TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS

Transkriptio

1 Ympäristömelu Raportti PR Y Sivu 1 (11) Vihdin kunta Tuomas Turpeinen Turku TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS V 45 Koivissillan asemakaava, Vihti Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A HELSINKI puh TURKU Rautakatu 5 A TURKU puh promet@promethor.fi

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Yleistä Kohteen sijainti ja ympäristö Melutason ohjearvot Ulkoalueiden ohjearvot Sisätilojen ohjearvot Melutasojen laskenta Laskentamenetelmät Maastomalli ja rakennukset Liikennetiedot Ympäristömelun laskentatulokset Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Lisätietoa Kirjallisuus Liite 1. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1B) nykytilanteessa. Liite 2. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2B) nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä. Liite 3. Päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 3A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 3B) ennustetilanteessa vuonna Liite 4. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. 2

3 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Koivissillan asemakaavan alueella Vihdissä. Alueelle on suunniteltu rakennettavan uusi asuinpientaloalue sekä valtatien läheisyyteen yritystoimintaa ja työpaikkoja. Selvityksessä on määritetty alueen melutaso laskennallisesti nykytilanteessa ja ennustetilanteessa vuonna Lisäksi on selvitetty asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Tulosten pohjalta on esitetty ohjeita ja suosituksia alueen jatkosuunnittelulle. Ulkoalueet Asuinrakennusten piha alueiden melutason tarkastelussa on käytetty päiväajan ohjearvoa L Aeq, db(a). Yöajan melutason tarkastelussa on käytetty uusien asuintonttien osalta ohjearvoa L Aeq, db(a) ja nykyisten asuintonttien osalta ohjearvoa L Aeq, db(a). Laskentatulosten perusteella alueen länsiosaan mäen päälle suunnitelluilla asuintonteilla melutaso on alle ohjearvojen lukuun ottamatta kolmea tonttia, joilla yöajan ohjearvo ylittyy vähäisesti ja lisäksi yhdellä näistä myös päiväajan ohjearvo ylittyy osittain. Kyseisten tonttien osalta piha alueiden melulle herkät alueet voidaan sijoittaa esimerkiksi rakennusten suojaan. Kolmella neljästä Nummelantien ja Peltolanmäen alueelle suunnitellusta asuinrakennuksesta melutaso ylittää ohjearvot merkittävällä osalla piha aluetta. Tonttien rakennusten suojassa olevilla osilla melua on vähiten ja niillä taso alittaa ohjearvot. Tonttien suojaaminen melulta esim. tonttikohtaisella meluaidalla on haasteellista johtuen maaston geometriasta. Suunnitellut yritystoimintaa palvelevat rakennukset vaimentavat jonkin verran melutasoja Nummelantien varressa sijaitsevilla asuinrakennuksilla, sillä ne estävät valtatien melun leviämistä alueelle. Julkisivujen ääneneristävyys Suunniteltujen asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoerovaatimukset) ovat kaava alueella suurimmillaan 30 db. Alueen länsireunaan suunnitelluilla asuinrakennuksilla vaatimukset ovat suuruudeltaan alle 25 db. Kaava alueen olemassa olevilla asuinrakennuksilla vaatimus on 26 db yhdellä asuinrakennuksella ja alle 25 db muilla rakennuksilla. Tämän suuruiset vaatimukset ovat alhaisia / normaaleja ja ne toteutuvat tyypillisesti normaalilla julkisivurakentamisella. 3

4 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Koivissillan asemakaavan alueella Vihdissä. Alueelle on suunniteltu rakennettavan uusi asuinpientaloalue sekä valtatien läheisyyteen yritystoimintaa ja työpaikkoja. Selvityksessä on määritetty alueen melutaso laskennallisesti nykytilanteessa ja ennustetilanteessa vuonna Lisäksi on selvitetty asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Tulosten pohjalta on esitetty ohjeita ja suosituksia alueen jatkosuunnittelulle. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia [1]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [2] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat laatineet Toni Hägerth ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tutkittava kohde sijaitsee Vihdin taajaman eteläosassa Koivissillan alueella. Kuvassa 1 on esitetty kaavoitettavan alueen rajaus kartalla punaisella merkittynä. Kuva 1. Kaavoitettavan alueen sijainti (Vihdin kunta, Tuomas Turpeinen). Kaavoitettava alue rajautuu itäosastaan valtatie 2:een. Alueella sijaitsee nykytilanteessa omakotitaloja ja valtatien reunan alueet ovat peltoalueita. Uusi pientaloalue sijoitetaan Nummelantien nykyisten asuinkiinteistöjen länsipuolelle mäen päälle. Lisäksi muutamia asuinpientaloja on suunniteltu sijoitettavan nykyisten asuinrakennusten läheisyyteen Nummelantien ja Peltolanmäen (tie) varteen. Lisäksi valtatien läheisyyteen on suunniteltu yritystoiminnan tarpeisiin rakennuksia. Kuvassa 2 on esitetty alueen suunniteltu maankäyttö. Punaisella ympyröidyt rakennukset ovat yritystoiminnan rakennuksia ja muut rakennukset olemassa olevia tai suunniteltuja asuinrakennuksia ja niiden yhteyteen rakennettavia piharakennuksia. 4

5 Kuva 2. Alueen suunniteltu maankäyttö (Vihdin kunta, Tuomas Turpeinen). Alueen melun kannalta merkittävin lähde on valtatie. Myös Nummelantiellä on vaikutusta melutasoon tien läheisyydessä. Valtatien melun leviämistä länsisuuntaan voimistaa alueen maaston muoto. Maasto on valtatieltä asuinrakennuksille päin katsottuna nousevaa mäkeä ja valtatien melu pääsee kulkeutumaan Nummelantien ympäristöön esteittä laajalta alueelta. 5

6 3 MELUTASON OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueiden ohjearvot Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön suunnittelussa sovellettavat ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 3 Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tieliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista. 3.2 Sisätilojen ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta (taulukko 2). Ohjearvot on annettu ekvivalentti eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus ja kokoontumistilat 35 db(a) Liike ja toimistohuoneet 45 db(a) 6

7 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.3 käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan digitaalisena tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden liikennemäärätietoja, joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteiden aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, este ja maavaimennus sekä heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. Taulukko 3. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 3 x 3 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Ulko alueet 2 m maan pinnasta Rakennusten julkisivut kerroksittain 1200 m Tien pinta 0 (kova) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli ja rakennukset Tarkasteltavan ja sitä ympäröivän alueen maastomalli saatiin Vihdin kunnalta. Maastomallia on täydennetty teiden korkeusaseman osalta Maanmittauslaitoksen 2 x 2 m korkeuspisteaineiston avulla. Melukartoissa on esitetty rakennukset eri väreillä seuraavasti: olemassa olevat asuinrakennukset mustalla suunnitellut asuinrakennukset ruskealla suunnitellut yritystoimintaa palvelevat rakennukset turkoosilla muut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon ja tilaajalta saatuun aineistoon. Suunnitellut rakennukset on huomioitu tilaajan toimittaman maankäyttöluonnoksen mukaisesti. Rakennusten korkeutena on käytetty noin 5 m nykyisestä maan pinnasta. Ennustetilanteen melulaskennassa tonttien korkeusasema on huomioitu nykyisen maaston mukaisesti eikä piha alueita ole maastomallissa tasattu. 7

8 4.3 Liikennetiedot Taulukossa 4 on esitetty laskennassa käytetyt teiden liikennetiedot. Nykytilanteen liikennetiedot on kerätty Tiehallinnon julkaisemista liikennemääräkartoista (vuoden 2010 liikennemäärä). Valtatien liikenneennuste perustuu Ramboll Finland Oy:n alueelle laatimaan liikenne ennusteeseen (Valtatien 2 parantaminen Välillä Palojärvi Vihdin kirkonkylä, Tiesuunnitelman meluselvitys, ). Muiden teiden liikennemäärän on arvioitu kasvavan samassa suhteessa valtatien liikennemäärän kanssa. Liikennetiedoissa on oletettu, että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan. Taulukko 4. Teiden keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät (KVL), raskaan liikenteen osuudet ja nopeusrajoitukset Tie KVL nykytilanteessa [kpl] KVL vuonna 2030 [kpl] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Valtatie Nummelantie /50 1 Pyölintie Nopeusrajoitus on tien eteläosassa 50 km/h ja Rinnelammenkujan pohjoispuoleisella osalla 40 km/h. 5 YMPÄRISTÖMELUN LASKENTATULOKSET Seuraavassa on esitetty laskennan tulokset pääkohdittain. Melun tarkempi leviäminen on esitetty melukarttaliitteissä. Laskenta on suoritettu ainoastaan kaavaan kuuluville alueille. Nykytilanne ja 0+ tilanne Nykytilanteen mukaisen melulaskennan tulos on esitetty melukarttaliitteissä 1A ja 1B. Tulosten tarkastelussa on käsitelty ainoastaan kaavaan kuuluvia alueita ja asuinrakennuksia. Ohjearvon on tulkittu ylittyvän rakennuksen piha alueella, jos piha alueella ei ole selvää yhtenäistä melusuoja aluetta, jolle melulle herkät oleskelualueet voidaan sijoittaa. Melulaskennan tulosten perusteella nykytilanteessa: Päiväajan keskiäänitaso ylittää 55 db(a) viiden olemassa olevan asuinrakennuksen piha alueella. Yöajan keskiäänitaso ylittää 50 db(a) yhden olemassa olevan asuinrakennuksen piha alueella. Melutaso ylittää ohjearvot selvästi muutamien asuinrakennusten piha alueilla Nummelantien varressa. Lisäksi melutaso ylittää ohjearvot osittain useiden rakennusten piha alueilla. Ohjearvon ylitykset aiheutuvat valtatien melusta, joka pääsee kulkeutumaan alueelle laajalta tiealueelta esteettä. Myös Nummelantien liikenteellä on vaikutusta melutasoihin tien läheisyydessä. Liikenne ennusteen mukaan liikennemäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 16 %, jolloin teiden melupäästö nousee noin 0,5 db. Melutaso alueella nykyisellä maankäytöllä ja ennustevuoden 2030 liikenteellä on esitetty liitteissä 2A ja 2B. Melutaso piha alueilla nousee noin 0,5 db nykytilanteeseen verrattuna. 8

9 Ennustetilanne Ennustetilanteen melulaskennan tulos on esitetty melukarttaliitteissä 3A ja 3B. Laskennassa on huomioitu vuoden 2030 liikenne ennuste ja alueen suunniteltu maankäyttö. Melulaskennan tulosten perusteella ennustetilanteessa 2030 (liitteet 3A ja 3B): Päiväajan keskiäänitaso ylittää 55 db(a) yhden olemassa olevan ja yhden suunnitellun asuinrakennuksen piha alueella. Yöajan keskiäänitaso alittaa 50 db(a) kaikkien olemassa olevien asuinrakennusten piha alueilla. Yöajan keskiäänitaso ylittää 45 db(a) viiden suunnitellun asuinrakennuksen piha alueella. Melutaso alittaa ohjearvot alueen länsiosaan mäen päälle suunniteltujen asuinrakennusten tonteilla lukuun ottamatta kolmea tonttia, joilla yöajan ohjearvo ylittyy vähäisesti. Lisäksi yhdellä tontilla myös päiväajan ohjearvo ylittyy osittain. Näiden tonttien osalta melutasoa voidaan kuitenkin pienentää esimerkiksi sijoittamalla rakennusmassa tontin itäreunaan ja vastaavasti oleskelualueet rakennuksen suojaan länsipuolelle. Melutaso on suurinta tonttien valtatien puoleisilla reunoilla. Nummelantien ja Peltolanmäen alueelle suunnitelluista asuinrakennuksista (yhteensä 4 kpl) kolme sijaitsevat alueella, jossa melutaso ylittää ohjearvot. Rakennusten suojan puolelle muodostuu melusuojaalueita, mutta suurella osaa tontteja melutaso ylittää ohjearvot. Kyseisten tonttien suojaaminen esimerkiksi tonttikohtaisilla aidoilla on haasteellista, sillä alueella maasto on melulähteestä katsottuna nouseva. Tällöin maasto tontin reunalla on suojattavia piha alueita selvästi matalammalla. Suunnitellut yritystoimintaa palvelevat rakennukset pienentävät melutasoja Nummelantien varren olemassa olevien asuinrakennusten piha alueilla jonkin verran. Melutaso ylittää päiväajan ohjearvon useiden rakennusten piha alueilla osittain, mutta tonteilla on myös alueita, joilla ohjearvo alittuu. 6 JULKISIVUJEN ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET Julkisivun ääneneristävyysvaatimus lasketaan julkisivuun kohdistuvan tieliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena. Laskennassa on käytetty taulukon 2 ohjearvoja. Lasketut julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset sisältävät varmuusvaraa 2 3 db, joka tulee huomioida julkisivurakenteita suunniteltaessa. Ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liitteessä 4. Alle 25 db:n vaatimuksia ei ole esitetty, sillä ne täyttyvät normaalilla julkisivurakentamisella. Laskennan perusteella rakennuksien julkisivujen ääneneristävyysvaatimus on: länsiosan suunnitelluilla asuinrakennuksilla alle 25 db Nummelantien ja Peltolanmäen varteen suunnitelluilla asuinrakennuksilla suurimmillaan 30 db kaava alueen olemassa olevilla asuinrakennuksilla 26 db yhdellä asuinrakennuksella ja alle 25 db muilla rakennuksilla. Vaatimukset aiheutuvat valtatien liikennemelusta. Taulukossa 5 on esitetty ääneneristävyysvaatimuksien vaikutuksia rakentamiseen [5]. 9

10 Taulukko 5. Ääneneristävyysvaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Ääneneristävyysvaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta alasuhde lattiapinta alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisääneneristävyysvaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta alojen keskinäinen suhde. Julkisivun ääneneristävyysvaatimus voidaan määräyksissä esittää esimerkiksi seuraavasti: Rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden tulee olla sellaisia, että tieliikenteen aiheuttaman melutason erotus ulko ja sisätilan välillä on vähintään x db. 7 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Ulkoalueet Asuinrakennusten piha alueiden melutason tarkastelussa on käytetty päiväajan ohjearvoa L Aeq, db(a). Yöajan melutason tarkastelussa on käytetty uusien asuintonttien osalta ohjearvoa L Aeq, db(a) ja nykyisten asuintonttien osalta ohjearvoa L Aeq, db(a). Laskentatulosten perusteella alueen länsiosaan mäen päälle suunnitelluilla asuintonteilla melutaso on alle ohjearvojen lukuun ottamatta kolmea tonttia, joilla yöajan ohjearvo ylittyy vähäisesti ja lisäksi yhdellä näistä myös päiväajan ohjearvo ylittyy osittain. Kyseisten tonttien osalta piha alueiden melulle herkät alueet voidaan sijoittaa esimerkiksi rakennusten suojaan. Kolmella neljästä Nummelantien ja Peltolanmäen alueelle suunnitellusta asuinrakennuksesta melutaso ylittää ohjearvot merkittävällä osalla piha aluetta. Tonttien rakennusten suojassa olevilla osilla melua on vähiten ja niillä taso alittaa ohjearvot. Tonttien suojaaminen melulta esim. tonttikohtaisella meluaidalla on haasteellista johtuen maaston geometriasta. Suunnitellut yritystoimintaa palvelevat rakennukset vaimentavat jonkin verran melutasoja Nummelantien varressa sijaitsevilla asuinrakennuksilla, sillä ne estävät valtatien melun leviämistä alueelle. 10

11 Julkisivujen ääneneristävyys Suunniteltujen asuinrakennusten julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoerovaatimukset) ovat kaava alueella suurimmillaan 30 db. Alueen länsireunaan suunnitelluilla asuinrakennuksilla vaatimukset ovat suuruudeltaan alle 25 db. Kaava alueen olemassa olevilla asuinrakennuksilla vaatimus on 26 db yhdellä asuinrakennuksella ja alle 25 db muilla rakennuksilla. Tämän suuruiset vaatimukset ovat alhaisia / normaaleja ja ne toteutuvat tyypillisesti normaalilla julkisivurakentamisella. 8 LISÄTIETOA Jani Kankare Toni Hägerth Promethor Oy Promethor Oy puh puh sp. jani.kankare@promethor.fi sp. toni.hagerth@promethor.fi 9 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus s. + liitt. 36 s. 2. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/ Asumisterveysohje, Sosiaali ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje

12 Liite 1A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Tieliikennemeluselvitys. Koivissillan asemakaava, Vihti. Nykytilanne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Mittakaava 1:4000(A3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

13 Liite 1B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Tieliikennemeluselvitys. Koivissillan asemakaava, Vihti. Nykytilanne. Yöajan keskiäänitaso LAeq, Mittakaava 1:4000(A3) Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

14 Liite 2A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:4000(A3) Tieliikennemeluselvitys. Koivissillan asemakaava, Vihti. Nykyinen maankäyttö ja v ennusteliikenne. Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

15 Liite 2B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:4000(A3) Tieliikennemeluselvitys. Koivissillan asemakaava, Vihti. Nykyinen maankäyttö ja v ennusteliikenne. Yöajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

16 Liite 3A > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:4000(A3) Tieliikennemeluselvitys. Koivissillan asemakaava, Vihti. Ennustetilanne v. 2030, suunniteltu maankäyttö. Päiväajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

17 Liite 3B > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) PR-Y Mittakaava 1:4000(A3) Tieliikennemeluselvitys. Koivissillan asemakaava, Vihti. Ennustetilanne v. 2030, suunniteltu maankäyttö. Yöajan keskiäänitaso LAeq, Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

18 Liite 4 = 26 db(a) = 28 db(a) = 30 db(a) = 32 db(a) = 34 db(a) = 36 db(a) PR-Y Mittakaava 1:3000(A3) Tieliikennemeluselvitys. Koivissillan asemakaava, Vihti. Ennustetilanne v. 2030, suunniteltu maankäyttö. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoerovaatimukset)