TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS

Transkriptio

1 Ympäristömelu Raportti PR3519 Y01 Sivu 1 (7) Ruoholahden Tarken Oy Jesse Rauhala Turku TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Kortteli 738 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Sisällysluettelo 1 Yleistä Kohteen sijainti ja ympäristö Melutason ohjearvot Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli Liikennetiedot Ympäristömelun laskentatulokset Meluntorjunta Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Lisätietoa Kirjallisuus... 7 Liite 1. Liite 2. Tarkastelualueen päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykyisellä liikenteellä ja maankäytöllä (v. 2015). Piha alueiden päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) suunnitellulla maankäytöllä ja ennustevuoden (v. 2030/2050) liikenteellä. 2

3 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tie ja raideliikenteen aiheuttamaa melutasoa kohteessa Väinöntie, Mäntsälä. Nykyiselle rakentamattomalle tontille ollaan suunnittelemassa kahta rivitaloa ja yhtä luhtitaloa. Selvitys on tehty Väinöntien asemakaavan muutosta varten. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik CadnaA 4.5 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat laatineet Tero Virjonen ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tutkittava kohde sijaitsee Mäntsälässä Riihenmäentien ja Sälinkääntien kulmauksessa. Valtatie 4 sijaitsee tarkastelualueen luoteispuolella reilun sadan metrin etäisyydellä. Valtatien länsipuolelta kulkee Kerava Lahti junarata. Kuvassa 1 on esitetty tarkastelualueen likimääräinen rajaus. Kuva 1. Tarkastelualueen sijainti. 3

4 3 MELUTASON OHJEARVOT Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkoalueiden melutasolle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ulkoalueiden keskiäänitason L Aeq ohjearvot Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 2,3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. Ohjearvojen tulkinnasta Tarkastelukohde voidaan tulkita alueeksi, jossa yöajan keskiäänitason ohjearvona voidaan käyttää 50 db(a). Uusien alueiden yöajan keskiäänitason ohjearvo on 45 db(a). Esimerkiksi ELY:n tulkinta uusista alueista on seuraava (OPAS 02 / 2013): Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainkaan asuinrakennuksia, jolle luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. Nyt tarkasteltava alue on kohtalaisen pieni ja se sijoittuu olemassa olevan asuinalueen reunaan. Varsinaista infrarakentamista, kuten uusia teitä, ei hanketta varten tarvita. 4

5 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.5 käyttäen yhteispohjoismaisia tie ja raideliikennemelumalleja. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan digitaalisena tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskentaalueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina tie ja raideliikennetietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, este ja maavaimennus sekä heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 2 on esitetty käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 2. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 2 m 1000 m Tien pinta 0 (kova) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli Tarkasteltavan ja sitä ympäröivän alueen maastomalli sekä tiedot rakennuksista hankittiin Maanmittauslaitokselta. Lisäksi malliin lisättiin tilaajan toimittama rakennusten massoittelu. Ympäröivä maasto on luotu Maanmittauslaitoksen korkeusmallista, jossa korkeuspisteet ovat liikennealueilla ja tarkastelualueella 2 m x 2 m verkossa ja muualla 10 m x 10 m verkossa. Korkeuskäyrät on tuotu melukarttoihin visuaalisuuden vuoksi. Rakennukset on esitetty melukartoissa käyttötarkoituksen mukaan eri väreillä seuraavasti: nykyiset asuinrakennukset mustalla uudet asuinrakennukset punaruskealla luhtiparvekkeet turkoosilla pihavarastot ruskealla autokatokset lilalla muut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon ja tilaajalta saatuihin tietoihin. 5

6 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt tieliikennetiedot (KVL= keskimääräinen vuorokausiliikenne). Tiedot perustuvat Liikenneviraston valtakunnalliseen tieliikenne ennusteeseen 2030 (liikennemääräkartat). Liikennetiedoissa on oletettu, että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan. Riihenmäentien liikennemäärät on arvioitu yhdessä Mäntsälän kunnan Tapio Sillforsin kanssa. Taulukko 3. Liikennetiedot nyky ja ennustetilanteessa Tie/katu KVL nykytilanteessa vuonna 2015 [ajon.] KVL ennustetilanteessa vuonna 2030 [ajon.] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Valtatie Sälinkääntie /50 Riihenmäentie Raskeaiden ajoneuvojen suurimpana nopeutena on käytetty 80 km/h. 2 Karkea arvio. Raideliikenne Laskennassa käytetyt raideliikenteen tiedot on esitetty taulukossa 4. Liikennetiedot on saatu Vr Track Oy:lta Taulukko 4. Laskennassa käytetyt liikennemäärätiedot nyky ja ennustetilanteessa Tyyppi Selite Päivä [kpl] Nykytilan Yö [kpl] Nykytilan Päivä [kpl] Ennuste 2035/2050 Yö [kpl] Ennuste 2035/2050 Pituus [m] Todellinen nopeus [km/h] 1 Sr Sr1 tai Sr2 veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset) Pen Pendolino (Sm3) Sm4 Sähkömoottorijunat IC2 F TaJu R TaJu Sr2 veturin vetämät ICvaunuista koostuvat junat Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat Suositeltu nopeus voi olla suurempi, mutta pysähtymisien ja asemien takia todellinen nopeus on pienempi. 6

7 5 YMPÄRISTÖMELUN LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty tiivistetysti laskentatulokset nykytilanteessa ja suunnitellulla maankäytöllä ennusteliikenteellä. Melun leviämiskartat on esitetty liitteinä. Päiväajan keskiäänitason ohjearvo pihaalueille on 55 db(a) ja yöajan ohjearvo on 50 db(a). Melukarttaliitteissä 1A ja 1B on esitetty päivä ja yöajan keskiäänitasot nykytilanteessa. Laskennan mukaan tarkastelualueen päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db(a) koko alueella ja yöajan keskiäänitaso on yli 50 db(a) valtaosalla tarkastelualuetta. Melukarttaliitteissä 2A ja 2B on esitetty päivä ja yöajan keskiäänitasot suunnitellulla maankäytöllä ja ennustetulla liikenteellä. Laskennan mukaan asuinrakennusten väleissä olevilla yhteisillä oleskelualueilla päiväajan keskiäänitaso on 55 db(a) tai sen alle ja yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a). Rivitalojen omapihoilla päiväajan keskiäänitaso on noin db(a) ja yöajan keskiäänitaso on suurimmillaan 50 db(a). 6 MELUNTORJUNTA Yhteisillä oleskelupiha alueilla melutason ohjearvot täyttyvät ja näiden osalta lisämeluntorjuntaa ei tarvita. Rivitalojen omapihoilla päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan 2 db(a) ohjearvoa suurempi. Rivitalojen omapihojen melutaso saadaan tarvittaessa ohjearvon mukaiseksi siten, että kummankin rivitalon läntisimmän omapihan reunaan tehdään vähintään 3 m korkea ja 5 m pitkä meluaita. Lisäksi kaikki rivitalojen omapihat tulee tällöin aidata 1,5 m korkealla meluaidalla eli esimerkiksi tiiviillä lauta aidalla. 7 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Suoritettujen laskentojen mukaan keskiäänitaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 melutason ohjearvoja 55 db(a) ja 50 db(a) yhteisillä oleskelupiha alueilla asuinrakennusten väleissä. Tarvittaessa rivitalojen omapihojen melutaso saadaan ohjearvojen mukaiseksi omapihakohtaisilla meluaidoilla. Ilman meluaitojakin omapihojen melutaso on suurimmillaan vain kaksi desibeliä päiväajan ohjearvoa suurempi ja yöaikaan ohjearvon suuruinen. 8 LISÄTIETOA Tero Virjonen Jani Kankare Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. tero.virjonen@promethor.fi sp. jani.kankare@promethor.fi 9 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/

8 > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PRY3519-Y01 Mittakaava 1:500 (A3) Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Nykyinen tilanne v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1A

9 > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PRY3519-Y01 Mittakaava 1:500 (A3) Liikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Nykyinen tilanne v Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 1B

10 Oleskelu Oleskelu EV > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PRY3519-Y01 Mittakaava 1:500 (A3) Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. Ennustetilanne v. 2030/ Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2A

11 Oleskelu Oleskelu EV > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PRY3519-Y01 Mittakaava 1:500 (A3) Liikenteen aiheuttama yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. Ennustetilanne v. 2030/ Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta Liite 2B