KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu"

Transkriptio

1 KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro

2 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen yhteistyössä keskenään. Se mahdollisuus pitää käyttää asia on kaikille yhteinen. Tärkeintä on avoimuus ja luottamuksellinen neuvotteluilmapiiri. Seutupsykologia on nyt jos koskaan paikallaan. Vain siten löydetään poliittinen tahtotila muutosten tekemiseen - Porin seudun PARAS-työryhmän jäsenen kommentti

3 Aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1. Kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuu: Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alueja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla 2. Aluekehityksen ekonomisaatio (Sami Moisio): Suuruuden ekonomia ja talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla. Muuttoliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät edelleen. Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muuttojen sekä maahanmuuton merkitys kasvaa 3. Sopimus-, kaupunki- ja kilpailukykypolitiikka korostuva: sopimukselliset järjestelyt) korostavat erityisesti toiminnallisten alueiden merkitystä 4. Kiihtyvä kaupunkiseutujen välinen eiaineellinen kilpailu (osaaminen, uudet avaukset, innovaatiot, investoinnit ja luovuus)

4 Jyväskylän seudun elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmat tässä esityksessä 3. Mainekuva (Kolmannet tekijät) 1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät) 2. Sisäinen elinvoima (Pehmeät tekijät)

5 Sijaintidynamiikka Aluetalousdynamiikka Väestödynamiikka Osaamisdynamiikka Yritysdynamiikka Kuntatalousdynamiikka Muu dynamiikka 1. Ulkoisen elinvoiman näkökulmat

6 e l i n v o i m a ja k i l p a i l u k y k y?

7 Noin asukkaan toiminnallisten alueiden elinvoiman vertailu vuosina

8 Väestödynamiikka

9 Väestönmuutos seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla vuosien välisenä aikana Väkiluku kasvoi yli henkilöllä vain viidellä seudulla Helsingin seutu Tampereen seutu Oulun seutu Turun seutu Jyväskylän seutu Viiden em. kaupunkiseudun väestönlisäys yhteensä henkilöä Väestö vähentyi 6 seudulla yli henkilöä: Imatran, Kehys-Kainuun, Pielisen Karjalan, Ylä-Savon, Itä-Lapin ja Savonlinnan seuduilla

10 Väestönlisäys tuhatta asukasta kohden vuosina Seutukunta Väestönlisäys abs. Väestönlisäys promillea Väestönlisäys abs. Oulun , ,4 Helsingin , ,6 Tampereen , ,6 Jyväskylän , ,5 Vaasan , ,3 Hämeenlinnan , ,5 Turun , ,2 Kuopion , ,1 Seinäjoen , Lahden , ,4 Joensuun 588 4, ,2 Lappeenrannan , ,5 Porin , ,8 Suurten kaupunkiseutujen väkiluku kasvoi hlöllä vuosina Jyväskylän seudun väkiluku kasvoi noin hlöllä vuosina Jyväskylän seudun lisäys oli 3:nneksi korkein vuosina ja 4:nneksi korkein2007 Väestönlisäys promillea Oulun seudun väestönlisäys oli suurin asukaslukuun suhteutettuna vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

11 Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina (2) Lähde: ALLI-kartasto

12 Eri ikäryhmien ennustettu muutos väestöennusteiden mukaan vuosina (2) Lähde: ALLI-kartasto

13 Kaupunkiseutujen välinen muuttoliike ikäryhmittäin vuosina Lähde: ALLI-kartasto

14 Jyväskylän seudun nettomuutto seuduittain kahtena ajankohtana Lähde: ALLI-kartasto

15 Muuttovetovoima tuhatta asukasta kohden vuosina (kuntien välinen nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä) Seutukunta Muuttovoitto abs. Muuttovoitto promillea Muuttovoitto abs. Tampereen , ,1 Hämeenlinnan , ,2 Jyväskylän , ,2 Oulun ,3 Kuopion -57-0, ,7 Turun , ,4 Helsingin , ,1 Lahden 273 1, ,2 Seinäjoen , ,1 Vaasan , ,4 Joensuun , ,4 Porin , ,3 Lappeenrannan 393 4, ,9 Muuttovoitto promillea Suuret kaupunkiseudut saivat muuttovoittoa yhteensä henkilöä Jyväskylän seutu sai muuttovoittoa noin henkilöä vuosina Jyväskylän seutu oli 3:nneksi vetovoimaisin seutu sekä että Tampereen seudun muuttovetovoima oli suurin vuosien välisenä aikana Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

16 Aluetalousdynamiikka

17 Bruttokansantuotteen kehitys vuosina Seutukunta BKTA 2000 BKTA 2011 Muutos abs Muutos % Indeksi 2000 (100=koko maa) Indeksi 2011 (100= koko maa 2011) Helsingin ,8 141,6 134,2 Vaasan ,8 98,7 117,2 Tampereen ,4 101,0 99,7 Oulun ,5 109,9 90,9 Turun ,0 93,8 97,2 Kuopion ,2 83,2 95,9 Lappeenrannan ,1 101,9 98,9 Seinäjoen ,8 76,6 89,2 Porin ,1 86,3 88,8 Jyväskylän ,1 79,9 84,0 Joensuun ,0 77,9 82,9 Lahden ,9 80,3 81,4 Hämeenlinnan ,6 85,1 83,5 Jyväskylän seudun BKT asukasta kohden oli 11. (2000) ja 10. (2010) vertailuseutujen joukossa Jyväskylän muutosprosentti oli 5:nneksi korkein vuosien välillä Vertaa Jyväskylän kehitystä Lahteen, Poriin, Kuopioon ja Seinäjokeen! Helsingin BKT asukasta kohden korkein, mutta Vaasan ja Seinäjoen BKT:n kasvu korkeinta Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

18 Jyväskylän seudun BKT asukasta kohden oli 11. (2000) ja 10. (2010) vertailuseutujen joukossa Jyväskylän muutosprosentti oli 5:nneksi korkein vuosien välillä BKT:n muutos% korkein Vaasan, Seinäjoen ja Kuopion seuduilla Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

19 Yritysperustanta vuosina ja (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten nettomäärä suhteessa yrityskantaan) Seutukunta Yritysperustanta % Yritysperustanta % Oulun 3,4 3,5 0,1 Helsingin 2,8 3,2 0,4 Jyväskylän 2,6 3 0,4 Tampereen 2,6 3,4 0,8 Turun 2,4 3,3 0,9 Kuopion 1,7 2,1 0,4 Hämeenlinnan 2,6 2,6 0 Lahden 1,3 1,4 0,1 Joensuun 1,7 2,1 0,4 Lappeenrannan 1,7 2,5 0,8 Porin 1,6 1,9 0,3 Vaasan 1,8 1,9 0,1 Seinäjoen 2 2,4 0,4 Muutos %-yks. Yritysperustannan alueelliset erot olivat yllättävän suuria 2000-luvulla Jyväskylän seudun yritysperustanta oli 3:nneksi suurinta vuosina Jyväskylän seudun yritysperustanta oli 5:nneksi suurinta vuosina Oulun seudun yritysperustanta oli suurinta sekä että Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

20 Yrityskannan uusiutumisaste (luova tuho) ja (aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten yhteismäärä suhteessa yrityskantaan) Seutukunta Uusiutumis % Uusiutumis % Oulun 18,9 19,7 0,8 Helsingin 19,8 19,6-0,2 Jyväskylän 18,6 18,5-0,1 Tampereen 18,4 18,3-0,1 Turun 17,3 17,6 0,3 Kuopion 17,2 17,5 0,3 Hämeenlinnan 17,3 17-0,3 Lahden 17 16,9-0,1 Joensuun 15,2 16,5 1,3 Lappeenrannan 16,8 15,8-1 Porin 16,4 15,7-0,7 Vaasan 15,3 15,1-0,2 Seinäjoen 14 14,7 0,7 Muutos %-yks. Mittari kuvaa yrityskannan uusiutumisvauhtia: mitä korkeampi luku, sitä enemmän tapahtuu ns. luovaa tuhoa Jyväskylän seudun yrityskannasta uusiutui noin viidennes vuosien aikana Jyväskylän seudun uusiutumisaste oli 3:nneksi korkein Helsingin ja Oulun seudun uusiutumisaste oli korkein ja Seinä-joen seudun alhaisin (!) Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset, yrityskanta

21 Kunnallisverojen kehitys vuosina Seutukunta Kunnallisverot 2000 Kunnallisverot 2012 Muutos /as. Indeksi 2000 Indeksi 2012 Helsingin 2439, ,6 Tampereen 1835,6 3027, Vaasan 1829,8 2989, ,1 Turun 1870,6 2929, ,8 Oulun 1918,8 2906, ,6 Hämeenlinnan 1729, ,5 Kuopion 1695,7 2871, ,7 Lappeenrannan , ,6 Lahden 1663,1 2807, ,3 Jyväskylän ,6 Porin 1616,5 2730, ,2 Seinäjoen 1586,9 2610, ,8 Joensuun 1538,3 2466, ,1 Kunnallisverojen määrä oli koko maassa 1868 vuonna 2000 ja vuonna 2012 Jyväskylän seudun kunnallisverojen määrä asukasta kohden keskimääräistä alhaisempi Jyväskylän seudulla kunnallisverot kasvoivat 3:nneksi vähiten vuosina Kunnallisverojen määrä asukasta kohden oli korkein Helsingin seudulla ja alhaisin Joensuun seudulla Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätöstiedot:; Kuntaliiton kuntakuvaajat

22 Kuntalainojen määrän kehitys vuosina Seutukunta Kuntalainat 2000 Kuntalainat 2012 Muutos /as. Indeksi 2000 Indeksi 2012 Joensuun 640,7 1495, ,9 200,5 Tampereen 408, ,8 210,1 Porin , ,8 225,8 Vaasan 720,1 1748, ,5 234,4 Seinäjoen 916,2 1815, ,8 243,4 Oulun 653, ,6 249,7 Kuopion 444,9 1874, ,6 251,2 Turun 816,8 1885, ,5 252,8 Helsingin 531,4 2064, ,2 276,8 Jyväskylän ,2 290,9 Hämeenlinnan 506,9 2439, ,9 327 Lappeenrannan ,8 328,4 Lahden 1194,6 2761, ,1 370,1 Kuntalainojen määrä kolminkertaistui vuosien välisenä aikana Kuntalainojen määrä asukasta kohden oli keskimäärin 746 vuonna 2000 ja vuonna 2012 Jyväskylän seudun kuntalainojen määrä oli 4:nneksi korkein vuonna 2012 Kuntalainojen määrä oli alhaisin Joensuun seudulla ja korkein Lahden seudulla Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätöstiedot:; Kuntaliiton kuntakuvaajat

23 Työllisyysdynamiikka

24 Työpaikkakehitys seuduittain (69) keskipitkällä aikavälillä Koko maassa oli noin 2,4 miljoonaa työpaikkaa vuoden 2011 lopussa Kaikista työpaikoista noin joka kolmas (31,6 %) sijaitsi Helsingin seutukunnassa 15 suurimmassa seutukunnassa sijaitsee seitsemän kymmenestä (73 %) koko maan työpaikasta Jyväskylän seudulla oli 6:nneksi eniten työpaikkoja 69 seudun joukossa ( työpaikkaa/3,2 % koko maan työpaikoista) Työpaikkojen määrä lisääntyi eniten Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion ja Vaasan seuduilla vuosien välillä Lähde: ALLI-kartasto

25 Työpaikkojen määrän kehitys vuosina Työpaikkalisäys kaupunkiseudulla vuosien välisenä aikana Jyväskylän seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti eniten vuosina Työpaikkojen määrä kasvoi Jyväskylän jälkeen suhteessa eniten Oulun, Tampereen ja Kuopion seuduilla Työpaikkojen määrä väheni vain Lahden seudulla vuosien välisenä aikana Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö; Kuntaliiton kuntakuvaajat

26 Kaupunkiseutujen keskustaajamiin suuntautuvan työssäkäynnin osuus vuosina 1990 ja 2009 Lähde: ALLI-kartasto

27 Työllisyysasteen kehitys vuosina Seutukunta Työllisyysaste % 2000 Työllisyysaste % 2012 Muutos %-yks. Indeksi 2000 (100=koko maa vuonna 2000) Indeksi 2011 (100=koko maa vuona 2000) Helsingin 74,3 74,4 0,1 107,7 107,8 Vaasan 69,8 74,4 4,6 101,2 107,8 Hämeenlinnan 67,1 72 4,9 97,2 104,3 Seinäjoen 67,5 71,9 4,4 97,8 104,2 Turun 68,3 69,9 1, ,3 Tampereen 67,5 69,7 2,2 97,8 101 Kuopion 62 67,9 5,9 89,9 98,4 Porin 62,7 67,9 5,2 90,9 98,4 Oulun 66,1 67,4 1,3 95,8 97,7 Lahden 65,3 67,4 2,1 94,6 97,7 Lappeenrannan 63,6 67,4 3,8 92,2 97,7 Jyväskylän 63,6 67 3,4 92,2 97,1 Joensuun 59,2 63,3 4,1 85,8 91,7 Koko maan työllisyysaste oli 69 % vuonna 2000 ja 70 % vuonna 2011 Jyväskylän seudun työllisyysaste oli koko maata ja vertailuseutuja alhaisempi Jyväskylän työllisyysaste parantui 3,4 %- yksikköä vuosien välisenä aikana Työllisyysaste parantui eniten Kuopion, Porin ja Hämeenlinnan seuduilla! Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö; Kuntaliiton kuntakuvaajat

28 Työttömyysasteen kehitys vuosina Seutukunta Työttömyysaste % 2000 Työttömyysaste % 2012 Muutos %-yks. Indeksi 2000 (100= koko maa vuonna 2000) Vaasan 9,9 6,6-3,3 78,6 52,4 Helsingin 7,4 7-0,4 58,7 55,6 Seinäjoen 11,2 8,1-3,1 88,9 64,3 Hämeenlinnan 12,9 8, ,4 70,6 Turun 11,4 10-1,4 90,5 79,4 Kuopion 15,4 10-5,4 122,2 79,4 Tampereen ,2 87,3 Porin 17,2 11,7-5,5 136,5 92,9 Oulun 13,1 11,8-1,3 104,0 93,7 Lappeenrannan 15,1 12, ,8 96,0 Lahden 15,1 12,4-2,7 119,8 98,4 Jyväskylän 15,5 12, ,0 99,2 Joensuun 18,2 14, ,0 112,7 Indeksi 2012 (100=koko maa vuonna 2000) Koko maan työttömyysaste oli 12,6 % vuonna 2000 ja 10,4 % vuonna 2012 Jyväskylän seudun työttömyysaste oli vertailujoukon korkeimpia 2000-luvulla Jyväskylän työttömyysaste aleni 3 %- yksikköä vuosien välisenä aikana Vaasan seudun työttömyysaste oli kaksi kertaa alhaisempi kuin Jyväskylän seudulla Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö; Kuntaliiton kuntakuvaajat

29 Osaamisdynamiikka

30 Uusien opiskelupaikkojen muutos eri koulutusasteilla seutukunnittain vuosien välisenä aikana Lähde: ALLI-kartasto

31 Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaasta väestöstä vuosina Seutukunta Tutkinto % 2000 Tutkinto % 2011 Muutos % Indeksi 2000 (100= koko maa vuonna 2000) Indeksi 2011 (100=koko maa vuonna 2011) Oulun 66,8 74,6 7,8 112,5 125,6 Kuopion 65,2 73,6 8,4 109,8 123,9 Jyväskylän 63,9 73 9,1 107,6 122,9 Tampereen 63,3 72 8,7 106,6 121,2 Helsingin 64,7 70,2 5,5 108,9 118,2 Turun 61,8 70,1 8, Vaasan 61,9 70,1 8,2 104,2 118 Joensuun 59, ,4 100,3 117,8 Hämeenlinnan 59 68,1 9,1 99,3 114,6 Seinäjoen 57,4 67,6 10,2 96,6 113,8 Lappeenrannan 57,3 66,6 9,3 96,5 112,1 Porin 56,5 65,4 8,9 95,1 110,1 Lahden 56,2 64,7 8,5 94,6 108,9 Tutkinnon suorittaneiden osuus oli 59,4 % vuonna 2000 ja 69 % vuonna 2011 Tutkinnon suorittaneiden osuus Jyväskylän seudulla 3:nneksi korkein vertailuseuduista 2011 Tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 4:nneksi eniten Jyväskylän seudulla Tutkinnon suorittaneiden osuus korkein Oulun ja Kuopioon seudulla sekä alhaisin Lahden seudulla Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

32 Akateemisen osuus väestöstä vuosina Seutukunta Akateemiset % 2000 Akateemiset % 2011 Muutos % Indeksi 2000 (100=koko maa vuonna 2000) Indeksi 2011 (100=koko maa vuonna 2000) Helsingin 10,9 14,4 3,5 222,4 293,9 Oulun 7,8 11,3 3,5 159,2 230,6 Tampereen 6,9 10,6 3,7 140,8 216,3 Turun 7,3 10,2 2, ,2 Jyväskylän 7 10,1 3,1 142,9 206,1 Vaasan 6 9,1 3,1 122,4 185,7 Kuopion 6,1 9 2,9 124,5 183,7 Hämeenlinnan 5 7,1 2, ,9 Lappeenrannan 4,2 6,9 2,7 85,7 140,8 Joensuun 4,6 6,9 2,3 93,9 140,8 Lahden 3,5 5,3 1,8 71,4 108,1 Seinäjoen 3,2 5 1,8 65,3 102 Porin 3,4 4,9 1,5 69,4 100 Akateemisten osuus koko väestöstä oli 4,9 % vuonna 2000 ja 7,5 % vuonna 2011 Jyväskylän seudulla akateemisten osuus selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella Akateemisen osuus 5:nneksi korkein Jyväskylän seudulla vuonna 2011 Akateemisten osuus selvästi korkein Helsingin seudulla: kolme kertaa korkeampi kuin yliopistokeskusseuduilla Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

33 Saavutettavuusdynamiikka

34 Kotimaan tiekuljetusvirrat vuosina Lähde: ALLI-kartasto; Tilastokeskus

35 Rautatiekuljetukset Suomessa vuonna 2011 Lähde: Tavaravirtatietojen lähde: Liikennevirasto

36 Rautatie-, lento ja laivaliikenteen kotimaan matkat liikenneverkolla vuonna 2011 Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus

37 Summa summarum

38 Jyväskylän seudun ulkoinen elinvoima ja kilpailukyky

39 Yhdyskunta- ja taajamarakenne Asiointi Seudun sisäinen muuttoliike Työmatkaliikenne (pendelöinti) 2. Sisäisen elinvoiman näkökulmat

40 Jos ei ole mitään positiivista sanottavaa, kannattaa pitää turpa kiinni. Negatiivisuus leviää nopeasti kopissa - Ville Uusitalo, Ässien kapteeni -

41 ALUEEN KOKONAISETU MUUTTAJIEN RAKENNE EDULLINEN TASAPAINOI- NEN KEHITYS MUUTTAJIEN RAKENNE EPÄEDULLINEN KUNTIEN OSAOPTIMOINTI Lähde: Timo Aro 2014

42 Jyväskylän seudun toiminnallisen alueen kiinteys ja keskinäisriippuvuus (koheesioaste) KUNTA PENDELÖINTI 2012 TYÖPAIKKAOMA- VARAISUUSASTE % 2011 KESKUSHAKUI- SUUS % MUUTTAJIEN KESKIMÄÄRÄISTEN TULOJEN EROTUS ( /muutto) MUUTTOTASE JYVÄSKYLÄÄN ABS Hankasalmi 19 80,5 38, Laukaa 43,5 72,1 59, Muurame 55,5 61,3 67, Petäjävesi 37 65,5 51, Toivakka 40 63,3 55, Uurainen 34,5 63,9 49, Jyväskylä 0 108, Lähde: Tilastokeskus - Pendelöinnin raja-arvo yli 35 % - Työpaikkaomavaraisuusasteen raja-arvo alle 80 % - Keskushakuisuuden raja-arvo 40 % - Muuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus joko positiivinen tai negatiivinen) - Muuttotase Jyväskylään joko positiivinen tai negatiivinen

43 Mainekuva

44 Jossain vaiheessa seutuyhteistyössä saavutetaan piste, että kaikki vapaaehtoinen on tehty ja eväät syöty. Silloin tarvitaan aitoja muutoksia. Jos edelleen ratkaisuksi tarjotaan vain yhteistyön lisäämistä tai syventämistä, niin se tarkoittaa minun korvissani päinvastaista eli korostaa sitä, ettei oikeasti haluta tehdä yhteistyötä - Haastateltavan kommentti Kuntauudistus prosessina julkaisussa (2012) -

45 Yhteistyöllä ei ole enää saatavissa uusia villoja. Kampaviinereitä on syöty riittävästi. Nyt pitää saada aikaan päätöksiä - Porin seudun PARAS -ohjausryhmän jäsenen kommentti -

46 KIITOS!!!

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014

LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014 LOURAN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.2.2014 2010-luvun aluerakenteen muutoksen keskeiset ajurit 1. Kaupungistuminen. Metropolialueen ja suurten kasvukeskusten vaikutusalueiden

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI

HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI HÄMEENLINNAN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI HÄMEENLINNAN SEUDUN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY MUUTTOLIIKKEEN NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000 2013 VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 1 1. MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015 Kuva: Marko Mikkola 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Kouvolan elinvoima-analyysi

Kouvolan elinvoima-analyysi Kouvolan elinvoima-analyysi 1 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2 1. Tausta 3 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014

HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 HÄMEENKYRÖN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Timo Aro 2013

Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Timo Aro 2013 Miten Porissa menee? Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Iha ok! Porin tilannekuva 2013 Elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistuminen Osaamisrakenteen vahvistuminen Työllisyyskehityksen kohentuminen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

Tekemise Pori eikä meinaamise

Tekemise Pori eikä meinaamise Kuva: Antero Saari Tekemise Pori eikä meinaamise Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Kuntajohtajapäivät Myyttejä Porista ja porilaisista 28.8.2014, Pori Ai, onko Yyteri muka Porissa? Kun muutin tänne,

Lisätiedot

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ

SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ Miten asemoituu LOURA? Lippulaivaseminaari 5.2.2015 Eero Holstila ja Timo Aro MDI Esityksen pääkohdat 1. Kaupunkiseutujen kehityskuva 2000-luvulla (TA) 2. Muutosvoimat tulevina

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin

Lisätiedot

äät t toimivaan kuntasektoriin - vai onko ne jo syöty?

äät t toimivaan kuntasektoriin - vai onko ne jo syöty? Elinkeinoelämän n keskusliitto EK Palvelualat ry Mistä evää äät t toimivaan kuntasektoriin - vai onko ne jo syöty? Finlandia-talo 18.11.2009 Markku Andersson Kaupunginjohtaja Suomen Kuntaliiton puheenjohtaja

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012 Kuva: Jan Virtanen SISÄLTÖ: Pori Satakunnassa elinkeino-, väestö-, työllisyys- ja talouskehityksen näkökulmasta Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle. Rakennemuutos

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä

Lisätiedot

Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky

Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky Valtiotieteen tohtori Timo Aro :: 17.1.2013 MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄ JA RAKENNE SUURILLA KAUPUNKISEUDUILLA 2000-LUVULLA Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky Sisällys 1 :: Johdanto 3 2 ::

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI

METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI METROPOLIALUEEN DEMOGRAFINEN KILPAILU- KYKYANALYYSI METROPOLIALUEEN ALUEELLINEN JA VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKY MUUTTOLIIKKEEN NÄKÖKULMASTA VUOSINA 2000 2013 VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho 1. MUUTTOLIIKKEEN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014

RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 RAAHEN SEUDUN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY- ANALYYSI VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO LOKAKUU 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 // MUUTTOLIIKKEEN ERITYISPIIRTEET 2000-LUVULLA... 4 2 // ANALYYSIN VIITEKEHYS, TAVOITTEET

Lisätiedot

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE!

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! VTT, Timo Aro XV Kansallinen kaupunkifoorum 21.-22.5.2013 Salo, Astrum-keskus Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky

Porin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky Porin seudun kuntarakenneselvitys Elinvoima ja kilpailukyky Poliittisen ohjausryhmän kokous 18.10.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Johtava konsultti Jarkko Majava FCG Konsultointi Oy 23.10.2013 Page

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot