TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Ympäristömelu Raportti PR3891-Y02 Sivu 1 (11) Lujatalo Oy Reijo Pitkämäki Sokerilinnantie 11 B 020 Espoo Turku TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa Raportin vakuudeksi Jani Kankare toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti 4 B HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A 200 TURKU puh promet@promethor.fi

2 Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa Sisällysluettelo 1 Yleistä Kohteen sijainti ja ympäristö Sovellettavat melun ohjearvot, suositukset ja vaatimukset Melutason ohjearvot Julkisivujen äänitasoerovaatimukset Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli ja rakennukset Liikennetiedot Ympäristömelun laskentatulokset ja tarkastelu Nykyinen maankäyttö Suunniteltu maankäyttö Suunniteltu maankäyttö meluntorjunnalla Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 1B) nykyisellä maankäytöllä ja nykyisellä liikenteellä. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 2B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 3B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Oleskelualueiden meluntorjunta toteutettu. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 kerroksittain laskettuna. Raideliikenteen aiheuttama julkisivuun kohdistuva hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks kerroksittain laskettuna. 2

3 Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa suunniteltujen asuinrakentamiskohteiden Korsotalo ( 14) ja Helosvuori ( 9) alueella Vantaalla. Kohteeseen suunnitellaan asemakaavan muutoksen myötä rakennettavan kaksi 8-kerroksista asuinkerrostaloa. Melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti nykyisellä ja vuoden 2030 ennusteliikenteellä. Laskennalla on määritetty iden melutasot ja meluntorjunnan tarpeet sekä rakennusten julkisivujen ja parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset. Meluntorjuntaratkaisut on suunniteltu yhteistyössä kohteen arkkitehdin kanssa. Kohteeseen on laadittu meluselvitys aiemmin (PR-3891-Y01, ), mutta n liikennetietojen muutoksen vuoksi tarkastelut on tässä selvityksessä päivitetty. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik CadnaA 2017 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja [1, 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin sekä Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan Rakentamisohjeessa (päivätty ) [4] esitettyihin ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Johanna Toivonen ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Kohde sijaitsee Vantaan Korson alueella (kuva 1). Nykyisellään n länsipuolella tontilla 6 ( 14) on vanha liikerakennus ja tien itäpuolella tontilla 3 ( 9) asuinrakennus. Nykyiset rakennukset on tarkoitus purkaa ja molemmille tonteille on suunniteltu rakennettavan 8-kerroksiset asuinkerrostalot. Merkittävimmät melulähteet suunnitelluille ille ovat ja. Kuva 1. Tarkastelukohde on merkitty karttaan sinisellä. 3

4 Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa 3 SOVELLETTAVAT MELUN OHJEARVOT, SUOSITUKSET JA VAATIMUKSET 3.1 Melutason ohjearvot Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöstä ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti iskumaista tai kapeakaistaista. Ulkoalueiden ohjearvot Taulukossa 1 on esitetty päätöksen 993/1992 sisältämät ohjearvot ulkoalueiden melutasolle. Taulukko 1. Ulkoalueiden keskiäänitason L Aeq ohjearvot Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä A-painotettu keskiäänitaso LAeq Klo 7 22 Klo db 1 50 db 1,2 Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db 2,3 Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 4 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db. 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Sisätilojen ohjearvot Taulukossa 2 on esitetty päätöksen 993/1992 sisältämät ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvan melun melutasolle. Taulukko 2. Sisätilojen keskiäänitason L Aeq ohjearvot Huoneen käyttötarkoitus A-painotettu keskiäänitaso LAeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuinhuone, potilas- ja majoitushuone 35 db(a) 30 db(a) Opetus- ja kokoontumistila 35 db(a) - Liike- ja toimistohuone 45 db(a) - 4

5 Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa 3.2 Julkisivujen äänitasoerovaatimukset Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan Rakentamisohjeessa esitetyt asuinrakennusten julkisivujen äänitasoerovaatimukset erisuuruisen tie- ja raideliikennemelun alueilla on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Äänitasoerovaatimukset sisätiloissa koskien tie- ja raideliikennemelua Liikennemeluvyöhyke LAeq [db] Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet sekä opetus- ja kokoontumistilat Äänitasoero L [db] Erillinen selvitys Toimistotilat, , ,9 - Hetkellisten maksimiäänitasojen huomiointi julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten laadinnassa Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen L Aeq -taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. (sivu 35 36).[5] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti rautatieliikenteen aiheuttamalle melulle yöaikaan. ELY-keskuksen oppaan 02/2013 [6] mukaan: Mitoitussuositukseksi voi ottaa, että maksimimelu ei ylitä sisällä öisin toistuvasti tasoa 45 db AFmax. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla DataKustik CadnaA 2017 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan kartta- ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden ja katujen liikennetietoja (keskimääräinen vuorokausiliikenne, raskaan liikenteen osuus ja ajonopeus) sekä rautatien liikennetietoja (junien määrä, tyyppi, ajonopeus ja pituus), joiden perusteella määritetään melulähteiden ns. lähtömelutaso. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. 5

6 Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 4 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta-asetukset. Taulukko 4. Laskenta-asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha-alueet 2 m maan pinnasta Julkisivut kerroksittain, kerroskorkeus 3 m 1000 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Alue rautatien alapuolella 1 (pehmeä) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli ja rakennukset Maastomallina käytettiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon perustuvaa 2 m x 2 m korkeuspisteaineistoa (korkeusjärjestelmä N2000). Tarkastelukohteen ulkoalueiden korkeusasemina käytettiin päivätyn dwg-tiedoston asemapiirroksessa ja pohjakuvissa esitettyjä korkeusasemia. Melukartoissa rakennukset on merkitty käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: olemassa olevat asuinrakennukset mustalla suunnitellut asuinrakennukset ruskealla suunnitellut autokatokset vaalean harmaalla suunnitellut muut rakennukset turkoosilla olemassa olevat muut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat nykyisten rakennusten osalta Maanmittauslaitoksen aineistoon. Olemassa olevien rakennusten korkeudet on arvioitu ilmakuvien perusteella. Suunniteltujen rakennusten korkeudet on määritetty kerroslukumäärän perusteella käyttäen kerroskorkeutena 3 m. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Taulukossa 5 on esitetty laskennassa käytetyt liikennetiedot. Tiedot on saatu Vantaan kaupungin liikennesuunnittelulta. Taulukossa esitetty KAVL-tieto kuvaa kyseisen tien keskimääräistä arkivuorokausiliikennemäärää. 6

7 Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa Taulukko 5. Liikennetiedot nyky- ja ennustetilanteessa Tie/katu (osuus) KAVL nykytilanne KAVL v Yöaikaisen liikenteen osuus [%] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Urpiaisentie (Kotkansiiven itäpuoli) (Kotkansiiven länsipuoli) Peltomyyränkuja Kulomäentie (Urpiaisentien länsipuoli) Kulomäentie (Urpiaisentien itäpuoli) Raideliikenne Taulukossa 6 on esitetty laskennassa käytetyt Helsinki Kerava-rautatien raideliikenteen tiedot. Tiedot on saatu VR Track Oy:ltä. Taulukko 6. Rautatien liikennetiedot Tyyppi Selite Ennustetilanne Nykytilanne v Pituus [m] Päivä Yö Päivä Yö Sallittu nopeus [km/h] Sm1 ja2 Paikallisliikenteen sähkömoottorijuna Sr Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut) Pen Pendolino Sm4 Sähkömoottorijuna Sm5 2 Sähkömoottorijuna IC2 Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista IC-vaunuista koostuvat junat Sm1/2- ja Sm5-paikallisjunat pysähtyvät Korson asemalla. Junien nopeutena kohteen alueella on käytetty 40 km/h. 2 Sm5-junien melupäästönä on käytetty Sm4-junien melupäästöä, koska tarkempaa tietoa junien melupäästöstä ei ole saatavilla. Rataosuudella ei liikennöidä tavaraliikennettä eikä sitä tule nykytiedon perusteella olemaan ennustetilanteessakaan. 7

8 Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa 5 YMPÄRISTÖMELUN LASKENTATULOKSET JA TARKASTELU Seuraavassa on esitetty tiivistetysti melulaskennan tulokset. Melun leviämiskartat on esitetty liitteinä. Ulko-iden tarkastelussa on sovellettu valtioneuvoston päätöksen asuinalueiden ohjearvoja L Aeq, db(a) ja L Aeq, db(a). 5.1 Nykyinen maankäyttö Melutaso nykytilanteessa on esitetty melukarttaliitteissä 1A ja 1B. Laskennassa on huomioitu nykyinen liikenne ja maankäyttö. Laskennan perusteella: päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) suurella osaa molemmista tonteista yöajan keskiäänitaso on yli 50 db(a) karkeasti noin puolella molempien tonttien alasta. Melutason kannalta merkittävimmät lähteet tonteille ovat, ja rautatie. 5.2 Suunniteltu maankäyttö Ennustetilanteen melulaskennan tulos on esitetty melukarttaliitteissä 2A ja 2B. Laskennassa on huomioitu vuoden 2030 ennusteliikenne ja suunniteltu maankäyttö. Melulaskennan perusteella ennustetilanteessa: päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) ainoastaan suunniteltujen asuinrakennusten taakse muodostuvilla katvealueilla yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a) tontilla 6 leikki- ja ella, mutta tontilla 3 pääosin vain rakennuksen taakse muodostuvalla katvealueella. 5.3 Suunniteltu maankäyttö meluntorjunnalla Liitteiden 3A ja 3B melukartoissa on esitetty melutasot illa, kun suunniteltu meluntorjunta toteutettu. Esitetyn meluntorjunnan avulla saavutetaan merkittäviltä osin ohjearvot päivä- ja yöaikaan. Meluntorjunnan vaatimukset Tontin 3 eteläosassa esitetyn nosto-oven tulee olla mahdollisimman tiivisrakenteinen ja sen aikaansaaman äänenvaimennuksen tarve on noin 7 db(a). Esitettyjen meluaitojen aikaansaaman äänenvaimennuksen tarve on noin 7 9 db(a). Näin ollen nosto-oven sekä meluaitojen eristävyysluvun tulee olla vähintään 20 db. Eristävyysluku on vähintään 20 db esimerkiksi seuraavilla rakenteilla: 20 mm täyspontattu laudoitus vähintään 20 mm vaneri 6 mm vaneri + 20 mm lomalaudoitus betoni- tai tiilimuuri. Nosto-oven ja esteiden suunnittelussa tulee huomioida, että niiden tulee säilyä hyvänä useiden vuosien ajan. Näin ollen rakenne ja materiaalit tulee valita niin, että rakoja tai reikiä ei ole eikä niitä synny rakenteen vanhentuessa. Meluaidat voivat tarvittaessa olla osittain tai kokonaan läpinäkyviä. 8

9 Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa 5.4 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso eri kerrosten korkeudella on esitetty liitteessä 4. Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan molemmilla tonteilla n vastaisilla julkisivuilla, joilla se on 62 db(a). Äänitaso vaihtelee ero kerrosten välillä muutamia desibelejä. Raideliikenteestä julkisivuun kohdistuva hetkellinen maksimiäänitaso L AF,maks eri kerrosten korkeudella on esitetty liitteessä 5. Laskennan perusteella maksimiäänitaso on suurimmillaan 76 db(a) (ylimmissä kerroksissa tontin 3 osalta). Julkisivun ääneneristävyysvaatimus eli äänitasoerovaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan tie- ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena julkisivuun kohdistuvan yöaikaisen raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Määritetyt julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset on esitetty kuvassa 2. Vaatimusten määrittämisessä on sovellettu Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan ohjetta. Junien ohiajoista aiheutuville hetkellisille melutapahtumille on sovellettu Asumisterveysohjeen ja ELY-keskuksen oppaan ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimiäänitasoa. Ääneneristävyysvaatimusten laskennassa on huomioitu varmuusvarana 1 3 db. Vaatimukset määräytyvät lähes yksinomaan tie- ja raideliikenteen aiheuttamasta keskiäänitasosta Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan laatiman ohjeen mukaisesti. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimus on suurimmillaan 35 db(a). Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan keskikorkeaksi, jolloin kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa kuitenkin vapaasti melulähteen puolelle. Kuva 2. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie- ja raideliikenteen melua vastaan. 9

10 Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa Julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten vaikutukset rakentamiseen on esitetty taulukossa 7 [7]. Taulukko 7. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus 25 db Vaatimuksen taso Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pintaalasuhde lattiapinta-alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan erillisessä julkisivujen ääneneristävyysselvityksessä huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta-alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan kaavamääräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteestä julkisivuun kohdistuvan äänitason ja sen sisätiloihin aiheuttaman äänitason erotus on vähintään x db(a). 5.5 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Parvekkeiden melutason tavoitearvoksi asetetaan nykyisin usein, että päiväajan keskiäänitaso parvekkeella ei ylitä 55 db(a):ä. Parvekkeille kohdistuvien melutasojen (liite 4) ja asetetun tavoitearvon 55 db(a) perusteella on määritetty ääneneristävyysvaatimukset parvekkeiden lasituksille (kuva 3). Laskennan perusteella molempien tonttien osalta kaikki parvekkeet tulee lasittaa ohjearvotason saavuttamiseksi. Lasitustarpeen määrityksessä on huomioitu julkisivun ääntä heijastava vaikutus. Heijastuksesta johtuen parvekkeelle aiheutuva äänitaso on yleensä enimmillään noin kolme desibeliä julkisivuun kohdistuvaa äänitasoa suurempi. Tästä johtuen parvekkeet suositellaan lasitettavan, jos julkisivuun kohdistuva äänitaso on suurempi kuin db(a). Äänitason vaimentumavaatimus 1 7 db(a) saavutetaan normaalisti raollisella avattavalla 6 mm lasituksella. Parvekkeelle muodostuvaan äänitasoon vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. parvekkeen koko ja lasituksen pinta-ala. Lasitusratkaisut tulee tarkentaa julkisivun ääneneristävyysmitoituksen yhteydessä. Parvekelasituksen ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Parvekkeen kiinteiden rakenteiden, lasituksen ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että liikenteestä parvekejulkisivuun kohdistuvan melutason ja parvekkeen melutason erotus on vähintään x db A- painotettuna. 10

11 Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3, Helosvuori) ja 14 (tontti 6, Korsotalo), Vantaa Kuva 3. Parvekkeiden lasituksen ääneneristävyysvaatimukset. 6 LISÄTIETOA Jani Kankare Johanna Toivonen Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. jani.kankare@promethor.fi sp. johanna.toivonen@promethor.fi 7 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:5. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:4. Århus s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Vantaan kaupunki, rakennusvalvonta. Rakentamisohje. Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimukset, Sosiaali- ja terveysministeriö. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Helsinki 2003, 93 s. 6. Airola Hannu, Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa, Elinkeino-. liikenne- ja ympäristökeskus, OPAS 02/ Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje

12 , Vantaa 9, Vantaa ETRS-TM35FIN N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) 3936 PR3891-Y02 Mittakaava 1:550 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Nykyinen maankäyttö ja nykyinen liikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 3930 Liite 1A

13 , Vantaa 9, Vantaa ETRS-TM35FIN N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) 3936 PR3891-Y02 Mittakaava 1:550 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Nykyinen maankäyttö ja nykyinen liikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 3930 Liite 1B

14 , Vantaa 9, Vantaa ETRS-TM35FIN N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) 3936 PR3891-Y02 Mittakaava 1:550 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne. Meluntorjuntaa ei ole toteutettu. Päiväajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 3930 Liite 2A

15 , Vantaa 9, Vantaa ETRS-TM35FIN N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) 3936 PR3891-Y02 Mittakaava 1:550 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne. Meluntorjuntaa ei ole toteutettu. Yöajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 3930 Liite 2B

16 Aita 2 m pihakannen pinnasta (+31.55) 14, Vantaa 9, Vantaa Aita 1,5 m pihakannen pinnasta (+34,30) Aita 2,7 m pihakannen pinnasta (+38,70) Tiivisrakenteinen nosto-ovi Aita 2,7 m pihakannen pinnasta (+38,70) ETRS-TM35FIN N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) 3936 PR3891-Y02 Mittakaava 1:550 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne. Oleskelualueiden meluntorjunta toteutettu. Päiväajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 3930 Liite 3A

17 Aita 2 m pihakannen pinnasta (+31.55) 14, Vantaa 9, Vantaa Aita 1,5 m pihakannen pinnasta (+34,30) Aita 2,7 m pihakannen pinnasta (+38,70) Tiivisrakenteinen nosto-ovi Aita 2,7 m pihakannen pinnasta (+38,70) ETRS-TM35FIN N2000 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) 3936 PR3891-Y02 Mittakaava 1:550 (A4) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne. Oleskelualueiden meluntorjunta toteutettu. Yöajan keskiäänitaso LAeq Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 3930 Liite 3B

18 55 14, Vantaa 55 14, Vantaa 51 9, Vantaa , Vantaa Äänitaso 1. asuinkerroksen korkeudella Äänitaso 2. asuinkerroksen korkeudella , Vantaa , Vantaa , Vantaa 55 9, Vantaa Äänitaso 3. asuinkerroksen korkeudella Äänitaso 4. asuinkerroksen korkeudella , Vantaa 14, Vantaa , Vantaa 59 9, Vantaa Äänitaso 5-6. asuinkerroksen korkeudella Äänitaso 7-8. asuinkerroksen korkeudella Liite 4 > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) PR3891-Y02 Mittakaava 1:700 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22 kerroksittain

19 , Vantaa 63 14, Vantaa 67 9, Vantaa , Vantaa Äänitaso 1. asuinkerroksen korkeudella Äänitaso 2. asuinkerroksen korkeudella , Vantaa , Vantaa , Vantaa , Vantaa Äänitaso 3. asuinkerroksen korkeudella Äänitaso 4. asuinkerroksen korkeudella , Vantaa , Vantaa , Vantaa , Vantaa Äänitaso 5-6. asuinkerroksen korkeudella Äänitaso 7-8. asuinkerroksen korkeudella Liite 5 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) > 75 db(a) PR3891-Y02 Mittakaava 1:700 (A3) Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Asemakaavan muutos: 9 (tontti 3) ja 14 (tontti 6), Vantaa. Suunniteltu maankäyttö ja ennustevuoden 2030 liikenne. Julkisivuihin kohdistuva raideliikenteen aiheuttama hetkellinen maksimiäänitaso LAFmaks kerroksittain