TIELIIKENNEMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Ympäristömelu Raportti PR3728 Y01 Sivu 1 (11) Westpro CC Oy Ari Lehto Turku TELKENNEMELUSELVTYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare toimitusjohtaja, FM HELSNK Viikinportti 4 B HELSNK puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Tieliikennemeluselvitys Sisällysluettelo 1 Yleistä Kohteen sijainti ja ympäristö Melutason ohjearvot Ulkoalueet Sisätilat Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli ja rakennukset Liikennetiedot Laskentatulokset Nykyinen maankäyttö Suunniteltu maankäyttö Melusuojaus Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Tulosten tarkastelu Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Liite 2.1. Liite 2.2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykytilanteessa. Tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2.1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2.1B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2.2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2.2B) suunnitellulla maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Kohteen aluetta ja uimarannan aluetta on suojattu melulta tien reunaan sijoitetuilla kaiteilla. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso eri kerrosten korkeudella. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset. Liite 6. Liikennemääräennuste vuodelle 2035 (Ramboll Finland Oy, 2013) 2

3 Tieliikennemeluselvitys 1 YLESTÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Espoon Westendissä sijaitsevan suunnittelukohteen alueella. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan asuinkerrostaloja sekä kylpylä ja ravintola. Ulkoalueiden melutasoa on tarkasteltu laskennallisesti ennustetilanteessa. Lisäksi on määritetty piha alueiden meluntorjunnan tarve sekä julkisivujen ja parvekelasituksien ääneneristävyysvaatimukset. Promethor Oy on laatinut kohteeseen aiemmin melutarkasteluja vuosina 2011 ja Selvityksissä tarkasteltiin tilannetta, jossa kohteeseen sijoittuu hotellirakennus. Meluselvitys on nyt päivitetty vastaamaan kohteen muuttuneita suunnitelmia. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla DataKustik CadnaA 4.6 käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia [1]. Laskentatuloksia verrataan valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [2] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth ja Kalle Lehtonen. 2 KOHTEEN SJANT JA YMPÄRSTÖ Tarkastelukohde sijaitsee Länsiväylän varrella Westendin uimarannan luoteispuolella. Kuvassa 1 on esitetty kohteen sijainti kartalla. Kuva 1. Tarkastelukohteen sijainti on merkitty kuvaan punaisella. Rajaus on suuntaa antava. 3

4 Tieliikennemeluselvitys Kohteen alueella ei sijaitse nykyisin rakennuksia. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan asuinrakennuksia sekä kylpylä ja ravintola. Kohteen kaakkoispuolella sijaitsee uimaranta. Tarkastelukohteen melutason kannalta merkittävimmät äänilähteet ovat Länsiväylä ramppeineen sekä Westendintie. 3 MELUTASON OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään viisi (5) desibeliä ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tieliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. Näin ollen viiden desibelin lisäystä ei ole tarpeen tehdä. 3.2 Sisätilat Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta on esitetty taulukossa 2. Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo

5 Tieliikennemeluselvitys Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistilat 35 db(a) Liike ja toimistohuoneet 45 db(a) 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla DataKustik CadnaA 4.6 käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia [1]. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden ja katujen liikennetietoja (keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä, raskaan liikenteen osuus ja ajonopeudet), joiden perusteella määritetään melulähteiden ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha alueet 2 m maan pinnasta Julkisivut kerroksittain, kerroskorkeus 3 m 1000 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Veden pinta 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli ja rakennukset Melukartoissa rakennukset on merkitty käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: olemassa olevat asuinrakennukset mustalla suunnitellut asuin ja oleskelutiloja sisältävät rakennukset ruskealla muut olemassa olevat ja suunnitellut rakennukset harmaalla. 5

6 Tieliikennemeluselvitys Nykyisten rakennusten merkinnät perustuvat Espoon kaupungin karttamateriaalin tietoihin. Uudisrakennusten sijainti ja korkeus on huomioitu arkkitehdilta saadun suunnittelumateriaalin mukaisesti. Ympäristön rakennusten korkeudet on arvioitu ilmakuvien ja paikanpäällä tehtyjen havaintojen perusteella. Laskennassa on käytetty maastomallina Espoon kaupungin CAD muotoista karttaa (sama malli kuin aiemmissa melutarkasteluissa). Uudisrakennusten piha alueiden korkeudet on huomioitu asemapiirroksen ja arkkitehdilta (Anu Pahkala) saatujen tietojen mukaisesti. Rakennusten ulko oleskelualueet on suunniteltu sijoitettavan tornitalon eteläpuolelle. Lisäksi rantatalojen oleskelualueet sijoittuvat rakennusten kaakkoispuolelle. Melutasoja on tarkasteltu lisäksi ravintolan terassilla ja uimarannalla. 4.3 Liikennetiedot Laskennassa käytetyt liikennetiedot on esitetty liitteissä 6 ja taulukossa 4. Liikennetiedot on saatu Espoon kaupungin liikennesuunnittelusta (Aulis Palola, ) ja ne perustuvat Ramboll Finland Oy:n vuonna 2013 laatimaan liikenne ennusteeseen. Ennusteen laadinnassa on huomioitu Länsimetron käyttöönoton vaikutukset raskaan liikenteen (linja autoliikenne) kehittymiseen. Ennusteessa ei ole esitetty raskaan liikenteen osuuksia ja raskaan liikenteen osuuksina kaduilla ja teillä on käytetty aiemmassa liikenneennusteessa esitettyjä tietoja. Päiväliikenteen osuudeksi on arvioitu 90 % koko vuorokauden liikennemäärästä. Taulukko 4. Laskennassa käytetyt liikennetiedot Tie/katu KAVL v [ajon.] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Länsiväylä (Tapiolantien länsipuoli) Länsiväylä (Tapiolantien risteyksen alue) Länsiväylä (Tapiolantien itäpuoli) Länsiväylän pohjoispuoleinen ramppi Ramppi Länsiväylältä Kehä :lle Ramppi Westendintieltä Länsiväylälle Tapiolantie Westendinkatu Westendintie (Tapiolantie Westendinkatu) Westendintie (Westendinkadun eteläpuoli) Laskennassa käytetyn ennusteen liikennemäärät ovat pääosalla teitä ja katuja pienempiä kuin aiemmissa kohteeseen laadituissa meluselvityksessä. Tästä johtuen melutaso kohteessa on noin 1 2 db aiempien selvitysten tilannetta pienempi. 5 LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty melulaskennan tulokset tiivistetysti. Tarkempi melun leviäminen on esitetty melukarttaliitteissä. Ulko oleskelualueiden ja uimarannan melutasojen tarkastelussa on sovellettu ohjearvoja L Aeq, db(a) ja L Aeq, db(a). Uimarannan alueelle ei ole sovellettu yöajan ohjearvoa, koska yöaikaisen oleskelun on arvioitu olevan kohteessa vähäistä. Asemakaavassa uimarannan alue on merkitty suojaviheralueeksi (EV), joka ei määritelmän mukaan ole melulle herkkää. 6

7 Tieliikennemeluselvitys 5.1 Nykyinen maankäyttö Liitteissä 1A ja 1B on esitetty melutaso alueella nykyisellä maankäytöllä ja vuoden 2035 ennusteliikenteellä. Laskennassa ei ole huomioitu kohteen suunniteltuja rakennuksia. Laskennan tuloksen perusteella: päiväajan keskiäänitaso on yli 55dB(A) pääosalla suunniteltujen rakennusten aluetta ja uimarantaa yöajan keskiäänitaso on yli 45 db(a) pääosalla suunniteltujen rakennusten aluetta ja uimarantaa. Laskennan perusteella Länsiväylän ja sen ramppien melu pääsee leviämään kohteen alueelle esteittä, ja melutaso ylittää ohjearvot suurella osalla tarkasteltavaa aluetta. 5.2 Suunniteltu maankäyttö Ennustetilanteen melulaskennan tulos on esitetty melukarttaliitteissä 2.1A ja 2.1B. Laskennassa on huomioitu vuoden 2035 ennusteliikenne. Tarkasteltavan kohteen suunniteltu maankäyttö on huomioitu asemapiirrosluonnoksen mukaisesti. Laskennan perusteella ennustetilanteessa: päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) rakennusten suunnitelluilla oleskelualueilla ja ravintolan terassilla päiväajan keskiäänitaso on vähäisesti yli 55dB(A) osalla uimarannan aluetta yöajan keskiäänitaso on alle 45 db(a) pääosalla rakennusten suunniteltuja oleskelualueita lukuun ottamatta lähimpänä rantaa sijaitsevien rakennusten terasseja, joilla keskiäänitaso on 45 db(a) tai vähäisesti yli. 5.3 Melusuojaus Lähempänä rantaa sijaitsevien kaksikerroksisten rakennusten pihoilla ja terasseilla päiväajan melutaso on paikoin noin ohjearvotason suuruinen tai vähäisesti yli. Kyseisten rakennusten piha alueelle kulkeutuu melua eniten koillissuunnasta. Mikäli melutasoa kyseisillä piha alueilla halutaan pienentää, voidaan terasseja/piha alueita suojata melulta terassin/oleskelualueen reunaan sijoitetulla aidalla. Aidan korkeuden tulee olla vähintään 2 m suojattavan terassin tasosta. Melutaso ylittää päiväajan ohjearvon osalla uimarannan alueelta. Ylitys on suuruudeltaan suurimmillaan noin 1 db. Suunniteltu rakennusmassa suojaa uimarantaa melulta ja melutaso uimarannan alueella pienenee suunnitellun maankäytön toteuduttua muutamia desibelejä. Mikäli uimarannalle aiheutuvaa melutasoa on tarpeen edelleen pienentää, tehokkain suojauskeino on tien reunaan sijoitettavat kaiteen, kuten aiemmissa selvityksissä on esitetty. Liitteiden 2.2A ja 2.2B melukartoissa on esitetty melutaso alueella, kun Westendintien ja Helsingin suuntaan vievien ramppien reunaan on sijoitettu kaide, jonka korkeus on 1,5 m tien tasausviivasta. Laskennan perusteella: päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) koko uimarannan alueella. Laskennan perusteella melutaso uimarannalla pienenee kaiteen vaikutuksesta noin 1 2 db. Esitetyn tyyppinen kaide vähentäisi melua myös asuinrakennusten oleskelualueella. Meluesteen suunnittelussa tulee kuitenkin arvioida saatavan hyödyn suuruutta, koska melutaso uimarannan alueella täyttää ohjearvon pääosalla uimarannan aluetta ilman melusuojaustakin. Kyseisentyyppisen melusuojauksen (noin 620 m 1,5 m korkeaa melukaidetta) kustannusarvio on noin

8 Tieliikennemeluselvitys 5.4 Julkisivuihin kohdistuva äänitaso ja ääneneristävyysvaatimukset Julkisivun ääneneristävyysvaatimus eli äänitasoerovaatimus lasketaan (valitaan suurin arvo) julkisivuun kohdistuvan tieliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena. Ääneneristävyysvaatimusten määrittämisessä on sovellettu keskiäänitasolle taulukon 2 valtioneuvoston päätöksen ohjearvoja, jotka ovat asuinrakennuksille päiväaikaan L Aeq, db(a) ja yöaikaan L Aeq, db(a). Julkisivujen ääneneristävyysvaatimusten määrittämisessä on huomioitu varmuusvara 1 3 db, joka tulee huomioida julkisivujen suunnittelussa ja ääneneristävyysmitoituksessa. Uudisrakennusten julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso eri kerrosten korkeudella on esitetty liitteessä 3. Laskennan perusteella äänitaso on suurimmillaan 19 kerroksisen rakennuksen pohjoispuoleisilla sivuilla, joilla keskiäänitaso on noin db. Äänitaso vaihtelee eri kerrosten välillä muutamia desibelejä. Alimmissa kerroksissa melutaso on pienempi, koska ne sijaitsevat osittain ramppien maastonmuotojen suojassa Länsiväylään nähden. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 4. Laskennan perusteella sisämelun ohjearvojen täyttymiseksi julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan db(a):n 19 kerroksisen rakennuksen pohjoispuoleisella julkisivulla. Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan keskikorkeaksi, mikä tulee huomioida julkisivujen suunnittelussa. Kohteen sijainnista johtuen suosittelemme, että kohteen rakennusten kaikilla julkisivuilla ääneneristävyys on vähintään 30 db(a), jos liitteessä 4 ei ole esitetty julkisivulle suurempaa vaatimusta. 30 db(a) eristävyys saavutetaan kerrostalorakentamisen tapauksessa tavanomaisesti normaalilla julkisivurakentamisella. Taulukossa 5 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia rakentamiseen [4]. Taulukko 5. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Yksittäisten rakenneosien eristävyysvaatimukset on esitetty erillisessä julkisivuselvityksessä. 5.5 Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset Parvekkeiden käyttökelpoisuuden ja hyvän ääniolosuhteen saavuttamiseksi parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyyden mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan valtioneuvoston päätöksen ulkoalueiden päiväajan ohjearvoa 55 db(a) ja yöajan ohjearvoa 45 db. Parvekelasitusten ää 8

9 Tieliikennemeluselvitys neneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 5. Esitetty eristävyysluku (äänitasoeroluku) kuvaa parvekkeeseen kohdistuvan keskiäänitason ja parvekkeen äänitasolle sovellettavan ohjearvon välistä äänitasoeroa. Laskennassa on huomioitu parvekkeella tapahtuva äänen heijastuminen, mistä johtuen parvekkeelle aiheutuva melutaso on tyypillisestä 1 3 db julkisivuun kohdistuvaa äänitasoa suurempi. Kohteen tapauksessa on sovellettu lähtökohtaisesti yöajan ohjearvoa 45 db, jota tavanomaisesti sovelletaan ohjearvona kaavoituksessa Espoon alueella. Kohteessa julkisivuihin kohdistuvat äänitasot ovat suuria, mistä johtuen parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset muodostuvat kohteissa korkeiksi. Taulukossa 6 on esitetty, minkä suuruisia ääneneristävyyksiä erilaisilla lasitusratkaisuilla tyypillisesti saavutetaan. Parvekkeella vallitsevaan äänitasoon vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. lasituspinta alan suuruus ja parvekkeen mitat. Taulukko 6. Äänitasoerovaatimus ja vaatimuksen täyttävä periaateratkaisu. Parvekekaiteiden on oletettu olevan 4+4 mm laminoitua kaidelasia, betonia tai jokin muu äänellisesti vastaava rakenne. Tiedot perustuvat lasinvalmistajien ilmoittamiin tietoihin sekä akustisen vaimennusmateriaalin vaikutuksen laskennalliseen arviointiin. Äänitasoerovaatimus Meluntorjuntaratkaisu 0 db / julkisivulle ei ole esitetty vaatimusta Parvekelasitus ei ole tarpeellinen 1 7 db Raollinen 6 mm parvekelasitus 8 10 db Raollinen 10 mm parvekelasitus db db 10 mm parvekelasitus + tiivistyslistat (tuuletus on hoidettava ainakin yhdeltä parvekkeen sivulta tai jotenkin muuten) Raollinen 10 mm parvekelasitus + parvekkeen kattoon 50 mm mineraalivillaa 1. Akustointimateriaalia tulee asentaa 70 % parvekkeen kattopinta alasta. Materiaali voidaan peittää rimoituksella, jonka peittoprosentti voi olla korkeintaan 70 %. 10 mm parvekelasitus + tiivistyslistat + parvekkeen kattoon 50 mm mineraalivillaa 1. Akustointimateriaalia tulee asentaa 70 % parvekkeen kattopinta alasta. Materiaali db voidaan peittää rimoituksella, jonka peittoprosentti voi olla korkeintaan 70 %. (tuuletus on hoidettava ainakin yhdeltä parvekkeen sivulta tai jotenkin muuten) 1 Materiaalin tulee olla ulko olosuhteisiin soveltuvaa ja pölyämätöntä (mineraalivillan vaihtoehto on esim. Ewona Acustica). Kohteen parvekkeiden ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 5. Vaatimus on esitetty informatiivisuuden vuoksi kaikille sivuille, vaikka kaikille sivuille ei ole esitetty nykyisissä suunnitelmissa parvekkeita. Laskennan perusteella vaatimus on suurimmillaan 19 kerroksisen rakennuksen pohjoispuoleisella julkisivulla noin db. Yli 15 db suuruisen vaatimuksen saavuttaminen on parvekkeen muodosta ja mitoista riippuen haasteellista ja jopa mahdotonta. Näin ollen kyseiselle julkisivulle ei suositella sijoitettavan parvekkeita melutasosta johtuen, eikä niitä ole tarkastelluissa suunnitelmissa ko. sivuille esitetty. 19 ja kolmikerroksisten rakennusten itä ja länsisivuilla vaatimukset ovat suuruudeltaan noin db ja ne voidaan saavuttaa hyvillä parvekelasitusratkaisuilla. Sisäpihan puoleisilla julkisivuilla ja kaksikerroksisten rakennusten julkisivuilla ääneneristävyysvaatimukset ovat suurimmillaan alle 7 db. Alle 7 db olevat vaatimukset täyttyvät yleensä tavanomaisella raollisella 6 mm lasituksella. Tulosten tarkastelussa tulee huomioida, että ohjearvona on sovellettu yöajan ohjearvona 45 db. Jos ohjearvoina sovelletaan päiväaikaan 55 db ja yöaikaan 50 db, tästä seuraa, että ohjearvojen täyttymiseksi vaadittavat ääneneristävyysvaatimukset ovat noin 2 db liitteessä 5 esitettyjä pienempiä. 9

10 Tieliikennemeluselvitys 6 TULOSTEN TARKASTELU Piha alue Ulko oleskelualueiden melutason tarkastelussa on sovellettu ohjearvoja L Aeq, db(a) ja L Aeq, db(a). Laskennan perusteella ennustetilanteessa melutaso alittaa ohjearvot pääosalla asuinrakennusten oleskelualueita. Ainoastaan rannan puoleisten kerroksisten rakennusten oleskelualueilla ja terasseilla melutaso ylittää yöajan ohjearvon vähäisesti. alueet voidaan tarvittaessa suojata melulta oleskelualueen reunaan sijoitettavalla meluaidalla. n terassilla melutaso alittaa päiväajan ohjearvon 55 db(a). Melutaso ylittää päiväajan ohjearvon 55 db(a) osalla uimarannan alueella. Uimarannalle aiheutuvaa melutasoa voidaan tarvittaessa vaimentaa tien reunaan sijoitetuilla melukaiteilla. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimus Julkisivujen ääneneristävyysvaatimus (äänitasoerovaatimus) on kohteen rakennuksilla suurimmillaan 37 db(a). Tämän suuruinen vaatimus luokitellaan keskikorkeaksi, mikä tulee huomioida julkisivujen suunnittelussa. Suosittelemme, että kaikilla rakennusten julkisivuilla ääneneristävyys olisi vähintään 30 db(a). Laskennassa on huomioitu varmuusvara 1 3 db. Parvekelasitusten vaatimukset Ohjearvotasojen saavuttamiseksi 19 ja kolmikerroksisten rakennusten sisäpihan puoleisilla julkisivuilla ja kaksikerroksisten rakennusten julkisivuilla riittävä ääneneristävyys saavutetaan tavanomaisella raollisella lasituksella. 19 ja kolmikerroksisten rakennusten itä ja länsipuoleisilla sivuilla ohjearvotasojen saavuttaminen edellyttää parvekkeilta normaalia lasitusta parempaa ääneneristävyyttä. 19 kerroksisen rakennuksen pohjoispuoleiselle julkisivulle ei suositella sijoitettavan parvekkeita, koska niillä ohjearvoa ei voida varmuudella saavuttaa yleisesti käytetyillä parvekelasitusratkaisuilla. Huoneistojen sijoittelu Asuinalueiden suunnitteluun annetun ohjeistuksen mukaisesti mikäli asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 db(a), asuntojen tulisi aueta myös suuntaan, jossa keskiäänitaso alittaa ohjearvot. (Uudenmaan ELY keskus, opas 02/2013, Melun ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa). Julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää laskennan perusteella tason 65 db(a) 19 kerroksisen rakennuksen pohjois ja itäpuoleisella julkisivulla, mikä tulee huomioida huoneistojen suunnittelussa. Muilla rakennuksilla päiväajan keskiäänitaso on alle 65 db(a) rakennusten kaikilla julkisivuilla. 7 LSÄTETOA Toni Hägerth Kalle Lehtonen Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. toni.hagerth@promethor.fi sp. kalle.lehtonen@promethor.fi 10

11 Tieliikennemeluselvitys 8 KRJALLSUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje

12 Liite 1A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3728-Y01 Tieliikennemeluselvitys.. Nykyinen maankäyttö ja v ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq Mittakaava 1:2500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

13 Liite 1B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3728-Y01 Tieliikennemeluselvitys.. Nykyinen maankäyttö ja v ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq Mittakaava 1:2500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

14 Pysäköinti Liite 2.1A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3728-Y01 Tieliikennemeluselvitys.. Suunniteltu maankäyttö ja v ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq Mittakaava 1:2500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

15 Pysäköinti Liite 2.1B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3728-Y01 Tieliikennemeluselvitys.. Suunniteltu maankäyttö ja v ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq Mittakaava 1:2500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

16 Kaide tsv+1.50 m Kaide tsv+1.50 m Kaide tsv+1.50 m Pysäköinti Melun leviämistä alueelle on torjuttu tien reunaan sijoitetuilla 1,5 m melukaiteilla. Liite 2.2A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3728-Y01 Tieliikennemeluselvitys.. Suunniteltu maankäyttö ja v ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq Mittakaava 1:2500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

17 Kaide tsv+1.50 m Kaide tsv+1.50 m Kaide tsv+1.50 m Pysäköinti Melun leviämistä alueelle on torjuttu tien reunaan sijoitetuilla 1,5 m melukaiteilla. Liite 2.2B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3728-Y01 Tieliikennemeluselvitys.. Suunniteltu maankäyttö ja v ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq Mittakaava 1:2500 (A4) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

18 öinti öinti Äänitaso kerroksen korkeudella Äänitaso kerroksen korkeudella öinti öinti Äänitaso 7.-8 kerroksen korkeudella Äänitaso kerroksen korkeudella öinti öinti Äänitaso kerroksen korkeudella Äänitaso 19. kerroksen korkeudella Liite 3 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR3728-Y01 Mittakaava 1:1200 (A3) Tieliikennemeluselvitys.. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22 kerroksittain

19 Pysäköinti Liite = 26 db(a) = 28 db(a) = 30 db(a) = 32 db(a) = 34 db(a) = 36 db(a) = 37 db(a) PR3728-Y01 Tieliikennemeluselvitys.. Suunniteltu maankäyttö ja v ennusteliikenne. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Mittakaava 1:800 (A4) Laskenta kerroksittain

20 Pysäköinti Liite = 0-7 db(a) = 8 db(a) = 9 db(a) = 10 db(a) = 11 db(a) = 12 db(a) = 13 db(a) = 14 db(a) => 15 db(a) PR3728-Y Mittakaava 1:800 (A4) Tieliikennemeluselvitys.. Suunniteltu maankäyttö ja v ennusteliikenne. Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset ohjearvojen (päivä 55 db, yö 45 db) täyttymiseksi Laskenta kerroksittain

21 Liite 6 - Liikennemäärät