JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 2016

Transkriptio

1 JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Henkilöstöraportti 2016 Käsittely: JIK ky Johtokunta JIK ky Yhtymäkokous

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Henkilöstöresurssit Vakanssit Henkilöstön määrä ja rakenne Varahenkilöstön käyttö Määräaikaisuuden perusteet Henkilöstön jakautuminen eri yksiköihin / vastuualueisiin Ikäjakauma Henkilötyövuodet Henkilöstön työpanos Työajan jakautuminen työpäivinä ja työtunteina Vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt Poissaolot Terveysperusteiset poissaolot Sairauspoissaolot Työtapaturmat HaiPro työturvallisuus ja tietoturvallisuusilmoitukset Henkilöstökustannukset Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Koulutuskustannukset Palkkaus ja palkitseminen Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset Eläköityminen Vanhuuseläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle siirtyneet Eläkemaksut Eläköitymisennuste Henkilöstön hyvinvointi ja yhteistoiminta Henkilöstön rekrytointi Henkilöstön osaamisen kehittäminen LOVe-tentit Sisäinen liikkuvuus Laadukas henkilöstöjohtaminen ja työyhteisötaidot Kehityskeskustelut Välittävä työyhteisö neuvottelut Yhteistoimintaryhmä Työsuojelutoimikunta Keskeiset tunnusluvut

3 1. Johdanto Henkilöstöraportti 2016 antaa kokonaiskuvan henkilöstövoimavarojen nykytilasta ja kehityssuunnasta JIK ky:n kahdeksannelta toimintavuodelta. Vuosi 2016 oli taloudellisesta näkökulmasta JIK ky:n haastavin vuosi ja sillä oli vaikutuksensa myös henkilöstöön. Tilaajalautakunta päätti jäsenkuntien kannanottoihin perustuen esittää JIK ky:lle, että talousarvio valmistellaan 0 %:n kasvulla. Vuoden 2016 talousarvion säästötavoite oli noin 1,4 miljoonaa euroa, joka kohdistui valtaosin henkilöstömenoihin. Keinoina säästöjen saavuttamiseksi olivat vahva suositus talkoovapaiden pitämiseen, kumppanuusyksikkötoiminnan ja sisäisen liikkuvuuden tehostamiseen, jossa määräaikaisen varahenkilöstön palkkaaminen oli keskeisin toimenpide sekä lisä- ja ylitöiden välttäminen. Myös koulutusmäärärahoja pienennettiin noin eurolla. Varahenkilöstön toiminta osoittautui toimivaksi ja vuodelle 2017 osa määräaikaisesta varahenkilöstöstä vakinaistettiin. Lisä- ja ylitöiden määrä väheni osittain säästötavoitteiden mukaisesti. Tiukasta talouslinjasta ja henkilöstöpolitiikasta huolimatta terveysperustaisten poissaolojen määrä ei kasvanut. Työtapaturmien määrä väheni selkeästi ja myös sairauspoissaolopäivien lukumäärä väheni kokonaisuutena, vaikka työntekijää kohden laskettuna tulikin pieni nousu. Koulutuspäivien määrä pysyi lähes edellisen vuoden lukemissa. Toinen henkilöstön kanssa yhdessä käsitelty asia vuonna 2016 oli Kuntien eläkevakuutuksen organisoima työhyvinvointikysely, jonka tulokset saatiin loppuvuodesta Vuoden 2016 aikana kyselyn tuloksia käsiteltiin työyksikkö- ja esimiestasolla ja valmisteltiin työhyvinvointiohjelmaa. Työhyvinvointiohjelmassa määritellään ne strategiset painopistealueet ja toimenpiteet, joihin ensisijaisesti kiinnitetään huomiota pyrittäessä ylläpitämään ja kehittämään henkilöstön työhyvinvointia. Raportti on laadittu KT:n keväällä 2013 julkaiseman kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksen mukaisesti. Suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Suosituksessa esitetään valtakunnallisesti samalla tavalla kerättävät ja seurattavat henkilöstövoimavaroja kuvaavat määrälliset tunnusluvut. Näiden tunnuslukujen yhdenmukainen kerääminen mahdollistaa kuntien välisen vertailun ja antaa aikaisempaa monipuolisempaa tietoa JIK ky:n henkilöstöstä. Suosituksen mukaisesti tiedot on ilmoitettu poikkileikkaustilanteen mukaan tai koko kalenterivuodelta. Määrällisen tiedon lisäksi henkilöstöraportti sisältää kuvauksen vuoden 2016 aikana tehdystä henkilöstötyöstä, jota on tehty johtokunnan hyväksymän henkilöstöstrategian viitoittamana. Raportin kursiivilla kirjoitetut kohdat ovat suoria lainauksia henkilöstöraporttisuosituksesta. 3

4 2. Henkilöstöresurssit 2.1. Vakanssit Vuonna 2016 JIK ky:n virka- ja työsuhdepohja (vakinaisten vakanssien määrä) oli yhteensä 809,03. Vuoteen 2015 verrattuna vakituisten virkojen ja työsuhteisten tehtävien määrä kasvoi 1,43 vakanssilla (0,18 %). Kaikista vakansseista oli virkoja 136 ja työsuhteita 673,03. Vakanssit lkm. % vakansseista Ikääntyneiden palvelut 350,54 43,3 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut ja ,8 % suun terveydenhuolto Sosiaalipalvelut 78,99 9,8 % Perhekeskus 64 7,9 % Hallinto 31,5 3,9 % Työterveyspalvelut 16 1,9 % Ympäristöterveyspalvelut 11 1,4 % Yhteensä 809, % 2% 1 % Vakanssit vuonna % 4 % Ikääntyneiden palvelut 43 % 10 % 43 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut ja suun terveydenhuolto 32 % Sosiaalipalvelut 10 % Perhekeskus 8 % Hallinto 4 % 32 % Työterveyspalvelut 2 % Ympäristöterveyspalvelut 1 % 4

5 Suurimmat ammattiryhmät vakansseissa Lähihoitaja Sairaanhoitaja 102,50 115,63 Perushoitaja 75 81,55 Laitoshuoltaja 37 36,50 Terveydenhoitaja 35,50 43 Kodinhoitaja Hammashoitaja Terveyskeskuslääkäri Osastonhoitaja Toimistosihteeri 19,50 19,50 Terveyskeskushammaslääkäri Fysioterapeutti 14,30 14,30 Sosiaalityöntekijä Seuraavassa taulukossa on kuvattu lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien palvelussuhteet ja vakanssit poikkileikkaustilanteen mukaisesti. Viimeisessä sarakkeessa on kerrottu ns. ostopalvelulääkärien lukumäärä Lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien palvelussuhteet ja vakanssit Palvelussuhteessa Vakituiset Määräaikaiset Kokoaikaiset Vakanssit tömät Täyttämät- Osaaikaisevirkaa Sivu- Ostopalvelut vakanssit Lääkärit Hammaslääkärit Eläinlääkärit

6 2.2. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä kattaa kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Perhe- ja omaishoitajat ja poliittiset luottamushenkilöt jäävät raportoinnin ulkopuolelle, koska eivät ole palvelussuhteessa kuntaan. Henkilöä ei ilmoiteta määräaikaiseksi, jos hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde samassa kuntaorganisaatiossa. Vuoden 2016 lopussa JIK ky:n kokonaishenkilöstömäärä oli 1089 henkilöä. Henkilöstömäärä kattaa JIK-kuntayhtymään palvelussuhteessa olleen henkilöstön. Kokonaishenkilöstömäärä oli vuoden 2015 vastaavaan ajankohtaan verrattuna vähentynyt kahdellakymmenellä henkilöllä eli 1,80 prosenttia. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos ed. vuodesta Muutos % ed. vuodesta Vakituiset ,56 % Määräaikaiset ,45 % Yhteensä ,80 % Henkilöstöstä oli vakituisia 71,07 % ja määräaikaisia 28,93 %. Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli yhteensä 740 (95,6 %) ja miehiä 34 (4,4 %). Vakituisten henkilöiden määrän huomattavalle kasvulle (+61) vuoden 2015 ja vuoden 2016 raporttien välille on perusteet. Aiempien vuosien raporteissa vakituiseksi henkilöstöksi ei ole ilmoitettu henkilöitä, joilla on vakituinen virka- tai työsuhde, mutta jotka ovat toimineet kyseisenä vuonna määräaikaisissa työtehtävissä JIK ky:n muissa työyksiköissä. Vakituisista työntekijöistä 38 henkilöä toimi vuonna 2016 JIK ky:ssä sisäisin järjestelyin määräaikaisissa työtehtävissä joko sijaisena tai määräaikaisessa virassa tai työsuhteessa. Koko henkilöstöstä vuoden 2016 lopussa naisia oli yhteensä 1006 (92,4 %) ja miehiä 83 (7,6 %). Naisten määrä laski 28 henkilöllä ( 2,7 %:lla) ja miesten määrä lisääntyi 8 henkilöllä (10,7 %:lla). Työllistettyjä työntekijöitä JIK ky:ssä oli vuonna 2016 yhteensä 32 henkilöä (2,94 %). Miehiä oli työllistetyistä 19 ja naisia oli 13. Työllistettyjen henkilöiden määrä kasvoi 23 henkilöstä 32 henkilöön (39,13 %). Vuonna 2016 koko henkilöstöstä työsuhteessa oli 934 henkilöä (87,5 %) ja virkasuhteessa oli 155 henkilöä (12,5 %). Vakituisesta henkilöstöstä virkasuhteessa oli 122 henkilöä (15,8 %) ja työsuhteessa 652 henkilöä (84,2 %). Virkasuhteessa olevien vakituisten viranhaltijoiden määrä kasvoi 21 henkilöllä (20,8 %:lla) ja myös työsuhteessa olevien vakituisten työntekijöiden määrä kasvoi edellisvuodesta 40 henkilöllä (6,5 %:lla). 6

7 Koko- ja osa-aikaisuus palvelusuhteen voimassaolon mukaan Kokoaikaiset Osa-aikaiset Osa-aikaeläkkeellä Sivuviran hoitajat Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Vuonna 2016 koko henkilöstöstä kokoaikaisia työntekijöitä oli 84,7 % ja osa-aikaisia työntekijöitä 14,1 %. Vakituisesta henkilöstöstä kokoaikaisia työntekijöitä oli 86,2 % ja osa-aikaisia työntekijöitä 12,1 % Varahenkilöstön käyttö JIK ky:n talousarviossa 2016 yhtenä henkilöstösäästöjen keinona oli sijaismäärärahojen alentaminen ja panostaminen oman varahenkilöstötoiminnan kehittämiseen. Varahenkilöstöä palkattiin määräaikaisiin työsuhteisiin yhteensä 30 työntekijää, joista noin puolet oli sairaanhoitajia ja puolet lähihoitajia. Varahenkilöstö alkusijoituspaikat tulivat suurimpiin toimintayksiköihin. Tarkoitus oli, että varatyöntekijät siirtyivät akuutin sijaistarpeen mukaisesti yksiköstä toiseen. Esimiehet pystyivät seuraamaan vapaita työvuoroja yhteisestä tiedostosta sekä olemalla yhteyksissä varahenkilöstön sijoitusyksiköiden esimiehiin. Varahenkilöstön käyttö vaihteli vuoden mittaan, mutta talousarviota 2017 suunniteltaessa syksyllä 2016 oli jo selvää, että on perusteltua esittää vakituisen varahenkilöstön perustamista. 7

8 Määräaikaisuuden perusteet Alla olevasta kuvasta voi havaita määräaikaisuuden perusteiden huomattavimmat muutokset vuosien 2015 ja 2016 välillä. Ylimääräisen vapaapäivän sijaisten määrä on laskenut 80 henkilöllä verraten vuoteen Vuonna 2016 sairauslomasijaisten määrä on kuitenkin noussut 31 henkilöllä. Oheisessa kuvassa määräaikaisuuden perusteena muu -osioon lukeutuvat JIK ky:ssä vuonna 2016 työskennelleet kaksi projektityöntekijää ja yksi työharjoittelija. Lisäksi muu -osioon sisältyvät vuorotteluvapaan sijaiset (6 henkilöä) ja opintovapaan sijaiset (7 henkilöä) vuonna

9 Henkilöstön jakautuminen eri yksiköihin / vastuualueisiin Vuoteen 2015 verrattuna suurimmat muutokset tapahtuivat asumispalveluissa, terveyden- ja sairaanhoidonpalveluissa sekä projekteissa. Asumispalveluiden henkilöstön määrä väheni 11 henkilöllä sekä terveyden ja sairaanhoidonpalveluissa henkilöstön määrä väheni 9 henkilöllä. Projekteissa ja tutkimushankkeissa henkilöstön määrä taas kasvoi 6 henkilöllä. Henkilöstö Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Muutos ed. vuoteen %-osuus henkilöstöstä Hallinto ja talous ,12 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut ,25 % Työterveyspalvelut ,65 % Suun terveydenhuolto ,41 % Ympäristöterveyspalvelut ,29 % Asumispalvelut ,47 % Kotihoito ,16 % Perhekeskus ,44 % Sosiaalipalvelut ,93 % Projektit ja tutkimushankkeet ,73 % Huolto ja varastot ,55 % Yhteensä ,00 % Taulukon rakenne poikkeaa hieman edellisvuosien taulukoista. Vuoden 2016 osalta taulukkoon on yhdistetty Hyvinvointipalveluiden hallinto ja Hallinto ja talous yhdeksi kokonaisuudeksi. 9

10 Ikäjakauma Henkilöstön ikätietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarvetta. Lisäksi tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle ,37 % ,39 % ,75 % ,93 % ,38 % 65 ja yli 13 1,19 % Yhteensä ,0 % Keski-ikä 43,7 vuotta Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2016 oli 43,7 vuotta (vuonna 2015 koko henkilöstön keski-ikä oli 43,2 vuotta). Vakituisten työntekijöiden keski-ikä JIK ky:ssä oli 46,5 vuotta vuonna 2016 ja määräaikaisten työntekijöiden keski-ikä oli 36,8 vuotta. 10

11 Koko henkilöstöä tarkasteltaessa suurin ikäryhmä vuonna 2016 oli vuotiaat työntekijät. Heitä oli 315 henkilöä, eli 28,9 % koko henkilöstöstä. Pienimmän ikäryhmän muodostivat 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat työntekijät, joita oli 13 henkilöä, eli vain noin 1,2 % koko henkilöstöstä. Koko henkilöstö alle 30 v v v v v. 65 v. Muutos Muutos % 31,0 % 8,82 % 3,42 % 2,78 % 113,21 % 85,71 % 350 Koko henkilöstön ikäjakauman kehitys alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli Koko henkilöstön ikäjakaumassa on tapahtunut muutoksia verrattuna vuoteen Huomattavin muutos on ollut alle 30-vuotiaiden työntekijöiden määrän lasku 90 henkilöllä ( 31 %) sekä vuotiaiden määrän nousu 60 henkilöllä (113,21 %) ja myös yli 65-vuotiaiden työntekijöiden määrän kasvu 6 henkilöllä (85,71 %.) Lisäksi vuotiaiden työntekijöiden määrä kasvoi 18 henkilöllä (8,82 %) vuodesta

12 Vakituisen henkilöstön ikäjakauman kehitys alle 30v 30-39v 40-49v 50-59v 60-64v 65 ja yli Vuonna 2016 suurin ikäryhmä oli vakituisia työntekijöitä tarkasteltaessa vuotiaat. Heitä oli yhteensä 262 henkilöä, eli 33,9 % vakituisesta henkilöstöstä. Vakituisia henkilöitä oli toiseksi eniten ikäryhmässä vuotiaat, heitä oli 178 henkilöä eli 23 % vakituisesta henkilöstöstä. Vakituisenkin henkilöstön pienin ikäryhmä oli 65-vuotiaat ja tätä vanhemmat työtekijät, joita oli vain 3 henkilöä. Alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä määräaikaisia on selkeästi enemmän kuin vakituisia. Vakituinen henkilöstö alle 30 v v v v v. 65 v. Muutos Muutos % 31,96 % 17,99 % 4,09 % 0,38 % 134,88 % 50,00 % Suurin muutos vakituisen henkilöstön ikäjakaumassa vuoteen 2015 verrattaessa oli vuotiaiden määrän kasvu 58 henkilöllä (134,88 %). Lisäksi vuotiaiden vakituisten työntekijöiden määrä lisääntyi 25 henkilöllä (noin 18 %). Toinen huomattava muutos vakituisten henkilöstön ikäjakaumassa oli alle 30-vuotiaiden määrän lasku 31 henkilöllä ( 31,96 %). 12

13 2.3. Henkilötyövuodet Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Henkilötyövuosi on siis työntekijän palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 eli henkilöstön määrä keskimäärin vuoden aikana. Teoreettisella henkilötyövuodella taas viitataan lukuun, jossa on mukana myös toteutuneet palkattomat poissaolot. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Osaaikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Edellä mainitulla tavalla lasketut henkilötyövuodet lasketaan yhteen. Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin ylitöitä tai muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon. Teoreettiset henkilötyövuodet Koko Muutos ed. Muutos % Vakituinen Muutos ed. Muutos % Määräaikainen Muutos ed. Muutos % henkilöstö vuodesta henkilöstö vuodesta henkilöstö vuodesta ,66 +7,82 0,76 % 750,04 +29,96 4,16 % 282,62 22,14 7,26 % Toteutuneet 958,68 1,42 0,15 % 688,22 +23,11 3,47 % 270,46 24,53 8,32 % henkilötyövuodet (ei sisällä ostopalveluja) Henkilötyövuodet %-osuus Ikääntyneiden palvelut 433,45 45,2 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 238,19 24,8 % Sosiaalipalvelut 111,41 11,6 % Perhekeskus 65,11 6,8 % Suun terveydenhuolto 43,03 4,5 % Hallinto, varastot ja tk-kiinteistöt 38,10 4 % Työterveyspalvelut 16,54 1,7 % Ympäristöterveyspalvelut 12,85 1,4 % Yhteensä 958,68 100,0 % 13

14 2 % 1 % Henkilötyövuodet 7 % 5 % 4 % Ikääntyneiden palvelut 45 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 25 % Sosiaalipalvelut 12 % 12 % 45 % Perhekeskus 7 % Suun terveydenhuolto 5 % Hallinto, varastot ja tk-kiinteistöt 4% Työterveyspalvelut 2 % Ympäristöterveyspalvelut 1 % 25 % Ostopalvelulääkäreillä kertyi vuonna 2016 yhteensä 8,45 henkilötyövuotta, josta hammaslääkäreiden osuus oli 0,25 henkilötyövuotta ja terveyskeskuslääkärien osuus 8,20 henkilötyövuotta. Ostopalvelulääkäreiden henkilötyövuosien määrä kasvoi vain 0,51 henkilötyövuotta verrattuna vuoteen

15 3. Henkilöstön työpanos 3.1. Työajan jakautuminen työpäivinä ja työtunteina Tehty vuosityöaika eli työpanos on täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentely, josta on vähennetty lauantait, sunnuntait ja työaikaa vähentävät arkipyhät sekä vuosilomat, palkalliset ja palkattomat poissaolot. Tehtyyn vuosityöaikaan on laskettu mukaan tehdyt yli- ja lisätyöt. JIK ky:n tehty vuosityöaika vuonna 2016 oli ,71 työpäivää (tämä sisältää myös sisäiseen koulutukseen käytetyn työajan). Vuoteen 2015 verrattuna työpanoksen määrä on noussut 0,42 %:lla. Yli- ja lisätöitä kertyi vuonna 2016 yhteensä 925,7 päivää. Tehdyt tunnit ja työpäivät Työyksiköt Tehdyt työpäivät Tehdyt tunnit Palkalliset työpäivät Palkalliset tunnit Lisätyötunnit Ylityötunnit Lisä- ja ylityötunnit / vakanssi Ikääntyneiden palvelut , , , ,38 12,6 %-osuus kaikista 44,4 % 44,8 % 44,4 % 44,8 % 61,6 % 63,0 % Terv.- ja sh-palvelut , ,89 477, ,12 7,9 %-osuus kaikista 25,3 % 25,5 % 25,2 % 25,4 % 16,4 % 28,8 % Sosiaalipalvelut , ,83 195,91 291,66 6,2 %-osuus kaikista 11,9 % 11,7 % 11,7 % 11,5 % 6,7 % 7,0 % Perhekeskus , ,05 44,57 28,75 1,2 %-osuus kaikista 7,1 % 6,9 % 7,2 % 6,9 % 1,5 % 0,7 % Suun terveydenhuolto , ,29 162,57 7,15 3,9 %-osuus kaikista 4,3 % 4,3 % 4,5 % 4,4 % 5,6 % 0,2 % Hallinto, varastot ja tk.kiint , ,49 119,04 13,25 4,2 %-osuus kaikista 3,9 % 3,7 % 3,9 % 3,8 % 4,1 % 0,3 % Työterveyspalvelut , ,12 0 1,25 0,1 %-osuus kaikista 1,8 % 1,8 % 1,8 % 1,8 % 0,0 % 0,03 % Ympäristöterveyspalvelut , ,38 117, ,7 %-osuus kaikista 1,3 % 1,3 % 1,4 % 1,3 % 4,1 % 0,0 % Yhteensä , , , ,56 8,8 15

16 Lisätyötunnit ympäristöterveyspalveluissa liittyvät valtion virkatehtävien hoitoon, eli eivät ole varsinaista lisätyötä, sillä eläinlääkintähuollon viranhaltijoilla ei ole työaikaa. Vuonna 2016 JIK ky:ssä kertyi yhteensä ,25 tehtyä työtuntia. Tämä on ,85 tuntia (0,83 %) enemmän kuin vuonna Lisätyötä tehtiin yhteensä 2 907,15 tuntia. Tämä on 4 969,91 tuntia (36,9 %) vähemmän kuin vuonna Kaiken kaikkiaan lisätyötuntien osuus kertyneistä työtunneista on 0,19 %. Ylitöitä tehtiin yhteensä 4174,56 tuntia. Se on 2 244,25 tuntia (34,9 %) vähemmän kuin vuonna Kaiken kaikkiaan ylityötuntien osuus kertyneistä työtunneista on 0,27 % Vaihtuvuus ja palvelussuhteen päättymisen syyt Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana kunnassa alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) raportoidaan lukumäärinä sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Vakituiset Lukumäärä Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet ,56 % 10,8 % Päättyneet palvelussuhteet ,78 % 6,73 % Päättyneitä palvelussuhteita oli 10 vähemmän (22 %) kuin vuonna Jakauma näkyy alla olevassa taulukossa. Palvelussuhteen päättymisen syyt (vakituiset työntekijät) Vanhuuseläke Täysi työkyvyttömyyseläke Irtisanoutuminen Muu syy Yhteensä

17 3.3. Poissaolot Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteiset palkalliset ja palkattomat poissaolot lasketaan kalenteripäivinä. Terveysperusteiset poissaolot Kalenteripäivät % työajasta Euroa % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv ,90 % ,86 0,8 % 4 29 poissaolopv ,87 % ,76 1,6 % poissaolopv ,57 % ,17 0,4 % poissaolopv ,33 % ,09 0,2 % poissaolopv ,29 % ,23 0,1 % yli 180 poissaolopv % Yhteensä ,96 % ,11 3,1 % Keskimäärin / henkilötyövuosi 16,36 Työtapaturmista johtuneet poissaolot 189 0, ,33 0,04 % Työtapaturmista johtuneet poissaolot vähentyivät 417 päivällä (69 %) vuodesta Terveysperusteiset poissaolopäivät kalenteripäivinä Kesto 1-3 pv Kesto 4-29 pv Kesto Kesto Kesto pv Kesto pv Yhteensä Päiviä/ vakanssi pv pv Ikääntyneiden palvelut ,4 Terveys- ja sairaanhoitopalvelut ,3 Sosiaalipalvelut ,1 Perhekeskus ,1 Suun terveydenhuolto ,8 Hallinto ja huolto ,5 Ympäristöterveyspalvelut ,5 Työterveyspalvelut ,8 Yhteensä ,4 17

18 Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset Työyksikkönimi Kesto Kesto Kesto Kesto Kesto Kesto Kustannukset % kustan- 1-3 pv 4-29 pv pv pv pv yhteensä nuksista pv Ikääntyneiden palvelut , , , , , ,44 48,2 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut , , , , , ,31 21,7 % Sosiaalipalvelut , , , , ,51 11 % Suun terveydenhuolto , , , , ,69 7,2 % Perhekeskus , , , , ,94 5,5 % Hallinto ja huolto 7 899, , , , ,19 3,2 % Työterveyspalvelut 2 111, , ,56 1,6 % Ympäristöterveyspalvelut 2 274, , , , ,47 1,6 % Yhteensä , , , , , , % Kuten taulukoista käy ilmi, suurin osa terveysperusteisista poissaoloista ja niiden kustannuksista kertyy alle kuukauden mittaisista poissaoloista. Myös suurin osa (91,5 %) työtapaturmista johtuvista poissaoloista kesti 4-29 päivää. Yli 180 päivän terveysperusteisia poissaoloja ei ole yhtään, mikä johtuu raportoinnista. Poissaolot haetaan pääsääntöisesti aina lyhyempinä kuin 180 päivän mittaisina. Raportointiohjelma ei tunnista tästä syystä yli 180 päivän yhtäjaksoisia poissaoloja. Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset ovat yhteensä vähentyneet vuoteen 2015 verrattuna ,16 euroa (6,3 %). Lyhyiden, 1-3 päivää kestävien poissaolojen kustannukset kasvoivat 7 % päivää kestävien terveysperusteisten poissaolojen kustannukset laskivat 11,4 % vuoteen 2015 verrattuna. Myös päivää kestävien terveysperusteisten poissaolojen kustannukset laskivat 32,6 % päivää kestävien terveysperusteisten poissaolojen kustannukset taas kasvoivat 87,8 % ja myös päivää kestävien terveysperusteisten poissaolojen kustannukset kasvoivat 58,1 % vuoteen 2015 verrattuna päivää kestäviä terveysperusteisia poissaoloja ei oltu 18

19 raportoitu vuonna 2016 ollenkaan, kun vuonna 2015 yli 181 poissaolon kustannukset olivat 2 684,87 euroa Sairauspoissaolot Vuonna 2016 sairauspoissaoloja oli yhteensä kalenteripäivää. Vuoteen 2015 verrattuna sairauspoissaolojen määrä vähentyi 170 kalenteripäivällä (1,1 %). Sairauspoissaolojen keskiarvo oli 14,2 kalenteripäivää henkilöä kohti. Tämä on 0,1 päivää enemmän kuin vuonna Sairauspoissaoloja kertyi yhtä toteutunutta henkilötyövuotta kohden 16,2. Vakituisessa palvelussuhteessa olevilla henkilöillä sairauspoissaoloja oli kalenteripäivää. Tämä on 75,5 % kaikista sairauspoissaoloista. Vakituisten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet poissaololla (9,7 %) vuoteen 2015 verrattuna. Sairauspoissaoloja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevilla henkilöillä oli vuonna 2016 yhteensä kalenteripäivää. Tämä on 24,5 % kaikista sairauspoissaoloista. Määräaikaisten työntekijöiden sairauspoissaolot ovat vähentyneet poissaololla (24 %) verrattuna vuoteen Keskiarvon mukaan laskettuna yhdellä vakituisella henkilöllä oli 15 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. Yhdellä määräaikaisella henkilöllä oli taas 12 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. Vuoteen 2015 verrattaessa vakituisten työntekijöiden sairauspoissaolot 19

20 kalenteripäivinä henkilöä kohden laskettuna ovat pysyneet samana ja määräaikaisten sairauspoissaolot kalenteripäivinä ja henkilöä kohden laskettuna ovat vähentyneet 0,5 päivällä. Pitkäaikaisterveeksi lasketaan henkilö, jolla ei ole yhtään sairauspoissaoloa tilinpäätösvuonna. Vakituisesta henkilöstöstä pitkäaikaisterveitä oli 220 henkilöä (28,4 %) vuonna Pitkäaikaisterveiden määrä lisääntyi 42 henkilöllä eli 23,6 %:lla vuoteen 2015 verrattaessa. Vuonna 2016 sairauspoissaolojen kustannukset JIK ky:lle olivat ,78 euroa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu sairauspoissaolojen kustannusten kehittymistä vuodesta Työtapaturmat Uusi Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) on tullut voimaan Uuteen lakiin on yhdistetty kolme voimassa olevaa lakia: tapaturmavakuutuslaki, ammattitautilaki ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annettu laki. Laissa on nyt yhtenäisemmin ja tarkemmin määritetty työsopimuslain mukainen työsuhteen käsite, jonka perusteella työtapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvat henkilöt määritellään. Työnantajan on otettava työtapaturmavakuutus, jos kaikki työnantajan kalenterivuoden aikana teettämästään työstä maksamat tai maksettavaksi sovitut palkat ylittävät euroa (aiemmin yli 12 teetettyä työpäivää vuodessa). Työnantajan on ilmoitettava sattuneesta työtapaturmasta tai ammattitautiepäilystä 10 arkipäivän kuluessa saatuaan tiedon tapahtuneesta. Korvauksiin ei tule merkittäviä uudistuksia, vaan uudet säännökset vastaavat pääosin aiempaa tapaturmavakuutuslakia. 20

21 Tapaturmien lukumäärä vähentyi huomattavasti ( 31) vuoteen 2015 verrattuna. Erityisesti työpaikalla sattuneet tapaturmat vähenivät vuonna 2016 ( 25). Korvattuja työtapaturmia oli yhteensä 30 kappaletta. Työtapaturmat olosuhteiden mukaan (kpl) Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Muutos vuodesta Työssä / työpaikalla Työmatkalla Työn ulkopuolella Ammattitauti / epäily Yhteensä Suurin osa työtapaturmista oli fyysisen kuormituksen aiheuttamia sekä vuonna 2015 (13 kpl) että vuonna 2016 (13 kpl). Alla olevaan kuvioon on koottu työpaikalla tapahtuneet tapaturmat luokitellun poikkeaman mukaan. Työpaikalla tapahtuneet tapaturmat poikkeaman mukaan 2,90% 2,90% Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (nostaessa, työntäessä) 13 kpl, 38,30% 8,80% 8,80% 38,30% Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen 6 kpl, 17,70 % Terävään esineeseen astuminen, takertuminen, itsensä kolhiminen 4 kpl, 11,80 % Muut luetteloimattomat poikkeamat 3 kpl, 8,80 % Ei tietoa 3 kpl, 8,80 % 8,80% Väkivalta (ihmisen tai eläimen aiheuttama) järkyttävä tilanne 3 kpl, 8,80 % 11,80% 17,70% Laitteen tai työkalun hallinnan menettäminen (odottamaton käynnistyminen, häiriöpoisto) 1 kpl, 2,90 % Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, liukuminen, törmääminen 1 kpl, 2,90 % 21

22 Työtapaturmien poissaoloista aiheutui JIK ky:lle yhteensä ,33 euron kustannukset (vuonna 2015 kustannukset olivat ,1 euroa). Vakuutusyhtiö IF maksoi tapaturmakorvauksia yhteensä euroa, vuonna 2015 tapaturmakorvaukset olivat euroa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu IF:in korvaamien työtapaturmien korvauspäivien kehitys vuodesta 2011 vuoteen Verrattaessa vuoteen 2015 työtapaturmien korvauspäivien lukumäärä vähentyi 358 päivällä (61,7 %) >=3 sairaspäivää (pl. työmatkatapaturmat) Työtapaturmien korvauspäivien lukumäärät vuosina (IF) Työmatkatapaturma Yhteensä HaiPro työturvallisuus ja tietoturvallisuusilmoitukset HaiPro on sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmä. HaiProjärjestelmään ilmoitetaan sekä läheltä piti -tapahtumia että haittatapahtumia. HaiPro-järjestelmään ilmoitetaan henkilöstön turvallisuutta vaarantavat tapahtumat, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa haittaa henkilöstölle. Näin pyritään ennakoivaan turvallisuuden parantamiseen. Ilmoitus kannattaa tehdä aina kun ilmoittaja kokee, että johonkin asiaan puuttumalla voidaan toiminnasta saada turvallisempaa. Jos samasta tapahtumasta aiheutui vaaraa tai haittaa potilaalle, täytetään myös potilasturvallisuusilmoitus. HaiPro-raportointijärjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yksiköiden sisäisessä käytössä. Raportointi perustuu vapaaehtoiseen, luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. 22

23 HaiPro-ilmoitusten nimetty käsittelijä työyksikössä määrittelee ja arvioi tapahtuman riskin. Työturvallisuusilmoitukset jaotellaan tilanteen vakavuuden mukaan riskiluokkiin, joita on yhteensä viisi. Merkityksettömällä riskillä tarkoitetaan tilannetta, jossa riski on niin pieni, ettei toimenpiteitä tarvita. Vähäisen riskin tapahtumassa toimenpiteitä ei välttämättä tarvita, mutta tilannetta aletaan seurata, jotta riski pysyy hallinnassa. Jos riski on kohtalainen, on ryhdyttävä toimenpiteisiin riskin pienentämiseksi. Merkittävän riskin tilanteessa toimenpiteet tulee aloittaa nopeasti, jotta riskialtis toiminta saadaan loppumaan. Vakavan riskin poistaminen taas tulee aloittaa välittömästi. Riskialtis toiminta tulee keskeyttää heti eikä sitä saa aloittaa, ennen kuin riski on poistettu. Vuodelta 2016 yksi työturvallisuusilmoitus oli määritelty vakavaksi riskiksi. Vuonna 2016 sekä myös vuonna 2015 suurin osa työturvallisuusilmoituksista kohdistui riskiluokkiin Vähäinen riski ja Kohtalainen riski. Vuonna 2016 työturvallisuuteen liittyviä ilmoituksia oli yhteensä 230. Vuoteen 2015 verrattuna HaiPro-ilmoitukset koskien työturvallisuutta vähenivät 38 ilmoituksella (15 %). HaiProtyöturvallisuusilmoitusten käsittelyprosentit nousivat 66 prosentista 70 prosenttiin. Vuonna 2016 tietoturvallisuuteen liittyviä ilmoituksia oli 6. Ne vähenivät vuoteen 2015 verrattuna 7 ilmoituksella eli 54 %:lla. Tietoturvallisuusilmoitukset liittyivät vuonna 2016 tietojen salassapidon vaarantumiseen tai muuhun, määrittelemättömään poikkeamaan. 23

24 4. Henkilöstökustannukset 4.1. Työvoimakustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Työvoimavaltaisella kunta-alalla työvoimakustannukset ja investoinnit henkilöstön työhyvinvointiin muodostavat merkittävän osan kunnan taloudesta. Työvoimakustannusten rakenteen ja kehityksen seuranta ovat siten keskeisiä myös henkilöstöraportoinnissa. Työvoimakustannukset kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Työvoimakustannukset 2016 Euroa Muutos % ed. vuoteen v Palkat yhteensä ,10 0,92 % ,17 Palkat ilman sosiaalitoimea, jonka osuus , ,87 6,04 % ,68 Kaikista palkoista: Vuosiloma-ajan palkat ,21 1,75 % ,88 Terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto (kelakorvaukset vähennetty) Perhevapaiden palkat, netto (kelakorvaukset vähennetty) Muut lakisääteisten / sopimusperusteisten poissaolojen palkat 2. Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut ,84 1,36 % , ,83 48,14 % , ,87 49,13 % , ,43 5,79 % ,09 3. Muut Vuokratyövoiman kustannukset ,33 7,60 % ,43 4. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyspalvelut (kelakorvauksia ei vähennetty) ,26 17,21 % ,12 Koulutus ja muu kehittäminen (ei sis. palkkoja) ,45 0,49 % ,50 Muut yhteensä, joista: ,80 8,33 % ,04 Suojavaatteet ,02 10,60 % ,91 TYHY- ja virkistystoiminta ,78 4,46 % ,13 Vuonna 2016 työterveyspalveluiden kustannukset olivat yhteensä ,26 euroa. Seinäjoen työterveyspalveluita käyttäneiden osuus oli 4 844,70 e. 24

25 Seuraavasta taulukosto ilmenee poissaoloista aiheutuvien palkkakustannusten osuus kaikista palkkakustannuksista. Poissaolojen osuus palkkakustannuksista euroa % palkkakustannuksista euroa v Kaikki palkkakustannukset , % ,17 sisältää rahana korvatut lisä- ja ylityöt ,80 0,5 % ,58 Poissaolokustannuksia: Vuosilomat ja muut lomat ,21 9,7 % ,88 Terveysperusteiset poissaolot (brutto) ,11 3,1 % ,27 Perhevapaat (brutto) ,45 0,9 % ,59 Koulutus (vain ulkoinen, vain palkat) ,20 0,3 % ,40 Muut palkalliset poissaolot , 87 0,2 % ,00 Vapaana annetut työaikakorvaukset , 58 0,1 % ,79 Tehdystä työstä (ml. lisä- ja ylityöt) maksettu palkka ,68 85,7 % ,00 Poissaolokustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä ,42 euroa. Yllä olevassa taulukossa terveysperusteisten poissaolojen ja perhevapaiden palkkakustannukset on esitetty bruttona; niistä ei ole vähennetty kelakorvauksia. Palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaaliturvan kuluja. 25

26 Koulutuskustannukset Vuonna 2016 ulkoisen koulutuksen palkkakustannukset sekä sisäisen ja ulkoisen koulutuksen järjestämisen kustannukset olivat yhteensä ,65 euroa. Verrattuna vuoteen 2015 koulutuskustannukset vähentyivät 8,8 prosenttia. Alla olevassa taulukossa on tarkemmin eritelty, mistä osista koulutuskustannukset ovat muodostuneet. Koulutuskustannukset vuonna 2016 euroa Ulkoisen koulutuksen palkkakustannukset, josta: ,20 Ulkoisen koulutuksen sivukulut ,66 Koulutus ja muu kehittäminen sekä sisäinen että ulkoinen (ei sisällä palkkoja), josta: ,45 Koulutusmatkakorvaukset ,83 Koulutuskurssimaksut ,46 Koulutusmajoitus- ja ravitsemus , Palkkaus ja palkitseminen JIK ky:n palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmä on päivitetty alkaen. JIK ky:ssä noudatetaan seuraavia palkitsemisen periaatteita: - palkitsemisella tuetaan kuntayhtymän strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä edistetään arvojen mukaista toimintaa - palkitseminen on oikeudenmukaista ja kannustaa tulokselliseen toimintaan - henkilöstöä kannustetaan jatkuvaan ammattitaidon ja toimintatapojen kehittämiseen - palkitseminen kohdistuu eri-ikäisiin työntekijöihin - palkitsemisella tuetaan henkilöstön henkistä ja fyysistä hyvinvointia - palkitsemisessa kiinnitetään huomiota myös aineettomaan palkitsemiseen 26

27 - palkitsemisjärjestelmän toimivuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Palkitseminen jaetaan aineelliseen ja aineettomaan palkitsemiseen. Aineellisella palkitsemisella tarkoitetaan suoraan rahana maksettavia palkkioita sekä epäsuoria, rahaksi miellettäviä palkkioita. Aineettomalla palkitsemisella tarkoitetaan ei-materiaalista palkitsemista, kuten työaikajoustoja, mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiseen, palautetta, kiitosta ja kannustamista. Tehokkainta palkitsemista on toisiaan täydentävien aineellisten ja aineettoman palkitsemisen yhdistäminen. Allaolevassa taulukossa on esitetty JIK ky:n kokoaikatyötä tekevien joulukuun keskiansiot sopimusaloittain. KOKOAIKATYÖTÄ TEKEVÄT KVTES Lääkärisopimus Teknisten sopimus Tehtäväkohtainen 2258,9 4936, ,76 palkka Palveluaikaan sidotut lisät 125,18 172,7 179,62 Henkilökohtainen lisä 24,54 70,06 100,03 Varsinaisen palkan keskiansio euroa/kk 2409, , ,41 Muutos % ed.vuoteen 2,06 % 6,81 % 2,15 % Miesten keskiansio e/kk 2424, ,82 Naisten keskiansio e/kk 2408, ,47 Koko vuonna maksettiin muita säännöllisen työajan lisiä kaikkien sopimusalojen osalta ,23 euroa sekä lisä- ja ylityökorvauksia kaikkien sopimusalojen osalta ,80 e. Henkilökohtaisten lisien saajia oli 335 henkilöä Henkilökohtaisten lisien saajia oli vuonna henkilöä. Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen sisältyy kertapalkkio. JIK ky:n palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmän mukaan ryhmälle tai viranhaltijalle/työntekijälle voidaan myöntää kertapalkkio silloin, kun työnantaja haluaa palkita henkilöstöään jälkikäteen hyvästä tuloksesta. Vuonna 2016 yhteensä 24 työntekijälle myönnettiin kertapalkkio. Kertapalkkioiden määrät vaihtelivat seuraavasti: 300 euroa (21 henkilölle), 200 euroa (yhdelle henkilölle), 180 euroa (yhdelle henkilölle) 27

28 ja 120 euroa (yhdelle henkilölle). Yhteensä vuonna 2016 kertapalkkioita maksettiin siis euroa. Edellisvuoteen 2015 verrattuna kertapalkkioiden määrä väheni 2650 euroa. Koulutuslisää maksettiin kolmelle työntekijälle 40 euroa kuukaudessa. Lisäksi yhdelle työntekijälle maksettiin koulutuslisää 6 % korotuksella hänen tehtäväkohtaiseen palkkaansa Kunta-alan virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset Kunnallisen yleinen virka- ja työehtosopimus Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen toinen jakso ajoittui ajalle Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin lukien yleiskorotuksella seuraavasti: Tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtakohtainen palkka oli ollut vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka oli ollut alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa tuli korottaa 16,00 eurolla kuukaudessa. Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan euromääräinen korotus oli samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. Lisäksi palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotettiin 0,47 prosentilla. Yleiskorotus koski myös palkkahinnoittelun ulkopuolisia. Myös vähimmäispalkka muuttui, ollen lukien 1 569,57 euroa. Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimuksen toinen jakso ajoittui ajalle Lääkärisopimuksen piirissä olevilla palkankorotukset toteutettiin lukien. Terveyskeskuslääkärien osalta viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin 0,4 % yleiskorotuksella. Lisäksi KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotettiin 0,4 prosenttia. Terveyskeskusten hammaslääkärien viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin lukien 0,6 % yleiskorotuksella. KVTES:n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotettiin 0,6 prosenttia. Lisäksi käynti- ja toimenpidepalkkioita korotettiin. Kunnallisten eläinlääkärien osalta viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin lukien 0,49 % yleiskorotuksella. KVTES:n palkkausluvun 11 28

29 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotettiin 0,49 prosenttia. Kunnallista eläinlääkäritaksan euromääräisiä palkkioita korotettiin lukien 0,49 prosenttia. Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus Kunnallisen teknisen henkilöstön viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin lukien yleiskorotuksella seuraavasti. Tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka oli vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka oli alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 16 eurolla kuukaudessa. Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan euromääräinen korotus oli samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika oli virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. Henkilökohtaista lisää ja 14 :n mukaista erillislisää korotettiin lukien 0,47 prosentilla. Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka oli alkaen 1 569,57 euroa. 29

30 5. Eläköityminen 5.1. Vanhuuseläkkeelle ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa kyetään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Eläköityminen raportoidaan vanhuuseläkkeen ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden lukumäärinä ja näiden keski-ikänä. Näiden kehitystä seurataan pitkällä aikavälillä. Yhteensä Keski-ikä Kunta-ala k.a. Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 22 63,9 64,1 Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 5 62,2 61,8 Vuonna 2016 JIK ky:ssä siirryttiin vanhuuseläkkeelle keskimäärin 0,6 vuotta nuorempana kuin vuonna Vuonna 2016 yli oman henkilökohtaisen eläkeikänsä jatkoi 18 henkilöä joista 7 oli lääkäreitä. Vuoteen 2015 verrattuna yli oman henkilökohtaisen eläkeikänsä jatkoi 6 henkilöä enemmän. Alla olevassa taulukossa on esitetty JIK ky:stä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden lukumäärät vuosina Vanhuuseläkkeelle siirtyneet Vuosi Lukumäärä

31 5.2. Työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle siirtyneet Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos työkyky on pysyvästi heikentynyt vähintään vuoden ajan, eivätkä asianmukaiset hoidot, kuntoutuksen toimenpiteet tai työtehtävien uudelleenjärjestelyt riitä palauttamaan sitä. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös määräaikaisena, jolloin siitä käytetään nimitystä kuntoutustuki. Kuntoutustuki myönnetään, jos arvioidaan, että työkyky voidaan palauttaa hoidon tai kuntoutuksen avulla. Työkyvyttömyyseläkehakemusta tutkittaessa selvitetään edellytykset ammatilliseen kuntoutukseen, joka on aina ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Osatyökyvyttömyyseläkkeen tarkoituksena on tukea työssä jatkamista aiempaa kevyemmällä työmäärällä, jos työkyky on heikentynyt sairauden johdosta. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös määräaikaisena osakuntoutustukena. Lukumäärä % koko henkilöstöstä Keski-ikä 2016 Kunta-alan k.a Yhteensä eläkkeelle ja kuntoutustuelle siirtyneet, joista: ,65 % 1,26 % 56,2 54,4 Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 3 3 0,28 % 0,27 % Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (sis. osakuntoutustuelle siirtyneet) ,19 % 0,36 % Täydelle kuntoutustuelle siirtyneet 2 7 0,18 % 0,63 % Ammatilliseen kuntoutukseen siirtyneet 0 0 0,00 % 0,00 % Vuonna 2016 osakuntoutustuelle siirtyi 6 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 7 henkilöä. Vuonna 2016 siirryttiin työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle noin kaksi vuotta nuorempana kuin vuonna 2015 (58,4 vuotta) Eläkemaksut Kunnallinen eläkemaksu (KuEL-maksu) koostuu palkkaperusteisesta ja varhaiseläkemenoperusteisesta (Varhe) maksusta. Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksavat työnantajat työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Kuntatyönantajan keskimääräisen eläkemaksun kertymä on alentunut vuonna Kertymä on 23,21 prosenttia, mikä on 0,44 prosenttiyksikköä alhaisempi taso kuin vuonna Jäsenyhteisön todellinen työnantajamaksu poikkeaa kuitenkin yleensä keskimääräisestä maksusta. 31

32 Työnantajan palkkaperusteinen maksu on ,10 % työntekijöiden KuEL-palkkojen kokonaismäärästä (17,20 % vuonna 2015). Tämä luku ei sisällä palkansaajan osuutta. Työnantajan palkkaperusteinen maksuprosentti on kaikille jäsenyhteisöille sama. Työnantaja voi pyrkiä pienentämään varhaiseläkkeistä aiheutuvia maksuja tukemalla työntekijöidensä työssä jatkamista ja tarjoamalla vaihtoehtoja varhaiseläkkeille. Työkyvyttömyyseläkkeestä koituva varhe-maksu voidaan usein välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin. Palkkaperusteinen eläkemaksu oli v yhteensä noin ,95 euroa (17,10 % työntekijöiden KuEL- palkoista). Varhaiseläkemenoperusteinen eli varhe-maksu oli ,77 euroa JIK ky:ssä vuonna Vuosi Varhe-maksu %-osuus palkkakustannuksista ,25 % ,39 % ,56 % Vuonna 2009 ja sen jälkeen alkavat eläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun tasan 36 kalenterikuukauden ajan eläkkeen alkamisesta. Näin ollen maksut voivat jakautua neljälle vuodelle. Suurten työnantajien (palkkasumma yli euroa) varhe-maksu muodostuu kokonaan eläkemenoperusteisesti. Varhe-maksu perustuu niihin eläkemenoihin, jotka aiheutuvat alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä ja kuntoutustuista. JIK ky:n jäsenkuntien vastuu JIK ky:ään siirtyneiden henkilöiden varhe-maksuista päättyi Tämän vuoksi yllä olevassa taulukossa puuttuu vuosilta prosenttiosuudet palkkakustannuksista. 32

33 5.4. Eläköitymisennuste Ammattiluokittain laaditussa ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen kumulatiivisesti suurimmissa ammattiryhmissä ja ammattinimikkeissä. Taulukko perustuu Tilastokeskuksen Kansalliseen Ammattiluokitus 2010 eli AML 10 järjestelmään. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Eläköitymisennuste on Kevan laatima raportti. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osakyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Ammattiryhmät ja -nimikkeet Vakuutetut Henkilöä eläkkeelle % eläkkeelle/ vakuutettu Lähihoitajat ja perushoitajat ,6 % Sairaanhoitajat ,9 % Laitoshuoltajat, hoivatyöntekijät ja ,0 % hoitoapulaiset Kodinhoitajat ja kotiavustajat ,0 % Terveydenhoitajat ja työterveyshoitajat ,0 % Ohjaajat ,8 % Hammashoitajat ,7 % Palvelusihteerit, toimistosihteerit ja ,4 % vastaanottosihteerit Osastonhoitajat ,4 % Terveyskeskus- ja työterveyslääkärit ,0 % Fysioterapeutit ,3 % Hammaslääkärit ,8 % Sosiaalityöntekijät ,8 % Perhetyöntekijät ja avopalveluohjaajat ,4 % Muut ammattiryhmät ,25 % Yhteensä ,3 % 33

34 6. Henkilöstön hyvinvointi ja yhteistoiminta Työhyvinvoinnin johtaminen ja työurien pidentäminen ovat tulevaisuudessa henkilöstöjohtamisen tärkeimpiä osa-alueita. Strategisessa hyvinvoinnissa kiinnitetään huomiota siihen, mikä osa hyvinvoinnista on todella yhteydessä organisaation perustehtävään ja tuloksellisuuteen.. HRammattilaiset, työsuojelutoiminta, työterveyshuolto ja esimiehet johtavat työhyvinvointia yhteistyössä. Onnistunut työhyvinvoinnin johtaminen näkyy esimerkiksi vähentyneinä sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyystapauksina. Työhyvinvoinnin edistäminen ja mielekäs työ ovat kilpailuvaltteja myös henkilöstön saatavuuden ja työnantajamaineen hallinnassa. Työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa monin keinoin esimerkiksi kehittämällä työprosessien sujuvuutta, työn sisältöjä ja esimiestyötä. JIK ky:n johtokunnan keväällä 2015 hyväksymän henkilöstöstrategian mukaiset kriittiset menestystekijät ovat ennakoiva ja tuloksellinen rekrytointi, osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö ja laadukas henkilöstöjohtaminen ja työyhteisötaidot Henkilöstön rekrytointi Henkilöstön rekrytointia on tehty ammattiryhmittäinen aktiivisesti. Hoitohenkilöstön osalta Laura rekrytointijärjestelmän kautta on haettu henkilöstöä sekä määräaikaisiin että vakituisiin työsuhteisiin. Lääkärien osalta rekrytointia on tehty esittelemällä JIK ky:ää lääkäripäivillä ja lääketieteen opiskelijoille järjestetyissä tilaisuuksissa. Uuden henkilöstön perehdyttämiseen kiinnitettiin huomiota. Matala organisaatio yhdessä avoimen toimintakulttuurin kanssa mahdollisti asioiden joustavan hoitamisen. JIK ky:n eri työyksiköissä oli ohjattavana toisen asteen oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoita. Harjoitteluiden aikana kerrottiin sekä JIK ky:n sijaisuuksista, sijaispankista että opiskelijaohjauksen laatukyselystä (CLES) Henkilöstön osaamisen kehittäminen Osaaminen vaikuttaa sekä henkilöstön työhyvinvointiin että tulokselliseen toimintaan. Osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen on osa osaamisen johtamisen ja varmistamisen kokonaisuutta, johon kuuluvat myös osaamisen ylläpito, osaamisen siirtäminen ja uuden osaamisen hankkiminen. Työttömyysvakuutusrahasto voi maksaa työnantajalle koulutuskorvausta tietyin ehdoin. Koulutuskorvausta voi saada enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohti vuodessa. 34

35 Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on ollut vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto kalenterivuonna on vähintään kuusi tuntia. Koulutuksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään yhden tunnin. Eli yksi koulutuspäivä vastaa 6 tunnin koulutusta. Tämä lakimuutos on tullut voimaan alkaen. Henkilöstön osaamista kehitettiin ammatillisella henkilöstökoulutuksella, joka pääosin oli lakisääteistä täydennyskoulutusta. Lisäksi järjestettiin mm. johtamis- ja esimieskoulutusta. Muuta osaamisen kehittämistä toteutettiin työnohjauksella (126 hlöä), työnkierrolla (31 hlöä) ja perehdytyksellä perehdyttämisohjelman mukaisesti. Vuonna 2016 JIK ky:ssä oli yhteensä 3 154,50 koulutuspäivää työpäivinä mitattuna, eli noin 12,5 henkilötyövuotta. Yhtä vakituista henkilöä kohden koulutuspäiviä oli keskimäärin 4,1 koulutuspäivää. Alla olevassa taulukossa on eritelty sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen osallistujat. Sama henkilö on voinut siis osallistua sekä sisäiseen että ulkoiseen koulutukseen vuoden 2016 aikana. JIK ky:n koko henkilöstöstä yhteensä 907 henkilöä osallistui ammatilliseen koulutukseen. Näihin lukuihin ei ole huomioitu työntekijän omaehtoisia koulutuksia. Ammatillinen henkilöstökoulutus vuonna 2016 Tunteja Muutos % Työpäiviä Henkilötyövuosia Osallistujia ed. vuoteen Sisäinen koulutus ,63 33,6 % 2054,20 8,1 853 Ulkoinen koulutus 8 417,29 7,9 % 1100,30 4,4 432 Yhteensä ,93 15,4 % 3 154,50 12, Kuten seuraavasta taulukosto ilmenee, prosentuaalisesti eniten koulutusta saatiin Terveys- ja sairaanhoitopalveluissa sekä Ikääntyneiden palveluissa. Vuonna 2016 vakansseittain tarkasteltuna eniten koulutuspäiviä kertyi Perhekeskukseen kuuluville työntekijöille (6,6 pv/vakanssi). Kun taas vuonna 2015 eniten koulutuspäiviä vakansseittain tarkasteltuna kertyi hallinnon, varastojen ja terveyskeskuskiinteistöjen henkilöstölle (4,84 pv/vakanssi). 35