen vaikutusalue laajenee vähitellen koko Etelä- ja Lounais-Suomen käsittäväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskittyminä ja kasvuvyöhykkeinä. Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa esille pistemäisesti paikallisia menestystarinoita. Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Analyysi: Timo Aro 2015

40 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA

SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Savonlinna 6.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Savonlinnan seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017 ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017 Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi

Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Seutukuntien kilpailukyky ja resilienssi Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 16.12.2014 2 TARKOITUS Tuottaa aluekehittämisen tarpeisiin taloustieteelliseen tutkimukseen ja

Lisätiedot

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2013 Helsinki Helsingfors 2013 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Sirkku Hiltunen 09 1734 7373 Leena Jäntti 09 1734 7372 Kannen kuvat

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys 1 SISÄLTÖ 1 Tausta 2 Aluetalousdynamiikka 3 Työllisyysdynamiikka 4 Väestödynamiikka 5 Osaamisdynamiikka 6 Yhteenveto

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä

Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Alueellista tilastoa 2006 Vammala kärjessä Vuonna 2006 Suomen aktiivisimmat shakkialueet olivat Lounais-Pirkanmaan (VammSK) ja Tammisaaren seutukunnat (Åminnefors-Hanko-Karjaa-Tammisaari). Taulukossa on

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen

Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat. Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Alueiden rakennemuutos ja työmarkkinat Suomen Kuntaliitto/Jaana Halonen Pori/Ennakointiseminaari 30.3.2012 Ikärakenteen alueellisia eroja Työllisyyden alueellisia eroja Tutkintorakenteiden alueellisia

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014

Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2014 Katsaus sisältää havainnollisia diagrammeja ja teemakarttoja eri aihealueilta: Asuminen ja rakentaminen Kansantalous Koulutus Kunnallistalous Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Palvelut Sosiaaliturva

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014

LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014 LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014 2010-luvun aluerakenteen muutoksen keskeiset ajurit 1. Kaupungistuminen. Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden

Lisätiedot

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus Valitaan porukalla

Lisätiedot

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017 LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Maaliskuu 2017 Esityksen ydinviestit 1.Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA

ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA ANALYYSI YSIVÄYLÄN KEHITYSKÄYTÄVÄN ELINVOIMASTA JA MERKITYKSESTÄ ERÄILLÄ TUNNNUSLUVUILLA SISÄLTÖ 1.Analyysin tausta ja toteuttaminen 2.Ysiväylän elinvoima ja merkitys kansallisella tasolla 3.Yhteenveto

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa

LUOVIEN ALOJEN TILASTOT. -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa LUOVIEN ALOJEN TILASTOT -katsaus Suomen seutukuntien luoviin aloihin tilastojen valossa Esityksen sisällys Luovien alojen tilastollinen määritelmä ja toimialaluokitus Luovien alojen seutukuntatason tilastollinen

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kouvolan elinvoima-analyysi

Kouvolan elinvoima-analyysi Kouvolan elinvoima-analyysi 1 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2 1. Tausta 3 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013 Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuonna 2013 Kaupan toimialalla eniten yritysten aloituksia ja lopetuksia vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 yrityksiä aloitti ja lopetti

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA

JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA JOENSUUN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 23.5.2017 Elinvoiman ja vetovoiman piti olla dynamiittia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt sanat on byrokratisoitu. Elinvoimasta ja

Lisätiedot

Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet. Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet. Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Valtuuston Kelpo-tiedonannon puheenvuorot ovat: 1. Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ

SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ Miten asemoituu LOURA? Lippulaivaseminaari 5.2.2015 Eero Holstila ja Timo Aro MDI Esityksen pääkohdat 1. Kaupunkiseutujen kehityskuva 2000-luvulla (TA) 2. Muutosvoimat tulevina

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

YRITYSKUMMIT Business Mentors Yrittäjän onnistumisen tukena

YRITYSKUMMIT Business Mentors Yrittäjän onnistumisen tukena YRITYSKUMMIT Business Mentors Yrittäjän onnistumisen tukena Esko Valkeala Aluekummi, Puheenjohtaja +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi yrityskummit@gmail.com 1 Mitä mentorointi tarkoittaa. Kuka

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot