Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto Kouvola

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola"

Transkriptio

1 Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto Kouvola

2 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot yhteydet maailmalle

3 Aluerakenteen isot muutosvoimat Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografinen muutos Eriytyminen, kuplat

4 Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osuus (%) koko maasta eräillä tunnusluvuilla MUUTTUJA HELSINGIN SEUTU (%) TAMPEREEN, TURUN JA OU LUN SEUDUT (%) YLI ASUKKAAN SEUDUT (%)* 14 SUURTA KAUPUN KISEUTUA (%) YH TEENSÄ KOKO MAAN OSUUDESTA VÄESTÖSTÄ (2014) 27,1 17,4 23,5 68 TYÖPAIKOISTA (2013) 31,8 17,4 22,5 71,7 YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIKOISTA (2013) 34,9 17,7 21,5 74,1 BRUTTOKANSANTUOTTEESTA (2012) 35,7 17,4 20,9 74 TEHDYISTÄ TYÖTUNNEISTA (2012) 30,4 16,3 22,3 69 TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYSMENOISTA (2013) 43,9 31,3 13,1 88,3 KORKEA ASTEEN SUORITTANEISTA (2013) 37,8 20,1 21,2 79,1 VALMISTUNEISTA ASUNNOISTA ( ) 33,5 22,4 23,6 79,5 VIERASKIELISISTÄ (2014) 53, ,9 83,4 TYÖLLISISTÄ (2013) 30,9 16,7 22,3 69,9 YRITYKSISTÄ (2013) 20,2 14, ,3 TYÖTTÖMISTÄ TYÖNHAKIJOISTA ( ,7 20,3 24,4 68,4 PiITKÄAIKAISTYÖTTÖMISTÄ (2014) 25 21, ,3 NUORISTA TYÖTTÖMISTÄ (2014) 19,4 22, * Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Seinäjoen, Joensuun, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan Lähde: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti; aluetilinpito; tutkimus ja tuotekehitys; asuminen; väestörakenne; yritykset; työttömyys

5 Kaikki toimintaympäristön muutokset vaikuttavat aluerakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti! 5

6 Vyöhykkeisyys 6

7 Vyöhykkeisyys Aluekehityksen ja liikennejärjestelmän kasvava yhteys: alueiden menestyminen tai menestymättömyys perustuu yhä enemmän sijaintiin, saavutettavuuteen, sujuvaan liikkumiseen ja nopeisiin yhteyksiin Kaupunkiseutujen sisällä korostuvat sujuva ja toimiva sisäinen (joukko)liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen. Jalankulku, kevyen liikenteen ja joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen korostuu suurimmissa kaupungeissa. Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet työssäkäyntialueiden välillä: avainroolissa aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan sekä liikenne ja kasvukäytäviin perustuva vyöhykkeisyys! Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytäviin perustuvia laajoja suuralueita / työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin

8 Neljä Suomen suuraluetta kolmella ajoaikavyöhykkeellä POHJOISEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Oulu): 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä Huom! Tunnin vyöhykkeellä kartan keskuksista asuu 4 miljoonaa henkilöä eli 72,7 % koko maan väestöstä! ITÄISEN JA KESKISEN SUOMEN SUURALUE (ajoaika /väestö/ vyöhyke Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli) 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä POHJANMAIDEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola) 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä ETELÄ JA LOUNAIS SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Helsinki Turku Tampere) 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

9 Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion toiminnallisen alueen laajentuminen ETELÄ JA LOUNAIS SUOMEN SUURALUE (ajoaika/väestö/vyöhyke Helsinki Turku Tampere) 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä SUURALUEEN ALUETYYPIT: Keskuskaupungit Keskuskaupunkien ensimmäisen ja toisen asteen kehyskunnat Satelliittikaupungit Vaihealueet Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

10 HELSINGIN KOLME AJOAIKAVYÖHYKETTÄ 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä

11 Aluerakenteen, kaupunkiseutujen ja liikenneyhteyksien välinen kasvava yhteys 1. Toisistaan erilliset työssäkäyntialueet ja kaupunkiseudut: alueet eivät ole kiinteässä yhteydessä toisiinsa kuin satunnaisesti Tampereen seutu 2. Työssäkäyntialueita ja kaupunkiseutuja toisiinsa yhdistävät liikennekäytävät: liikenneyhteyksien ja väylien kautta toisiinsa kiinnittyvät alueet Lahden seutu Kouvolan seutu 3. Kokonaisvaltaiset kasvu ja kehityskäytävät: nauhamaiset, vyöhykemäiset ja laajenevat kasvu ja kehityskäytävät, joissa fyysiset ja institutionaaliset rakenteet yhdistävät alueet kiinteästi toisiinsa, yhteinen kehittämisen tahtotila 4. Laajat ja yhtenäiset suuralueet: suurten kaupunkiseutujen ympärille muodostuu kehittyneiden liikenneyhteyksien ansiosta laajenevia, useita työssäkäyntialueita toisiinsa yhdistäviä vaikutusalueita ja niihin kytkeytyviä sateliittikaupunkeja. 5. Valtioiden rajat ylittävät megakäytävät: Pohjoinen kasvukäytävä, Helsinki Tallinna kaksoiskaupunki, Merenkurkun käytävä Vaasa Uumaja jne. Turun seutu Helsingin seutu Kotka Haminan 11 seutu

12 Kasvukolmion alueen osuus (%) koko maasta Väestöstä 47,1 % BKT:sta 54,4 % Työpaikoista 50,5 % T&K menoista 68,7 % Yksityisen sektorin työpaikoista 53,6 % Korkeakoulutetuista 58,0 %

13 Suomen kasvukäytävä Suomen kasvukäytävän alueella on yhteensä 23 kuntaa Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisellä vyöhykkeellä (+ satelliittina Seinäjoki) Kasvukäytävän vaikutusalueella (viisi kaupunkiseutua) asuu yhteensä 2,1 miljoonaa asukasta eli enemmän kuin yhteensä 10 maakunnassa Itä Suomes sa, Pohjois Suomessa, Keski Suomessa ja Pohjanmaiden maakunnissa Suomen kasvukäytävän osuus vaihtelee koko maassa on keskeisillä tunnus luvuilla %:in välillä Suomen kasvukäytävän vaikutusalueen osuus koko maan väestölisäyksestä oli lähes 90 % vuosina

14 Liikkuvuus 14

15 Metropolialue on Kymenlaaksolle iso uhka ja samalla iso mahdollisuus!

16 Kuntien välinen muuttoliike maakunnittain Vain neljä maakuntaa eli Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais Suomi ja Päijät Häme saivat muut tovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina Uusimaa sai ylivoimaisesti eniten määrällistä muuttovoittoa: yhteensä henkilöä eli keskimäärin henkilöä vuodessa Pirkanmaa sai muuttovoittoa suhteessa asukaslukuun enemmän kuin Uusimaa vuosina maakuntaa kärsi muuttotappiota: eniten määrällistä muuttotappiota saivat Lappi, Kainuu, Kymenlaakso ja Pohjois 86 Pohjanmaa. Kymenlaakson muuttotappio oli henkilöä vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

17 Muuttoliikkeen ja liikenneväylien yhteys Kolme ylivertaista vetovoimatekijää: korkeakoulut, rautatie(t) ja mainekuva Muuttoliikkeen, nopeiden yhteyksien ja korkeakoulujen välinen pyhä yhteys : polarisoi oletettavasti entisestään alueiden välistä kehitystä jatkossa. Helsingin viiden sormen malli suhteessa Turkuun, Tampereelle, Lahteen, Kotkaan ja Poriin: Kolmen ja puolen sormen liikenne ja kasvukäytävät sekä niiden vaikutusalueet myönteisiä kerrannaisvaikutuksia luovalla kasvu uralla Muuttoliike muovaa aluerakennetta keskittävään suuntaan: Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (79 kuntaa) ja negatiivinen 241 kunnassa vuosina Nuorista vuotiaista sai muuttovoittoa vain joka 10. kunta (18 kuntaa) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

18 Kouvolan seudun tulo- ja lähtömuutto seuduittain vuosina Helsingin Kotkan Haminan Tampereen Jyväskylän Lahden Lappeenrannan Mikkelin Muut seudut Helsingin Kotkan Haminan Tampereen Jyväskylän Muut seudut Lahden Lappeenrannan Mikkelin Joensuun 31 % 26 % 24 % 28 % TULOMUUTTO KOUVOLAN SEUDULLE 2 % 4 % LÄHTÖMUUTTO KOUVOLAN SEUDULTA 4 % 3 % 4 % 6 % 14 % 12 % 4 % 6 % 7 % 12 % 13 % Joka neljäs tulomuuttaja Helsingin seudulta Joka neljäs tulomuuttaja Lahden tai Kotkan Haminan seudulta Muita merkittäviä tuloalueita Lappeenrannan, Tampereen, Mikkelin ja Jyväskylän seudut Enemmän kuin joka neljäs poismuutti Helsingin seudulle Joka neljäs poismuutti Lahden tai Kotkan Haminan seudulle Muita merkittäviä tuloalueita Lappeenrannan, Tampereen, Mikkelin, Jyväskylän ja Joensuun seudut seudut

19 Kouvolan seudun nettomuutto seuduittain vuosina Helsingin Lahden Kouvolan seutu sai muuttovoittoa 43 seudulta ja kärsi muuttotappiota 27 seudulle Tampereen Lappeenrannan Kouvolan seudun muuttotappiot olivat yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 291 hlöä vuodessa Mikkelin Jyväskylän 96 Turun Kouvolan seutu sai eniten määrällistä muuttovoittoa Loviisan, Imatran, Sydösterbottensin, Kotkan Haminan, Vaasan ja Kajaanin seuduilta Kouvolan seutu kärsi ylivoimaisesti eniten muuttotappiota Helsingin seudulle: muuttotappiot olivat keskimäärin 130 henkilöä vuodessa 76 Kuopion Kajaanin Vaasan Kotkan Haminan Sydösterbottens Kouvolan seutu kärsi lisäksi merkittävää muuttotappiota Lahden seudulle ( 296 henkilöä vuosina ) ja monipuolisen koulutustarjonnan opiskelijaseuduille Imatran 54 Loviisan

20 Kotka-Haminan seudun tulo- ja lähtömuutto seuduittain vuosina Helsingin Kouvolan Lappeenrannan Lahden Tampereen Turun Loviisan Muut seudut Helsingin Kouvolan Lappeenrannan Tampereen Turun Jyväskylän Muut seudut 3 % 3 % 28 % 4 % TULOMUUTTO KOTKA HAMINAN SEUDULLE (n=9 995) 6 % 7 % 17 % 32 % 31 % 3 % 3 % 5 % LÄHTÖMUUTTO KOTKA HAMINAN SEUDULTA (n=11 654) 8 % 15 % 35 % Lähes joka kolmas tulomuuttaja Helsingin seudulta Joka neljäs tulomuuttaja Kouvolan tai Lappeenrannan seudulta Muita merkittäviä tuloalueita Lahden, Tampereen, Turun ja Loviisan seudut Enemmän kuin joka kolmas poismuuttaa Helsingin seudulle Lähes joka neljäs muuttaa Kouvolan ja L rannan seuduille Muita merkittäviä lähtöalueita opiskelualueet (Tre, Tku, Jkl)

21 Kotka-Haminan seudun nettomuutto seuduittain vuosina Kotka Haminan seutu sai muuttovoittoa 31 seudulta ja kärsi muuttotappiota 49 seudulle Loviisan Kajaanin Raaseporin Kotka Haminan seudun muuttotappiot olivat yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 332 hlöä vuodessa Kotka Haminan seutu sai eniten määrällistä muuttovoittoa Loviisan, Kajaanin ja Raaseporin seuduilta Kotka Haminan seutu kärsi ylivoimaisesti eniten muuttotappiota Helsingin seudulle: muuttotappiot olivat keskimäärin 198 henkilöä vuodessa Hämeenlinnan 48 Turun 54 Porvoon 71 Jyväskylän 90 Lahden Lappeenrannan Kotka Haminan seutu kärsi lisäksi muuttotappiota muun muassa Tampereen, Lappeenrannan, Lahden ja Jyväskylän seuduille Tampereen Helsingin

22

23 Helsingin vaikutusalueen laajeneminen työssäkäynnin (pendelöinnin) seurauksena Muuttoliike ja pendelöinti laajentavat vaiheittain suurten kaupunkien vaikutusaluetta Helsingin kasvu ja pendelöintikehä ulottuu tällä hetkellä noin 100 km etäisyydelle: pendelöintikehä on laajentunut keskimäärin km vuosikymmenessä 1970 luvulta alkaen Kaksi kriittistä avainkysymystä Kymenlaakson tulevaa kehitystä ajatellen: Miten Helsingin toiminnallisen alueen laajentuminen vaikuttaa Kymenlaakson tulevaan aluerakenteeseen ja kehitykseen? Miten Kouvolan ja Kotkan Haminan seudun fyysinen ja henkinen kiinnittyminen etenee suhteessa metropolialueeseen tulevissa aluerakenteen ja hallinnon muutoksissa?

24 Lopuksi 24

25

26 Houkuttelevan ja vetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä 1.Kovat vetovoimatekijät (alue ja paikallistalouden kehitys, työpaikkakehitys, (korkea)koulutustarjonta, osaamis, innovaatio ja toimialakeskittymät, globaalit vientiyritykset jne) 2.Pehmeät vetovoimatekijät (alueen henkinen ilmapiiri ja fiilistekijät, monikulttuurisuus, tapahtumat ja elämykset, matkailu ja luontokohteet, kulttuuri ja vapaa ajanpalvelut, muut vetovoimapalvelut, ravintolat kahvilat, museot, galleriat, kaupunkipuistot jne.) 3.Identiteettitekijät (alueeseen liitetty kotipaikkahenki ja identiteetti, perhe, ystävät, sukulaiset, juuret) 4.Sijainti suhteessa kasvukeskukseen/kasvukeskuksiin (aika ja matkaetäisyys, yhteydet tiedon ja osaamisen solmupisteisiin, sijainti kasvavalla kaupunkiseudulla tai sen vaikutusalueella jne.) 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus (liikenneyhteydet, nopeat rautatie ja maantieyhteydet, lentoyhteydet, aikaetäisyys kasvukeskuksiin jne.) 6.Mainekuva (alueen nykyinen ja varsinkin tulevaisuuden mainekuva muuttajien, kävijöiden, yritysten ja investoreiden näkökulmasta) Lähde: Timo Aro 2015

27 Isoja kysymyksiä 1. Missä vaiheessa Kymenlaakson kokema rakennemuutosshokki muuttuu luovan tuhon ja uusiutumisen kautta enemmän mahdollisuudeksi kuin uhaksi? 2. Miten Kymenlaakso ja/tai Kouvolan ja Kotka Haminan seutu kiinnittyy a) Etelä ja Lounais Suomen suuralueeseen ja b) metropolialueeseen? Pitääkö Kotkan pyrkiä Helsingin kehysalueeksi vai toimia satelliittina? Entä Kouvolaa suhteessa Lahteen ja sitä kautta metropolialueeseen? 3. Miten aluerakenteen keskeiset muutosvoimat vaikuttavat a) Kymenlaakson sekä b) Kouvolan ja Kotka Haminan seudun tulevaan kehitykseen. Tapahtuuko tuleva kehitys maakuntalähtöisyyden vai kaupunkiseutulähtöisyyden ehdoilla? 4. Miten Kymenlaakso ja/tai Kouvolan/Kotka Haminan seudut hyödyntävät määrätietoisesti ja tulevaisuuslähtöisesti kasvavaa sijaintietuaan suhteessa metropolialueeseen ja Pietariin?

28 En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi? - Charles Bukowski Lounaalla

29 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA. VTT Timo syyskuu 2017 ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOS KAUPUNGISTUMISEN NÄKÖKULMASTA VTT Timo Aro @timoaro syyskuu 2017 Esityksen ydinviesti Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja suurten

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

LIIKENNEPOLITIIKAN MERKITYS KAUPUNKISEUTUJEN JA ALUEIDEN KEHITYKSESSÄ

LIIKENNEPOLITIIKAN MERKITYS KAUPUNKISEUTUJEN JA ALUEIDEN KEHITYKSESSÄ Eduskunnan liikennejaosto ASIANTUNTIJALAUSUNTO 10.11.2015 LIIKENNEPOLITIIKAN MERKITYS KAUPUNKISEUTUJEN JA ALUEIDEN KEHITYKSESSÄ Liikennepolitiikan yhteys alue- ja väestökehitykseen Liikennepolitiikalla,

Lisätiedot

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE!

POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! VTT, Timo Aro XV Kansallinen kaupunkifoorum 21.-22.5.2013 Salo, Astrum-keskus Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat

Lisätiedot

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014

ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 ITÄ SUOMI Aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 28.10.2014 Itä Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

ALUEIDEN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA

ALUEIDEN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA ALUEIDEN ROOLI NYT JA TULEVAISUUDESSA Asiantuntija, VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro Marraskuu 2017 mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ESITYKSEN

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ

SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ SUOMEN ALUERAKENNE LIIKKEESSÄ Miten asemoituu LOURA? Lippulaivaseminaari 5.2.2015 Eero Holstila ja Timo Aro MDI Esityksen pääkohdat 1. Kaupunkiseutujen kehityskuva 2000-luvulla (TA) 2. Muutosvoimat tulevina

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA MIKKELIN SEUDUN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli, 8.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Mikkelin seudun elinvoima ja mahdollisuudet

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA

ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA ONKO POHJOIS-POHJANMAALLA PAPUA MENESTYÄ ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 7.11.2016, Oulu PERIAATTEESSA ON Asukas- ja työpaikkamäärällä mitattuna 4:nneksi suurin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA PIEKSÄMÄEN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Pieksämäki 7.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Pieksämäen seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA

SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Savonlinna 6.10.2015 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Savonlinnan seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve Asuinrakennukset vuoteen 225 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve LIITERAPORTTI Uudisrakentamisen kuvatulosteet, Koko maa ja maakunnat Perusparantamisen taulukkotulosteet, Koko maa, maakunnat ja aravavuokratalot

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Pekka Myrskylä Tilastokeskus ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010 LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä 2.2.2010 Pekka Myrskylä Tilastokeskus 4.2.2010 2 200 Kuvio 5.2 Ikärakenteen muutos 2009-2060 (2009=100) Ikärakenteen muutos

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.5.2015, Eerikkälän Urheiluopisto Tammela SISÄLTÖ 1. Suomen aluerakenteen tilannekuva 2010-luvulla 2. Forssan seudun elinvoima alueiden välisessä

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017. ARA päivä 17.1.2012 Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Hissi esteetön Suomi 2017. ARA päivä 17.1.2012 Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Hissi esteetön Suomi 2017 ARA päivä 17.1.2012 Lahden tiede ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21osaamiskeskusta Lahden tiede ja yrityspuisto

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys

SUOMEN KASVUKOLMIO. Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys SUOMEN KASVUKOLMIO Helsingin, Tampereen ja Turun kolmion 11 seudun kansallinen merkitys 1 SISÄLTÖ 1 Tausta 2 Aluetalousdynamiikka 3 Työllisyysdynamiikka 4 Väestödynamiikka 5 Osaamisdynamiikka 6 Yhteenveto

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017

LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS. Valtiotieteen tohtori Timo Maaliskuu 2017 LAPIN VÄESTÖN TILA JA TULEVAISUUS Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro Maaliskuu 2017 Esityksen ydinviestit 1.Alue- ja väestörakenteen muutosvoimat vaikuttavat pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki

PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Porin kaupunki Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.10.2013 Aluerakenteen muutoksen

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA TAMMIKUU 2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TILANNEKUVA KAUPUNKISEUTUJEN KANSALLISESTA MERKITYKSESTÄ

Lisätiedot

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA POHJOIS-POHJANMAAN ELINVOIMA ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kuntien elinvoimaisuus ja kasvu -asiantuntijafoorumi 12.5.2015, Liminganlahden luontokeskus Valitaan porukalla

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa Kuntarakenneuudistuksen perustietoa: Työssäkäynti, asiointi, asuminen, väestö, liikenne 17.11.2011 1 Kuntauudistuksen tarkastelunäkökulmat Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun ja vaikutusalueen elinvoimaanalyysi. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Syyskuu 2016

Jyväskylän seudun ja vaikutusalueen elinvoimaanalyysi. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Syyskuu 2016 Jyväskylän seudun ja vaikutusalueen elinvoimaanalyysi 01 02 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Syyskuu 2016 Analyysin pääteesi Onko Jyväskylän seudulla korostunut riski

Lisätiedot

KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X , Oulu

KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X , Oulu KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X 12.10.2016, Oulu Toimiiko negaatio muualla kuin Porissa? Hyvä vai huono mainekuva Porin kannalta?

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

Lisätiedot

ALUERAKENTEEN MUUTOS -miten käy ikääntyneiden? Valtiotieteen tohtori Timo , Turku

ALUERAKENTEEN MUUTOS -miten käy ikääntyneiden? Valtiotieteen tohtori Timo , Turku ALUERAKENTEEN MUUTOS -miten käy ikääntyneiden? Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 26.1.2017, Turku SISÄLTÖ 1.Aluerakenteen muutos pähkinänkuoressa 2.Aluerakenteen muutosten vaikutus ikääntyneisiin

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet. Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet. Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Valtuuston Kelpo-tiedonannon puheenvuorot ovat: 1. Kaupunginjohtajan

Lisätiedot