Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto Kouvola

Transkriptio

1 Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto Kouvola

2 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot yhteydet maailmalle

3 Aluerakenteen isot muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografinen muutos Eriytyminen, kuplat

4 Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osuus (%) koko maasta eräillä tunnusluvuilla MUUTTUJA HELSINGIN SEUTU (%) TAMPEREEN, TURUN JA OU LUN SEUDUT (%) YLI ASUKKAAN SEUDUT (%)* 14 SUURTA KAUPUN KISEUTUA (%) YH TEENSÄ KOKO MAAN OSUUDESTA VÄESTÖSTÄ (2014) 27,1 17,4 23,5 68 TYÖPAIKOISTA (2013) 31,8 17,4 22,5 71,7 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKOISTA (2013) 34,9 17,7 21,5 74,1 BRUTTOKANSANTUOTTEESTA (2012) 35,7 17,4 20,9 74 TEHDYISTÄ TYÖTUNNEISTA (2012) 30,4 16,3 22,3 69 TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYSMENOISTA (2013) 43,9 31,3 13,1 88,3 KORKEA ASTEEN SUORITTANEISTA (2013) 37,8 20,1 21,2 79,1 VALMISTUNEISTA ASUNNOISTA ( ) 33,5 22,4 23,6 79,5 VIERASKIELISISTÄ (2014) 53, ,9 83,4 TYÖLLISISTÄ (2013) 30,9 16,7 22,3 69,9 YRITYKSISTÄ (2013) 20,2 14, ,3 TYÖTTÖMISTÄ TYÖNHAKIJOISTA ( ,7 20,3 24,4 68,4 PiITKÄAIKAISTYÖTTÖMISTÄ (2014) 25 21, ,3 NUORISTA TYÖTTÖMISTÄ (2014) 19,4 22, * Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Seinäjoen, Joensuun, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti; aluetilinpito; tutkimus ja tuotekehitys; asuminen; väestörakenne; yritykset; työttömyys

5 Kaikki toimintaympäristön muutokset vaikuttavat aluerakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti! 5

6 Vyöhykkeisyys 6

7 Vyöhykkeisyys Aluekehityksen ja liikennejärjestelmän kasvava yhteys: alueiden menestyminen tai menestymättömyys perustuu yhä enemmän sijaintiin, saavutettavuuteen, sujuvaan liikkumiseen ja nopeisiin yhteyksiin Kaupunkiseutujen sisällä korostuvat sujuva ja toimiva sisäinen (joukko)liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. Jalankulku, kevyen liikenteen ja joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen korostuu suurimmissa kaupungeissa. Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet työssäkäyntialueiden välillä: avainroolissa aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan sekä liikenne ja kasvukäytäviin perustuva vyöhykkeisyys! Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytäviin perustuvia laajoja suuralueita / työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin

8 Neljä Suomen suuraluetta kolmella ajoaikavyöhykkeellä POHJOISEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Oulu): 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä Huom! Tunnin vyöhykkeellä kartan keskuksista asuu 4 miljoonaa henkilöä eli 72,7 % koko maan väestöstä! ITÄISEN JA KESKISEN SUOMEN SUURALUE (ajoaika /väestö/ vyöhyke Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli) 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä POHJANMAIDEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola) 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä ETELÄ JA LOUNAIS SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Helsinki Turku Tampere) 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

9 Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion toiminnallisen alueen laajentuminen ETELÄ JA LOUNAIS SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Helsinki Turku Tampere) 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä SUURALUEEN ALUETYYPIT: Keskuskaupungit Keskuskaupunkien ensimmäisen ja toisen asteen kehyskunnat Satelliittikaupungit Vaihealueet Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

10 HELSINGIN KOLME AJOAIKAVYÖHYKETTÄ 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä

11 Aluerakenteen, kaupunkiseutujen ja liikenneyhteyksien välinen kasvava yhteys 1. Toisistaan erilliset työssäkäyntialueet ja kaupunkiseudut: alueet eivät ole kiinteässä yhteydessä toisiinsa kuin satunnaisesti Tampereen seutu 2. Työssäkäyntialueita ja kaupunkiseutuja toisiinsa yhdistävät liikennekäytävät: liikenneyhteyksien ja väylien kautta toisiinsa kiinnittyvät alueet Lahden seutu Kouvolan seutu 3. Kokonaisvaltaiset kasvu ja kehityskäytävät: nauhamaiset, vyöhykemäiset ja laajenevat kasvu ja kehityskäytävät, joissa fyysiset ja institutionaaliset rakenteet yhdistävät alueet kiinteästi toisiinsa, yhteinen kehittämisen tahtotila 4. Laajat ja yhtenäiset suuralueet: suurten kaupunkiseutujen ympärille muodostuu kehittyneiden liikenneyhteyksien ansiosta laajenevia, useita työssäkäyntialueita toisiinsa yhdistäviä vaikutusalueita ja niihin kytkeytyviä sateliittikaupunkeja. 5. Valtioiden rajat ylittävät megakäytävät: Pohjoinen kasvukäytävä, Helsinki Tallinna kaksoiskaupunki, Merenkurkun käytävä Vaasa Uumaja jne. Turun seutu Helsingin seutu Kotka Haminan 11 seutu

12 Kasvukolmion alueen osuus (%) koko maasta Väestöstä 47,1 % BKT:sta 54,4 % Työpaikoista 50,5 % T&K menoista 68,7 % Yksityisen sektorin työpaikoista 53,6 % Korkeakoulutetuista 58,0 %

13 Suomen kasvukäytävä Suomen kasvukäytävän alueella on yhteensä 23 kuntaa Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisellä vyöhykkeellä (+ satelliittina Seinäjoki) Kasvukäytävän vaikutusalueella (viisi kaupunkiseutua) asuu yhteensä 2,1 miljoonaa asukasta eli enemmän kuin yhteensä 10 maakunnassa Itä Suomes sa, Pohjois Suomessa, Keski Suomessa ja Pohjanmaiden maakunnissa Suomen kasvukäytävän osuus vaihtelee koko maassa on keskeisillä tunnus luvuilla %:in välillä Suomen kasvukäytävän vaikutusalueen osuus koko maan väestölisäyksestä oli lähes 90 % vuosina

14 Liikkuvuus 14

15 Metropolialue on Kymenlaaksolle iso uhka ja samalla iso mahdollisuus!

16 Kuntien välinen muuttoliike maakunnittain Vain neljä maakuntaa eli Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais Suomi ja Päijät Häme saivat muut tovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina Uusimaa sai ylivoimaisesti eniten määrällistä muuttovoittoa: yhteensä henkilöä eli keskimäärin henkilöä vuodessa Pirkanmaa sai muuttovoittoa suhteessa asukaslukuun enemmän kuin Uusimaa vuosina maakuntaa kärsi muuttotappiota: eniten määrällistä muuttotappiota saivat Lappi, Kainuu, Kymenlaakso ja Pohjois 86 Pohjanmaa. Kymenlaakson muuttotappio oli henkilöä vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

17 Muuttoliikkeen ja liikenneväylien yhteys Kolme ylivertaista vetovoimatekijää: korkeakoulut, rautatie(t) ja mainekuva Muuttoliikkeen, nopeiden yhteyksien ja korkeakoulujen välinen pyhä yhteys : polarisoi oletettavasti entisestään alueiden välistä kehitystä jatkossa. Helsingin viiden sormen malli suhteessa Turkuun, Tampereelle, Lahteen, Kotkaan ja Poriin: Kolmen ja puolen sormen liikenne ja kasvukäytävät sekä niiden vaikutusalueet myönteisiä kerrannaisvaikutuksia luovalla kasvu uralla Muuttoliike muovaa aluerakennetta keskittävään suuntaan: Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (79 kuntaa) ja negatiivinen 241 kunnassa vuosina Nuorista vuotiaista sai muuttovoittoa vain joka 10. kunta (18 kuntaa) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

18 Kouvolan seudun tulo- ja lähtömuutto seuduittain vuosina Helsingin Kotkan Haminan Tampereen Jyväskylän Lahden Lappeenrannan Mikkelin Muut seudut Helsingin Kotkan Haminan Tampereen Jyväskylän Muut seudut Lahden Lappeenrannan Mikkelin Joensuun 31 % 26 % 24 % 28 % TULOMUUTTO KOUVOLAN SEUDULLE 2 % 4 % LÄHTÖMUUTTO KOUVOLAN SEUDULTA 4 % 3 % 4 % 6 % 14 % 12 % 4 % 6 % 7 % 12 % 13 % Joka neljäs tulomuuttaja Helsingin seudulta Joka neljäs tulomuuttaja Lahden tai Kotkan Haminan seudulta Muita merkittäviä tuloalueita Lappeenrannan, Tampereen, Mikkelin ja Jyväskylän seudut Enemmän kuin joka neljäs poismuutti Helsingin seudulle Joka neljäs poismuutti Lahden tai Kotkan Haminan seudulle Muita merkittäviä tuloalueita Lappeenrannan, Tampereen, Mikkelin, Jyväskylän ja Joensuun seudut seudut

19 Kouvolan seudun nettomuutto seuduittain vuosina Helsingin Lahden Kouvolan seutu sai muuttovoittoa 43 seudulta ja kärsi muuttotappiota 27 seudulle Tampereen Lappeenrannan Kouvolan seudun muuttotappiot olivat yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 291 hlöä vuodessa Mikkelin Jyväskylän 96 Turun Kouvolan seutu sai eniten määrällistä muuttovoittoa Loviisan, Imatran, Sydösterbottensin, Kotkan Haminan, Vaasan ja Kajaanin seuduilta Kouvolan seutu kärsi ylivoimaisesti eniten muuttotappiota Helsingin seudulle: muuttotappiot olivat keskimäärin 130 henkilöä vuodessa 76 Kuopion Kajaanin Vaasan Kotkan Haminan Sydösterbottens Kouvolan seutu kärsi lisäksi merkittävää muuttotappiota Lahden seudulle ( 296 henkilöä vuosina ) ja monipuolisen koulutustarjonnan opiskelijaseuduille Imatran 54 Loviisan

20 Kotka-Haminan seudun tulo- ja lähtömuutto seuduittain vuosina Helsingin Kouvolan Lappeenrannan Lahden Tampereen Turun Loviisan Muut seudut Helsingin Kouvolan Lappeenrannan Tampereen Turun Jyväskylän Muut seudut 3 % 3 % 28 % 4 % TULOMUUTTO KOTKA HAMINAN SEUDULLE (n=9 995) 6 % 7 % 17 % 32 % 31 % 3 % 3 % 5 % LÄHTÖMUUTTO KOTKA HAMINAN SEUDULTA (n=11 654) 8 % 15 % 35 % Lähes joka kolmas tulomuuttaja Helsingin seudulta Joka neljäs tulomuuttaja Kouvolan tai Lappeenrannan seudulta Muita merkittäviä tuloalueita Lahden, Tampereen, Turun ja Loviisan seudut Enemmän kuin joka kolmas poismuuttaa Helsingin seudulle Lähes joka neljäs muuttaa Kouvolan ja L rannan seuduille Muita merkittäviä lähtöalueita opiskelualueet (Tre, Tku, Jkl)

21 Kotka-Haminan seudun nettomuutto seuduittain vuosina Kotka Haminan seutu sai muuttovoittoa 31 seudulta ja kärsi muuttotappiota 49 seudulle Loviisan Kajaanin Raaseporin Kotka Haminan seudun muuttotappiot olivat yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 332 hlöä vuodessa Kotka Haminan seutu sai eniten määrällistä muuttovoittoa Loviisan, Kajaanin ja Raaseporin seuduilta Kotka Haminan seutu kärsi ylivoimaisesti eniten muuttotappiota Helsingin seudulle: muuttotappiot olivat keskimäärin 198 henkilöä vuodessa Hämeenlinnan 48 Turun 54 Porvoon 71 Jyväskylän 90 Lahden Lappeenrannan Kotka Haminan seutu kärsi lisäksi muuttotappiota muun muassa Tampereen, Lappeenrannan, Lahden ja Jyväskylän seuduille Tampereen Helsingin

22

23 Helsingin vaikutusalueen laajeneminen työssäkäynnin (pendelöinnin) seurauksena Muuttoliike ja pendelöinti laajentavat vaiheittain suurten kaupunkien vaikutusaluetta Helsingin kasvu ja pendelöintikehä ulottuu tällä hetkellä noin 100 km etäisyydelle: pendelöintikehä on laajentunut keskimäärin km vuosikymmenessä 1970 luvulta alkaen Kaksi kriittistä avainkysymystä Kymenlaakson tulevaa kehitystä ajatellen: Miten Helsingin toiminnallisen alueen laajentuminen vaikuttaa Kymenlaakson tulevaan aluerakenteeseen ja kehitykseen? Miten Kouvolan ja Kotkan Haminan seudun fyysinen ja henkinen kiinnittyminen etenee suhteessa metropolialueeseen tulevissa aluerakenteen ja hallinnon muutoksissa?

24 Lopuksi 24

25

26 Houkuttelevan ja vetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä 1.Kovat vetovoimatekijät (alue ja paikallistalouden kehitys, työpaikkakehitys, (korkea)koulutustarjonta, osaamis, innovaatio ja toimialakeskittymät, globaalit vientiyritykset jne) 2.Pehmeät vetovoimatekijät (alueen henkinen ilmapiiri ja fiilistekijät, monikulttuurisuus, tapahtumat ja elämykset, matkailu ja luontokohteet, kulttuuri ja vapaa ajanpalvelut, muut vetovoimapalvelut, ravintolat kahvilat, museot, galleriat, kaupunkipuistot jne.) 3.Identiteettitekijät (alueeseen liitetty kotipaikkahenki ja identiteetti, perhe, ystävät, sukulaiset, juuret) 4.Sijainti suhteessa kasvukeskukseen/kasvukeskuksiin (aika ja matkaetäisyys, yhteydet tiedon ja osaamisen solmupisteisiin, sijainti kasvavalla kaupunkiseudulla tai sen vaikutusalueella jne.) 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus (liikenneyhteydet, nopeat rautatie ja maantieyhteydet, lentoyhteydet, aikaetäisyys kasvukeskuksiin jne.) 6.Mainekuva (alueen nykyinen ja varsinkin tulevaisuuden mainekuva muuttajien, kävijöiden, yritysten ja investoreiden näkökulmasta) Lähde: Timo Aro 2015

27 Isoja kysymyksiä 1. Missä vaiheessa Kymenlaakson kokema rakennemuutosshokki muuttuu luovan tuhon ja uusiutumisen kautta enemmän mahdollisuudeksi kuin uhaksi? 2. Miten Kymenlaakso ja/tai Kouvolan ja Kotka Haminan seutu kiinnittyy a) Etelä ja Lounais Suomen suuralueeseen ja b) metropolialueeseen? Pitääkö Kotkan pyrkiä Helsingin kehysalueeksi vai toimia satelliittina? Entä Kouvolaa suhteessa Lahteen ja sitä kautta metropolialueeseen? 3. Miten aluerakenteen keskeiset muutosvoimat vaikuttavat a) Kymenlaakson sekä b) Kouvolan ja Kotka Haminan seudun tulevaan kehitykseen. Tapahtuuko tuleva kehitys maakuntalähtöisyyden vai kaupunkiseutulähtöisyyden ehdoilla? 4. Miten Kymenlaakso ja/tai Kouvolan/Kotka Haminan seudut hyödyntävät määrätietoisesti ja tulevaisuuslähtöisesti kasvavaa sijaintietuaan suhteessa metropolialueeseen ja Pietariin?

28 En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi? - Charles Bukowski Lounaalla

29 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro