seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto"

Reijo Salo
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto

2 Väestönmuutosprosentti kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako 2009 muutos-% 2-1,5-1,99 1-1,49 0,5-0,99 0-0,49-0 KEMI ROVANIEMI OULU Maakuntaraja KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ PORI TAMPERE MIKKELI SAVONLINNA RAUMA HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI LAHTI KOUVOLA LAPPEENRANTA TURKU SALO KOTKA HELSINKI Kuntarajat: Tilastokeskus KL/JAH

3 Yli asukkaan kaupungit ja niitä ympäröivät 30, 40, 50 ja 60 km:n vyöhykkeet ESIM: 50 km vyöhykkeiden sisällä asuu n henkilöä eli 88 % suomalaisista. 50 km vyöhykkeiden ulkopuolisten kuntien asukasmäärä yhteensä n ROVANIEMI KEMI OULU KAJAANI KOKKOLA VAASA SEINÄJOKI KUOPIO JOENSUU JYVÄSKYLÄ SAVONLINNA PORI TAMPERE MIKKELI RAUMA TURKU KAARINA NOKIA SALO HÄMEENLINNA RIIHIMÄKI NURMIJÄRVI TUUSULA LOHJA KIRKKONUMMI LAHTI HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ KERAVA PORVOO HELSINKI KOUVOLA KOTKA LAPPEENRANTA Kuntarajat: Tilastokeskus

4 Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä maakunnittain 2030 Osuus väestöstä (%) Vuoden 2009 maakuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste 2009

5 Mikä on kasvun logiikka kohti 2020-lukua? Osaamisen Suomi? (alla kartta 2007) Osaamisen Suomi on tasapainoisempi kuin aiemmin 90-luvun lamasta nosti 5 vahvaa osaamisen keskusta 00-luvulla jo toistakymmentä voittajaa luvuilla: mikä on kasvun logiikka? Miten korkeakoulujen mahdollinen alueellinen keskittäminen vaikuttaa aluekehitykseen? Kari Lähde: Nenonen SM/Janne Antikainen

Kuntien vuosikatteet 1997 2009, /as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) 800 700 600 Alle 6000 as. kunnat 6000-20000 as. kunnat 20001-100000 as.

6 Kuntien vuosikatteet , /as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) Alle 6000 as. kunnat as. kunnat as. kunnat Yli as. kunnat Manner-Suomi * Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan

7 Ylläpitäjän tehtäviin kuuluu ammattikorkeakoulun strateginen kehittäminen. Ylläpitäjä päättää myös toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta sekä nimittää rehtorin ja ammattikorkeakoulun hallituksen, tekee valtioneuvostolle esityksen ammattikorkeakoulun koulutustehtävän muuttamisesta; sekä nimittää tarvittaessa ammattikorkeakoululle valtuuskunnan. (AMK-laki 14 )

8 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Kaikki kunnat osallistuvat ammattikorkeakoulujen rahoittamiseen asukaskohtaisella rahoitusosuudella (riippumatta siitä, ovatko ne ylläpitäjäosakkaina tai onko kunnan alueella AMK:a tai kunnan asukkaita niissä opiskelijoina). Kuntien lakisääteinen maksuosuus 58,11 %, valtion 41,89 % ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksista

9 AMK:t ja kunnat Ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus on osa kuntien Koulutuspolitiikkaa Työ- ja elinkeinopolitiikkaa Hyvinvointipolitiikkaa Aluepolitiikkaa

10 Vaikuttava TKI-toiminta vaatii ammattikorkeakouluilta eri ympäristöissä erilaisia toimia toimintamahdollisuuksiin vaikuttavat merkittävästi alueen olosuhteet: väestön määrä, rakenne ja kehitys, elinkeinorakenne, työllisyys, palvelujen tarjonta, muiden toimijoiden määrä, alueeseen sidotut rahoitusmahdollisuudet ym. vastaavat seikat.

11 Miksi kunnan kannattaa olla mukana ammattikorkeakouluissa? ns. kolmannen tehtävän hyödyntäminen kunnan kehittämisessä (esim. soster-hankkeet) elinkeinopolitiikan kehittäminen ja kilpailukyvyn parantaminen (esim. maakunnalliset ja alueelliset hankkeet ja kehittämistoimet, osaamiskeskusohjelmien hyödyntäminen jne.) osaavan työvoiman saannin turvaaminen (ennakoinnin toimivuus) kunnassa olevien opiskelijoiden elävöittävä vaikutus erilaiset ulkopuolisen, esim. ESR rahoituksen, hyödyntäminen ja kumppanuus

12 Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan kokonaisuus Kuntalaiset ja asuminen Kuntalaiset Ympäristö ja asiakkuus Asuminen Kuntalaiset ja asiakkuus Kuntalaiset ja työ Palvelut Palvelut Henkilöstö Päätöksenteko Henkilöstö Työpaikat Yhdyskuntarakenne Elinkeinot Työllisyys Johtamisjärjestelmä Päätöksenteko Yhdyskuntarakenne Palvelut Elinkeinot Ympäristö Kuntalaiset ja työ Kuntalaiset ja asuminen Työllisyys Kuntalaiset Johtaminen ja demokratia Kuntalaiset Talous Talous ja demokratia Demokratia Talous Talous c Talous Johtaminen Johtaminen Jo Johtaminen Johtaminen Johtaminen Talous Johtaminen

13 Kuntaliiton hallituksen kanta 2005 kunta- ja palvelurakenteeksi (Paras-hankkeen käynnistysvaiheessa) ns. vahva peruskuntamalli, perustuen työssäkäyntialueisiin tai muihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin peruskunnalla vastuu palvelujen järjestämisestä mutta myös alueensa aktiivisesta kehittämisestä ovatko yhteistoiminta-alueet siirtymävaihe vahvan peruskunnan muodostamiseen? kunnat ja yhteistoiminta-alueet huolehtivat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Kari Nenonen

14 Kuntaliitto tukee kuntia muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit:

Samankaltaiset tiedostot

Lahti 26.5.2010 Kari Nenonen

Lahti 26.5.2010 Kari Nenonen Bill Clintonin (Tampere, 9.5.2006) keskeisimmät viestit: Merkittävimmät maailmantalouteen ja hyvinvointiin vaikuttavat muutostrendit ovat: 1. teknologian kehittyminen 2. internet