LIIKENNEMELUSELVITYS

Transkriptio

1 110 Ympäristömelu Raportti PR-Y1562 Rovaniemen kaupunki Turku Tekniset palvelut/ maankäyttö Tarja Outila Sivu 1(10) Hallituskatu Rovaniemi LIIKENNEMELUSELVITYS Vaaralan asemakaava-alue, Rovaniemi Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh (09) fax (09) TURKU Hämeenkatu 32 E TURKU puh (02) fax (02) promet@promethor.fi

2 2/10 Sisällysluettelo 1 Yleistä Alueen sijainti ja ympäristö Ympäristömelun ohjearvot Melutason laskenta Laskentamenetelmät Lähtötiedot Suoritetut laskennat Laskentatulokset Sisämelutason ohjearvot Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Meluntorjunnan tarve Tulosten tarkastelu Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Päiväajan keskiäänitaso (liite 1A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 1B) L Aeq,22-7 nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Mittakaava 1: Liite 2. Päiväajan keskiäänitaso (liite 2A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 2B) L Aeq,22-7 nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Mittakaava 1:7000. Liite 3. Päiväajan keskiäänitaso (liite 3A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 3B) L Aeq,22-7 nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Mittakaava 1:7000. Liite 4. Raideliikenteen aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks. Mittakaava 1: Liite 5. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset.

3 3/10 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä määritetään tie- ja raideliikenteen aiheuttama melutaso Rovaniemen Vaaralan asemakaava-alueella. Alueelle suunnitellaan rakennettavan lisää pientaloja. Selvityksessä on tarkasteltu alueen soveltuvuutta uudisrakentamiselle liikenteen melun kannalta ja tarkasteltu mahdollisia meluntorjunnan tarpeita. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.0 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Lisäksi julkisivuihin kohdistuva melutaso on selvitetty julkisivujen ääneneristävyysvaatimuksia varten. Ääneristävyysvaatimukset on esitetty muutaman desibelin välein alueittain, koska uusien rakennusten sijaintia alueella ei vielä tarkalleen tiedetä. Selvityksen ovat tehneet Johanna Toivonen ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 ALUEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Vaaralan asemakaava-alue sijaitsee Rovaniemellä Kuusamontien (kt81) varrella. Kuvassa 1 on esitetty tarkastelualueen sijainti. Kuva 1. Tarkastelualueen sijainti.

4 4/10 3 YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona mitattavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöksessä on maininta, että päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq (db) Klo 7 22 Klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 55 db 1 50 db 1,2 55 db - 45 db 40 db 3 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db. 3 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumainen ja/tai kapeakaistainen melu on tasaista melua häiritsevämpää. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole impulssimaista tai kapeakaistaista.

5 5/10 4 MELUTASON LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.0 käyttäen yhteispohjoismaisia tieja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CAD-tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään teiden ja rautatien liikennemäärätietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus ja maavaimennus. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Epävarmuuden voidaan arvioida olevan alle 500 metrin etäisyydellä 3 db. Taulukossa 2 on esitetty laskennassa käytetyt laskentaparametrit. Taulukko 2. Laskentaparametrit Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 5 x 5 m 2 Laskentakorkeus 2 m Melutason laskentaetäisyys (maks) 1000 m Tien pinta 0 (kova) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Maanpinnan akustinen kovuus Alue rautatien alapuolella 1 (pehmeä) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Vesistö 0 (kova) Rakennusten heijastus Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) Heijastusten lukumäärä Lähtötiedot Maasto Tarkasteltavan ja sitä ympäröivän alueen maasto sekä rakennukset saatiin Rovaniemen kaupungilta (Sakari Manninen) CAD-muodossa. Rakennukset on esitetty melukartoissa käyttötarkoituksen mukaan eri väreillä, asuinrakennukset mustalla ja muut rakennukset harmaalla. Tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen karttapalvelun tietoihin. Tieliikenne Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt liikennetiedot. Tiedot on saatu Lapin ELYkeskukselta (Kimmo Lohela). Päiväliikenteen osuudeksi oletettiin 90 % koko vuorokauden liikennemäärästä.

6 6/10 Taulukko 3. Liikennetiedot Katu Kuusamontie (Saarenkylästä Vartiokujalle) Kuusamontie (Vartiokujalta kaakkoon) Vuorokausiliikennemäärä v [kpl] Vuorokausiliikennemäärä v [kpl] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] ,7 60/ ,8 100 Nopeusrajoituksien muutoskohdat tarkistettiin paikan päällä. Rautatieliikenne VR Osakeyhtiöltä (Ismo Simola) saadut junamäärät, ajonopeudet ja pituudet on esitetty taulukossa 4. Junamäärät ovat nykyisiä junamääriä. Ennustevuoden raideliikenteen määriä ei ole tiedossa, joten laskennoissa käytetyt ennustevuoden liikennemäärät perustuvat oletukseen, että raideliikenteen kasvu on 25 % nykyisestä. Tämä tarkoittaa noin 1 db:n lisäystä nykyiseen melutasoon. Taulukko 4. Nykyiset junamäärät, pituudet ja ajonopeudet Tyyppi Sr F-TaJu Selitys Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut) Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Päivä [kpl] Nykytilanne Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Taulukon 4 junatiedoista laskettiin metrin pituista rataosaa vastaava äänitehotaso L W0 [db] oktaaveittain. Laskettu äänitehotaso on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Junaradan äänitehotaso Taajuus [Hz] // Äänitehotaso L W0 [db] Klo A ,4 70,6 73,1 76,1 72,6 69,2 64,9 77, ,3 72,5 75,1 78,0 74,0 69,9 66,2 78,9

7 7/ Suoritetut laskennat Raportissa on mallinnettu viisi (5) tilannetta: Liite 1. Päiväajan keskiäänitaso (liite 1A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 1B) L Aeq,22-7 nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Mittakaava 1: Liite 2. Päiväajan keskiäänitaso (liite 2A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 2B) L Aeq,22-7 nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Mittakaava 1:7000. Liite 3. Päiväajan keskiäänitaso (liite 3A) L Aeq,7-22 ja yöajan keskiäänitaso (liite 3B) L Aeq,22-7 nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Mittakaava 1:7000. Liite 4. Raideliikenteen aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks. Mittakaava 1: Liite 5. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Liitteessä 1 on esitetty koko alueen melutasot nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden liikennemäärillä. Tarkempaa tarkastelua varten alue on jaettu kahteen osaan liitteisiin 2 ja 3. Liitteessä 4 on esitetty raideliikenteen aiheuttama maksimiäänitaso koko suunnittelualuetta suppeammalta alueelta, koska raideliikenteen maksimimelutasolla ei ole vaikutusta ääneneristävyysvaatimuksiin alueen itäosassa. 5 LASKENTATULOKSET Laskentatulokset esitetään tässä tiivistetysti. Melukartoista on nähtävissä yksityiskohtaisemmin alueelle leviävän melun suuruus. Suunnittelualueen keskiäänitaso nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden liikenteellä (liitteet 1-3) päiväajan keskiäänitaso on alueella paikoittain yli 55 db yöajan keskiäänitaso on alueella paikoittain yli 50 db. Junaradan aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso (liite 4) hetkellinen maksimiäänitaso on suurimmillaan db junarataa lähimpänä sijaitsevien nykyisten rakennusten julkisivuilla.

8 8/10 6 SISÄMELUTASON OHJEARVOT Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko 6). Ohjearvot on annettu ekvivalentti- eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo Myös Asumisterveysohjeessa [4] on esitetty asuinhuoneistojen sisätilojen päivä- ja yöajan keskiäänitason ohjearvot (taulukko 7). Taulukko 6. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa [3] Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq (db) Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuone 45 db - Taulukko 7. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa [4] Käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq (db) Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuoneisto Asuinhuone, paitsi keittiöt 35 db 30 db Asunnon muut tilat 1 ja keittiö 40 db 35 db 1) Asunnon muita tiloja ovat mm. kylpyhuone, sauna, vaatehuone ja apukeittiö. Jos tällainen tila tai keittiö muodostaa yhteistilan asuinhuoneen kanssa, ohjearvona on asuinhuoneen arvo. Asumisterveysohjeessa [4] on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq -taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36). Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle.

9 9/10 7 JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET Julkisivun ääneneristävyysvaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo) julkisivuun kohdistuvan tie- ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena ja julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Laskennassa on käytetty taulukon 6 ohjearvoja ja Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db:n maksimimelutasoa yöaikaiselle junamelulle. Lasketut julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset alueittain on esitetty liitteessä 5. Alle 25 db ääneneristävyysvaatimuksia ei normaalisti esitetä. Esitetyt ääneneristävyysvaatimukset sisältävät 1 3 db:n varmuusvaran. 8 MELUNTORJUNNAN TARVE Päivä- ja yöajan ohjearvot ylittyvät suunnittelualueella Kuusamontien ja junaradan läheisyydessä. Sijainnista riippuen voidaan asuntoja sijoittaa ilman meluntorjuntaa noin metrin päähän tiestä tai junaradasta. Kuusamontie ja rautatie sijaitsevat suurella osaa alueesta 1 3 metriä korkeammalla kuin asuinrakennukset. Tämän vuoksi tehokkain meluntorjunnan keino on sijoittaa asuinrakennukset niin, että ne suojaavat piha-alueita. Pientaloalueella tämän toteuttaminen tehokkaasti voi kuitenkin asuinrakennusten sijainnin hajanaisuuden vuoksi olla haasteellista. Mikäli pientaloja halutaan sijoittaa lähelle tietä tai rataa on syytä harkita meluntorjuntaa tien/rautatien varteen pientalojen asuntokohtaisen melusuojauksen sijasta. 9 TULOSTEN TARKASTELU Suoritettujen laskentojen mukaan päivä- ja yöajan ohjearvot (55 ja 50 db) ylittyvät osalla nykyisistä asuinrakennusten piha-alueista julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan kohtalaisen korkeat, joten erityisesti junarataa lähimpien asuinrakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota julkisivujen ääneneristävyyksiin. Selvityksen tuloksien perusteella alue voidaan suurelta osin kaavoittaa asuinkäyttöön ilman meluntorjuntaa. Kuusamontien ja junaradan läheisyyteen suunniteltavien asuinrakennusten osalta voi olla tarvetta meluntorjunnalle, varsinkin jos kaikki asuinrakennukset ovat pientaloja eivätkä näin ollen välttämättä yksinään suojaa riittävästi piha-alueita.

10 10/10 10 LISÄTIETOA Jani Kankare Promethor Oy puh sp. 11 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s.

11 Liite 1A > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) PR-Y1562 Mittakaava 1: (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys Vaaralan asemakaava-alue, Rovaniemi Nykytilanteen maankäyttö ja ennustevuoden liikenne Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

12 Liite 1B > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) PR-Y1562 Mittakaava 1: (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys Vaaralan asemakaava-alue, Rovaniemi Nykytilanteen maankäyttö ja ennustevuoden liikenne Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

13 Liite 2A > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) PR-Y1562 Mittakaava 1:7000 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys Vaaralan asemakaava-alue, Rovaniemi Nykytilanteen maankäyttö ja ennustevuoden liikenne Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

14 Liite 2B > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) PR-Y1562 Mittakaava 1:7000 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys Vaaralan asemakaava-alue, Rovaniemi Nykytilanteen maankäyttö ja ennustevuoden liikenne Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

15 Liite 3A > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) Mittakaava Laskentakorkeus PR-Y1562 1:7000 (A3) 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys Vaaralan asemakaava-alue, Rovaniemi Nykytilanteen maankäyttö ja ennustevuoden liikenne Päiväajan keskiäänitaso LAeq,

16 Liite 3B > 45.0 db(a) > 50.0 db(a) > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) Mittakaava Laskentakorkeus PR-Y1562 1:7000 (A3) 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys Vaaralan asemakaava-alue, Rovaniemi Nykytilanteen maankäyttö ja ennustevuoden liikenne Yöajan keskiäänitaso LAeq,

17 Liite 4 > 55.0 db(a) > 60.0 db(a) > 65.0 db(a) > 70.0 db(a) > 75.0 db(a) > 80.0 db(a) > 85.0 db(a) PR-Y Mittakaava 1:9000 (A3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Tie- ja raideliikennemeluselvitys Vaaralan asemakaava-alue, Rovaniemi Nykytilanteen maankäyttö ja ennustevuoden liikenne Raideliikenteen aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso LAmaks

18

19