RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS

Transkriptio

1 Ympäristömelu Raportti PR Y Sivu 1 (12) Sipoon kunta Suvi Kaski PL Sipoo Turku RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Yleistä Kaavoitettavan alueen sijainti ja ympäristö Melutason ohjearvot Ulkoalueet Sisätilat Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli ja rakennukset Liikennetiedot Ympäristömelun laskentatulokset Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykytilanteessa. Liite 2. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Liite 3. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 3B) suunnitellulla maankäytöllä ennustetilanteessa vuonna Liite 4. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 4A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 4B) suunnitellulla maankäytöllä ennustetilanteessa vuonna Meluntorjuntana on alueen pohjoisosassa meluvalli. Liite 5. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. 2

3 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu raideliikenteen aiheuttamaa melua Jokilaakson asemakaavan alueella Sipoossa. Alueella on suunniteltu rakennettavan mm. omakoti ja kerrostaloja. Selvityksessä on määritetty melutasot kaavoitettavalla alueella nykytilanteessa ja ennustetilanteessa vuonna Lisäksi on selvitetty meluntorjunnan tarve sekä asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Tulosten pohjalta on esitetty ohjeita ja suosituksia alueen jatkosuunnittelulle. Ulkoalueiden melutaso ja meluntorjunta Asuinrakennusten ulko oleskelualueiden melutasojen tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja L Aeq, db(a) ja L Aeq, db(a). Myös uusien asuinrakennusten ulkoalueille on sovellettu yöajan ohjearvoa 50 db(a) tiukemman ohjearvon 45 db(a) sijaan, koska melutaso kohteessa määräytyy yksittäisten junien ohiajojen aiheuttamista lyhyistä melutapahtumista. Näin ollen melu kohteessa ei ole jatkuvaa ja vaikka koko yöajan keskiäänitaso laskennan perusteella ylittää joillakin pihaalueilla 45 db(a), on melutaso piha alueilla suuren osan ajasta selvästi alle 45 db(a). Laskennan perusteella ennustetilanteessa päiväajan keskiäänitaso alittaa ohjearvon 55 db(a) selvästi kaikkien asuinrakennusten piha alueilla. Yöajan keskiäänitaso ylittää ohjearvon 50 db(a) yhden alueen pohjoisosaan suunnitellun asuinrakennuksen piha alueella. Pohjoisimman asuinrakennuksen piha aluetta voidaan suojata melulta sijoittamalla rakennuksen pohjoispuolelle maavalli. Laskentatuloksen perusteella vallin korkeuden tulee olla vähintään 4 m suojattavan pihan korkeusasemasta. Vaihtoehtoisesti melusuojaus voidaan tehdä myös sulkemalla rakennusten väli esimerkiksi meluaidalla tai rakennusmassalla. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Laskennan perusteella julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat kaava alueen asuinrakennuksilla suurimmillaan 38 db alueen pohjoisosassa junaradan puoleisilla julkisivuilla. Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan korkeaksi, mikä tulee huomioida julkisivujen rakenteiden suunnittelussa. Laskennan perusteella julkisivuihin kohdistuvat keskiäänitasot ovat melko pieniä ja ääneneristävyysvaatimukset muodostuvatkin junien ohiajojen aiheuttamien hetkellisten maksimimelutasojen perusteella. 3

4 1 YISTÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu raideliikenteen aiheuttamaa melua Jokilaakson asemakaavan alueella Sipoossa. Alueella on suunniteltu rakennettavan mm. omakoti ja kerrostaloja. Selvityksen lähtötietoina on käytetty Promethor Oy:n alueelle aiemmin laatimaa raideliikennemeluselvitystä ja sen lähtötietoja (Talma Nikkilä rataosuus, raideliikennemeluselvitys PR Y1565, päivätty ). Selvityksessä on määritetty melutasot kaavoitettavalla alueella nykytilanteessa ja ennustetilanteessa vuonna Lisäksi on selvitetty meluntorjunnan tarve sekä asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.3 käyttäen yhteispohjoismaista raideliikennemelumallia [1]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [2] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat laatineet Toni Hägerth ja Jani Kankare. 2 KAAVOITETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tutkittava alue sijaitsee Sipoon Nikkilän alueen itäreunassa ja se rajautuu pohjoispuolelta Porvoo Keravajunarataan. Kuvassa 1 on esitetty kaavoitettavan alueen rajaus kartalla sinisellä merkittynä. Kuva 1. Kaavoitettavan alueen sijainti Sipoon kunnan opaskartalle merkittynä (Kaavaluonnoksen selostus, Sipoon kunnan Maankäyttöjaosto, ). Kaavoitettavalla alueella sijaitsee nykytilanteessa yksittäisiä omakotitaloja ja suuri osa alueesta on rakentamatonta peltoa. Alueelle on suunniteltu rakennettavan mm. yksi ja kaksikerroksisia pientaloja, kerrostaloja sekä muutamia liikerakennuksia. Kohteen asemakaavaluonnos on esitetty kuvassa 2. 4

5 Kuva 2. Asemakaavaluonnos (Sipoo kunnan Maankäyttöjaosto). Alueen melutason kannalta merkittävin lähde on alueen pohjoispuolella kulkeva Kerava Porvoo rautatie. Raideosuudella kulkee nykyisin ainoastaan tavaraliikennettä. Ennustetilanteessa raiteella tulee kulkemaan myös noin 50 paikallisliikenteen sähkömoottorista henkilöjunaa vuorokaudessa. Tieliikenteen melu alueella on vähäistä, sillä alueen liikennemäärät ovat melko pieniä ja nopeusrajoitus on km/h. Kaava alueen eteläosiin aiheutuu jonkin verran tieliikennemelua Nikkiläntieltä, mutta vaikutus rajautuu tien välittömään läheisyyteen. 5

6 3 MELUTASON OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona [2] Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. 3.2 Sisätilat Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko 2). Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo Taulukko 2. Valtioneuvoston päätöksen ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa [2] Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistilat 35 db(a) Liike ja toimistohuoneet 45 db(a) 6

7 Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36).[3] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle yöaikaan. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.3 käyttäen yhteispohjoismaista raideliikennemelumallia. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan digitaalisena tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina rautatien liikennemäärätietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, este ja maavaimennus sekä heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 3 x 3 m 2 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta, rakennusten julkisivut kerroksittain Melutason laskentaetäisyys (maks) 1200 m Tien pinta 0 (kova) Maanpinnan akustinen kovuus Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Vesistön pinta 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Rakennusten heijastus Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) Heijastusten lukumäärä 1 7

8 4.2 Maastomalli ja rakennukset Laskennassa on käytetty samaa maastomallia, kuin alueelle aiemmin laaditussa meluselvityksessä (Talma Nikkilä rataosuus, raideliikennemeluselvitys PR Y1565, päivätty ). Maastomallia on täydennetty kaavoitettavan alueen osalta tilaajan toimittaman materiaalin avulla (suunniteltu maankäyttö ja rakennukset). Melukartoissa on esitetty rakennukset eri väreillä seuraavasti: olemassa olevat asuinrakennukset mustalla suunnitellut asuinrakennukset ruskealla olemassa olevat ja suunnitellut muut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon ja tilaajalta saatuun aineistoon. Rakennusten korkeutena on laskennassa käytetty yksikerroksisille rakennuksille 5 m maanpinnasta ja kaksikerroksisille 8 m maanpinnasta. Maankäyttöluonnoksessa esitetyt leikkipaikat on melukartoissa merkitty merkinnällä. Piha alueiden korkeusasema on nykyisen maaston mukainen. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Alueen teiden ja katujen liikennemäärät ovat vähäisiä. Alueen halki kulkevan Nikkiläntien liikennemäärä on nykytilanteessa noin KVL = 2400 kpl ja nopeusrajoitus on 40 km/h. Näin ollen tieliikenteen vaikutus alueen melutasoihin on vähäinen. Tieliikennettä ei ole huomioitu melulähteenä melulaskennoissa. Raideliikenne Laskennassa on käytetty raideliikenteen liikennemäärätietoina aiemman selvityksen tietoja. Raideliikennetiedot on saatu VR Osakeyhtiöltä (Ismo Simola) ja ne on esitetty taulukossa 4. Ennustevuonna tavaraliikenteen määrän on oletettu pysyvän yhtä suurena. Henkilöliikenteen määrä ennustetilanteessa on arvioitu käyttäen SITO Oy:n laatimaa Kerava Nikkilä vyöhykkeen joukkoliikenne ja maankäyttöselvitystä ( ). Henkilöliikenteen junien nopeudeksi on laskennoissa asetettu 80 km/h. Tieto perustuu Liikenneviraston antamaan arvioon, jonka mukaan nopeusrajoituksen nostamista kyseisellä rataosuudella ei ole suunniteltu. Ennustetilanteen mallinnuksissa on huomioitu henkilöjunien pysähtyminen suunniteltujen juna asemien kohdilla. 8

9 Taulukko 4. Laskennassa käytetyt rautatien liikennemäärätiedot Kerava Porvoo rautatie Tyyppi Selite Nykytilanne Päivä [kpl] Yö [kpl] Ennustetilanne v Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sm 1/2 F TaJu R TaJu R TaJu Sm1 ja Sm2 paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat YMPÄRISTÖMELUN LASKENTATULOKSET Laskentatuloksen on esitetty seuraavassa pääkohdittain. Tarkempi melun leviäminen on esitetty liitteiden melukartoissa. Melulaskenta on suoritettu ainoastaan alueen pohjoisosan alueille. Alueen eteläosassa melu on vähäistä eikä melua ole tarpeen huomioida rakentamisen suunnittelussa. Nykytilanne ja 0+ tilanne Nykytilanteen laskentatulos on esitetty liitteiden 1A ja 1B melukartoissa. Tulosten tarkastelussa on käsitelty ainoastaan kaavaan kuuluvia alueita ja asuinrakennuksia. Laskentatulosten perusteella nykytilanteessa: päiväajan keskiäänitaso alittaa 55 db(a) kaikkien olemassa olevien asuinrakennusten pihaalueilla yöajan keskiäänitaso alittaa 50 db(a) kaikkien olemassa olevien asuinrakennusten piha alueilla. Melutaso alittaa ohjearvot selvästi asuinrakennusten piha alueilla nykytilanteessa. Vuoteen 2030 mennessä raideliikenne lisääntyy, kun rataosuudella liikennöidään myös henkilöliikennettä. Junien ohiajojen määrä lisääntyy kohteessa selvästi. Sähkömoottorillisten paikallisjunien melupäästö on kuitenkin vähäinen pitkiin tavarajuniin verrattuna ja rautatien kokonaismelupäästö lisääntyy nykytilanteeseen verrattuna päiväaikaan vain noin 0,5 db. Yöajan kokonaismelupäästö ei lisäänny. Melulaskennan tulokset nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden liikenteellä 2030 on esitetty liitteissä 2A ja 2B. Laskentatulokset vastaavat oleellisilta osin nykytilanteen tuloksia. 9

10 Ennustetilanne Ennustetilanteen melulaskennan tulos kaavoitettavalla alueella on esitetty liitteissä 3A ja 3B. Laskennassa on huomioitu rautatien vuoden 2030 liikenne ennuste ja kaava alueen suunniteltu maankäyttö. Laskentatulosten perusteella ennustetilanteessa 2030 (liitteet 3A ja 3B): päiväajan keskiäänitaso alittaa 55 db(a) kaikkien olemassa olevien ja suunniteltujen asuinrakennusten piha alueilla yöajan keskiäänitaso ylittää 50 db(a) kaava alueen pohjoisosassa yhden suunnitellun asuinrakennuksen piha alueella yöajan keskiäänitaso alittaa 50 db(a) olemassa olevien asuinrakennusten piha alueilla. Yöajan keskiäänitaso ylittää 50 db(a) yhden asuinrakennuksen ulko oleskelualueella alueen pohjoisosassa ja 45 db(a) muutamien asuinrakennusten piha alueilla. Yöajan keskiäänitaso määräytyy käytännössä tavarajunien ohiajoista, joita on yöaikaan keskimäärin kolme per yö. Henkilöjunien melupäästö on selvästi tavarajunien päästöä pienempi, eikä niillä siten ole merkittävää vaikutusta keskiäänitasoon. Melutarkastelussa tulee lisäksi huomioida, että tieliikenteen melu alueella on vähäistä. Näin ollen yöajan melutaso aiheutuu muutamista yksittäisistä melutapahtumista, joiden kesto on yhteensä muutama minuutti. Tavarajunan ohiajon aikana melutaso on suurimmillaan noin L AF,maks 80 db(a). Muun osan yöstä melutaso on selvästi alle 45 db(a). Koska melu ei ole läheskään jatkuvaa, voidaan ulkoalueille mielestämme soveltaa yöajan ohjearvoa 50 db(a) normaalisti uusille asuinalueille sovellettavan 45 db(a) sijaan. Yöajan ohjearvon 50 db(a) saavuttaminen kyseisenlaisissa ääniolosuhteissa takaa riittävän viihtyisät ja terveelliset asuinolosuhteet, kun asuntojen sisä äänitasoista huolehditaan riittävällä julkisivujen ääneneristävyydellä. Piha alueiden meluntorjunta Yöajan ohjearvon 50 db(a) saavuttamiseksi tulee melun leviämistä alueen pohjoisosassa yhden rakennuksen piha alueelle torjua. Melukarttaliitteissä 4A ja 4B on esitetty melutaso, kun pihan pohjoispuolelle on tehty maavalli. Vallin korkeutena on laskennassa käytetty +15,5 m, kun piha alueiden korkeus on nykyisen maaston mukainen. Käytännössä esteen korkeuteen vaikuttaa suojattavan piha alueen taso. Vallin korkeuden tulee olla vähintään 4 m suojattavan piha alueen korkeusasemasta. Laskennan perusteella, kun melusuojaus on tehty: päiväajan keskiäänitaso alittaa 55 db(a) kaikkien olemassa olevien ja suunniteltujen asuinrakennusten piha alueilla yöajan keskiäänitaso alittaa 50 db(a) pääosalla kaikkien olemassa olevien ja suunniteltujen asuinrakennusten piha alueita. Meluvallilla myös pohjoisimman asuinrakennuksen piha alueelle saadaan muodostettua melusuoja alue, jolla yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a). Vallin tulee olla niin pitkä, että se katkaisee melun suoran kulkeutumisen piha alueelle rakennusten väleistä. Laskennassa vallin korkean osan pituus on 50 m. Mikäli alueen maaperä ei salli korkean maavallin rakentamista, voidaan este rakentaa vallin ja aitamaisen korotusosan yhdistelmää käyttäen. Vaihtoehtoisesti meluntorjunta voidaan alueen pohjoiskulmassa toteuttaa myös sulkemalla rakennusten väli meluaidalla tai rakennusmassalla asuinalueen reunalta vastaavalla tavalla, kuin osalla rakennuksista on maankäyttöluonnoksessa esitetty. Esteen korkeuden tulee olla vähintään 3,5 m suojattavan pihaalueen tasosta. Yleisesti ottaen kohteen pohjoisosissa meluhaittojen minimoimiseksi rakennusten melulle herkät ulkooleskelualueet suositellaan sijoitettavan mahdollisuuksien mukaan rakennusmassojen ns. suojan puolelle (eteläpuolelle), jossa melua on vähiten. 10

11 6 JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET Julkisivun ääneneristävyysvaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Laskennassa on käytetty taulukon 2 ohjearvoja ja Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimimelutasoa yöaikaiselle junamelulle. Lasketut julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset sisältävät varmuusvaran 2 3 db, joka tulee huomioida julkisivurakenteita suunniteltaessa. Ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 5. Alle 25 db:n vaatimuksia ei ole esitetty, sillä ne täyttyvät normaalilla julkisivurakentamisella. Laskennassa on lisäksi huomioitu, että alue rakennetaan mahdollisesti vaiheittain. Näin ollen eteläosan rakennusten julkisivuihin kohdistuvan melun laskennassa ei ole huomioitu pohjoisosan rakennusten melua vaimentavaa vaikutusta. Laskennan perusteella julkisivuihin kohdistuvat keskiäänitasot ovat melko pieniä ja ääneneristävyysvaatimukset muodostuvatkin junien ohiajojen aiheuttamien hetkellisten maksimimelutasojen perusteella. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat kaava alueen asuinrakennuksilla suurimmillaan 38 db alueen pohjoisosassa junaradan puoleisilla julkisivuilla. Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan korkeaksi, mikä tulee huomioida julkisivujen rakenteiden suunnittelussa. Muilla osilla aluetta vaatimukset ovat suuruudeltaan noin db. Liitteessä 5 esitetyn mukaisesti vaatimus koskee asuinrakennusten radan puoleisia julkisivuja. Ns. suojan puoleisilla julkisivuilla vaatimus on alle 25 db. Taulukossa 5 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia rakentamiseen [4]. Taulukko 5. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. 11

12 Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että raideliikenteen aiheuttaman melutason erotus ulko ja sisätilan välillä on vähintään x db. 7 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Ulkoalueiden melu ja meluntorjunta Asuinrakennusten ulko oleskelualueiden melutasojen tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja L Aeq, db(a) ja L Aeq, db(a). Myös uusien asuinrakennusten ulkoalueille on sovellettu yöajan ohjearvoa 50 db(a) tiukemman ohjearvon 45 db(a) sijaan, koska melutaso kohteessa määräytyy yksittäisten junien ohiajojen aiheuttamista lyhyistä melutapahtumista. Näin ollen melu kohteessa ei ole jatkuvaa ja vaikka koko yöajan keskiäänitaso laskennan perusteella ylittää joillakin pihaalueilla 45 db(a), on melutaso piha alueilla suuren osan ajasta selvästi alle 45 db(a). Laskennan perusteella ennustetilanteessa päiväajan keskiäänitaso alittaa ohjearvon 55 db(a) selvästi kaikkien asuinrakennusten piha alueilla. Yöajan keskiäänitaso ylittää ohjearvon 50 db(a) yhden alueen pohjoisosaan suunnitellun asuinrakennuksen piha alueella. Pohjoisimman asuinrakennuksen piha aluetta voidaan suojata melulta sijoittamalla rakennuksen pohjoispuolelle maavalli. Laskentatuloksen perusteella vallin korkeuden tulee olla vähintään 4 m suojattavan pihan korkeusasemasta. Vaihtoehtoisesti melusuojaus voidaan tehdä myös sulkemalla rakennusten väli esimerkiksi meluaidalla tai rakennusmassalla. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Laskennan perusteella julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat kaava alueen asuinrakennuksilla suurimmillaan 38 db alueen pohjoisosassa junaradan puoleisilla julkisivuilla. Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan korkeaksi, mikä tulee huomioida julkisivujen rakenteiden suunnittelussa. Laskennan perusteella julkisivuihin kohdistuvat keskiäänitasot ovat melko pieniä ja ääneneristävyysvaatimukset muodostuvatkin junien ohiajojen aiheuttamien hetkellisten maksimimelutasojen perusteella. 8 LISÄTIETOA Jani Kankare Toni Hägerth Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. jani.kankare@promethor.fi sp. toni.hagerth@promethor.fi 9 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s. 2. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 4. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje

13 Liite 1A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Raideliikennemeluselvitys.. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Mittakaava 1:2500 (A3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

14 Liite 1B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Raideliikennemeluselvitys.. Nykyinen maankäyttö ja liikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq, Mittakaava 1:2500 (A3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

15 Liite 2A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:2500 (A3) Raideliikennemeluselvitys.. Nykyinen maankäyttö ja v ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

16 Liite 2B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:2500 (A3) Raideliikennemeluselvitys.. Nykyinen maankäyttö ja v ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

17 Liite 3A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a). PR-Y Raideliikennemeluselvitys. Mittakaava 1:2500 (A3) Ennustetilanne v. 2030, suunniteltu maankäyttö. Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

18 Liite 3B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a). PR-Y Raideliikennemeluselvitys. Mittakaava 1:2500 (A3) Ennustetilanne v. 2030, suunniteltu maankäyttö. Yöajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

19 Meluvallin korkeusasema on laskennassa +15,5 m eli noin 3,5-4 m suojattavan pihaalueen maanpinnan tasosta. Meluvallin paikka on merkitty kuvaan sinisellä. Liite 4A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:2500 (A3) Raideliikennemeluselvitys. Jokilaakson asemakaava, Nikkilä, Sipoo. Ennustetilanne v. 2030, suunniteltu maankäyttö. Meluvalli alueen pohjoispuolella. Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

20 Meluvallin korkeusasema on laskennassa +15,5 m eli noin 3,5-4 m suojattavan pihaalueen maanpinnan tasosta. Meluvallin paikka on merkitty kuvaan sinisellä. Liite 4B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:2500 (A3) Raideliikennemeluselvitys. Jokilaakson asemakaava, Nikkilä, Sipoo. Ennustetilanne v. 2030, suunniteltu maankäyttö. Meluvalli alueen pohjoispuolella. Yöajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

21 32 db radan puoleisilla julkisivuilla 30 db radan puoleisilla julkisivuilla 28 db radan puoleisilla julkisivuilla Liite 5 = 26 db(a) = 28 db(a) = 30 db(a) = 32 db(a) = 34 db(a) = 36 db(a) = 38 db(a) = 40 db(a) PR-Y Mittakaava 1:1500 (A3) Raideliikennemeluselvitys.. Ennustetilanne v. 2030, suunniteltu maankäyttö. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset