TIELIIKENNEMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Westpro CC Oy TIELIIKENNEMELUSELITYS HELSINKI iikinportti 4 B Helsinki puh TURKU Rautakatu 5 A 200 Turku puh etu.suku@promethor.fi Y tunnus: Kotipaikka: Turku

2 Tilaaja: Westpro CC Oy Kohde: Raportin numero: Raportin päiväys: Kirjoittaja(t): Toni Hägerth Suunnittelija, FM puh sp. Kalle Lehtonen Suunnittelija puh sp. Tarkastanut: Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM puh sp. 2/12

3 Sisällysluettelo 1 Yleistä Kohteen sijainti ja ympäristö Melutason ohjearvot Ulkoalueet Sisätilat Ympäristöministeriön asetus rakennusten ääniympäristöstä Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli ja rakennukset... 7 Liikennetiedot Laskentatulokset Nykyinen maankäyttö Suunniteltu maankäyttö Julkisivuihin kohdistuva äänitaso Rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Tulosten tarkastelu Lisätietoa Kirjallisuus Liitteet: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykyisellä maankäytöllä ja liikenteellä. Tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2040 ennusteliikenteellä. Tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 3B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2040 ennusteliikenteellä. Julkisivuihin kohdistuva tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 4A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 4B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2040 ennusteliikenteellä eri kerrosten korkeudella. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoerovaatimukset). Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoerovaatimukset). 3/12

4 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Espoon Westendissä sijaitsevan suunnittelukohteen alueella. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan asuinkerrostaloja sekä kylpylä ja ravintola. Ulkoalueiden melutasoa on tarkasteltu laskennallisesti ennustetilanteessa ja tulosten perusteella on arvioitu meluntorjunnan tarve. Lisäksi on määritetty julkisivujen ja parvekelasituksien ääneneristävyysvaatimukset. Promethor Oy on laatinut kohteeseen aiemmin melutarkasteluja vuosina 2011, 2012, 2015 ja Meluselvitys on nyt päivitetty vastaamaan kohteen muuttuneita suunnitelmia. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla DataKustik CadnaA 2018 käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia [1]. Laskentatuloksia verrataan valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [2] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth ja Kalle Lehtonen. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkastelukohde sijaitsee Länsiväylän varrella Westendin uimarannan luoteispuolella (kuva 1). Alueella ei sijaitse nykyisin rakennuksia. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa (nro , hyväksytty ) merkitty hotellirakennusten korttelialueeksi (KL). Asemakaavan muutoksella on suunniteltu rakennettavan kaksi asuinkerrostaloa sekä ravintola /spa rakennus. Kohteen kaakkoispuolella sijaitsee uimaranta. Tarkastelukohteen melutason kannalta merkittävimmät äänilähteet ovat Länsiväylä ramppeineen sekä. Kuva 1. Tarkastelukohteen sijainti on merkitty kuvaan punaisella. Rajaus on suuntaa antava. 4/12

5 3 MELUTASON OHJEAROT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään viisi (5) desibeliä ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tieliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti iskumaista tai kapeakaistaista. Näin ollen viiden desibelin lisäystä ei ole tarpeen tehdä. 3.2 Sisätilat altioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta on esitetty taulukossa 2. Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistilat 35 db(a) Liike ja toimistohuoneet 45 db(a) 5/12

6 3.3 Ympäristöministeriön asetus rakennusten ääniympäristöstä Julkisivujen ulkovaipan ääneneristys Ympäristöministeriön asetuksessa (2018) rakennusten ääniympäristöstä [3] on esitetty, että rakennuksen jossa on asuntoja, majoitus tai potilashuoneita, ulkovaipan ääneneristys on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääneneristys on vähintään 30 desibeliä ja impulssimaisen, kapeakaistaisen tai pienitaajuisen melun keskiäänitaso ei ylitä nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa 25 desibeliä. Parvekkeiden melutason vaatimukset Ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten ääniympäristöstä on esitetty parvekkeiden päiväajan keskiäänitason vaatimus (enimmäistaso) 55 db(a), mikä vastaa valtioneuvoston päätöksen päiväajan ohjearvoa. Yöajan keskiäänitasolle asetuksessa ei ole arvoa. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla DataKustik CadnaA 2018 käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden ja katujen liikennetietoja (keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä, raskaan liikenteen osuus ja ajonopeudet), joiden perusteella määritetään melulähteiden ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha alueet 2 m maan pinnasta Julkisivut kerroksittain 1000 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) eden pinta 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 6/12

7 4.2 Maastomalli ja rakennukset Laskennassa on käytetty maastomallina Espoon kaupungin kantakarttaa (koordinaattijärjestelmä ETRS GK25, korkeusjärjestelmä N2000). Melukartoissa rakennukset on merkitty käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: olemassa olevat asuinrakennukset mustalla suunnitellut asuinrakennukset ruskealla (parvekkeet violetilla osassa liitteistä) suunniteltu ravintola/spa rakennus turkoosilla muut olemassa olevat ja suunnitellut rakennukset harmaalla. Nykyisten rakennusten merkinnät perustuvat Espoon kaupungin karttamateriaalin tietoihin. Ympäristön rakennusten korkeudet on arvioitu ilmakuvien ja paikanpäällä tehtyjen havaintojen perusteella. Uudisrakennusten sijainnit ja korkeudet on huomioitu arkkitehdilta saadun suunnittelumateriaalin mukaisesti. Suunnitellut kaksi asuinrakennusta yhdistetään parvekerakenteella, joka estää melun leviämistä piha alueelle rakennusten välistä. Rakennusten korkeimmat osat ovat kerroksisia. sparakennus on korkeudeltaan yksikerroksinen. Uudisrakennusten piha alueiden korkeudet on huomioitu asemapiirroksen mukaisesti. Asuinrakennusten ulko oleskelualueet on suunniteltu sijoitettavan rakennusten eteläpuolelle. Melutasoja on tarkasteltu lisäksi ravintolan terassilla ja uimarannalla. Liikennetiedot Laskennassa käytetyt liikennetiedot on esitetty taulukossa 4. Liikennetiedot on saatu Espoon kaupungin liikennesuunnittelusta (Aulis Palola, Reijo Simola) ja ne perustuvat Sito Oy:n vuonna 2016 laatimaan liikenne ennusteeseen. Ennusteessa ei ole esitetty raskaan liikenteen osuuksia ja raskaan liikenteen osuuksina kaduilla ja teillä on käytetty aiemmassa liikenne ennusteessa esitettyjä tietoja. Päiväliikenteen osuudeksi on arvioitu 90 % koko vuorokauden liikennemäärästä. Taulukko 4. Laskennassa käytetyt liikennetiedot Tie/katu KAL nyky [ajon.] KAL v [ajon.] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Länsiväylä (Tapiolantien länsipuoli) Länsiväylä (Tapiolantien risteyksen alue) Länsiväylä (Tapiolantien itäpuoli) Länsiväylän pohjoispuoleinen ramppi Ramppi Länsiväylältä Kehä I:lle Ramppi ltä Länsiväylälle Tapiolantie Westendinkatu (Tapiolantie Westendinkatu) (Westendinkadun eteläpuoli) Risteysalueella on käytetty itäpuoleisen tieosuuden liikennemäärää tarkemman tiedon puuttuessa. 7/12

8 5 LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty melulaskennan tulokset tiivistetysti. Tarkempi melun leviäminen on esitetty melukarttaliitteissä. Asuinrakennusten ulko oleskelualueiden melutasojen tarkastelussa on sovellettu ohjearvoja L Aeq, db(a) ja L Aeq, db(a). Laskentatulosta on tarkasteltu myös uimarannan alueen osalta, koska kohteen maankäytöllä on jonkin verran vaikutusta uimarannan melutasoon. Asemakaavan muutos koskee ainoastaan suunniteltujen rakennusten korttelia. 5.1 Nykyinen maankäyttö Liitteissä 1A ja 1B on esitetty melutaso alueella nykyisellä maankäytöllä ja liikenteellä. Laskennassa ei ole huomioitu kohteen suunniteltuja rakennuksia. Laskennan tuloksen perusteella: päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) pääosalla suunniteltujen rakennusten aluetta ja uimarantaa yöajan keskiäänitaso on yli 45 db(a) pääosalla suunniteltujen rakennusten aluetta. Laskennan perusteella Länsiväylän ja sen ramppien melu pääsee leviämään kohteen alueelle esteittä ja melutaso ylittää ohjearvot suurella osalla tarkasteltavaa aluetta. Liitteiden 2A ja 2B melukartoissa on esitetty melutaso alueella nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2040 ennusteliikenteellä. Melutaso alueella lisääntyy laskennan perusteella ennustetilanteeseen mennessä enimmillään noin 1 db johtuen liikennemäärien kasvusta. 5.2 Suunniteltu maankäyttö Ennustetilanteen melulaskennan tulos suunnitellulla maankäytöllä on esitetty melukarttaliitteissä 3A ja 3B. Laskennassa on huomioitu vuoden 2040 ennusteliikenne. Tarkasteltavan kohteen suunniteltu maankäyttö on huomioitu asemapiirrosluonnoksen mukaisesti. Laskennan perusteella ennustetilanteessa: päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) asuinrakennusten suunnitellulla piha alueella ja ravintolan terassilla päiväajan keskiäänitaso on vähäisesti yli 55 db(a) osalla uimarannan aluetta yöajan keskiäänitaso on alle 45 db(a) osalla asuinrakennusten piha aluetta. Laskennan perusteella melutaso alittaa päiväaikaan 55 db(a) ja yöaikaan 50 db(a) koko rakennuksen eteläpuoleisella alueella. Yöajan melutaso ylittää 45 db(a) vähäisesti osalla piha aluetta, mutta alittaa 45 db(a) rakennuksen läheisyydessä sijaitsevilla alueilla. Asukkaille tulisi järjestää mahdollisuus yöaikaiseen oleskeluun myös alueella, jolla melutaso alittaa yöajan ohjearvon. Melutaso uimarannalla ja kohteen eteläpuolella sijaitsevilla lähimmillä asuinrakennuksilla pienenee rakennusten melua suojaavan vaikutuksen johdosta. Muutos on suuruudeltaan noin 1 2 db. 5.3 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso Rakennusten julkisivuihin kohdistuva päivä ja yöajan keskiäänitaso eri kerrosten korkeudella on esitetty liitteissä 4A ja 4B. Laskennassa on huomioitu vuoden 2040 ennusteliikenne. Asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan noin db(a) pohjoisjulkisivulla. Rakennuksen eteläpuoleisella julkisivulla keskiäänitaso on alle 55 db(a). ra 8/12

9 kennuksen julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan 53 db(a). Liikenteen vuorokausijakaumasta johtuen yöajan keskiäänitaso on noin 7 db päiväajan keskiäänitasoa pienempi. 5.4 Rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Rakennusten julkisivun ääneneristävyysvaatimus eli äänitasoerovaatimus lasketaan julkisivuun kohdistuvan tieliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena. Ääneneristävyysvaatimusten määrittämisessä on sovellettu taulukon 2 mukaisia ohjearvoja, jotka ovat asuinhuoneille päiväaikaan L Aeq, db(a) ja yöaikaan L Aeq, db(a). Julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten määrittämisessä on huomioitu varmuusvarana 1 3 db. Julkisivuihin kohdistuva päivä ja yöajan keskiäänitaso eri kerrosten korkeudella on esitetty liitteissä 4A ja 4B. Äänitasojen perusteella lasketut asuinhuoneistoja sisältävien rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 5. Laskennan perusteella sisämelun ohjearvojen täyttymiseksi julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan 36 db(a):n asuinrakennusten pohjoispuoleisella julkisivulla. Kerroksissa 1 3 riittää eristävyys on 34 db(a). Tämän suuruiset vaatimukset luokitellaan keskikorkeaksi, mikä tulee huomioida julkisivujen suunnittelussa. /spa rakennuksen julkisivuille ei ole tarpeen esittää ääneneristävyysvaatimuksia. Ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten ääniympäristöstä on esitetty asuinrakennusten ulkovaipan ääneneristävyyden vähimmäisvaatimukseksi 30 desibeliä, joka tulee täyttyä julkisivuilla, mikäli liitteessä 5 ei ole esitetty julkisivulle suurempaa vaatimusta Taulukossa 5 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia rakentamiseen [4]. Taulukko 5. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus aatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Yksittäisten rakenneosien eristävyysvaatimukset esitetään erillisessä julkisivuselvityksessä. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteen aiheuttaman melutason erotus ulko ja sisätilojen välillä on vähintään x db. 9/12

10 5.5 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyysvaatimuksen mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan ympäristöministeriön asetuksessa esitetty päiväajan keskiäänitason ohjearvo 55 db(a). Tällöin yöajan keskiäänitaso tavanomaisesti alittaa 50 db(a). Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 6. Esitetty eristävyysluku kuvaa parvekkeeseen kohdistuvan päiväajan keskiäänitason ja 55 db(a:n) välistä äänitasoeroa. Laskennassa on huomioitu parvekkeen seinäheijastuksen vaikutus. Seinäheijastus nostaa parvekkeen äänitasoa keskimäärin kolme desibeliä ja näin ollen parveke on esitetty lasitettavaksi, kun julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää db(a). Kohteessa ei ole esitetty parvekkeita rakennusten länsiväylän puoleisille meluisimmille julkisivuille. Tien puoleisella julkisivulla vaatimukset muodostuisivat niin suuriksi, että niiden saavuttaminen parhaillakin lasitusratkaisuilla olisi epävarmaa. Rakennusten väliin on suunniteltu rakennettavan piha alueita melulta suojaavat rakennusten välin sulkevat melusuojaparvekkeet (kyseisillä asunnoilla on parveke myös rakennuksen hiljaisella julkisivulla). Ohjearvon saavuttaminen kyseisillä melusuojaparvekkeilla edellyttää parvekkeen Länsiväylän puoleiselta lasitukselta erittäin hyvää ääneneristävyyttä. Suunnitelluilla parvekkeilla lasitusten ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan itäpuoleisen rakennuksen itäpäässä 8 db ja länsipuoleisen rakennuksen keskiosassa 10 db (kerrokset 7 ja 8). Tavanomaisella 6 mm raollisella lasituksella saavutetaan yleensä noin 5 7 db vaimennus. Näin ollen näillä parvekkeilla ohjearvon saavuttaminen edellyttää todennäköisesti lasitusratkaisulta tavanomaista parempaa eristävyyttä. Rakennuksen länsipäädyssä ja eteläpuoleisella sivulla vaatimukset ovat niin pieniä, että riittävä eristävyys saavutetaan tavanomaisella lasituksella. Parvekkeiden yksityiskohtaiset meluntorjuntaratkaisut tulee tarkastella erillisessä parvekkeiden ääneneristävyysselvityksessä, kun parvekkeiden dimensiot ja rakenteet ovat selvillä. 6 TULOSTEN TARKASTELU Piha alue Melutasojen tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja, jotka ovat päiväaikaan L Aeq, db(a) ja yöaikaan L Aeq, db(a). Laskennan perusteella suunniteltu massoittelu on hyvin piha aluetta suojaava. Melutaso täyttää päiväajan ohjearvon 55 db(a) käytännössä koko rakennusten eteläpuoleisella piha alueella. Yöajan melutaso alittaa ohjearvon 45 db(a) osalla rakennusten suojassa sijaitsevia oleskelu alueita. Osalla suunniteltuja oleskelualueita yöajan melutaso ylittää ohjearvon vähäisesti (ylitys noin 1 2 db). Asunnoille tulisi sijoittaa ulko oleskelualueita myös alueille, joilla yöajan ohjearvo täyttyy. n terassilla melutaso alittaa päiväajan ohjearvon 55 db(a). Melutaso ylittää päiväajan ohjearvon 55 db(a) osalla uimarannan alueella. rannalle aiheutuvaa melutasoa voidaan tarvittaessa vaimentaa tien reunaan sijoitetuilla melukaiteilla. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimus Laskennan perusteella asuinhuoneistoja sisältävien rakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Länsiväylän puoleisella julkisivulla ovat 36 db(a). Kerroksissa 1 3 voidaan soveltaa vaatimuksena 34 db(a), koska niihin Länsiväylän melu ei pääse kulkeutumaan yhtä voimakkaasti. Kaikkien asuinrakennusten julkisivujen tulee täyttää vähintään minimivaatimus 30 db(a), jos liitteessä 5 ei ole esitetty julkisivulle suurempaa vaatimusta. Laskennassa on huomioitu varmuusvarana 1 3 db. 10/12

11 /spa rakennuksen julkisivuille ei ole tarpeen esittää ääneneristävyysvaatimusta. Parvekelasitusten vaatimukset Kaikki parvekkeet suositellaan suojattavan lasituksella, jotta päiväajan ohjearvo 55 db(a) niillä varmuudella täyttyy. Rakennusten välisillä melusuojaparvekkeilla ohjearvon saavuttaminen edellyttää Länsiväylän puoleiselta lasitusratkaisulta erittäin hyvää ääneneristävyyttä (esim. umpinainen ei avattava lasitus Länsiväylän puolella). Kyseisillä asunnoilla on parveke myös rakennuksen hiljaisella julkisivulla. Itäpuoleisen rakennuksen itäpäädyissä ja länsipuoleisen rakennuksen keskiosassa (kerrokset 7 ja 8) parvekkeiden lasitukselta edellytetään eristävyyttä, jota ei välttämättä saavuteta yksinkertaisimmalla lasitusratkaisulla, vaan sen saavuttaminen saattaa edellyttää esim. paksumpaa lasitusta ja/tai lasituksen tiivistystä. Länsipuoleisen rakennuksen länsipäädyssä ja rakennusten eteläsivuilla vaatimukset ovat pieniä ja ne todennäköisesti saavutetaan tavanomaisella lasituksella. Parvekkeiden yksityiskohtaiset meluntorjuntaratkaisut tulee tarkastella erillisessä parvekkeiden ääneneristävyysselvityksessä, kun parvekkeiden dimensiot ja rakenteet ovat selvillä. Huoneistojen sijoittelu Asuinalueiden suunnitteluun annetun ohjeistuksen mukaisesti mikäli asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 db(a), asuntojen tulisi aueta myös suuntaan, jossa keskiäänitaso alittaa ohjearvot. (Uudenmaan ELY keskus, opas 02/2013, Melun ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa). Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää laskennan perusteella 65 db(a) asuinrakennusten Länsiväylän puoleisilla julkisivuilla. Tarkastelluissa suunnitelmissa kohteeseen ei ole suunniteltu asuntoja, jotka avautuvat ainoastaan Länsiväylän suuntaan, joten edellä esitetty määräys toteutuu. 7 LISÄTIETOA Toni Hägerth Kalle Lehtonen Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. toni.hagerth@promethor.fi sp. kalle.lehtonen@promethor.fi 11/12

12 8 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:5. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Ympäristöministeriö. altioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Ympäristöministeriö. Asetus rakennuksen ääniympäristöstä. oimaantulo Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje /12

13 Länsiväylä Tapiolantie Westendinkatu ranta Liikennetiedot (KAL/Raskaan liikenteen osuus/nopeusrajoitus) Länsiväylä, Tapiolantien länsipuoli / 8 % / 80 km/h Länsiväylä, Tapiolantien itäpuoli / 8 % / 80 km/h Länsiväylän pohjoispuoleinen ramppi 48 / 9 % / km/h Ramppi Länsiväylältä Kehä I:lle 3870 / 2 / km/h Ramppi ltä Länsiväylälle 3370 / 9 % / km/h Tapiolantie 6500 / 9 % / 50 km/h Westendinkatu 8000 / 9 % / 40 km/h, Tapiolantie-Westendinkatu 9000 / 9 % / 40 km/h, Westendinkadun eteläpuoli 2900 / 6 % / 40 km/h Liite 1A db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) PR3728-Y04.. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000 Mittakaava 1:2500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

14 Länsiväylä Tapiolantie Westendinkatu ranta Liikennetiedot (KAL/Raskaan liikenteen osuus/nopeusrajoitus) Länsiväylä, Tapiolantien länsipuoli / 8 % / 80 km/h Länsiväylä, Tapiolantien itäpuoli / 8 % / 80 km/h Länsiväylän pohjoispuoleinen ramppi 48 / 9 % / km/h Ramppi Länsiväylältä Kehä I:lle 3870 / 2 / km/h Ramppi ltä Länsiväylälle 3370 / 9 % / km/h Tapiolantie 6500 / 9 % / 50 km/h Westendinkatu 8000 / 9 % / 40 km/h, Tapiolantie-Westendinkatu 9000 / 9 % / 40 km/h, Westendinkadun eteläpuoli 2900 / 6 % / 40 km/h Liite 1B db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) PR3728-Y04.. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000 Mittakaava 1:2500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

15 Länsiväylä Tapiolantie Westendinkatu ranta Liikennetiedot (KAL/Raskaan liikenteen osuus/nopeusrajoitus) Länsiväylä, Tapiolantien länsipuoli / 8 % / 80 km/h Länsiväylä, Tapiolantien risteysalue / 8 % / 80 km/h Länsiväylä, Tapiolantien itäpuoli / 8 % / 80 km/h Länsiväylän pohjoispuoleinen ramppi 8000 / 9 % / km/h Ramppi Länsiväylältä Kehä I:lle 70 / 2 / km/h Ramppi ltä Länsiväylälle 6300 / 9 % / km/h Tapiolantie / 9 % / 50 km/h Westendinkatu 00 / 9 % / 40 km/h, Tapiolantie-Westendinkatu 6700 / 9 % / 40 km/h, Westendinkadun eteläpuoli 00 / 6 % / 40 km/h Liite 2A db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) PR3728-Y04.. Nykyinen maankäyttö ja v ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000 Mittakaava 1:2500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

16 Länsiväylä Tapiolantie Westendinkatu ranta Liikennetiedot (KAL/Raskaan liikenteen osuus/nopeusrajoitus) Länsiväylä, Tapiolantien länsipuoli / 8 % / 80 km/h Länsiväylä, Tapiolantien risteysalue / 8 % / 80 km/h Länsiväylä, Tapiolantien itäpuoli / 8 % / 80 km/h Länsiväylän pohjoispuoleinen ramppi 8000 / 9 % / km/h Ramppi Länsiväylältä Kehä I:lle 70 / 2 / km/h Ramppi ltä Länsiväylälle 6300 / 9 % / km/h Tapiolantie / 9 % / 50 km/h Westendinkatu 00 / 9 % / 40 km/h, Tapiolantie-Westendinkatu 6700 / 9 % / 40 km/h, Westendinkadun eteläpuoli 00 / 6 % / 40 km/h Liite 2B db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) PR3728-Y04.. Nykyinen maankäyttö ja v ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000 Mittakaava 1:2500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

17 Länsiväylä Tapiolantie + Westendinkatu I I II ranta Liikennetiedot (KAL/Raskaan liikenteen osuus/nopeusrajoitus) Länsiväylä, Tapiolantien länsipuoli / 8 % / 80 km/h Länsiväylä, Tapiolantien risteysalue / 8 % / 80 km/h Länsiväylä, Tapiolantien itäpuoli / 8 % / 80 km/h Länsiväylän pohjoispuoleinen ramppi 8000 / 9 % / km/h Ramppi Länsiväylältä Kehä I:lle 70 / 2 / km/h Ramppi ltä Länsiväylälle 6300 / 9 % / km/h Tapiolantie / 9 % / 50 km/h Westendinkatu 00 / 9 % / 40 km/h, Tapiolantie-Westendinkatu 6700 / 9 % / 40 km/h, Westendinkadun eteläpuoli 00 / 6 % / 40 km/h Liite 3A db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) PR3728-Y04 Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N Suunniteltu maankäyttö ja v ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Mittakaava 1:2500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

18 Länsiväylä Tapiolantie + Westendinkatu I I II ranta Liikennetiedot (KAL/Raskaan liikenteen osuus/nopeusrajoitus) Länsiväylä, Tapiolantien länsipuoli / 8 % / 80 km/h Länsiväylä, Tapiolantien risteysalue / 8 % / 80 km/h Länsiväylä, Tapiolantien itäpuoli / 8 % / 80 km/h Länsiväylän pohjoispuoleinen ramppi 8000 / 9 % / km/h Ramppi Länsiväylältä Kehä I:lle 70 / 2 / km/h Ramppi ltä Länsiväylälle 6300 / 9 % / km/h Tapiolantie / 9 % / 50 km/h Westendinkatu 00 / 9 % / 40 km/h, Tapiolantie-Westendinkatu 6700 / 9 % / 40 km/h, Westendinkadun eteläpuoli 00 / 6 % / 40 km/h Liite 3B db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) PR3728-Y04 Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N Suunniteltu maankäyttö ja v ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Mittakaava 1:2500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

19 59 I I II I I II Äänitaso 1. kerroksen korkeudella Äänitaso 2. kerroksen korkeudella I I II I I II Äänitaso 3. kerroksen korkeudella Äänitaso 4. kerroksen korkeudella I I II I I II Äänitaso kerroksen korkeudella Äänitaso kerroksen korkeudella Liite 4A db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) PR3728-Y04 Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000. Westendinportti, Westend, Espoo. Suunniteltu maankäyttö ja v ennusteliikenne. Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Mittakaava 1:1300 (A3)

20 53 I I II I 47 I II Äänitaso 1. kerroksen korkeudella Äänitaso 2. kerroksen korkeudella 55 I I II I I II Äänitaso 3. kerroksen korkeudella Äänitaso 4. kerroksen korkeudella I I II I I II Äänitaso kerroksen korkeudella Äänitaso kerroksen korkeudella Liite 4B db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) db(a) PR3728-Y04 Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000. Westendinportti, Westend, Espoo. Suunniteltu maankäyttö ja v ennusteliikenne. Julkisivuun kohdistuva yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Mittakaava 1:1300 (A3)

21 Uusien asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyyden minimivaatimus on 30 db(a). aatimuksen tulee täyttyä niillä julkisivuilla, joille ei liitteessä ole merkitty suurempaa vaatimusta. Länsiväylä Länsiväylä + + u I I II ranta u I I II ranta Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset kerroksissa 1-3. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset kerroksissa 4-8. Liite 5 = 32 db(a) = 34 db(a) = 36 db(a) Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 PR3728-Y04 Korkeusjärjestelmä N Suunniteltu maankäyttö ja v ennusteliikenne. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoerovaatimukset). Mittakaava 1:2000 (A4) Laskenta kerroksittain

22 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimusten mitoitus on tehty noudattaen ympäristöministeriön asetusta rakennusten ääniympäristöstä (2018), jonka mukaan päiväajan keskiäänitaso parvekkeilla ei saa ylittää 55 db(a) I I II ranta Liite = 1-4 db(a) = 5-6 db(a) = 7 db(a) = 8 db(a) = 9 db(a) = 10 db(a) = 11 db(a) = 12 db(a) = 13 db(a) 2892 = 14 db(a) Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 PR3728-Y04 Korkeusjärjestelmä N Suunniteltu maankäyttö ja v ennusteliikenne. Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoerovaatimukset) Mittakaava 1:1000 (A4) Laskenta kerroksittain