TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS

Transkriptio

1 Ympäristömelu Raportti PR3379 Y01 Sivu 1 (13) Quorum Kehitysrahasto Ky Antti Hänninen Turku TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Asemakaavan muutos Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Sisällysluettelo 1 Yleistä Kohteen sijainti ja ympäristö Melutasojen ohjearvot Ulkoalueiden ohjearvot Sisätilojen ohjearvot Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli ja rakennukset Liikennetiedot Kiinteät melulähteet Ympäristömelun laskentatulokset Meluntorjunta Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Parvekkeiden lasitusvaatimukset Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) suunnitellulla maankäytöllä ja nykyliikenteellä. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) suunnitellulla maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset liikennemelua vastaan. Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset liikennemelua vastaan. 2

3 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa Hämeenlinnassa Aulangontie 1:n asemakaavan muutosalueella nykyisellä sekä vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Kaavamuutoksella alue ollaan muuttamassa osin asuinkäyttöön. Lisäksi olemassa olevaa K supermarkettia laajennetaan. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik CadnaA 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat laatineet Tero Virjonen, Toni Niiniviita ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tutkittava kohde sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa rautatieaseman ympäristössä. Kuvassa 1 on esitetty kaavoitettavan alueen likimääräinen rajaus. Kuvassa 2 on esitetty alustava havainnekuva suunnittelualueesta. Alueelle ollaan suunnittelemassa kahta uutta kerrostaloa sekä kaupan laajennusta. Olemassa olevan makasiinin käyttötarkoitus on tällä hetkellä muu kuin asuinkäyttö. Rakennuksen omistajan tavoitteena kuitenkin on, että kaavoituksella ei suljeta pois mahdollisuutta käyttää rakennusta tulevaisuudessa myös asuintarkoitukseen. Kuva 1. Kaavoitettavan alueen sijainti. 3

4 Kuva 2. Alustava havainnekuva (SITO Oy). 4

5 3 MELUTASOJEN OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueiden ohjearvot Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkoalueiden melutasolle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. Ohjearvojen tulkinnasta Tarkastelukohde voidaan tulkita alueeksi, jossa yöajan keskiäänitason ohjearvona voidaan käyttää 50 db(a). Uusien alueiden yöajan keskiäänitason ohjearvo on 45 db(a). Esimerkiksi ELY:n tulkinta uusista alueista on seuraava (OPAS 02 / 2013): Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainkaan asuinrakennuksia, jolle luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. 5

6 3.2 Sisätilojen ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko 2). Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo Taulukko 2. Valtioneuvoston päätöksen ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuoneissa, potilas ja majoitushuoneissa 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistilat 35 db(a) Liike ja toimistohuone 45 db(a) Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeq taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. [4] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan digitaalisena tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskentaalueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina tie ja raideliikennetietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, este ja maavaimennus sekä heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty käytetyt laskenta asetukset. 6

7 Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha alueet 2 m, julkisivut ja parvekkeet kerroksittain 1000 m Tien pinta 0 (kova) Parkkipaikat 0 (kova) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli ja rakennukset Alueen maastomallina käytettiin Maanmittauslaitoksen 2 m x 2 m pisteaineistoa. Lisäksi malliin lisättiin tilaajan edustajan toimittama kaava alueen rajat ja massoittelut. Melukartoissa on merkitty rakennukset käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: olemassa olevat asuinrakennukset mustalla uudet asuinrakennukset punaruskealla kaupan laajennus turkoosilla makasiini ruskealla muut rakennukset harmaalla. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Taulukossa 4 on laskennassa käytetyt tieliikennetiedot (KVL= keskimääräinen vuorokausiliikenne). Nykytilanteen liikennemäärät on arvioitu Hämeenlinnan kaupungin toimittamien tietojen perusteella. Raskaan liikenteen määrä on arvioitu tien tyypin mukaan. Liikennetiedoissa on oletettu, että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan. Kaupungilta saadun tiedon mukaan toimitetut vuoden 2005 liikennemäärätiedot vastaavat parhaiten nykytilannetta, vaikka liikennemäärätiedot olisivat olleet saatavissa myös vuodelle Taulukko 4. Liikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Tie/katu KVL nykytilanteessa vuonna 2005 [ajon.] KVL ennustetilanteessa vuonna 2030 [ajon.] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Viipurintie (länsi) Viipurintie (itä) Aulangontie Harvialantie Rautatienkatu Ruusutie Karkea arvio. 7

8 Lisäksi K supermarketista saatujen tietojen perusteella kaupan parkkipaikkaa käyttää nykyisin keskimäärin autoa (laskennassa käytetty 250 autoa) ja laajennuksen jälkeisessä tilanteessa autoa vuorokaudessa (laskennassa käytetty 500 autoa). Supermarketin nykyinen tavarankuljetusliikenne 5 10 jakeluautoa vuorokaudessa pysyy melko samanlaisena laajennuksen jälkeenkin (laskennassa käytetty 10 jakeluautoa). Saadun tiedon mukaan jakeluautot eivät käy tyhjäkäynnillä eivätkä niiden kylmäkoneet ole käynnissä jakelulaiturissa olon aikana. Uusien kerrostalojen parkkialueella (pihaparkki + parkkiluola) arvioidaan käyvän 75 autoa vuorokaudessa. Parkkialue palvelee kerrostaloja sekä osin liiketiloja. Raideliikenne Laskennassa käytetyt raideliikenteen tiedot on esitetty taulukoissa 5 ja 6. Liikennetiedot on saatu Vr Track Oy:ltä Pysähtyvistä etelän suuntaan menevistä henkilöliikenteen junista 75 % käyttää raidetta 1. Raidetta 2 käyttää lähinnä Pendolinot, jotka eivät pysähdy asemalla. Lähimpänä tarkastelualuetta oleva raide 4 on pääasiassa tavarajunien käytössä. Taulukko 5. Laskennassa käytetyt liikennemäärätiedot nykytilanteessa vuonna 2015 Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeusrajoitus [km/h] 2 Sr Sr1 tai Sr2 veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset) /100 Pen Pendolino (Sm3) /100 Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat /100 IC2 Sr2 veturin vetämät IC vaunuista koostuvat junat /100 F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 1 Pysähtyvät asemalle (nopeutena käytetään 40 km/h) 2 Raiteen 1 nopeusrajoitus on 60 km/h ja raiteiden 2 ja km/h 3 Pysähtyvillä junilla nopeutena käytetään 30 km/h. 15, joista 5 ei pysähdy 18, joista 13 ei pysähdy Taulukko 6. Laskennassa käytetyt liikennemäärätiedot ennustetilanteessa vuonna 2035 / Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeusrajoitus [km/h] Pen Pendolino (Sm3) Sm4 Sm4 sähkömoottorijunat IC2 Sr2 veturin vetämät IC vaunuista koostuvat junat F TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 17, joista 5 ei pysähdy 20, joista 13 ei pysähdy 1 Tavaraliikenteen ennuste on vuodelle 2035 ja henkilöliikenteen ennuste vuodelle Pysähtyvät asemalle (nopeutena käytetään 40 km/h) 3 Pysähtyvillä junilla nopeutena käytetään 30 km/h

9 4.4 Kiinteät melulähteet Alueen nykyiset kiinteät melulähteet ovat Supermarketin katolla olevat lauhduttimet sekä puhaltimet. Lisäksi kaupan lastauslaiturilla on kartonkipuristin ja jätepuristin (yleisjäte). Melulähteet ovat hyvin vaimeita, eikä niillä ole oleellista vaikutusta ympäristön melutasoon. Ne on kuitenkin huomioitu melukarttojen laskennassa. Taulukossa 7 on esitetty kiinteiden melulähteiden määritetyt A painotetut kokonaisäänitehotasot. Laskennassa on käytetty oktaavikaistakohtaisia äänitehotasoja. Taulukko 7. Kiinteät melulähteet Nro Lähde Äänitehotaso L WA [db] Toiminta aika 1 Supermarketin lauhduttimet % 2 Supermarketin puhaltimet (vastaa likipitäen lauhduttimen melupäästöä) % 3 Kartonkipuristin min päivällä 4 Jätepuristin min päivällä Kaupan laajennuksen myötä Supermarketin katon melulähteet on kaksinkertaistettu. Varsinaista tietoa siitä, minkälaisia lauhduttimia, puhaltimia tai muita melulähteitä laajennusosaan on tulossa, ei ole. Huomioitavaa LVIS laitteiden valinnassa ja sijoittamisessa on, että laitteet suunnitellaan ja sijoitetaan siten, ettei Suomen Rakentamismääräyskokoelman C1 mukainen raja arvo ylity asuinrakennusten ulkopuolella. Rakentamismääräyskokoelmassa on kirjoitettu, että: Rakennusta palvelevien tai rakennuksen LVISlaitteiden keskiäänitaso L A,eq,T saa olla enintään 45 db saman tai läheisen rakennuksen ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihamaalla, tai muussa vastaavassa paikassa asuinalueella ja muilla melulle herkillä alueilla. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi lauhduttimet joiden äänitehotaso on suurimmillaan 80 db(a), tulee sijoittaa vähintään 25 m etäisyydelle melulle häiriintyvästä kohteesta olettaen, ettei muita LVISmelulähteitä ole. 5 YMPÄRISTÖMELUN LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty tiivistetysti laskentatulokset suunnitellulla maankäytöllä nyky ja ennusteliikenteellä. Melun leviämiskartat on esitetty liitteinä. Päiväajan keskiäänitason ohjearvo piha alueille on 55 db(a) ja yöajan ohjearvo on 50 db(a). Piha alueiden melutaso: Melukarttaliitteissä 1A ja 1B on esitetty päivä ja yöajan keskiäänitasot suunnitellulla maankäytöllä ja nykyisellä liikenteellä. Laskennan mukaan piha alueilla päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) ja yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a). Melukarttaliitteissä 2A ja 2B on esitetty päivä ja yöajan keskiäänitasot suunnitellulla maankäytöllä ja ennustetulla liikenteellä. Laskennan mukaan piha alueilla päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) ja yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a). Melutason kasvu nykyisen liikennemäärän mukaisen tilanteen ja ennusteliikennetilanteen välillä on pieni. 9

10 Julkisivuihin kohdistuva melutaso: Asuinkerrostalojen julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan db(a) parkkipaikan puoleisilla sivuilla, Viipurin tien puoleisilla sivuilla (ylhäällä) ja junaradan puoleisilla sivuilla. Yöajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) kaikilla kerrostalojen julkisivuilla. Makasiinin junaradan puoleisella julkisivulla päiväajan keskiäänitaso on db(a) ja yöajan keskiäänitaso db(a). Suurin melutaso kohdistuu makasiinin eteläpäädyn (Viipurintie) sivuun päiväajan keskiäänitason ollessa db(a). Junaradan aiheuttamat hetkelliset maksimiäänitasot ovat suurimmillaan makasiinin julkisivulla db(a) ja korkeintaan 70 db(a) asuinkerrostalojen julkisivuilla. Tulokset vastaavat ennusteliikennemäärien mukaista tilannetta. 6 MELUNTORJUNTA Varsinaista meluntorjuntaa asuinrakennusten piha alueille ei tarvita, sillä melutason ohjearvot pihaalueilla täyttyvät nykyisillä suunnitelmilla. Mikäli piha alueiden reunoille aikanaan toteutetaan piha aitoja tai muureja, olisi ne kuitenkin hyvä tehdä tiiviinä rakenteena, jotta ne toimisivat myös meluesteinä. Suunniteltuja muureja ei ole huomioitu melumallinnuksessa. 7 JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET Julkisivun äänitasoerovaatimus on laskettu (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan tie ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena tai julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Laskennassa on käytetty taulukon 2 mukaisia sisä äänitason ohjearvoja ja Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimiäänitasoa yöaikaiselle junamelulle. Normaalisti raideliikenteen maksimiäänitasoa sovelletaan asuinhuoneistoille pelkästään yöaikaan, koska suurin osa ihmisistä nukkuu tällöin. Tieliikenteen (ml. jakeluautot) aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso on huomioitu vaatimuksissa siten, että julkisivuille esitetään vaatimukseksi vähintään 28 db, vaikka muu laskenta antaisi pienemmän vaatimuksen. Äänitasoerovaatimukset asuinrakennuksille on esitetty liitteessä 3. Lasketut vaatimukset sisältävät varmuusvaran 1 3 db. Mikäli makasiinin käyttötarkoitus ei ole asuminen vaan toimistotila, ovat makasiinin ääneneristävyysvaatimukset 10 db esitettyjä pienemmät. Vaatimukset ovat (asuinkäytössä olevat tilat): 28 db kummallakin uudella kerrostalolla 35 db makasiinin junaradan ja Viipurintien puoleisilla julkisivuilla ja muualla db. Vaatimusten vaikutukset julkisivurakentamiseen on esitetty taulukossa 8 [5]. 10

11 Taulukko 8. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteen rakennuksen julkisivuun aiheuttaman melutason ja sisämelutason erotus on vähintään x db(a). 8 PARVEKKEIDEN LASITUSVAATIMUKSET Parvekkeiden käyttökelpoisuuden ja hyvän ääniolosuhteen saavuttamiseksi parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyyden mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan valtioneuvoston päätöksen ulkoalueiden päiväajan ohjearvo 55 db(a) ja yöajan ohjearvo 50 db(a). Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset uusille rakennuksille (ei makasiinia) on esitetty liitteessä 4. Esitetty eristävyysluku kuvaa parvekelasitukseen kohdistuvan äänitason ja päiväajan ohjearvon välistä eroa (äänitasoero). Laskennan perusteella parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset ovat suuruudeltaan 1 4 db. Vaatimukset saavutetaan tavanomaisella 6 mm raollisella lasituksella. 11

12 9 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Ulkoalueet Suoritettujen laskentojen mukaan keskiäänitaso alittaa valtioneuvoston päätöksen 993/1992 melutason ohjearvot kaikilla uusien asuinrakennusten piha alueilla ilman erityistä meluntorjuntaa. Ulko oleskelualueiden melutasojen tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja L Aeq, db(a) ja L Aeq, db(a) (vanhat alueet). Liike ja toimistotilojen piha alueille ei sovelleta melutason ohjearvoja. Julkisivujen ääneneristävyydet Laskennan perusteella julkisivun ääneneristävyysvaatimus uusilla asuinrakennuksilla on 28 db. Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan normaaliksi ja se saavutetaan tavanomaisilla rakenteilla. Makasiinin junaradan puoleisella julkisivulla ääneneristävyysvaatimus on 35 db, mikäli makasiini muutetaan asuinkäyttöön. Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan keskikorkeaksi, joka on huomioitava rakennuksen mahdollisessa muutossuunnittelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muutossuunnittelun yhteydessä tulee tarkistaa onko nykyisten kiinteiden ulkoseinärakenteiden ja ikkunoiden eristävyys riittävä vai tuleeko niitä parantaa. Parvekkeiden lasitusvaatimukset Parvekkeiden käyttökelpoisuuden ja hyvän ääniolosuhteen saavuttamiseksi parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyyden mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan valtioneuvoston päätöksen ulkoalueiden ohjearvot. Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset uusilla asuinrakennuksilla ovat 1 4 db. Vaatimus saavutetaan ns. normaaleilla ratkaisuilla (raollinen parvekelasitus). Kaupan LVI laitteiden aiheuttama äänitaso K Supermarketin LVI laitteiden aiheuttama äänitaso voi erityisesti lähemmän asuinrakennuksen julkisivulla on kaupan laajennuksen jälkeen luokkaa 45 db(a) eli Rakentamismääräyskokoelman osan C1 raja arvon mukainen. Äänitasoon vaikuttaa tulevien laitteiden sijainnit, lukumäärä ja melupäästö sekä tarkastelupisteen sijainti. Tarvittaessa äänitaso voidaan pienentää määräysarvon mukaiseksi laitteisiin (lauhduttimet, puhaltimet) asennetuilla äänenvaimentimilla tai niiden viereen kaupparakennuksen katolle tehdyillä seinäkkeillä. 12

13 10 LISÄTIETOA Jani Kankare Tero Virjonen Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. sp. 11 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje

14 Piha Piha > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PRY3379-Y01 Mittakaava 1:750 (A3) Liikenteen ja kiinteiden lähteiden aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Tuleva maankäyttö ja nykyinen liikenne Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1A

15 Piha Piha > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PRY3379-Y01 Mittakaava 1:750 (A3) Liikenteen ja kiinteiden lähteiden aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Tuleva maankäyttö ja nykyinen liikenne Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1B

16 Piha Piha > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PRY3379-Y01 Mittakaava 1:750 (A3) Liikenteen ja kiinteiden lähteiden aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Tuleva maankäyttö ja ennustevuoden liikenne Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2A

17 Piha Piha > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PRY3379-Y01 Mittakaava 1:750 (A3) Liikenteen ja kiinteiden lähteiden aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Tuleva maankäyttö ja ennustevuoden liikenne Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2B

18 db 28 db 31 db 28 db 35 db 35 db 30 db 35 db PRY3379-Y01 Mittakaava 1:750 (A3) Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset liikennemelua vastaan. Makasiiniin eristävyysvaatimukset vastaavat asuinkäytön mukaista tilannetta. Toimistokäytössä vaatimukset ovat 10 db pienemmät. Liite

19 db 4 db 2 db 1 db 3 db 4 db db 4 db PRY3379-Y Mittakaava 1:250 (A3) Parvekelasituksien ääneneristävyysvaatimukset liikennemelua vastaan päiväajan ohjearvon 55 db(a) ja yöajan ohjearvon 50 db(a) saavuttamiseksi. Eristävyysluku kuvaa parvekelasitukseen kohdistuvan äänitason ja ohjearvon välistä eroa Liite