TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Ympäristömelu Raportti PR3806 Y01 Sivu 1 (10) Espoon kaupunki Sari Metsälä Turku TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti 4 B HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Tie ja raideliikennemeluselvitys Sisällysluettelo 1 Yleistä Kohteen sijainti ja ympäristö Melutason ohjearvot Ulkoalueiden ohjearvot Sisätilojen ohjearvot Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli ja rakennukset Liikennetiedot Ympäristömelun laskentatulokset ja tarkastelu Piha alueet Asuinrakennuksen julkisivut Asuinrakennuksen parvekkeet Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykyisellä maankäytöllä ja nykyisellä liikenteellä. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden 2035 liikenteellä. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 3B) suunnitellulla maankäytöllä ja ennustevuoden 2035 liikenteellä. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 4A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 4B) suunnitellulla maankäytöllä ja ennustevuoden 2035 liikenteellä. Meluntorjunta toteutettu. Suunnitellun uudisrakennuksen julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 kerroksittain. 2

3 Tie ja raideliikennemeluselvitys 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa Kilonpuiston asemakaavan muutoskohteessa (alue ). Asemakaavan muutoksen myötä yleinen pysäköintialue muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti nykyisellä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Laskennalla on määritetty oleskelualueen melutasot ja meluntorjunnan tarpeet sekä rakennusten julkisivujen ja parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset. Ennustetilanteen laskennoissa on tieliikenteen osalta huomioitu maksimiennusteliikennemäärä eli Kehä II jatketta ei ole toteutettu. Lisäksi raideliikenteen osalta on huomioitu kaupunkiradan kahden lisäraiteen rakentaminen ja tämän mahdollistama liikenteen kasvu. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik CadnaA 4.6 käyttäen yhteispohjoismai sia tie ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat laatineet Johanna Toivonen ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tutkittava kohde sijaitsee Espoon Kilon alueella n ja n risteyksessä. Kuvassa 1 on esitetty tarkastelualueen rajaus. Lähimmät melulähteet ovat n ja n liikenne sekä kohteen eteläpuolella noin 100 metrin etäisyydellä kulkeva rautatieliikenne. Kuva 1. Tarkastelualueen sijainti (kuvassa keskellä sinisellä). 3

4 Tie ja raideliikennemeluselvitys 3 MELUTASON OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueiden ohjearvot Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkoalueiden melutasolle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ulkoalueiden keskiäänitason L Aeq ohjearvot Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä A painotettu keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo db 1 50 db 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db. 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. 3.2 Sisätilojen ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko 2). Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo Taulukko 2. Sisätilojen keskiäänitason L Aeq ohjearvot Huoneen käyttötarkoitus A painotettu keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuone, potilas ja majoitushuone 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistila 35 db Liike ja toimistohuone 45 db 4

5 Tie ja raideliikennemeluselvitys Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeq taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. [4] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle. ELY keskuksen ohjeen [6] mukaan: Mitoitussuositukseksi voi ottaa, että maksimimelu ei ylitä sisällä öisin toistuvasti tasoa 45 db AFmax. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.6 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina tie ja raideliikennetietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, este ja maavaimennus sekä heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha alueet 2 m Julkisivut kerroksittain, kerroskorkeus 3 m 1000 m Tien pinta 0 (kova) Alue rautatien alapuolella 1 (pehmeä) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 5

6 Tie ja raideliikennemeluselvitys 4.2 Maastomalli ja rakennukset Tarkasteltavan alueen maastomalli sekä tiedot rakennusten käyttötarkoituksista hankittiin Maanmittauslaitokselta. Maastokäyrät on esitetty kartoissa vain havainnollisuuden vuoksi, laskentaohjelman mallissa maasto on rakennettu laserkeilausaineistoon perustuvalla 2 m x 2 m korkeuspisteaineistolla. Melukartoissa on lisäksi esitetty kaupungin toimittaman kantakartan aineisto (rakennukset vastaavat hyvin Maanmittauslaitoksen aineistoa). Melukartoissa on merkitty rakennukset käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: nykyiset asuinrakennukset mustalla suunniteltu asuinrakennus ruskealla muut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat nykyisten rakennusten osalta Maanmittauslaitoksen aineistoon. Nykyisten rakennusten korkeudet on huomioitu ilmakuvien perusteella. Ennustetilanteen melukartoissa on huomioitu kaupunkirata (kaksi lisäraidetta nykyisten pohjoispuolelle) ja sen suunniteltu meluntorjunta, joka perustuu päivättyyn Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelmaan. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Taulukossa 4 on esitetty laskennassa käytetyt tieliikennetiedot (KAVL= keskimääräinen arkivuorokausiliikenne). Tiedot perustuvat Espoon kaupungin toimittamiin tietoihin. Yöaikaisen liikenteen osuus kaikilla tieosuuksilla on 8 %. Taulukko 4. Tieliikennetiedot Tie/katu Nykytilanteessa vuonna , , ja KAVL [ajon.] Ennustetilanteessa vuonna 2035* Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] ( Turuntie) ( Kilonpuisto) Turuntie ( Kehä I) Turuntie ( Rastaalantie) ( Ritarintie) (Ritarintie Kelkkamäki) Kilonpuistonkatu * Kehä II jatketta ei ole toteutettu (=maksimiennusteliikennemäärä). 6

7 Tie ja raideliikennemeluselvitys Raideliikenne Laskennassa käytetyt raideliikenteen tiedot on esitetty taulukossa 5. Raiteiden liikennetiedot perustuvat VR Track Oy:lta saatuihin tietoihin. Nykytilanteen junamäärät on jaettu niille raiteille, missä junat nykyisin kulkevat. Ennustetilanteessa junat on jaettu tasaisesti kaikille neljälle raiteelle. Ennusteessa on huomioitu kaupunkiradan kahden lisäraiteen rakentaminen ja tämän mahdollistama liikenteen kasvu. Laskennassa on huomioitu asemille pysähtyvien junien alhaisempi ajonopeus aseman kohdalla. Taulukko 5. Raideliikennetiedot Tyyppi Selite Sm1/2 Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Nykytilanteessa v Ennustetilanteessa v Pituus [m] Päivä [kpl] Yö [kpl] Päivä [kpl] Yö [kpl] Nopeus [km/h] Pen Pendolino (Sm3) Sm5 IC2 Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat Sr2 veturin vetämät ICvaunuista koostuvat junat 1 Laskennassa on huomioitu asemalle pysähtyvien junien alhaisempi nopeus YMPÄRISTÖMELUN LASKENTATULOKSET JA TARKASTELU 5.1 Piha alueet Seuraavassa on esitetty tiivistetysti melulaskennan tulokset. Melun leviämiskartat on esitetty liitteinä. Asuinrakennuksen ulko oleskelualueen melutasojen tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen asuinalueiden ohjearvoja L Aeq, db(a) ja L Aeq, db(a). Nykyinen maankäyttö Melukarttaliitteissä 1A ja 1B on esitetty tie ja raideliikenteen aiheuttama melutaso alueella nykyisellä maankäytöllä ja nykyisellä liikenteellä. Melukarttaliitteissä 2A ja 2B on esitetty tie ja raideliikenteen aiheuttama melutaso nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden 2035 liikenteellä. Tontilla ei nykyisellään sijaitse rakennuksia ja maasto on suhteellisen tasainen, joten laskentatulokset molempien tarkastelutilanteiden osalta ovat hyvin samansuuntaiset: päiväajan keskiäänitaso on molemmissa tarkastelutilanteissa yli 55 db(a) suurella osaa aluetta yöajan keskiäänitaso on molemmissa tarkastelutilanteissa yli 50 db(a) noin puolella osaa alueesta. Liikennemäärän kasvusta johtuen melutaso kasvaa tarkastelualueella ennustevuoden liikenteen tarkastelutilanteessa noin 1 db nykyisestä. 7

8 Tie ja raideliikennemeluselvitys Suunniteltu maankäyttö Liitteissä 3A ja 3B on esitetty tie ja raideliikenteen aiheuttama melutaso alueella suunnitellulla maankäytöllä ja ennustevuoden 2035 liikenteellä. Laskennan perusteella ennustetilanteessa: päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) lähes koko suunnitellulla oleskelualueella [korkeimmillaan 59 db(a) n vastaisella reunalla] yöajan keskiäänitaso on hieman yli 50 db(a) suunnitellun oleskelualueen n puoleisella reunalla. Liitteissä 4A ja 4B on esitetty leikkialueen ja parkkialueen reunaan meluntorjuntana 2 m korkeaa aitaa oleskelualueen melutason alentamiseksi ohjearvojen mukaiseksi. Meluaidalla piha alueen melutaso täyttää ohjearvot. 5.2 Asuinrakennuksen julkisivut Liitteessä 5 on esitetty uudisrakennuksen julkisivuihin kohdistuva tie ja raideliikenteen päiväajan keskiäänitaso kerroksittain. Julkisivuihin kohdistuu korkeimmillaan 62 db(a) n puolella. Eroa äänitasossa eri kerrosten välillä on pääsääntöisesti 1 db:n verran. Laskentojen mukaan raideliikenteen aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso L AFmaks on korkeimmillaan 73 db(a) uudisrakennuksen eteläpäädyssä. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Julkisivun äänitasoerovaatimus lasketaan seuraavasti (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan tie ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena tai julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Laskennassa on käytetty taulukon 2 mukaisia sisä äänitason ohjearvoja ja ELY keskuksen ohjetta [6] noudattaen 45 db:n A painotettua maksimiäänitasoa yöaikaiselle junamelulle. Määritetyt ääneneristävyysvaatimukset on esitetty kuvassa 2. Vaatimukset sisältävät varmuusvaran 2 3 db. Kuva 2. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie ja raideliikenteen melua vastaan. 8

9 Tie ja raideliikennemeluselvitys Vaatimusten vaikutukset asuinrakennuksen julkisivurakentamiseen on esitetty taulukossa 6 [5]. Taulukko 6. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan erillisessä julkisivujen ääneneristävyysselvityksessä huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteestä rakennuksen julkisivuun kohdistuvan melutason ja sisämelutason erotus on vähintään x db A painotettuna. 5.3 Asuinrakennuksen parvekkeet Parvekkeiden melutason tavoitearvoksi asetetaan nykyisin usein, että päiväajan keskiäänitaso parvekkeella ei ylitä 55 db(a):ä, jolloin myös yöajan keskiäänitaso jää normaalisti alle 50 db(a):n. Parvekkeille kohdistuvien melutasojen ja asetetun tavoitearvon 55 db(a) perusteella on määritetty ääneneristävyysvaatimukset parvekkeiden lasituksille. Parvekkeen seinäheijastus nostaa parvekkeen äänitasoa keskimäärin kolme desibeliä ja näin ollen parveke on tarpeen lasittaa, kun julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää 52 db(a) (liite 5). Laskentojen mukaan parvekkeet tulee lasittaa uudisrakennuksen kaikilla julkisivuilla. Julkisivuihin kohdistuvan päiväajan keskiäänitason ollessa korkeimmillaan 62 db(a) () on parvekelasituksen ääneneristävyysvaatimus korkeimmillaan 7 db. Äänitason vaimentumavaatimus 0 7 db(a) saavutetaan normaalisti raollisella avattavalla 6 mm lasituksella. Parvekelasituksen ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Parvekkeen kiinteiden rakenteiden, lasituksen ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteestä parvekejulkisivuun kohdistuvan melutason ja parvekkeen melutason erotus on vähintään x db A painotettuna. Vaatimusarvo eri julkisivuille voidaan määrittää liitteen 5 perusteella vähentämällä julkisivulla olevasta suurimmasta arvosta 55 db(a). 9

10 Tie ja raideliikennemeluselvitys 6 LISÄTIETOA Jani Kankare Johanna Toivonen Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. jani.kankare@promethor.fi sp. johanna.toivonen@promethor.fi 7 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje Airola Hannu, Melun ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa, Elinkeino. liikenne ja ympäristökeskus, OPAS 02/

11 Kilonpolku RAIDELIIKENNETIEDOT Junatyyppi / Päivällä [kpl] / Yöllä [kpl] / Pituus / Nopeus TIELIIKENNETIEDOT Tie / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / Nopeusrajoitus Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm1/2) / 44 / 5 / 107 m / * km/h (-Turuntie) / 6400 / 5 % / 50 km/h Pendolino (Sm3) / 3 / 1 / 162 m / 120 km/h (-Kilonpuisto) / 6400 / 5 % / 50 km/h Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm5) / 147 / 22 / 75 m / * km/h Turuntie (-Kehä I) / / 6 % / 60 km/h InterCity2-junat / 28 / 2 / 136 m / 120 km/h Turuntie (-Rastaalantie) / / 6 % / 60 km/h *Laskennassa on huomioitu asemille pysähtyvien junien alhaisempi ajonopeus aseman kohdalla. (-Ritarintie) / 2200 / 2 % / 30 km/h (Ritarintie-Kelkkamäki) / 1200 / 1 % / 30 km/h Kilonpuistonkatu / 4900 / 5 % / 40 km/h ETRS-GK25 N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) PR3806-Y Mittakaava 1:600 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Kilonpuisto , Espoo. Nykyinen maankäyttö ja nykyinen liikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1A

12 Kilonpolku RAIDELIIKENNETIEDOT Junatyyppi / Päivällä [kpl] / Yöllä [kpl] / Pituus / Nopeus TIELIIKENNETIEDOT Tie / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / Nopeusrajoitus Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm1/2) / 44 / 5 / 107 m / * km/h (-Turuntie) / 6400 / 5 % / 50 km/h Pendolino (Sm3) / 3 / 1 / 162 m / 120 km/h (-Kilonpuisto) / 6400 / 5 % / 50 km/h Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm5) / 147 / 22 / 75 m / * km/h Turuntie (-Kehä I) / / 6 % / 60 km/h InterCity2-junat / 28 / 2 / 136 m / 120 km/h Turuntie (-Rastaalantie) / / 6 % / 60 km/h *Laskennassa on huomioitu asemille pysähtyvien junien alhaisempi ajonopeus aseman kohdalla. (-Ritarintie) / 2200 / 2 % / 30 km/h (Ritarintie-Kelkkamäki) / 1200 / 1 % / 30 km/h Kilonpuistonkatu / 4900 / 5 % / 40 km/h ETRS-GK25 N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) PR3806-Y Mittakaava 1:600 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Kilonpuisto , Espoo. Nykyinen maankäyttö ja nykyinen liikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1B

13 Kilonpolku Tieliikenteen osalta on huomioitu maksimiennusteliikennemäärä eli Kehä II jatketta ei ole toteutettu. Raideliikenteen osalta on huomioitu kaupunkiradan kahden lisäraiteen rakentaminen ja tämän mahdollistama liikenteen kasvu. RAIDELIIKENNETIEDOT Junatyyppi / Päivällä [kpl] / Yöllä [kpl] / Pituus / Nopeus TIELIIKENNETIEDOT Tie / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / Nopeusrajoitus Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm1/2) / 67 / 8 / 107 m / * km/h Pendolino (Sm3) / 3 / 1 / 162 m / 120 km/h Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm5) / 221 / 34 / 75 m / * km/h InterCity2-junat / 28 / 2 / 136 m / 120 km/h *Laskennassa on huomioitu asemille pysähtyvien junien alhaisempi ajonopeus aseman kohdalla. (-Turuntie) / / 5 % / 50 km/h (-Kilonpuisto) / 4820 / 5 % / 50 km/h Turuntie (-Kehä I) / / 6 % / 60 km/h Turuntie (-Rastaalantie) / / 6 % / 60 km/h (-Ritarintie) / 4720 / 2 % / 30 km/h (Ritarintie-Kelkkamäki) / 3280 / 1 % / 30 km/h Kilonpuistonkatu / 3540 / 5 % / 40 km/h ETRS-GK25 N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) PR3806-Y Mittakaava 1:600 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Kilonpuisto , Espoo. Nykyinen maankäyttö ja ennustevuoden 2035 liikennemäärät. Päiväajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2A

14 Kilonpolku Tieliikenteen osalta on huomioitu maksimiennusteliikennemäärä eli Kehä II jatketta ei ole toteutettu. Raideliikenteen osalta on huomioitu kaupunkiradan kahden lisäraiteen rakentaminen ja tämän mahdollistama liikenteen kasvu. RAIDELIIKENNETIEDOT Junatyyppi / Päivällä [kpl] / Yöllä [kpl] / Pituus / Nopeus TIELIIKENNETIEDOT Tie / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / Nopeusrajoitus Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm1/2) / 67 / 8 / 107 m / * km/h Pendolino (Sm3) / 3 / 1 / 162 m / 120 km/h Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm5) / 221 / 34 / 75 m / * km/h InterCity2-junat / 28 / 2 / 136 m / 120 km/h *Laskennassa on huomioitu asemille pysähtyvien junien alhaisempi ajonopeus aseman kohdalla. (-Turuntie) / / 5 % / 50 km/h (-Kilonpuisto) / 4820 / 5 % / 50 km/h Turuntie (-Kehä I) / / 6 % / 60 km/h Turuntie (-Rastaalantie) / / 6 % / 60 km/h (-Ritarintie) / 4720 / 2 % / 30 km/h (Ritarintie-Kelkkamäki) / 3280 / 1 % / 30 km/h Kilonpuistonkatu / 3540 / 5 % / 40 km/h ETRS-GK25 N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) PR3806-Y Mittakaava 1:600 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Kilonpuisto , Espoo. Nykyinen maankäyttö ja ennustevuoden 2035 liikennemäärät. Yöajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2B

15 le V p Kilonpolku Tieliikenteen osalta on huomioitu maksimiennusteliikennemäärä eli Kehä II jatketta ei ole toteutettu. Raideliikenteen osalta on huomioitu kaupunkiradan kahden lisäraiteen rakentaminen ja tämän mahdollistama liikenteen kasvu. RAIDELIIKENNETIEDOT Junatyyppi / Päivällä [kpl] / Yöllä [kpl] / Pituus / Nopeus TIELIIKENNETIEDOT Tie / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / Nopeusrajoitus Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm1/2) / 67 / 8 / 107 m / * km/h Pendolino (Sm3) / 3 / 1 / 162 m / 120 km/h Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm5) / 221 / 34 / 75 m / * km/h InterCity2-junat / 28 / 2 / 136 m / 120 km/h *Laskennassa on huomioitu asemille pysähtyvien junien alhaisempi ajonopeus aseman kohdalla. (-Turuntie) / / 5 % / 50 km/h (-Kilonpuisto) / 4820 / 5 % / 50 km/h Turuntie (-Kehä I) / / 6 % / 60 km/h Turuntie (-Rastaalantie) / / 6 % / 60 km/h (-Ritarintie) / 4720 / 2 % / 30 km/h (Ritarintie-Kelkkamäki) / 3280 / 1 % / 30 km/h Kilonpuistonkatu / 3540 / 5 % / 40 km/h ETRS-GK25 N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) PR3806-Y Mittakaava 1:600 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Kilonpuisto , Espoo. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2035 liikennemäärät. Päiväajan keskiäänitaso LAeq Liite 3A

16 le V p Kilonpolku Tieliikenteen osalta on huomioitu maksimiennusteliikennemäärä eli Kehä II jatketta ei ole toteutettu. Raideliikenteen osalta on huomioitu kaupunkiradan kahden lisäraiteen rakentaminen ja tämän mahdollistama liikenteen kasvu. RAIDELIIKENNETIEDOT Junatyyppi / Päivällä [kpl] / Yöllä [kpl] / Pituus / Nopeus TIELIIKENNETIEDOT Tie / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / Nopeusrajoitus Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm1/2) / 67 / 8 / 107 m / * km/h Pendolino (Sm3) / 3 / 1 / 162 m / 120 km/h Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm5) / 221 / 34 / 75 m / * km/h InterCity2-junat / 28 / 2 / 136 m / 120 km/h *Laskennassa on huomioitu asemille pysähtyvien junien alhaisempi ajonopeus aseman kohdalla. (-Turuntie) / / 5 % / 50 km/h (-Kilonpuisto) / 4820 / 5 % / 50 km/h Turuntie (-Kehä I) / / 6 % / 60 km/h Turuntie (-Rastaalantie) / / 6 % / 60 km/h (-Ritarintie) / 4720 / 2 % / 30 km/h (Ritarintie-Kelkkamäki) / 3280 / 1 % / 30 km/h Kilonpuistonkatu / 3540 / 5 % / 40 km/h ETRS-GK25 N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) PR3806-Y Mittakaava 1:600 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Kilonpuisto , Espoo. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2035 liikennemäärät. Yöajan keskiäänitaso LAeq Liite 3B

17 Aita 2 m maan pinnasta le V p Kilonpolku Tieliikenteen osalta on huomioitu maksimiennusteliikennemäärä eli Kehä II jatketta ei ole toteutettu. Raideliikenteen osalta on huomioitu kaupunkiradan kahden lisäraiteen rakentaminen ja tämän mahdollistama liikenteen kasvu. RAIDELIIKENNETIEDOT Junatyyppi / Päivällä [kpl] / Yöllä [kpl] / Pituus / Nopeus TIELIIKENNETIEDOT Tie / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / Nopeusrajoitus Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm1/2) / 67 / 8 / 107 m / * km/h Pendolino (Sm3) / 3 / 1 / 162 m / 120 km/h Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm5) / 221 / 34 / 75 m / * km/h InterCity2-junat / 28 / 2 / 136 m / 120 km/h *Laskennassa on huomioitu asemille pysähtyvien junien alhaisempi ajonopeus aseman kohdalla. (-Turuntie) / / 5 % / 50 km/h (-Kilonpuisto) / 4820 / 5 % / 50 km/h Turuntie (-Kehä I) / / 6 % / 60 km/h Turuntie (-Rastaalantie) / / 6 % / 60 km/h (-Ritarintie) / 4720 / 2 % / 30 km/h (Ritarintie-Kelkkamäki) / 3280 / 1 % / 30 km/h Kilonpuistonkatu / 3540 / 5 % / 40 km/h ETRS-GK25 N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) PR3806-Y Mittakaava 1:600 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Kilonpuisto , Espoo. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2035 liikennemäärät. Meluntorjunta toteutettu. Päiväajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 4A

18 Aita 2 m maan pinnasta le V p Kilonpolku Tieliikenteen osalta on huomioitu maksimiennusteliikennemäärä eli Kehä II jatketta ei ole toteutettu. Raideliikenteen osalta on huomioitu kaupunkiradan kahden lisäraiteen rakentaminen ja tämän mahdollistama liikenteen kasvu. RAIDELIIKENNETIEDOT Junatyyppi / Päivällä [kpl] / Yöllä [kpl] / Pituus / Nopeus TIELIIKENNETIEDOT Tie / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / Nopeusrajoitus Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm1/2) / 67 / 8 / 107 m / * km/h Pendolino (Sm3) / 3 / 1 / 162 m / 120 km/h Paikallisliikenteen sähkömoottorijunat (Sm5) / 221 / 34 / 75 m / * km/h InterCity2-junat / 28 / 2 / 136 m / 120 km/h *Laskennassa on huomioitu asemille pysähtyvien junien alhaisempi ajonopeus aseman kohdalla. (-Turuntie) / / 5 % / 50 km/h (-Kilonpuisto) / 4820 / 5 % / 50 km/h Turuntie (-Kehä I) / / 6 % / 60 km/h Turuntie (-Rastaalantie) / / 6 % / 60 km/h (-Ritarintie) / 4720 / 2 % / 30 km/h (Ritarintie-Kelkkamäki) / 3280 / 1 % / 30 km/h Kilonpuistonkatu / 3540 / 5 % / 40 km/h ETRS-GK25 N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) PR3806-Y Mittakaava 1:600 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Kilonpuisto , Espoo. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2035 liikennemäärät. Meluntorjunta toteutettu. Yöajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 4B

19 le V le V p p Äänitaso 1. kerroksen korkeudella Äänitaso 2. kerroksen korkeudella le V le V p p Äänitaso 3. kerroksen korkeudella Äänitaso 4. kerroksen korkeudella le V p Äänitaso 5. kerroksen korkeudella Liite 5 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) PR3806-Y01 Mittakaava 1:600 (A3) ETRS-GK25 N2000 Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos, Kilonpuisto , Espoo. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2035 liikennemäärät. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22 kerroksittain