TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Ympäristömelu Raportti PR3891 Y01 Sivu 1 (11) Lujatalo Oy Reijo Pitkämäki Sokerilinnantie 11 B 020 Espoo Turku TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa Raportin vakuudeksi Jani Kankare toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti 4 B HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Tie ja raideliikennemeluselvitys Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa Sisällysluettelo 1 Yleistä Kohteen sijainti ja ympäristö Melutason ohjearvot Ulkoalueet Sisätilat Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli ja rakennukset Liikennetiedot Ympäristömelun laskentatulokset ja tarkastelu Nykyinen maankäyttö Suunniteltu maankäyttö Suunniteltu maankäyttö meluntorjunnalla Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykyisellä maankäytöllä ja nykyisellä liikenteellä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 3B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Oleskelualueiden meluntorjunta toteutettu. Tie ja raideliikenteen aiheuttama julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 kerroksittain laskettuna. Raideliikenteen aiheuttama julkisivuun kohdistuva hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks kerroksittain laskettuna. 2

3 Tie ja raideliikennemeluselvitys Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa suunniteltujen asuinra kentamiskohteiden Korsotalo ( 14) ja Helosvuori ( 9) alueella Vantaalla. Kohteeseen suunnitellaan asemakaavan muutoksen myötä rakennettavan kaksi 8 kerroksista asuinkerrostaloa. Melu tasoja on tarkasteltu laskennallisesti nykyisellä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Laskennalla on määri tetty iden melutasot ja meluntorjunnan tarpeet sekä rakennusten julkisivujen ja parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset. Meluntorjuntaratkaisut on suunniteltu yhteistyössä koh teen arkkitehdin kanssa. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik CadnaA 4.6 käyttäen yhteispohjoismai sia tie ja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin sekä Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan laa timassa meluohjeessa esitettyihin määräyksiin [4]. Selvityksen ovat tehneet Johanna Toivonen ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Kohde sijaitsee Vantaan Korson alueella (kuva 1). Nykyisellään n länsipuolella tontilla 6 (Korson tie 14) on vanha liikerakennus ja tien itäpuolella tontilla 3 ( 9) asuinrakennus. Nykyiset raken nukset on tarkoitus purkaa ja molemmille tonteille on suunniteltu rakennettavan 8 kerroksiset asuinkerrostalot. Merkittävimmät melulähteet suunnitelluille ille ovat Korson tie ja. Kuva 1. Tarkastelukohde on merkitty karttaan sinisellä. 3

4 Tie ja raideliikennemeluselvitys Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa 3 MELUTASON OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 (taulukko 1). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien 45 db(a) 40 db(a) 4 ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. Näin ollen viiden desibelin lisäystä ei ole tarpeen tehdä. 3.2 Sisätilat Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan ohjeessa [4] esitetyt asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset erisuuruisen tieliikennemelun alueilla on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa koskien tie ja raideliikennemelua Liikennemeluvyöhyke L Aeq [db] Asuin, potilas ja majoitushuoneet sekä opetus ja kokoontumistilat Äänitasoero L [db] Erillinen selvitys Toimistotilat, , ,9 4

5 Tie ja raideliikennemeluselvitys Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36).[5] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle yöaikaan. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla DataKustik CadnaA 4.6 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden ja katujen liikennetietoja (keskimääräinen vuorokausiliikenne, raskaan liikenteen osuus ja ajonopeus) sekä rautatien liikennetietoja (junien määrä, tyyppi, ajonopeus ja pituus), joiden perusteella määritetään melulähteiden ns. lähtömelutaso. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha alueet 2 m maan pinnasta Julkisivut kerroksittain, kerroskorkeus 3 m 1000 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Alue rautatien alapuolella 1 (pehmeä) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 5

6 Tie ja raideliikennemeluselvitys Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa 4.2 Maastomalli ja rakennukset Maastomallina käytettiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon perustuvaa 2 m x 2 m korkeuspisteaineistoa (korkeusjärjestelmä N2000). Tarkastelukohteen ulkoalueiden korkeusasemina käytettiin päivätyn dwg tiedoston asemapiirroksessa ja pohjakuvissa esitettyjä korkeusasemia. Melukartoissa rakennukset on merkitty käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: olemassa olevat asuinrakennukset mustalla suunnitellut asuinrakennukset ruskealla suunnitellut autokatokset vaalean harmaalla suunnitellut muut rakennukset turkoosilla olemassa olevat muut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat nykyisten rakennusten osalta Maanmittauslaitoksen aineistoon. Olemassa olevien rakennusten korkeudet on arvioitu ilmakuvien perusteella. Suunniteltujen rakennusten korkeudet on määritetty kerroslukumäärän perusteella käyttäen kerroskorkeutena 3 m. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Taulukossa 4 on esitetty laskennassa käytetyt liikennetiedot. Tiedot on saatu Vantaan kaupungin liikennesuunnittelulta. Taulukossa esitetty KAVL tieto kuvaa kyseisen tien keskimääräistä arkivuorokausiliikennemäärää. Taulukko 4. Liikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Tie/katu (osuus) KAVL nykytilanne KAVL v Yöaikaisen liikenteen osuus [%] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Urpiaisentie (Kotkansiiven itäpuoli) (Kotkansiiven länsipuoli) Peltomyyränkuja Kulomäentie (Urpiaisentien länsipuoli) Kulomäentie (Urpiaisentien itäpuoli)

7 Tie ja raideliikennemeluselvitys Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa Raideliikenne Taulukossa 5 on esitetty laskennassa käytetyt Helsinki Kerava rautatien raideliikenteen tiedot. Tiedot on saatu VR Track Oy:ltä. Taulukko 5. Rautatien liikennetiedot Tyyppi Selite Ennustetilanne Nykytilanne v Pituus [m] Päivä Yö Päivä Yö Sallittu nopeus [km/h] Sm1 ja2 Paikallisliikenteen sähkömoottorijuna Sr Sr1 tai Sr2 veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC vaunut) Pen Pendolino Sm4 Sähkömoottorijuna Sm5 2 Sähkömoottorijuna IC2 Sr2 veturin vetämät kaksikerroksisista IC vaunuista koostuvat junat Sm1/2 ja Sm5 paikallisjunat pysähtyvät Korson asemalla. Junien nopeutena kohteen alueella on käytetty 40 km/h. 2 Sm5 junien melupäästönä on käytetty Sm4 junien melupäästöä, koska tarkempaa tietoa junien melupäästöstä ei ole saatavilla. Rataosuudella ei liikennöidä tavaraliikennettä eikä sitä tule nykytiedon perusteella olemaan ennustetilanteessakaan. 5 YMPÄRISTÖMELUN LASKENTATULOKSET JA TARKASTELU Seuraavassa on esitetty tiivistetysti melulaskennan tulokset. Melun leviämiskartat on esitetty liitteinä. Ulko iden tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen asuinalueiden ohjearvoja L Aeq, db(a) ja L Aeq, db(a). 5.1 Nykyinen maankäyttö Melutaso nykytilanteessa on esitetty melukarttaliitteissä 1A ja 1B. Laskennassa on huomioitu nykyinen liikenne ja maankäyttö. Laskennan perusteella: päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) suurella osaa molemmista tonteista yöajan keskiäänitaso on yli 50 db(a) karkeasti noin puolella molempien tonttien alasta. Melutason kannalta merkittävimmät lähteet tonteille ovat, ja rautatie. 5.2 Suunniteltu maankäyttö Ennustetilanteen melulaskennan tulos on esitetty melukarttaliitteissä 2A ja 2B. Laskennassa on huomioitu vuoden 2030 ennusteliikenne ja suunniteltu maankäyttö. Melulaskennan perusteella ennustetilanteessa: päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) käytännössä ainoastaan tontilla 3 rakennuksen taakse muodostuvalla katvealueella yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a) molemmilla tonteilla rakennusten taakse muodostuvilla katvealueilla. 7

8 Tie ja raideliikennemeluselvitys Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa 5.3 Suunniteltu maankäyttö meluntorjunnalla Liitteiden 3A ja 3B melukartoissa on esitetty melutasot illa, kun suunniteltu meluntorjunta ja tontin 6 suojaava autokatos on toteutettu. Esitetyn meluntorjunnan avulla saavutetaan merkittäviltä osin ohjearvot päivä ja yöaikaan. Meluntorjunnan vaatimukset Tontin 6 osalta esitetty autokatos voi olla avoin lukuun ottamatta sinisellä esitettyä seinälinjaa, jonka tulee olla tiivis pihakannen pinnasta kattoon ja korkeudeltaan vähintään 3 metriä pihakannen pinnasta. Tontin 3 eteläosassa esitetyn nosto oven tulee olla mahdollisimman tiivisrakenteinen ja sen aikaansaaman äänenvaimennuksen tarve on noin 7 db(a). Esitettyjen meluaitojen aikaansaaman äänenvaimennuksen tarve on noin 7 9 db(a). Näin ollen nosto oven sekä meluaitojen eristävyysluvun tulee olla vähintään 20 db. Eristävyysluku on vähintään 20 db esimerkiksi seuraavilla rakenteilla: 20 mm täyspontattu laudoitus vähintään 20 mm vaneri 6 mm vaneri + 20 mm lomalaudoitus betoni tai tiilimuuri. Nosto oven ja esteiden suunnittelussa tulee huomioida, että niiden tulee säilyä hyvänä useiden vuosien ajan. Näin ollen rakenne ja materiaalit tulee valita niin, että rakoja tai reikiä ei ole eikä niitä synny rakenteen vanhentuessa. Meluaidat voivat tarvittaessa olla osittain tai kokonaan läpinäkyviä. 5.4 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso eri kerrosten korkeudella on esitetty liitteessä 4. Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan molemmilla tonteilla n vastaisilla julkisivuilla, joilla se on db(a). Äänitaso vaihtelee ero kerrosten välillä muutamia desibelejä. Raideliikenteestä julkisivuun kohdistuva hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks eri kerrosten korkeudella on esitetty liitteessä 5. Laskennan perusteella maksimiäänitaso on suurimmillaan 76 db(a) (ylimmissä kerroksissa tontin 3 osalta). Julkisivun ääneneristävyysvaatimus eli äänitasoerovaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan tie ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena julkisivuun kohdistuvan yöaikaisen raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Määritetyt julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset on esitetty kuvassa 2. Vaatimusten määrittämisessä on sovellettu Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan meluohjetta. Junien ohiajoista aiheutuville hetkellisille melutapahtumille on sovellettu Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimiäänitasoa. Ääneneristävyysvaatimusten laskennassa on huomioitu varmuusvarana 1 3 db. Vaatimukset määräytyvät lähes yksinomaan tie ja raideliikenteen aiheuttamasta melusta Vantaan kaupungin meluohjeen mukaisesti. 8

9 Tie ja raideliikennemeluselvitys Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa Julkisivujen ääneneristävyysvaatimus on suurimmillaan 35 db(a). Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan keskikorkeaksi, jolloin kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa kuitenkin vapaasti melulähteen puolelle. Kuva 2. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie ja raideliikenteen melua vastaan. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten vaikutukset rakentamiseen on esitetty taulukossa 6 [6]. Taulukko 6. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus 25 db Vaatimuksen taso Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. 9

10 Tie ja raideliikennemeluselvitys Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan erillisessä julkisivujen ääneneristävyysselvityksessä huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan kaavamääräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteestä julkisivuun kohdistuvan äänitason ja sen sisätiloihin aiheuttaman äänitason erotus on vähintään x db(a). 5.5 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Parvekkeiden melutason tavoitearvoksi asetetaan nykyisin usein, että päiväajan keskiäänitaso parvekkeella ei ylitä 55 db(a):ä. Parvekkeille kohdistuvien melutasojen (liite 4) ja asetetun tavoitearvon 55 db(a) perusteella on määritetty ääneneristävyysvaatimukset parvekkeiden lasituksille (kuva 3). Laskennan perusteella molempien tonttien osalta kaikki parvekkeet tulee lasittaa ohjearvotason saavuttamiseksi. Lasitustarpeen määrityksessä on huomioitu julkisivun ääntä heijastava vaikutus. Heijastuksesta johtuen parvekkeelle aiheutuva äänitaso on yleensä enimmillään noin kolme desibeliä julkisivuun kohdistuvaa äänitasoa suurempi. Tästä johtuen parvekkeet suositellaan lasitettavan, jos julkisivuun kohdistuva äänitaso on suurempi kuin 52 db(a). Äänitason vaimentumavaatimus 1 7 db(a) saavutetaan normaalisti raollisella avattavalla 6 mm lasituksella. Kuva 3. Parvekkeiden lasituksen ääneneristävyysvaatimukset. Parvekkeelle muodostuvaan äänitasoon vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. parvekkeen koko ja lasituksen pinta ala. Lasitusratkaisut tulee tarkentaa julkisivun ääneneristävyysmitoituksen yhteydessä. 10

11 Tie ja raideliikennemeluselvitys Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa Parvekelasituksen ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Parvekkeen kiinteiden rakenteiden, lasituksen ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteestä parvekejulkisivuun kohdistuvan melutason ja parvekkeen melutason erotus on vähintään x db A painotettuna. 6 LISÄTIETOA Jani Kankare Johanna Toivonen Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. jani.kankare@promethor.fi sp. johanna.toivonen@promethor.fi 7 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Meluohje 67808, Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyysvaatimukset, Vantaan kaupunki, Rakennusvalvonta, Sosiaali ja terveysministeriö. Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Helsinki 2003, 93 s. 6. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje

12 , Vantaa 9, Vantaa ETRS-TM35FIN N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) 3936 PR3891-Y01 Mittakaava 1:550 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Nykyinen maankäyttö ja nykyinen liikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 3930 Liite 1A

13 , Vantaa 9, Vantaa ETRS-TM35FIN N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) 3936 PR3891-Y01 Mittakaava 1:550 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Nykyinen maankäyttö ja nykyinen liikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 3930 Liite 1B

14 , Vantaa 9, Vantaa ETRS-TM35FIN N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) 3936 PR3891-Y01 Mittakaava 1:550 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne. Ei meluntorjuntaa tai suojaavia autokatoksia. Päiväajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 3930 Liite 2A

15 , Vantaa 9, Vantaa ETRS-TM35FIN N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) 3936 PR3891-Y01 Mittakaava 1:550 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne. Ei meluntorjuntaa tai suojaavia autokatoksia. Yöajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 3930 Liite 2B

16 Aita 2,3 m pihakannen pinnasta (+31.85) 14, Vantaa 9, Vantaa Aita 1,5 m pihakannen pinnasta (+34,30) Autokatos vaalean harmaalla, sinisellä esitetty seinä umpinainen (korkeus 3 m maan pinnasta) Aita 2,7 m pihakannen pinnasta (+38,70) Tiivisrakenteinen nosto-ovi Aita 2,7 m pihakannen pinnasta (+38,70) ETRS-TM35FIN N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) 3936 PR3891-Y01 Mittakaava 1:550 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne. Oleskelualueiden meluntorjunta toteutettu. Päiväajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 3930 Liite 3A

17 Aita 2,3 m pihakannen pinnasta (+31.85) 14, Vantaa 9, Vantaa Aita 1,5 m pihakannen pinnasta (+34,30) Autokatos vaalean harmaalla, sinisellä esitetty seinä umpinainen (korkeus 3 m maan pinnasta) Aita 2,7 m pihakannen pinnasta (+38,70) Tiivisrakenteinen nosto-ovi Aita 2,7 m pihakannen pinnasta (+38,70) ETRS-TM35FIN N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) 3936 PR3891-Y01 Mittakaava 1:550 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne. Oleskelualueiden meluntorjunta toteutettu. Yöajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 3930 Liite 3B

18 14, Vantaa 14, Vantaa , Vantaa 55 9, Vantaa Äänitaso 1. asuinkerroksen korkeudella Äänitaso 2. asuinkerroksen korkeudella 14, Vantaa 14, Vantaa , Vantaa , Vantaa Äänitaso 3. asuinkerroksen korkeudella Äänitaso 4. asuinkerroksen korkeudella 14, Vantaa , Vantaa , Vantaa 59 9, Vantaa Äänitaso 5-6. asuinkerroksen korkeudella Äänitaso 7-8. asuinkerroksen korkeudella Liite 4 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) PR3891-Y01 Mittakaava 1:700 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22 kerroksittain

19 , Vantaa 63 14, Vantaa 67 9, Vantaa , Vantaa Äänitaso 1. asuinkerroksen korkeudella Äänitaso 2. asuinkerroksen korkeudella , Vantaa , Vantaa , Vantaa , Vantaa Äänitaso 3. asuinkerroksen korkeudella Äänitaso 4. asuinkerroksen korkeudella , Vantaa , Vantaa , Vantaa , Vantaa Äänitaso 5-6. asuinkerroksen korkeudella Äänitaso 7-8. asuinkerroksen korkeudella Liite 5 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) PR3891-Y01 Mittakaava 1:700 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne. Julkisivuihin kohdistuva raideliikenteen aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso LAFmaks kerroksittain