JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti

Transkriptio

1 2017 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti Käsittely: JIK ky Johtokunta JIK ky Yhtymäkokous

2 SISÄLLYS 1. Johdanto Henkilöstöresurssit Vakanssit Henkilöstön määrä ja rakenne Varahenkilöstön käyttö Määräaikaisuuden perusteet Henkilöstön jakautuminen eri yksiköihin / vastuualueisiin Ikäjakauma Henkilötyövuodet Henkilöstön työpanos Työajan jakautuminen työpäivinä ja työtunteina Vaihtuvuus ja palvelussuhteiden päättymisen syyt Poissaolot Terveysperusteiset poissaolot Sairauspoissaolot Työtapaturmat HaiPro työturvallisuus ja tietoturvailmoitukset Henkilöstökustannukset Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Koulutuskustannukset Palkkaus ja palkitseminen Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset Eläköityminen Vanhuuseläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle siirtyneet Eläkemaksut Eläköitymisennuste Henkilöstön hyvinvointi ja yhteistoiminta

3 6.1 Henkilöstön rekrytointi Henkilöstön kehittäminen LOVe-tentit Sisäinen liikkuvuus Laadukas henkilöstöjohtaminen ja työyhteisötaidot Kehityskeskustelut Välittävä työyhteisö neuvottelut Yhteistoimintaryhmä Työsuojelutoimikunta Keskeiset tunnusluvut Lähteet Kannen kuva: Pixabay 2

4 1. Johdanto Henkilöstöraportti 2017 antaa kokonaiskuvan henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnasta JIK ky:n yhdeksänneltä toimintavuodelta. Vuonna 2017 tehtiin valtakunnallisesti kunta-alan työehtosopimuksiin ratkaisuja, joilla oli suora vaikutus henkilöstöön; lomarahoja leikattiin 30 % ja viikoittaista työaikaa pidennettiin kaikilla kunta-alan sopimusaloilla. JIK ky:n tilaalajalautakunnan esittämä 1 %:n talousarvioraami tarkoitti eri JIK ky:n toiminta-alueille säästövelvoitteita. Henkilöstöä koskien vuodelle 2017 suositeltiin mm. talkoovapaiden pitämistä, sisäisen liikkuvuuden lisäämistä ja lisä- ja ylityön tekemisen välttämistä. Henkilöstön terveysperustaisten poissaolojen määrä alentui edellisestä vuodesta 4,2 %. Työterveyshuollon työkykykoordinaattori on ollut työyhteisöjen käytössä koko vuoden ja tehtävää tavoitellaan vakinaistettavaksi. Välittävä työyhteisö ja sairauspoissaolo-ohjeet päivitettiin loppuvuodesta 2016 ja toimivat esimiesten työn tukena. Henkilöstön työtapaturmat lisääntyivät vuoden 2017 aikana verrattuna edelliseen vuoteen. Työturvallisuusasioihin paneuduttiin vuoden 2017 aikana päivittämällä työturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja tekemällä myös uusia ohjeita. Yhteensä 27 toimintayksikössä päivitettiin myös riskien arviointiselvitykset, joiden kautta työyksiköissä arvioidaan toiminnan riskit ja tehdään niihin toimenpide-ehdotukset. Henkilöstön koulutuspäivien määrä pysyi edelleen korkealla tasolla. Vakituisiin vakansseihin suhteutettuna koulutuspäiviä oli 4/työntekijä. JIK ky:n toinen johtamisen erikoisammattitutkintoryhmä valmistui vuonna Lisäksi ensimmäinen LEAN-koulutusryhmä aloitti 22 kouluttautujan voimin. Tämä koulutus tuo organisaatioon asiantuntijoita työyksiköiden käyttöön tavoitteena parantaa asiakastyytyväisyyttä, toiminnan laatua, pienentää toiminnan kustannuksia ja tehostaa toimintoja. Näillä asioilla on myös henkilöstön tekemään työhön positiivisia vaikutuksia ajatuksella asiat tehdään kerralla kuntoon. Raportti on laadittu KT:n keväällä 2013 julkaiseman kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksen mukaisesti. Suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Suosituksessa esitetään valtakunnallisesti samalla tavalla kerättävät ja seurattavat henkilöstövoimavaroja kuvaavat määrälliset tunnusluvut. Näiden tunnuslukujen yhdenmukainen kerääminen mahdollistaa kuntien välisen vertailun ja antaa aikaisempaa monipuolisempaa tietoa JIK ky:n henkilöstöstä. Suosituksen mukaisesti tiedot on ilmoitettu poikkileikkaustilanteen mukaan tai koko kalenterivuodelta. Raportin kursiivilla kirjoitetut kohdat ovat suoria lainauksia henkilöstöraporttisuosituksesta. 3

5 2. Henkilöstöresurssit 2.1 Vakanssit Vuoden 2017 päättyessä JIK ky:n virka- ja työsuhdepohja (vakinaisten vakanssien määrä) oli yhteensä 829,83. Vuoden 2016 vastaavaan tilanteeseen verrattuna vakituisten virkojen ja työsuhteisten tehtävien määrä kasvoi 20,8 vakanssilla (+2,6 %). Kaikista vakansseista oli virkoja 137,5 ja työsuhteita 692,33. Vakanssit lkm. % vakansseista Muutos ed. vuoteen* Muutos % ed. vuoteen* Ikääntyneiden palvelut 352,19 42,4 % +1,65 +0,5 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut, sekä suun terveydenhuolto 279,50 33,7 % +22,50 +8,8 % Sosiaalipalvelut 81,99 9,9 % +3,00 +3,8 % Perhekeskus 56,50 6,8 % -7,50-11,7 % Hallinto, varastot ja tk-kiinteistöt 32,65 3,9 % +1,15 +3,7 % Työterveyspalvelut 16,00 1,9 % 0,00 0,0 % Ympäristöterveyspalvelut 11,00 1,3 % 0,00 0,0 % Yhteensä 829,83 100,0 % +20,80 +2,6 % *HUOM! Jaottelussa on tapahtunut pieniä muutoksia ja lisäyksiä vuosien 2016 ja 2017 välillä. Vakanssit vuonna % 1 % Ikääntyneiden palvelut 10 % 7 % 4 % 42 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut, sekä suun terveydenhuolto Sosiaalipalvelut Perhekeskus Hallinto, varastot ja tk-kiinteistöt 34 % Työterveyspalvelut Ympäristöterveyspalvelut 4

6 Suurimmat ammattiryhmät vakansseissa Lähihoitaja 226,8 207 Sairaanhoitaja 110,6 102,5 Perushoitaja Laitoshuoltaja 36,8 37 Terveydenhoitaja 36 35,5 Kodinhoitaja 24,5 28 Hammashoitaja 21,5 21 Terveyskeskuslääkäri Toimistosihteeri 20 19,5 Osastonhoitaja Terveyskeskushammaslääkäri Fysioterapeutti 15 14,3 Sosiaalityöntekijä 9 10 Seuraavassa taulukossa on kuvattu lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien palvelussuhteet ja vakanssit poikkileikkaustilanteen mukaisesti. Viimeisessä sarakkeessa on kerrottu ns. ostopalvelulääkärien lukumäärä Lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien palvelussuhteet ja vakanssit Lääkärit Hammaslääkärit Eläinlääkärit Palvelussuhteessa Vakituiset Määräaikaiset Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivu-virka Vakanssit Täyttämättömät vakanssit Ostopalvelut

7 2.2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä kattaa kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. -- Perhe- ja omaishoitajat -- ja poliittiset luottamushenkilöt jäävät raportoinnin ulkopuolelle, koska eivät ole palvelussuhteessa kuntaan. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde samassa kuntaorganisaatiossa. (Kuntatyönantajat 2013: 14.) Vuoden 2017 lopussa JIK ky:n kokonaishenkilöstömäärä oli henkilöä. Henkilöstömäärä kattaa JIK-kuntayhtymän palvelussuhteessa olleen henkilöstön. Kokonaishenkilöstömäärä oli vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna lisääntynyt 12 henkilöllä, eli noin 1,1 %. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos ed. vuodesta Muutos % ed. vuodesta Vakituiset ,0 % Määräaikaiset ,5 % Yhteensä ,1 % Ajankohtana JIK ky:n henkilöstöstä oli vakituisia 797 (72,4 %) ja määräaikaisia 304 (27,6 %). Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli yhteensä 759 (95,2 %) ja miehiä 38 (4,8 %). Vakituisten henkilöiden määrän huomattavalle kasvulle (+23) vuoden 2016 ja vuoden 2017 raporttien välille on perusteet. Vuonna 2017 päätettiin palkata vakinaiseen työsuhteeseen varahenkilöstöä vähentämään ulkopuolisten määräaikaisten sijaisuuksien tarvetta ja tukemaan nopeaa yksiköiden sijaistarpeisiin vastaamista. Vuodenvaihteessa vakituisista työntekijöistä 26 henkilöä toimi JIK ky:ssä sisäisin järjestelyin määräaikaisissa työtehtävissä joko sijaisena tai määräaikaisessa virassa tai työsuhteessa. Koko henkilöstöstä vuoden 2017 lopussa naisia oli yhteensä (91,9 %) ja miehiä 89 (8,1 %). Naisten määrä lisääntyi vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 6 henkilöllä (+0,6 %:lla) ja miesten määrä lisääntyi 6 henkilöllä (+7,2 %:lla). Työllistettyjä työntekijöitä JIK ky:ssä oli vuodenvaihteessa 2017 yhteensä 31 henkilöä (2,8 % koko henkilöstöstä), joista miehiä 21 ja naisia 10. Työllistettyjen henkilöiden määrä lisääntyi vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna kolmella henkilöllä (+10,7 %). Vuodenvaihteessa 2017 koko henkilöstöstä työsuhteessa oli 944 henkilöä (85,7 %) ja virkasuhteessa oli 157 henkilöä (14,3 %). Vakituisesta henkilöstöstä virkasuhteessa oli 125 henkilöä (15,7 %) ja työsuhteessa 672 henkilöä (84,3 %). Virkasuhteessa olevien vakituisten viranhaltijoiden mää- 6

8 rä kasvoi 3 henkilöllä (+2,5 %:lla) ja myös työsuhteessa olevien vakituisten työntekijöiden määrä kasvoi edellisvuodesta 20 henkilöllä (+3,1 %:lla). Vuodenvaihteessa 2017 koko henkilöstöstä kokoaikaisia työntekijöitä oli 84,4 % ja osa-aikaisia työntekijöitä 14,6 %. Vakituisesta henkilöstöstä kokoaikaisia työntekijöitä oli 85,4 % ja osa-aikaisia työntekijöitä 13,2 % Varahenkilöstön käyttö JIK ky:n talousarviossa 2017 yhtenä henkilöstösäästöjen keinona oli sijaismäärärahojen alentaminen ja panostaminen oman varahenkilöstötoiminnan kehittämiseen. Varahenkilöstöä palkattiin vakituisiin työsuhteisiin yhteensä 15 työntekijää, joista noin puolet oli sairaanhoitajia ja puolet lähihoitajia. Varahenkilöstö alkusijoituspaikat tulivat suurimpiin toimintayksiköihin. Tarkoitus oli, että varatyöntekijät siirtyivät akuutin sijaistarpeen mukaisesti yksiköstä toiseen. Esimiehet pystyivät seuraamaan vapaita työvuoroja yhteisestä tiedostosta sekä olemalla yhteyksissä varahenkilöstön esimieheen ja sijoitusyksiköiden esimiehiin. Varahenkilöstön käyttö vaihteli vuoden mittaan, mutta talousarviota 2018 suunniteltaessa syksyllä 2017 oli jo selvää, että on perusteltua esittää varahenkilöstön lisäämistä vuonna 2018 määräaikaisilla toimilla ja myös yksikköihin joissa ei vielä ole varahenkilöstöä Määräaikaisuuden perusteet Alla olevasta kuvasta voi havaita määräaikaisuuden perusteiden huomattavimmat muutokset vuosien 2016 ja 2017 välillä. Yleisimmät syyt määräaikaisuuksille olivat vuonna 2017 ylimääräisen vapaapäivän sijaisuus ja vuosilomasijaisuus. Huomattavimmat vaihtelut vuosien 2016 ja 2017 välillä tapahtuivat ylimääräisen vapaapäivän sijaisten (määrä lisääntyi 37 henkilöä) ja sairauslomasijaisten määrissä (väheni 33 henkilöä). Oheisessa kuvassa määräaikaisuuden perusteena muu -osioon lukeutuvat JIK ky:ssä vuonna 2017 työskennelleet kahdeksan projektityöntekijää, sekä vuorotteluvapaan sijaiset (4 henkilöä) ja opintovapaan sijaiset (2 henkilöä) vuonna

9 Määräaikaisuuden yleisimmät perusteet ja Henkilöstön jakautuminen eri yksiköihin / vastuualueisiin Suurimmat muutokset yksiköiden/vastuualueiden henkilöstöjakaumiin terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden, perhekeskuksen ja asumispalveluiden henkilöstömäärissä. Perhekeskuksen henkilöstömäärä väheni 11 henkilöllä ja asumispalveluiden henkilömäärä väheni 7 henkilöllä. Terveys- ja sairaanhoitopalveluiden henkilöstö kasvoi 16 henkilöllä. Henkilöstö Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Muutos ed. vuoteen* %-osuus henkilöstöstä Hallinto ja talous ,4 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut ,4 % Työterveyspalvelut ,7 % Suun terveydenhuolto ,5 % Ympäristöterveyspalvelut ,2 % Asumispalvelut ,5 % Kotihoito ,3 % Perhekeskus ,4 % Sosiaalipalvelut ,4 % Projektit ja tutkimushankkeet ,7 % Huolto ja varastot ,5 % Yhteensä ,0 % * HUOM! Jaottelussa on tapahtunut pieniä muutoksia ja lisäyksiä vuosien 2016 ja 2017 välillä. 8

10 Henkilöstön jakautuminen eri yksiköihin/vastuualueisiin 6 % 16 % 11 % 1 % 1 % 3 % 26 % Hallinto ja talous Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Työterveyspalvelut Suun terveydenhuolto Ympäristöterveyspalvelut Asumispalvelut Kotihoito 28 % 5 % 1 % 2 % Perhekeskus Sosiaalipalvelut Projektit ja tutkimushankkeet Huolto ja varastot Ikäjakauma Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Lisäksi tiedot tukevat myös ikäjohtamista. (Kuntatyönantajat 2013:17.) JIK ky:n henkilöstön ikärakenne Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus Muutos ed. vuoteen Muutos % ed. vuoteen alle 30-vuotiaat ,1 % ,5 % vuotiaat ,5 % +4 +1,8 % vuotiaat ,6 % +1 +0,4 % vuotiaat ,1 % -6-1,9 % vuotiaat 105 9,5 % -8-7,1 % 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat 13 1,2 % +0 0,0 % Yhteensä ,0 % ,1 % Keski-ikä 43,4-0,3-0,7 % Koko henkilöstön keski-ikä vuodenvaihteessa 2017 oli 43,4 vuotta (vuonna 2016 vastaavassa ajankohdassa koko henkilöstön keski-ikä oli 43,7 vuotta). Vuodenvaihteessa JIK ky:n vakituisten työntekijöiden keski-ikä oli 46,0 vuotta ja määräaikaisten työntekijöiden keski-ikä oli 36,2 vuotta. 9

11 Suurimman ikäryhmän koko henkilöstöstä vuodenvaihteessa 2017 muodostivat vuotiaat työntekijät. Heitä oli 309 henkilöä, eli 28,1 % koko henkilöstöstä. Pienimmän ikäryhmän muodostivat 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät, joita oli 13 henkilöä, eli noin 1,2 % koko henkilöstöstä. Koko henkilöstön ikärakenteen muutos alle 30-v v v v v. 65-v. Muutos Muutos % +10,5 % +1,8 % +0,4 % -1,9 % -7,1 % 0,0 % Koko henkilöstön ikäjakauman kehitys alle 30-v v v v v. 65-v Koko henkilöstön ikäjakaumassa on tapahtunut muutoksia verrattuna vuoteen Huomattavin muutos on ollut alle 30-vuotiaiden työntekijöiden määrän lisääntyminen 21 henkilöllä (+10,5 %) sekä vuotiaiden työntekijöiden määrän väheneminen 8 henkilöllä (-7,1 %). 10

12 Vakituisen henkilöstön ikäjakauma Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Henkilötyövuosi on siis työntekijän palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 eli henkilöstön määrä keskimäärin vuo- 11 alle 30-v v v v v. 65-v Tarkasteluhetkellä vakituisista työntekijöistä suurimman ikäryhmän muodostivat vuotiaat, joita oli yhteensä 265 henkilöä, eli 33,2 % vakituisesta henkilöstöstä. Toiseksi eniten vakituisia henkilöitä oli ikäryhmässä vuotiaat, joita oli 184 henkilöä, eli 23,1 % vakituisesta henkilöstöstä. Vakituisen henkilöstön pienin ikäryhmän muodostivat 65-vuotiaat ja tätä vanhemmat työtekijät, joita oli 3 henkilöä (0,4 %). Vakituisen henkilöstön ikärakenteen muutos alle 30-v v v v v. 65-v. Muutos Muutos % +25,8 % +3,7 % +3,4 % +1,1 % -8,9 % 0,0 % Suurin muutos vakituisen henkilöstön ikäjakaumassa vuoteen 2016 verrattaessa oli alle 30- vuotiaiden määrän kasvu 17 henkilöllä (+25,8 %). Toinen huomattava muutos vakituisten henkilöstön ikäjakaumassa oli vuotiaiden määrän lasku 9 henkilöllä (-8,9 %). 2.3 Henkilötyövuodet

13 den aikana. Teoreettisella henkilötyövuodella taas viitataan lukuun, jossa on mukana myös toteutuneet palkattomat poissaolot. (Kuntatyönantajat 2013:14 15.) Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. -- Osaaikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. -- Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet lasketaan yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. (Kuntatyönantajat 2013:15.) Henkilötyövuodet 2017: koko henkilöstö Koko henkilöstö Muutos ed. vuodesta Muutos % Teoreettiset henkilötyövuodet 1 018,7-14,0-1,4 % Toteutuneet henkilötyövuodet 963,6 +5,0 +0,5 % Henkilötyövuodet 2017: vakituinen ja määräaikainen henkilöstö Teoreettiset henkilötyövuodet Toteutuneet henkilötyövuodet Vakituinen henkilöstö Muutos ed. vuodesta Muutos % Määräaikainen henkilöstö Muutos ed. vuodesta Muutos % 772,0 +21,9 +2,9 % 246,7-36,0-12,7 % 723,6 +35,4 +5,1 % 240,0-30,4-11,3 % Henkilötyövuodet 2017 vastuualueittain lkm %-osuus Muutos ed. vuoteen* Muutos % ed. vuoteen* Ikääntyneiden palvelut 410,4 42,6 % -23,0-5,3 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 272,3 28,3 % +34,1 +14,3 % Sosiaalipalvelut 109,7 11,4 % -1,7-1,5 % Perhekeskus 58,2 6,0 % -6,9-10,6 % Suun terveydenhuolto 45,0 4,7 % +2,0 +4,6 % Hallinto, varastot ja tk-kiinteistöt 39,7 4,1 % +1,6 +4,2 % Työterveyspalvelut 15,6 1,6 % -1,0-5,9 % Ympäristöterveyspalvelut 12,7 1,3 % -0,1-0,9 % Yhteensä 963,6 100,0 % +5,0 +0,5 % *HUOM! Jaottelussa on tapahtunut pieniä muutoksia ja lisäyksiä vuosien 2016 ja 2017 välillä. 12

14 Henkilötyövuodet 2017 Ikääntyneiden palvelut Sosiaalipalvelut Suun terveydenhuolto Työterveyspalvelut Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Perhekeskus Hallinto, varastot ja tk-kiinteistöt Ympäristöterveyspalvelut 5 % 4 % 2 % 1 % 6 % 11 % 43 % 28 % Ostopalvelulääkäreillä kertyi vuonna 2017 yhteensä 2,7 henkilötyövuotta, josta hammaslääkäreiden osuus oli 0,1 henkilötyövuotta ja terveyskeskuslääkärien osuus 2,6 henkilötyövuotta. Ostopalvelulääkäreiden henkilötyövuosien määrä väheni 5,8 henkilötyövuotta verrattuna vuoteen

15 3. Henkilöstön työpanos 3.1 Työajan jakautuminen työpäivinä ja työtunteina Tehty vuosityöaika eli työpanos on täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely, josta on vähennetty lauantait, sunnuntait ja työaikaa vähentävät arkipyhät sekä vuosilomat, palkalliset ja palkattomat poissaolot. Tehtyyn vuosityöaikaan on laskettu mukaan tehdyt yli- ja lisätyöt. (Kuntatyönantajat 2013:16.) JIK ky:n tehty vuosityöaika vuonna 2017 oli ,87 työpäivää (tämä sisältää myös sisäiseen koulutukseen käytetyn työajan). Vuoteen 2016 verrattuna työpanoksen määrä on noussut 173,16 työpäivällä, eli 0,08 %:lla. Yli- ja lisätöitä kertyi vuonna 2017 yhteensä 834,87 päivää. Tehdyt tunnit ja työpäivät työyksiköittäin vuonna 2017 Työyksiköt Tehdyt työpäivät Tehdyt tunnit Palkalliset työpäivät Palkalliset tunnit Lisätyötunnit Ylityötunnit Ikääntyneiden palvelut , , , , , ,75 %-osuus kaikista 41,6 % 41,9 % 41,9 % 42,3 % 64,0 % 72,9 % Terv.- ja sh-palvelut , , , ,91 379,78 936,67 %-osuus kaikista 28,6 % 29,1 % 28,5 % 28,9 % 16,7 % 22,3 % Sosiaalipalvelut , , , ,54 80,52 131,02 %-osuus kaikista 11,8 % 11,5 % 11,5 % 11,3 % 3,5 % 3,1 % Perhekeskus , , , ,17 22,75 1,75 %-osuus kaikista 6,2 % 6,0 % 6,3 % 6,1 % 1,0 % 0,0 % Suun terveydenhuolto , , , ,97 60,59 19,46 %-osuus kaikista 4,8 % 4,6 % 4,8 % 4,6 % 2,7 % 0,5 % Hallinto, varastot ja tkkiinteistöt 8 540, , , ,81 117,44 45,96 %-osuus kaikista 4,0 % 3,9 % 4,0 % 3,9 % 5,2 % 1,1 % Työterveyspalvelut 3 554, , , ,04 25,40 0,00 %-osuus kaikista 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,1 % 0,0 % Ympäristöterveyspalvelut 2 958, , , ,52 133,25 0,00 %-osuus kaikista 1,4 % 1,2 % 1,3 % 1,2 % 5,8 % 0,0 % Yhteensä , , , , , ,61 14

16 Lisä- ja ylityötunnit / vakanssi Ikääntyneiden palvelut Ympäristöterveyspalvelut Terveys- ja sairaanhoitopalvelut Hallinto, varastot ja terveyskeskuskiinteistöt 12,8 12,1 5,6 5,0 Lisätyötunnit ympäristöterveyspalveluissa liittyvät valtion virkatehtävien hoitoon, eli eivät ole varsinaista lisätyötä, sillä eläinlääkintähuollon viranhaltijoilla ei ole työaikaa. Sosiaalipalvelut Suun terveydenhuolto Työterveyspalvelut Perhekeskus 2,6 1,8 1,6 0,4 Vuonna 2017 JIK ky:ssä kertyi yhteensä ,22 tehtyä työtuntia. Tämä on ,97 tuntia (+1,0 %) enemmän kuin vuonna Keskimäärin 7,8 Lisätyötä tehtiin yhteensä 2 278,60 tuntia. Tämä on 628,55 tuntia (-21,6 %) vähemmän kuin vuonna Kaiken kaikkiaan lisätyötuntien osuus kertyneistä työtunneista on 0,1 %. Ylitöitä tehtiin yhteensä 4 191,61 tuntia. Se on 17,05 tuntia (0,4 %) enemmän kuin vuonna Kaiken kaikkiaan ylityötuntien osuus kertyneistä työtunneista on 0,3 %. 3.2 Vaihtuvuus ja palvelussuhteiden päättymisen syyt Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana kunnassa alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) raportoidaan lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. (Kuntatyönantajat 2013:17.) Vakituiset työntekijät Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet ,0 % 5,6 % Päättyneet palvelussuhteet ,5 % 4,8 % Palvelussuhteen päättymisen syyt (vakituiset työntekijät) Vanhuuseläke Täysi työkyvyttömyyseläke Irtisanoutuminen Muu syy Yhteensä Vuonna 2017 vakituisen henkilöstön vaihtuvuus kasvoi, vaikka alkaneita palvelussuhteita oli 5 kappaletta (+ 11,6 %) enemmän kuin vuonna 2016, mutta päättyneitä palvelussuhteita oli 15 kappaletta enemmän (+40,5 %) kuin vuonna Päättyneiden palvelussuhteiden jakauma 15

17 näkyy viereisessä taulukossa. Eläköitymisten määrä seurasi edellisvuosien trendiä, mutta irtisanoutumisten määrä nousi 14 kappaletta (116,7 %) vuoteen 2016 verrattuna. 3.3 Poissaolot Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. (Kuntatyönantajat 2013:18.) Terveysperusteiset poissaolot 2017 Kalenteripäivät % työajasta Euroa % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv ,92 % ,8 % 4 29 poissaolopv ,16 % ,0 % poissaolopv ,43 % ,4 % poissaolopv ,20 % ,2 % poissaolopv ,11 % ,1 % yli 180 poissaolopv. 0 0,00 % - 0,0 % Yhteensä ,82 % ,4 % Keskimäärin / henkilötyövuosi 15,58 Työtapaturmista johtuneet poissaolot 612 0,16 % ,1 % Työtapaturmista johtuneet poissaolot lisääntyivät 423 päivällä (+223,8 %) vuodesta Terveysperusteiset poissaolopäivät kalenteripäivinä Työyksikkönimi Kesto 1-3 pv Kesto 4-29 pv Kesto pv Kesto pv Kesto pv Yhteensä Päiviä/ vakanssi Ikääntyneiden palvelut ,1 Terveys- ja sairaanhoitopalvelut ,5 Sosiaalipalvelut ,9 Perhekeskus ,8 Suun terveydenhuolto ,2 Hallinto varastot ja tkkiinteistöt ,1 Ympäristöterveyspalvelut ,5 Työterveyspalvelut ,1 Yhteensä ,1 16

18 Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset 2017 Työyksikkönimi Kesto 1-3 pv Kesto 4-29 pv Kesto pv Kesto pv Kesto pv Kustannukset yhteensä % kustannuksista Ikääntyneiden palvelut Terveys- ja sairaanhoitopalvelut ,7 % ,6 % Sosiaalipalvelut ,5 % Suun terveydenhuolto ,7 % Perhekeskus ,7 % Hallinto ja huolto Työterveyspalvelut Ympäristöterveyspalvelut ,3 % ,5 % ,1 % Yhteensä ,0 % Kuten taulukoista käy ilmi, suurin osa terveysperusteisista poissaoloista ja niiden kustannuksista kertyy alle kuukauden mittaisista poissaoloista. Myös suurin osa (73,3 %) työtapaturmista johtuvista poissaoloista kesti 1-29 päivää. Yli 180 päivän terveysperusteisia poissaoloja ei ole yhtään, mikä johtuu raportoinnista. Poissaolot haetaan pääsääntöisesti aina lyhyempinä kuin 180 päivän mittaisina. Raportointiohjelma ei tunnista tästä syystä yli 180 päivän yhtäjaksoisia poissaoloja. Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset ovat yhteensä lisääntyneet vuoteen 2016 verrattuna ,39 euroa (+8,3 %). Lyhyiden, 1-3 päivää kestävien poissaolojen kustannukset kasvoivat 4,8 % päivää kestävien terveysperusteisten poissaolojen kustannukset nousivat noin 22,1 % vuoteen 2016 verrattuna päivää kestävien terveysperusteisten poissaolojen kustannukset laskivat 3,5 %. Myös päivää kestävien terveysperusteisten poissaolojen kustannukset taas laskivat 18,8 % ja myös päivää kestävien terveysperusteisten poissaolojen kustannukset laskivat 57,2 % vuoteen 2016 verrattuna. 17

19 3.3.2 Sairauspoissaolot Vuonna 2017 sairauspoissaoloja oli yhteensä kalenteripäivää. Vuoteen 2016 verrattuna sairauspoissaolojen määrä vähentyi 955 kalenteripäivällä (-6,2 %). Sairauspoissaolojen keskiarvo oli 13,2 kalenteripäivää henkilöä kohti. Tämä on 1,02 päivää vähemmän kuin vuonna Sairauspoissaoloja kertyi yhtä toteutunutta henkilötyövuotta kohden 15,09. Sairauspoissaolojen kehitys kalenteripäivinä v Kalenteripäiviä Muutos Vakituisessa palvelussuhteessa olevilla henkilöillä sairauspoissaoloja oli kalenteripäivää. Tämä on 82,3 % kaikista sairauspoissaoloista. Vakituisten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 261 poissaololla (+2,2 %) vuoteen 2016 verrattuna. Sairauspoissaoloja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilla henkilöillä oli vuonna 2017 yhteensä kalenteripäivää. Tämä on 17,7 % kaikista sairauspoissaoloista. Määräaikaisten työntekijöiden sairauspoissaolot ovat vähentyneet poissaololla (-32,1 %) verrattuna vuoteen Keskiarvon mukaan laskettuna yhdellä vakituisella työntekijällä oli 14,97 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. Yhdellä määräaikaisella työntekijällä oli taas 8,48 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. Vuoteen 2016 verrattaessa vakituisten työntekijöiden sairauspoissaolot kalenteripäivinä henkilöä kohden laskettuna ovat lisääntyneet vain 0,15 kalenteripäivää (0,97 %), kun taas määräaikaisten sairauspoissaolot kalenteripäivinä ja henkilöä kohden laskettuna ovat vähentyneet 3,56 päivällä (29,6 %). Pitkäaikaisterveeksi lasketaan henkilö, jolla ei ole yhtään sairauspoissaoloa tilinpäätösvuonna. Vakituisesta henkilöstöstä pitkäaikaisterveitä oli 240 henkilöä (30,1 %) vuonna Pitkäaikaisterveiden määrä lisääntyi 21 henkilöllä eli 9,5 %:lla vuoteen 2016 verrattaessa. 18

20 Vuonna 2017 sairauspoissaolojen kustannukset JIK ky:lle olivat euroa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu sairauspoissaolojen kustannusten kehittymistä vuodesta Sairauspoissaolojen kustannukset euroa Työtapaturmat Vuonna 2016 voimaan tullut Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) yhdistää kolme entistä lakia: tapaturmavakuutuslaki, ammattitautilaki ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annettu laki. Lakiin on yhtenäisemmin ja tarkemmin määritetty työsopimuslain mukainen työsuhteen käsite, jonka perusteella työtapaturma-vakuutuksen piiriin kuuluvat henkilöt määritellään. Työnantajan on otettava työtapaturmavakuutus, jos kaikki työnantajan kalenterivuoden aikana teettämästään työstä maksamat tai maksettavaksi sovitut palkat ylittävät euroa (aiemmin yli 12 teetettyä työpäivää vuodessa). Työnantajan on ilmoitettava sattuneesta työtapaturmasta tai ammattitautiepäilystä 10 arkipäivän kuluessa saatuaan tiedon tapahtuneesta. Korvauksiin ei tule merkittäviä uudistuksia, vaan uudet säännökset vastaavat pääosin aiempaa tapaturmavakuutuslakia. Tapaturmien lukumäärä lisääntyi huomattavasti (+53) vuoteen 2016 verrattuna. Erityisesti työpaikalla sattuneet tapaturmat lisääntyivät vuonna 2017 (+41). Korvattuja työtapaturmia oli yhteensä 65 kappaletta. 19

21 Työtapaturmat olosuhteiden mukaan (kpl) Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Muutos ed. vuodesta Työssä / työpaikalla Työmatkalla Työn ulkopuolella Ammattitauti Yhteensä Suurin osa työtapaturmista oli kaatumisen ja liukastumisen aiheuttamia; 37 tapausta. Alla olevaan kuvioon on koottu työpaikalla tapahtuneet tapaturmat luokitellun poikkeaman mukaan. Työpaikalla tapahtuneet tapaturmat poikkeaman mukaan Äkillinen fyysinen kuormittuminen (nostaessa, työntäessä) 20 kpl Putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen 19 kpl Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itsensä kolhiminen 14 kpl Muut (esim. roiske-tapaturmat) 3 kpl Ei tietoa 2 kpl Väkivalta (ihmisen tai eläimen aiheuttama), järkyttävä tilanne 8 kpl Laitteen tai työkalun hallinnan menettäminen 3 kpl Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukastuminen, törmääminen 3 kpl 4 % 4 % 3 % 11 % 4 % 20 % 28 % 26 % Työtapaturmien poissaoloista aiheutui JIK ky:lle yhteensä euron kustannukset (vuonna 2016 kustannukset olivat euroa). Vakuutusyhtiö IF maksoi tapaturmakorvauksia yhteensä euroa, vuonna 2016 tapaturmakorvaukset olivat euroa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu vakuutusyhtiö IF:in korvaamien työtapaturmien korvauspäivien kehitys vuodesta 2012 vuoteen Työtapaturmien korvauspäivien lukumäärä lisääntyi 127 päivällä (+57,2 %). 20

22 Työtapaturmien korvauspäivien lukumäärät (IF) Korvauspäivät Työmatkatapaturmat Yhteensä HaiPro työturvallisuus ja tietoturvailmoitukset HaiPro on sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä. HaiProjärjestelmään ilmoitetaan sekä läheltä piti -tapahtumia että haittatapahtumia. HaiPro-järjestelmään ilmoitetaan henkilöstön turvallisuutta vaarantavat tapahtumat, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa haittaa henkilöstölle. Näin pyritään ennakoivaan turvallisuuden parantamiseen. Ohjeena on tehdä ilmoitus aina kun ilmoittaja kokee, että johonkin asiaan puuttumalla voidaan toiminnasta saada turvallisempaa. Jos samasta tapahtumasta aiheutui vaaraa tai haittaa potilaalle, täytetään myös potilasturvallisuusilmoitus. HaiPro-raportointijärjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yksiköiden sisäisessä käytössä. Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. HaiPro-ilmoitusten nimetty käsittelijä työyksikössä määrittelee ja arvioi tapahtuman riskin. Työturvallisuusilmoitukset jaotellaan tilanteen ja riskin vakavuuden mukaan riskiluokkiin, joita on yhteensä viisi. Merkityksettömällä riskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa riski on niin pieni, ettei toimenpiteitä tarvita. Vähäisen riskin tapahtumassa toimenpiteitä ei välttämättä tarvita, mutta tilannetta aletaan seurata, jotta riski pysyy hallinnassa. Jos riski on kohtalainen, on ryhdyttävä toimenpiteisiin riskin pienentämiseksi. Merkittävän riskin tilanteessa toimenpiteet tulee aloittaa nopeasti, jotta riskialtis toiminta saadaan loppumaan. Vakavan riskin poistaminen taas tulee aloittaa välittömästi. Riskialtis toiminta tulee keskeyttää heti eikä sitä saa aloittaa, ennen kuin riski on poistettu. Vuodelta 2017 kolme työturvallisuusilmoitusta oli määritelty merkittäviksi riskeiksi. Vuonna 2017 sekä myös vuonna 2016 suurin osa työturvallisuusilmoituksista kohdistui riskiluokkiin Vähäinen riski ja Kohtalainen riski. 21

23 Vuonna 2017 työturvallisuuteen liittyviä ilmoituksia oli yhteensä 260. Vuoteen 2016 verrattuna HaiPro-ilmoitukset koskien työturvallisuutta lisääntyivät 30 ilmoituksella (+13,0 %). HaiProtyöturvallisuusilmoitusten käsittelyprosentti pysyi samana kuin vuonna 2016, eli 70 prosentissa. Tietoturvallisuuteen liittyviä ilmoituksia oli vuonna kappaletta. Ne vähenivät vuoteen 2016 verrattuna 3 ilmoituksella eli 50 %:lla. Tietoturvallisuusilmoitukset liittyivät vuonna 2017 tietojen salassapidon vaarantumiseen ja ohjelmisto-, laitteisto- tai muuhun toimintahäiriöön. 22

24 4. Henkilöstökustannukset 4.1 Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. (Kuntatyönantajat 2013:21.) Työvoimakustannukset 2017 Euroa Muutos % ed. vuoteen v Palkat yhteensä ,00-2,3 % ,10 Palkat ilman sosiaalitoimea (jonka osuus ,14 ) Kaikista palkoista: ,86-2,8 % ,87 Vuosiloma-ajan palkat ,77-2,6 % ,21 Terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto (kelakorvaukset vähennetty) Perhevapaiden palkat, netto (kelakorvaukset vähennetty) Muut lakisääteisten / sopimusperusteisten poissaolojen palkat 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 3. Muut ,30 +18,0 % , ,94-66,8 % , ,40 +41,0 % , ,84-6,5 % ,43 Vuokratyövoiman kustannukset ,59-42,4 % ,33 4. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyspalvelut (kelakorvauksia ei vähennetty) Koulutus ja muu kehittäminen (ei sis. palkkoja) ,66 +3,4 % , ,07-6,2 % ,45 Muut yhteensä, joista: ,05 +3,5 % ,80 Suojavaatteet ,17 +3,3 % ,02 TYHY- ja virkistystoiminta ,88 +4,4 % ,78 Vuonna 2017 työterveyspalveluiden kustannukset olivat yhteensä ,66 euroa. Seinäjoen työterveyspalveluita käyttäneiden osuus oli 5 345,66 euroa. 23

25 Seuraavasta taulukosto ilmenee poissaoloista aiheutuvien palkkakustannusten osuus kaikista palkkakustannuksista. Poissaolojen osuus palkkakustannuksista 2017 Euroa % palkkakustannuksista Euroa v Kaikki palkkakustannukset ,00 100,0 % ,10 sisältää rahana korvatut lisä- ja ylityöt ,37 0,4 % ,80 Poissaolokustannuksia: Vuosilomat ja muut lomat ,77 9,6 % ,21 Terveysperusteiset poissaolot (brutto) ,50 3,4 % ,11 Perhevapaat (brutto) ,74 0,9 % ,45 Koulutus (vain ulkoinen, vain palkat) ,93 0,4 % ,20 Muut palkalliset poissaolot ,40 0,2 % ,87 Vapaana annetut työaikakorvaukset ,99 0,2 % ,58 Tehdystä työstä (ml. lisä- ja ylityöt) maksettu palkka ,67 85,2 % ,68 Poissaolokustannukset olivat vuonna 2017 yhteensä ,33 euroa. Yllä olevassa taulukossa terveysperusteisten poissaolojen ja perhevapaiden palkkakustannukset on esitetty bruttona; niistä ei ole vähennetty kelakorvauksia. Palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaaliturvan kuluja Koulutuskustannukset Koulutuskustannukset vuonna 2017 euroa Ulkoisen koulutuksen palkkakustannukset, josta: ,93 Ulkoisen koulutuksen sivukulut ,44 Koulutus ja muu kehittäminen sekä sisäinen että ulkoinen (ei sisällä palkkoja), josta: ,07 Koulutusmatkakorvaukset ,79 Koulutuskurssimaksut ,59 Koulutusmajoitus- ja ravitsemus ,69 24

26 Vuonna 2017 ulkoisen koulutuksen palkkakustannukset sekä sisäisen ja ulkoisen koulutuksen järjestämisen kustannukset olivat yhteensä ,00 euroa. Verrattuna vuoteen 2016 koulutuskustannukset vähentyivät noin euroa, eli 2,8 prosenttia. 4.2 Palkkaus ja palkitseminen JIK ky:n palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä on päivitetty alkaen. JIK ky:ssä noudatetaan seuraavia palkitsemisen periaatteita: palkitsemisella tuetaan kuntayhtymän strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä edistetään arvojen mukaista toimintaa palkitseminen on oikeudenmukaista ja kannustaa tulokselliseen toimintaan henkilöstöä kannustetaan jatkuvaan ammattitaidon ja toimintatapojen kehittämiseen palkitseminen kohdistuu eri-ikäisiin työntekijöihin palkitsemisella tuetaan henkilöstön henkistä ja fyysistä hyvinvointia palkitsemisessa kiinnitetään huomiota myös aineettomaan palkitsemiseen palkitsemisjärjestelmän toimivuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Palkitseminen jaetaan aineelliseen ja aineettomaan palkitsemiseen. Aineellisella palkitsemisella tarkoitetaan suoraan rahana maksettavia palkkioita sekä epäsuoria, rahaksi miellettäviä palkkioita. Aineettomalla palkitsemisella tarkoitetaan ei-materiaalista palkitsemista, kuten työaikajoustoja, mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiseen, palautetta, kiitosta ja kannustamista. Tehokkainta palkitsemista on toisiaan täydentävien aineellisten ja aineettoman palkitsemisen yhdistäminen. Koko vuonna maksettiin muita säännöllisen työajan lisiä kaikkien sopimusalojen osalta euroa sekä lisä- ja ylityökorvauksia kaikkien sopimusalojen osalta ,37 euroa. Henkilökohtaisten lisien saajia oli 433 henkilöä Heitä oli 98 henkilöä enemmän kuin Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen sisältyy kertapalkkio. JIK ky:n palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmän mukaan ryhmälle tai viranhaltijalle/työntekijälle voidaan myöntää kertapalkkio silloin, kun työnantaja haluaa palkita henkilöstöään jälkikäteen hyvästä tuloksesta. Vuonna 2017 myönnettiin viidelle työyksikölle 1000 euron kertapalkkio, eli palkkioita maksettiin vuonna Edellisvuoteen verrattuna kertapalkkioiden määrä väheni euroa. Yhdeksälle työntekijälle myönnettiin koulutuslisää, joka on 40 euroa kuukaudessa. 25

27 Alla olevassa taulukossa on esitetty JIK ky:n kokoaikatyötä tekevien joulukuun keskiansiot sopimusaloittain. KOKOAIKATYÖTÄ TEKEVÄT KVTES Lääkärisopimus Teknisten sopimus Tehtäväkohtainen palkka 2 262, , ,82 Palveluaikaan sidotut lisät 120,87 187,98 180,87 Henkilökohtainen lisä 26,86 147,00 165,85 Varsinaisen palkan keskiansio euroa/kk 2 410, , ,53 Muutos % ed.vuoteen +0,04 % -1,4 % -7,4 % Miesten keskiansio e/kk 2 436, ,98 Naisten keskiansio e/kk 2 403, , Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset Kilpailukykysopimuksen mukainen kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES 2017 astui voimaan 1. helmikuuta 2017, ja sopimuskausi päättyi Sopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalalla työmarkkinakeskusjärjestöjen ns. kilpailukykysopimus. Sopimuskaudella ei korotettu palkkoja. Kilpailukykysopimus alentaa kunnallisten työnantajien työvoimakustannuksia, mutta vaikutukset kuntatalouteen ovat lyhyellä aikavälillä kiristäviä, sillä sopimuksen mukaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun alennus rahoitetaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä. KVTES:n työaikaa koskevia määräyksiä muutettiin siten, että säännöllistä työaikaa on pidennetty, joten tehtäväkohtainen palkka ei ole tästä syystä muuttunut. Työaika pitenee Kilpailukykysopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tuntia vuodessa ansiotasoa muuttamatta. Työaikoja koskevat sopimusmuutokset tulivat voimaan lukien. KVTES:n työaikaluvun yleistyöaikaa, toimistotyöaikaa, jaksotyöaikaa sekä ns. 37 tunnin työaikaa (KVTES 10 :n mukainen työaika) koskeva kilpailukykysopimuksen mukainen ratkaisu on toteutettu pidentämällä säännöllistä työaikaa 30 minuuttia viikossa. Työaikamuutoksen yhteydessä myös arkipyhälyhennyksen pituutta ja ylityörajoja on kunkin työaikamuodon kohdalla muutettu. 26

28 Lomarahojen vähentämisestä tehtiin erillinen virka- ja työehtosopimus, jota noudatetaan lomarahan määräytymisessä kaikilla sopimusaloilla vuoteen 2019 asti. Kilpailukykysopimuksessa sovitusta lomarahojen vähentämisestä 30 prosentilla nykyisestä tasosta lomanmääräytymisvuosien , ja osalta on sovittu erillisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Sen mukaan lomaraha maksetaan 30 prosentilla alennettuna välisellä ajanjaksolla. Lähde: Kuntatyönantajat (2017) 27

29 5. Eläköityminen 5.1 Vanhuuseläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa kyetään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. -- Eläköityminen raportoidaan vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä ja näiden keski-ikänä. Näiden kehitystä seurataan pitkällä aikavälillä. (Kuntatyönantajat 2013:19.) Vanhuus- ja osa-aikaeläkkeet 2017 Yhteensä Keski-ikä Kunta-alan k.a. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 22 63,7 ** Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 2 * ** *Ei julkaista liian pienen otoksen takia **Kuntatyönantajat eivät ole ilmoittaneet lukua maaliskuuhun -18 mennessä Vuonna 2017 JIK ky:ssä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskimääräinen ikä pysyi samana kuin vuonna Eläkeuudistuksessa osa-aikaeläke poistui ja viimeiset uudet osa-aikaeläkkeet alkoivat tammikuussa Vanhuuseläkkeelle siirtyneet vuosina Taulukossa on esitetty JIK ky:stä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden lukumäärät vuosina Työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos työkyky on pysyvästi heikentynyt vähintään vuoden ajan, eivätkä asianmukaiset hoidot, kuntoutuksen toimenpiteet tai työtehtävien uudelleenjärjestelyt riitä palauttamaan sitä. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös määräaikaisena, jolloin siitä käytetään nimitystä kuntoutustuki. Kuntoutustuki myönnetään, jos arvioidaan, että työkyky voidaan palauttaa hoidon tai kuntoutuksen avulla. Työkyvyttömyyseläkehakemusta tutkittaessa selvitetään edellytykset ammatilliseen kuntoutukseen, joka on aina ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. (Keva 2018a.) Osatyökyvyttömyyseläkkeen tarkoituksena on tukea työssä jatkamista aiempaa kevyemmällä työmäärällä, jos työkyky on heikentynyt sairauden johdosta. -- Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös määräaikaisena osakuntoutustukena. (Keva 2018b.) 28

30 Työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle siirtyneet 2017 Lukumäärä % koko henkilöstöstä Yhteensä eläkkeelle ja kuntoutustuelle siirtyneet, joista: ,2 % 1,7 % Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 4 3 0,4 % 0,3 % Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (sis. osakuntoutustuelle siirtyneet) ,4 % 1,2 % Täydelle kuntoutustuelle siirtyneet 0 2 0,0 % 0,2 % Ammatilliseen kuntoutukseen siirtyneet (5) 0 0,5 % 0,0 % Keski-ikä 59,38 Kunta-alan keski-ikä 2017 ** ** Kuntatyönantajat eivät ole ilmoittaneet lukua maaliskuuhun -18 mennessä. Vuonna 2017 ammatillista kuntoutusta myönnettiin 5 työntekijälle, joista kaikki olivat työkokeilussa ja työllistyivät sen jälkeen uusiin tehtäviin. Vuonna 2017 siirryttiin työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle noin kolme vuotta vanhempana kuin vuonna Eläkemaksut Kunnallinen eläkemaksu (KuEL-maksu) koostuu palkkaperusteisesta ja varhaiseläkemenoperusteisesta (Varhe) maksusta. Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksavat työnantajat työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Kertymä on 21,95 prosenttia, mikä on 1,26 prosenttiyksikköä alhaisempi taso kuin vuonna Jäsenyhteisön todellinen työnantajamaksu poikkeaa kuitenkin yleensä keskimääräisestä maksusta. Työnantajan palkkaperusteinen maksu on ,05 % työntekijöiden KuEL-palkkojen kokonais-määrästä (17,10 % vuonna 2016). Tämä luku ei sisällä palkansaajan osuutta. Työnantajan palkka-perusteinen maksuprosentti on kaikille jäsenyhteisöille sama. (Punakallio 2016a & 2016b.) Työnantaja voi pyrkiä pienentämään varhaiseläkkeistä aiheutuvia maksuja tukemalla työntekijöidensä työssä jatkamista ja tarjoamalla vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Työkyvyttömyyseläkkeestä koituva varhe-maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin. (Keva 2017.) 29

31 Palkkaperusteinen eläkemaksu oli v yhteensä noin euroa (17,1 % työntekijöiden KuEL- palkoista). Varhaiseläkemenoperusteinen eli varhe-maksu oli ,31 euroa JIK ky:ssä vuonna Varhe-maksut Vuosi Varhe-maksu , ,00 %-osuus palkkakustannuksista ,00 0,25 % ,00 0,39 % ,00 0,56 % ,31 0,65 % Vuonna 2009 ja sen jälkeen alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhemaksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Näin ollen maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Suurten työnantajien (palkkasumma yli euroa) varhe-maksu muodostuu kokonaan eläkemenoperusteisesti. Varhe-maksu perustuu niihin eläkemenoihin, jotka aiheutuvat alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä ja kuntoutustuista. JIK ky:n jäsenkuntien vastuu JIK ky:ään siirtyneiden henkilöiden varhe-maksuista päättyi Tämän vuoksi yllä olevassa taulukossa puuttuu vuosilta prosenttiosuudet palkkakustannuksista. 5.4 Eläköitymisennuste Ammattiluokittain laaditussa ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen kumulatiivisesti suurimmissa ammattiryhmissä ja ammattinimikkeissä. Taulukko perustuu Tilastokeskuksen Kansalliseen Ammattiluokitus 2010 eli AML 10 järjestelmään. Ennuste perustuu vuoden 2016 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2018 alun organisaatiotilanteeseen. Eläköitymisennuste on Kevan laatima raportti. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osakyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. 30

32 Eläköitymisennuste vuosille Ammattiryhmät ja -nimikkeet Vakuutetut Henkilöä eläkkeelle % eläkkeelle/ vakuutettu Lähihoitajat ja perushoitajat ,0 % Laitoshuoltajat, hoivatyöntekijät ja hoitoapulaiset ,5 % Sairaanhoitajat ,5 % Kodinhoitajat ja kotiavustajat ,0 % Terveydenhoitajat ja työterveyshoitajat ,3 % Osastonhoitajat ,8 % Hammashoitajat ,8 % Ohjaajat ,8 % Sosiaalityöntekijät ,4 % Hammaslääkärit ,8 % Perhetyöntekijät ja avopalveluohjaajat ,8 % Terveyskeskus- ja työterveyslääkärit ,7 % Palvelusihteerit, toimistosihteerit ja vastaanottosihteerit ,7 % Fysioterapeutit ,0 % Muut ammattiryhmät ,0 % Yhteensä ,5 % 31

33 6. Henkilöstön hyvinvointi ja yhteistoiminta Työhyvinvoinnin johtaminen ja työurien pidentäminen ovat tulevaisuudessa henkilöstöjohtamisen tärkeimpiä osa-alueita. Strategisessa hyvinvoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, mikä osa hyvinvoinnista on todella yhteydessä organisaation perustehtävään ja tuloksellisuuteen.. HRammattilaiset, työsuojelutoiminta, työterveyshuolto ja esimiehet johtavat työhyvinvointia yhteistyössä. Onnistunut työhyvinvoinnin johtaminen näkyy esimerkiksi vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyystapauksina. Työhyvinvoinnin edistäminen ja mielekäs työ ovat kilpailuvaltteja myös henkilöstön saatavuuden ja työnantajamaineen hallinnassa. Työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa monin keinoin esimerkiksi kehittämällä työprosessien sujuvuutta, työn sisältöjä ja esimiestyötä. (Kuntatyönantajat 2013:4.) JIK ky:n johtokunnan keväällä 2015 hyväksymän henkilöstöstrategian mukaiset kriittiset menestystekijät ovat ennakoiva ja tuloksellinen rekrytointi, osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö ja laadukas henkilöstöjohtaminen ja työyhteisötaidot. 6.1 Henkilöstön rekrytointi Henkilöstön rekrytointia on tehty ammattiryhmittäinen aktiivisesti. Hoitohenkilöstön osalta Laura rekrytointijärjestelmän kautta on haettu henkilöstöä sekä määräaikaisiin että vakituisiin työsuhteisiin. Hoitajien rekrytointia on tehty myös rekry -messuilla. Lääkärien osalta rekrytointia on tehty esittelemällä JIK ky:ää lääkäripäivillä ja lääketieteen opiskelijoille järjestetyissä tilaisuuksissa. Uuden henkilöstön perehdyttämiseen kiinnitettiin huomiota. Matala organisaatio yhdessä avoimen toimintakulttuurin kanssa mahdollisti asioiden joustavan hoitamisen. JIK ky:n eri työyksiköissä oli ohjattavana toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoita. Harjoitteluiden aikana kerrottiin sekä JIK ky:n sijaisuuksista, sijaispankista että opiskelijaohjauksen laatukyselystä (CLES). 6.2 Henkilöstön kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. (Kuntatyönantajat 2013:17.) 32

34 Työttömyysvakuutusrahasto voi maksaa työnantajalle koulutuskorvausta tietyin ehdoin. Koulutuskorvausta voi saada enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohti vuodessa. Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto kalenterivuonna on vähintään kuusi tuntia. Koulutuksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään yhden tunnin. Eli yksi koulutuspäivä vastaa 6 tunnin koulutusta. Tämä lakimuutos on tullut voimaan alkaen. (Laki koulutuksen korvaamisesta 1140/2013.) Henkilöstön osaamista kehitettiin ammatillisella henkilöstökoulutuksella, joka pääosin oli lakisääteistä täydennyskoulutusta. Lisäksi järjestettiin mm. johtamis- ja esimieskoulutusta. Muuta osaamisen kehittämistä toteutettiin työnohjauksella (191 hlöä), työnkierrolla (37 hlöä) ja perehdytyksellä perehdyttämisohjelman mukaisesti. Vuonna 2017 JIK ky:ssä oli yhteensä 3 356,4 koulutuspäivää työpäivinä mitattuna, eli noin 9,2 henkilötyövuotta. Yhtä vakituista henkilöä kohden koulutuspäiviä oli keskimäärin 4,2 koulutuspäivää. Alla olevassa taulukossa on eritelty sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen osallistujat. Sama henkilö on voinut siis osallistua sekä sisäiseen että ulkoiseen koulutukseen vuoden 2017 aikana. JIK ky:n koko henkilöstöstä yhteensä 907 henkilöä osallistui ammatilliseen koulutukseen. Näihin lukuihin ei ole huomioitu työntekijän omaehtoisia koulutuksia. Ammatillinen henkilöstökoulutus vuonna 2017 Tunteja Muutos % ed. vuoteen Työpäiviä Osallistujia Sisäinen koulutus ,3 +6,1 % 2 152,3 950 Ulkoinen koulutus 9 331,8 +10,9 % 1 204,1 469 Yhteensä ,1 +7,8 % 3 356, Kuten seuraavasta taulukosto ilmenee, prosentuaalisesti eniten koulutusta saatiin Terveys- ja sairaanhoitopalveluissa sekä Ikääntyneiden palveluissa. Vuonna 2017 vakansseittain tarkasteltuna eniten koulutuspäiviä kertyi perhekeskuksen työntekijöille (7,3 pv/vakanssi), kun keskimäärin koulutuspäiviä kertyi 4 kappaletta vakanssia kohden. 33