Kiinalainen huone. Pauli Brattico Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto
|
|
- Timo-Jaakko Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kiinalainen huone Pauli Brattico Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto Otto Lappi Kognitiotiede/Psykologian laitos Helsingin yliopisto Tietokoneohjelma käsittelee tietoa puhtaasti formaalisti eli syntaktisesti, merkkien fysikaaliseen rakenteeseen - ei niiden intentionaaliseen sisältöön - perustuen. Tarkoittaako tämä, että koska mieli/aivot pystyy ymmärtämään merkkien merkityksen, sen pitää perustua johonkin muuhun kuin laskennalliseen informaationprosessointiin? Keskeiset käsitteet: Intentionaalisuus; kiinalainen huone; vahva tekoäly;. mitä filosofit ovat koskaan esittäneet tekoälytutkimusta vastaan. Argumentti on seuraava: Kuvittele ihminen (tai demoni 2 ), joka on huoneessa. Huoneessa on kaksi luukkua sekä valtava sääntökirja, jossa kuvataan miten kiinankielisiä merkkejä (tai merkkijonoja) muunnetaan toisiksi kiinankielisiksi merkeiksi. Seuraava kuva havainnollistaa tällaisia sääntöjä yksinkertaisessa muodossa: Tässä luvussa tarkastelemme tunnettua filosofista argumenttia, jonka on väitetty todistavan, että ei ole mahdollista laatia sellaista konetta (tietokoneohjelmaa) joka pystyisi saamaan materiaalisen laitteen ajattelemaan - sanan siinä merkityksessä, että kyseinen kone pystyisi ymmärtämään käsittelemänsä tiedon merkityksen 1. Mikäli aivoilla on jotain biologisia tai fysiologisia ominaisuuksia jotka saavat aikaan ajattelukyvyn, täytyisi niiden näin ollen olla jotain muita ominaisuuksia kuin laskennalliset ominaisuudet. Argumentin on esittänyt filosofi John Searle. Se herätti aikanaan kommenttien ja julkaisujen myrskyn. Toiset pitivät sen loppupäätelmää itsestään selvänä, jotkut taas näkivät argumentin raivostuttavimpana argumenttina 1 Tämä argumentti kumoaisi siten Newellin ja Simonin fysikaalisen symbolisysteemin hypoteesin sekä konefunktionalismin, ja osoittaisi että se tapa millä tietokone Turingin testissä tietää mitä eri kysymyksiin tulee vastata, ei ole sama asia kuin ihmismielen tapa tietää. Kiinalaisen huoneen sääntö Oletetaan, että säännöt eivät perustu merkkien merkityksiin, vaan ainoastaan niiden ulkomuotoon. Tällöin määrittelemme, että säännöt ovat täysin formaaleja ja syntaktisia. Toisesta huoneen luukusta syötetään huoneeseen kiinalaisia merkkejä. Tämän jälkeen huoneessa oleva henkilö, ottaa ko. merkin ja salamannopeasti etsii sääntökirjastaan säännön jonka perusteella hän toimittaa toisen kiinalaisen merkin toisesta luukusta ulos. Tällä tavalla hän muuntaa sääntökirjansa avulla syötemerkkejä tulostemerkeiksi. Henkilö ei ymmärrä kiinaa, ja kaikki sääntöjen pohjalta tehdyt muunnokset tapahtuvat merkkien muodon ja ulkonäön perusteella. 2 Vrt. Maxwellin demoni.
2 Koska huoneen demoni ei ymmärrä kiinaa, hänellä ei myöskään ole minkäänlaista käsitystä käyttämiensä merkkien merkityksistä. On myös selvää, että kirja, joka on vain kokoelma sääntöjä, ei myöskään ymmärrä mitään (se mitä kirjan kirjoittajan on mahdollisesti täytynyt ymmärtää voidakseen tuollaisen kirjan laatia on eri asia). Jos säännöt ovat tarpeeksi monimutkaisesti laadittuja, voi demonin tuottama kiinankielinen tuloste kuitenkin vastata kenen tahansa kiinalaisen antamaa vastausta näin siitä huolimatta ettei hän ymmärrä lainkaan syötteensä tai tulosteensa merkkejä. Näin huone voi käydä tavallista keskustelua kiinan kieltä ymmärtävien ihmisten kanssa. Nyt voidaan väittää, että edellä kuvattu kiinalainen huone on analoginen tietokoneen (tai robottien) kanssa. Kuten huone, myös tietokone saa syötteitä, muokkaa niitä pelkästään merkkien ulkomuodon perusteella ja antaa jonkin tulosteen. Tämä on juuri laskennallisen informaationprosessoinnin, komputaation, eli symbolien manipulaation idea. Modernin digitaalisen tietokoneen tapauksessa (kuten se jolla tämä teksti on kirjoitettu) syötteenä on binäärisiä koodeja, joita kone prosessoi piirilogiikkaansa perustuen. Fysikaalisissa tietokoneissa tiedon koodaamisen ja prosessoinnin formaalisuus (syntaktisuus) ilmenee siten, että piirilogiikka on täysin formaalisti determinoitua fysikaalista prosessointia: systeemin seuraava tila (esim. binäärikoodi jossakin prosessorin rekisterissä) määräytyy ideaalitapauksessa täysin edellisen binäärisen tilan perusteella, ja tämä tapahtuu siten tilojen binääriseen ulkomuotoon perustuen: Ohjelmoijan antama binääristen koodien tulkinta ei vaikuta prosessin kausaaliseen kehityskulkuun! Sääntö toteutuu tietokoneessa täysin fysikaalisesti. Tällöin binäärikoodi kuvautuu (idealisoituihin) fysikaalisiin tiloihin tietokoneen tai robotin sisällä. Binäärikoodilla ilmaistut tilasiirtymät heijastavat tätä fysikaalista prosessia ja fysikaaliset prosessit toteuttavat tai instantioivat tilasiirtymät (informaationprosessointioperaatiot). Periaatteessa tietokoneen ohjelma kokonaisuudessaan toteuttaa (mekaanisesti laskettavan) matemaattisen funktion ohjelman syötteiltä (input) tulosteille (output): jne Tietokoneen ohjelma vastaa analogiassa kiinalaisen huoneen sääntökirjaa. Mikäli analogia hyväksytään, voidaan kiinalaisesta huoneesta tehtyjä johtopäätöksiä käyttää hyväksi tehtäessä päätelmiä tietokonesimulaatioista ja tietokoneohjelman käyttämisestä tieteellisessä selittämisessä. Juuri näin filosofi John Searle teki esitellessään kiinalaisen huoneen ajatuskokeen ja argumentin. Hän esitti, että koska kiinalaisen huoneen sisällä toimiva henkilö/sääntökirja ei pysty ymmärtämään kiinankielisten merkkien merkitystä - ts. mitä ne tarkoittavat - niin ei ole olemassa sellaista ohjelmaa, joka tuottaisi ymmärrystä kiinalaisessa huoneessa tai missään tietokoneessa. Täten Searlen mukaan on virheellistä väittää, että tietokoneohjelma voisi riittää selittämään tai tuottamaan ihmiselle tyypillistä ymmärrystä, tai että sen avulla voitaisiin luoda järkevä filosofinen teoria mielestä (intentionaalisuudesta). Searle niputtaa kaikki seuraavat väitteet yhteen ja kritisoi niitä vahvana tekoälynä: (1.) Vahvaan tekoälyyn liittyy ajatus, että ohjelma sinänsä riittää tuottamaan aitoja mentaalisia tiloja, kuten tietoisuutta, tunteita ja ajatuksia. Heikon tekoälyn mukaan ohjelma voi kyllä olla kuvaus aivojen toiminnasta, mutta tietokone varustettuna oikeanlaisella ohjelmalla ei vielä tuota aitoja mentaalisia kokemuksia. Aivoissa pitää olla jotain muutakin. (2.) Vahvan tekoälyn mukaan vain ohjelmalla on merkitystä, ei lainkaan sillä laitteistolla jossa se ajetaan. Vahvan tekoälyn teesin kannattaja sitoutuu tällöin ns. mielivaltaisen toteutettavuuden teesiin, jonka mukaan oikea ohjelma tuottaa aina ymmärrystä riippumatta siitä, millä laitteistolla se toteutetaan 3. Esimerkiksi vessapaperista tehty tietokone voisi näkemyksen mukaan olla intentionaalinen tai tietoinen, jos se vain onnistutaan rakentamaan oikein! Voiko mekaaninen kone ajatella? Searle ei pyri osoittamaan, ettei tietokone voisi ajatella, koska kaikki voidaan tulkita digitaalisiksi tietokoneiksi, myös aivot (Searle, 1980, s. 422). Kysymys tuollaisen koneen mahdollisuudesta on Searlen mielestä empiirinen ongelma (vaikka aikaisemmin tästäkin aiheesta, erityisesti koneiden tietoisuudesta, on käyty paljon keskustelua sen suhteen voiko kone 3 Mielivaltaisen toteutettavuuden teesi (arbitrary realizability) on syytä erottaa monitoteutuvuuden teesistä (multiple realizability), jonka mukaan on olemassa useita mahdollisia laitteita, jotka voivat suorittaa ohjelman (ja joista ainakin jotkut ohjelmaa ajaessa ehkä myös tuottavat ymmärrystä). Mielivaltaisen toteutettavuuden teesi sanoo, että toteutus voi olla mikä tahansa kunhan se toteuttaa joidenkin implementaatiokriteerien sanelemat formaalit ehdot, ts. todella suorittaa jotakin abstraktia ohjelmaa, ja jokainen formaalit ehdot toteuttava järjestelmä tuottaa ymmärrystä toteutuksesta riippumatta.
3 määritelmän mukaan ajatella). Sen sijaan Searle pyrkii osoittamaan, ettei systeemillä voi olla ymmärrystä ainoastaan sen perusteella, että se/hän on oikeantyyppisellä ohjelmalla varustettu tietokone. Jos tietokone pystyy ajattelemaan (jos aivot esimerkiksi ovat ajatteleva tietokone), täytyy ajattelukyvyn perustua johonkin muuhun fysikaaliseen tai biologiseen ominaisuuteen kuin tietokoneen noudattamiin symbolimanipulaatiosääntöihin. Searle tarkoittaa tarkasti ottaen vahvalla tekoälyllä väitettä, jonka mukaan mieli on tietokoneohjelma, (Searle, 1990: 21):... vahvan tekoälyn teesi ei tarkoita, että... tietokone oikealla ohjelmalla varustettuna voisi ajatella... vaan että em. koneen täytyy ajatella, koska ko. ohjelma on ajattelun riittävä kriteeri. Searlen kritiikki onkin usein sotkettu käsitykseen, että mikään tietokone ei voisi olla ajatteleva tai mentaalinen olio. Tätä Searle ei väitä, vaan pitää sitä puhtaasti empiirisenä kysymyksenä - eikä hän kiistä mentaalisuutta tietokoneelta sillä perusteella että se on kone (Searle, 1980: 422): Voisiko kone ajatella? Vastaus on selvästi myönteinen. Me olemme juuri sellaisia koneita, eikä edes sillä perusteella että se on keinotekoinen. Kiinalaisen huoneen ongelma ei siis sano mitään materiaalisen tietokoneen ajattelusta, ymmärryksestä tai tietoisuudesta. Se kertoo ainoastaan ohjelmasta sinänsä, aineellisesta tietokoneesta irrotettuna abstraktiona, ja siitä onko tämä abstraktio sama abstraktio kuin mieli. Searlen kiinalaisen huoneen on tarkoitus olla tämä vastaesimerkki tälle ajatukselle: systeemi, jossa syntaktinen simulaatio (ohjelma) ei tuota mitään ymmärrystä (mieltä). Kiinalainen huone, intentionaalisuus & fenomenaalinen tajunta Kiinalaisen huoneen argumentin lähtökohtana on Searlen mukaan ollut kognitiotieteilijä Roger Schankin tutkimukset, joissa Schank on pyrkinyt mallintamaan ihmisymmärrystä tietokoneohjelmalla. Schank on käyttänyt tietokonesimulaatiota kehittääkseen ja testatakseen malliaan ymmärryksestä : SAM [ko. ohjelma] on myös ymmärtänyt ainakin neljä muuta tarinaa... käyttämällä käsin kodattua analyysia teksistä... SAM oli pioneerityö tarinoiden ymmärtämisessä, yritys kohdata suoraan... ongelmia kokonaisten tekstien lukemisessa yksittäisten lauseiden sijaan... [Ohjelma] on kuitenkin hidas, koska se yrittää ymmärtää jokaisen lukemansa sanan... - Schank & Riesbeck, 1981: Tyypillisessä simulaatiossa tietokoneelle syötetään jokin tarina. Ohjelma pystyy täyttämään kertomuksessa olevat aukot käyttämällä symbolisia tietorakenteitaan. Jos kertomuksessa esimerkiksi kuvataan, että henkilö S meni ravintolaan ja tilasi bouillabaissen, niin kone pystyy itse päättelemään, että S on istunut pöytään ja puhunut tarjoilijan kanssa. Tällainen toiminta rinnastuu Schankin mukaan ymmärtämiseen. Se, ettei kiinalaisen huoneen agentti ymmärrä kiinaa, ilmaistaan Searlea seuraamalla tarkemmin siten, ettei hän ole intentionaalinen kiinan kielisten merkkien suhteen. Intentionaalisuus tarkoittaa mielen suuntautuneisuutta johonkin. Uskomukset, ajatukset, toiveet, havainnot jne. kaikki kohdistuvat johonkin, ja ovat siten intentionaalisia akteja, niillä on jokin kohde, kuten asiantila, käsite/propositio, olio, tai ominaisuus. Intentionaalisuuden käsite on peräisin keskiajan skolastikoilta, mutta nykyiseen asuunsa sen kiteytti Franz Brentano (1874). Brentano teki intentionaalisuudesta sen oleellisen (mutta ei ainoan) piirteen, joka erottaa mentaalisuden fysikaalisesta. Mentaalisilla tiloilla on kuitenkin yleensä paitsi viittaussuhde johonkin intentionaaliseen objektiin, myös fenomenaalinen sisältö (tai joskus ehkä pelkästään fenomenaalinen sisältö). Yleensä kognitiotieteessä otetaan mentaaliseen intentionaalisuudeen näkökulma (osittain kvalioiden ongelmallisesta luonteesta johtuen): siinä pyritään redusoimaan tai naturalisoimaan intentionaalisuus (esimerkiksi informaation tai totuusehtojen käsitteen avulla) - jättäen näin huomiotta kokonaan mentaalisen sisällön fenomenologian, jättäen jäljelle vain kognitiiivsen sisällön idean. Brentanon teesiin perustuen Searle voi argumentoida intentionaalisuuden avulla jopa koko mentaalisuuden ontologiasta ja näyttääkin siltä, että vaikka kiinalaisen huoneen argumentti tarkastelee ensisijaisesti intentionaalisuutta, Searle on valmis yleistämään sen koskemaan mitä tahansa mentaalisen tilan simulaatiota. Alkuperäisessä artikkelissaan hän kirjoittaa, vastatessaan saamaansa kritiikkiin (1980 s. 455): Wilensky näyttää ajattelevan, että kiinalaisen huoneen avulla voitaisiin argumentoida myös muista mentaalisista tiloista kuin intentionaalisuudesta. Olen samaa mieltä. Sama argumentti voidaan tehdä myös kivuista, kutinasta ja hermostuneisuudesta, mutta nämä ovat (a) vähemmän kiinnostavia ja (b) vähemmän keskusteltuja AI-kirjallisuudessa. Ovatko tietoisuus ja mentaalisuus sitten ylipäätään välttämättömiä älykkyydelle, semantiikalle tai intentionaalisuudelle? Vaikka älykkyys vaatisi representaatioille semantiikkaa vaatiiko semantiikka tietoisuutta? Ymmärrys ei välttämättä liity ymmärryksen kokemukseen, jota Searle peräänkuuluttaa kiinalaisessa huoneessaan (ehkä juuri tämä olisi se intentionaalinen jokin mikä huoneen asukilta selvästi puuttuu). Eikö voida ajatella, että merkit kuitenkin kantavat informaatiota ympäristöstä huoneen ulkopuolella,
4 vaikka huoneessa ei olisikaan homunculusta joka merkkejä lukisi 4. Syntaksin (kiinalaisten merkkien) ja semantiikan (merkityksen) ongelmaa voidaan siis lähestyä huomauttamalla, että kiinalaisen huoneen demonin toiminta ei ehkä olekaan epäintentionaalista: jopa symbolien formaali manipulaatio tuottaisi tämän näkemyksen mukaan jonkinlaisia merkitysominaisuuksia Voidaan siis esittää, että tietokoneenkaan toiminta ei mahdollisesti olisikaan puhtaasti syntaktista, vaan jos meillä olisi olemassa teoria merkitysominaisuuksista, näkisimme sen avulla miten kyseisen kaltainen formaali informaation prosessointi ei voi olla olematta samalla semanttista. Tämä vastaväite tavallaan kuitenkin vain olettaa juuri sen, mitä Searle halusi kiistää, nimittäin sen että formaali symbolimanipulaatio on riittävä tuottamaan mentaalisuutta/intentionaalisuutta. Simulaatio ja aito asia Searlen kiinalaisen huoneen argumentti valaisee myös Searlen näkemystä aivojen tai mielen simulaation 5 rajoittuneisuudesta (Searle, 1980, s. 424): Kukaan ei oleta, että voisimme tuottaa sokeria fotosynteesiä simuloivalla tietokonesimulaatiolla. Jos fotosynteesin simulaatio ei tuota sokeria, hurrikaanin simulaatio ei kaada puita, eikä tulva-aallon simulaatio kastele tietokoneen virtapiirejä, miksi aivojen/mielen tiedonkäsittelyn simulaatio tuottaisi tietoisuutta? Jotkut tekoälytutkijat ovat kuitenkin esittäneet, että kognitiiviset toiminnot, kuten ajattelu tai intentionaalisuus, ovat abstrakteja ilmiöitä ja siten myös tietokoneen toistettavissa. Tällöin ajatellaan, että analogia ei päde, koska fotosynteesi on kemiallisbiologinen, konkreettinen, tapahtuma. Intrinsinen intentionaalisuus Abstrakti tietokoneohjelma täytyy aina toteuttaa fysikaalisesti. Searlen mukaan ohjelma ei ole fysikaalisen systeemin intrinsinen ominaisuus, vaan fysikaalinen systeemi toteuttaa sen ainoastaan jonkun ulkopuolisen tulkitsijan näkökulmasta. Tietokoneen prosessorin toimintaa voidaan kutsua ohjelman ajamiseksi vain 4 Monet ovat esittäneet, että Searlen demonille peräänkuuluttama intentionaalisuus onkin oikeastaan yksityinen kokemus (qualia) ja sille on mahdotonta tai epämielekästä asettaa objektiivisia kriteerejä. Miksi pohtisimme kiinalaisen huoneen kvalioita, kun emme voi olla varma edes muiden ihmisten kvalioista? 5 Simulaatiolla tarkoitetaan yleensä tutkimusmenetelmää, jossa jostakin systeemistä tehdään sellainen matemaattinen tai looginen malli jota voidaan ajaa tietokoneessa, ja jonka muuttujien aikakehitys vastaa kiinnostuksen kohteena olevien ominaisuuksien aikakehitystä niin että sillä voidaan tehdä kohdetta kuvaavia, selittäviä ja systeemin käyttäytymistä ennustavia "simuloituja kokeita". Tutkimuksen ohella simulaatioita voidaan käyttää myös koulutus- ja viihdetarkoituksiin (esim. lentosimulaattorit jotka simuloivat lentokonetta ja sen ympäristöä). kun systeemi tulkitaan oikealla tavalla. Ohjelma on idealisoitu tulkinta fysikaalisista tapahtumista tietokoneen muistipiireissä, kuten Searle sanoisi: se on havaitsijariippuvainen ominaisuus samalla tavalla kuin kirjan tekstin viittaavuus (intentionaalisuus) on havaitsijariippuvainen ominaisuus. Mielen/aivojen intentionaalisuus sen sijaan ei voi olla mistään ulkopuolisesta havaitsijasta riippuvaa vaan laadullisesti erilaista, intrinsistä intentionaalisuutta. Tämänkään perusteella mieli ei voisi olla tietokoneohjelma. Ajatuskokeen kritiikkiä Jotkut tutkijat ovat kritisoineet kiinalaisen huoneen argumenttia siitä, että se puhuu sumeilematta kaikista mahdollisista ohjelmista. Ehkä riittävän monimutkainen ohjelma olisi riittävä? Kiinalaisen huoneen ohjelmaa voidaan monimutkaistaa rajattomasti lisäämällä syötteen ja tulosteen välille väliaskelia, mutta Searlen mukaan intuitio ymmärtämättömyydestä säilyy. Useat kriitikot ovat myös puuttuneet Searlen tapaan käyttää Kiinalaista huonetta ja ajatusta mentaalisten tilojen intrinsisestä intentionaalisuudesta ja komputaation havaitsijasidonnaisuudesta intuitiopumppua (termi filosofi Daniel Dennettiltä). Koko kiinalaisen huoneen argumentti nähdään rakennelmana, jonka tarkoituksena on epäselvien ja kyseenalaisten intuitioiden ja retoriikan avulla vakuuttaa lukija Searlen taustalla piilevästä näkemyksestä, jonka mukaan tekoälytutkimus ei tunnusta mielen tarkemmin määrittelemätöntä erityislaatuisuutta. Samalla asetetaan kyseenalaiseksi intuition merkitys argumentaatiossa ja voidaan myös helposti osoittaa, että itsestään selvät intuitiot saattavat johtaa harhaan (maa on litteä, aurinko kiertää maata jne.) Pelkästään intuitioiden perusteella ei siis voida vakuuttua mistään argumentaation vaatimassa vahvassa mielessä. Douglas Hofstadter (xxxx) on eritellyt Searlen käyttämiä intuitiopumppuja tarkemmin ja luokittelee ne (1) fysikaaliseen perustaan, (2) tarkastelutasoon, (3) systeemin kokoon, (4) homunculuksen kokoon ja (5) nopeuteen liittyvillä ominaisuuksiin. Searlen ajatuskokeessa fysikaalisena perustana tai toteutuksena ovat paperi ja symbolit, tarkastelutasona käsitteet ja ideat, systeemin kokona tavallisen huoneen koko, homunculuksena ihminen, ja aika on hidastettu. Nämä kaikki muunnelmat pyrkivät johtamaan meitä harhaan, ja ne ovat itse komputaation retorisia kikkoja jotka eivä liity loogisesti itse komputaation tai informaation prosessoinnin käsitteisiin, vaan on valittu enemmän tai vähemmän tietoisesti vahvistamaan Searlen johtopäätöksen mukaisia intuitioita. Kiinalaisen huoneen prosessori (demoni) ei ehkä ymmärrä kiinaa, mutta joidenkin kriitikoiden mukaan tätä ei saa yleistää koskemaan systeemiä
5 kokonaisuudessaan (agenttia, huonetta, luukkua ympäristöö, sääntökirjaa ja agentin noudattamaa sääntöä kirjan käyttämisestä, lukuohjetta ). Searle tuntuu sekoittavan tässä mielessä koko systeemin kapasiteetin ja sen osan (demonin) kapasiteetin: on selvää että agentti on vain mitättömän pieni osa koko systeemiä, ja sen kyky kommunikoida kiinan kielellä perustuu olennaisesti siihen mitä ohjekirjaan on kirjoitettu. Searle ei missään tarjoa todistusta siitä, että koko systeemi ei toteuttaisi intentionaalisuutta - ja ehkä jopa fenomenaalista ymmärrystä - ja epäilemättä tämä olisikin vaikeaa, koska intuitiivinen samaistuminen todistusvoimaisesti koko huoneeksi on mahdotonta. Vastineella on intuitiivista voimaa, koska periaatteessa esim. aivojen yksittäinen neuroni ei näytä olevan intentionaalinen, vaikka neuronit systeeminä ovat. Systeemillä voi olla emergenttejä ominaisuuksia joita millään sen osalla ei ole. Searlen vastaus argumenttiin on yksinkertainen. Yksinkertaistetaan kiinalaista huonetta siten, että agentti suorittaa kaikki säännöt äärimmäisen nopeasti tietoisesti mielessään ja toimii huoneen ulkopuolella. Kuvittelemme agentin opettelevan kaikki säännöt ulkoa, ja sovimme, että astuessaan ulos huoneesta hän suhtautuu näkemäänsä ja kuulemaansa vertailemalla näkemiään merkkejä muistissa oleviin sääntöihinsä. Hän ei vieläkään ymmärrä kiinaa 6. Eräät kriitikot ovat lopuksi huomauttaneet, että Searlen kiinalainen huone ei sellaisenaan voi käydä keskustelua kiinalaisten kanssa. Tämä johtuu ns. indeksikaalien ongelmasta. Jos kiinalaiselta huoneelta kysytään (kiinaksi) mikä tuo on? tai paljonko kello on?, jne. ei huone pysty aina vastaamaan järkevästi. Vastaukset riippuvat muista tekijöistä kuin kielen syntaksista, eli kiinalaisten merkkien muodoista ne edellyttävät aitoa jaettua tietoa ympäristöstä jossa keskustelua käydään. Indeksikaalien ongelma näyttää osoittavan, että periaatteessa huoneelta vaaditaan muutakin kuin kielellisten symbolien käsittelyä. Olisi kuviteltava kiinalaiselle huoneelle mahdollisuus olla kausaalisessa vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Eikö tällainen robottihuone voisi olla intentionaalinen? Searlen mukaan kiinalaisen huoneen/agentin ymmärtämättömyys säilyy kuitenkin edelleen, sillä kausaaliset suhteet ulkomaailmaan näyttäytyvät hänelle (demonille, tietokoneelle) edelleen pelkkänä merkityksettömänä syntaksina. Jos yhdistämme tietokoneen ympäristöönsä esimerkiksi digitaalisen 6 Voidaan kuitenkin myös esittää, että ehkä hän todella ymmärtää kiinaa. Hänellä on kielellinen kompetenssi kiinan kielen käyttämiseen (riippumatta miten se on hänen sisällään toteutunut). Filosofi Richard Rorty esittää, että mikäli joku pystyy huijaamaan täydellisesti, ei tämä ole enää huijaamista. Niinpä myöskään kiinalainen huone ei huijaa ulkopuolisia ymmärtävänsä kiinaa, vaan todella ymmärtää sitä. (Vrt. Turingin testi). kameran avulla, joutuu kone edelleen käsittelemään saamaansa uutta informaatiota ykkösien ja nollien muodostamina syntaktisina rakenteina: Onko mikään siis todella muuttunut? On otettava huomioon että aivotkin vuorovaikuttavat ulkomaailman kanssa vain aistinelinten välittämien aktiopotentiaalien hermostolliseen koodin välityksellä? Ärsykkeet (tai tarkalleen ottaen niistä saatava informaatio) koodataan hermoimpulsseiksi, ja vastaavasti aivot säätelevät lihaksistoa ja sisäelimiä lähettämällä hermoimpulsseja. Aivot eivät ole suoraan kytköksissä ympäristöön. Onko kiinalaisen huoneen luukun ja aistien välillä (vastaavasti sääntökirjan ja kognition välillä) jokin oleellinen ero mikä? Seuraava argumentti perustuu aivosimulaatiovastineeseen. Kuvittele, miten jonkin henkilön aivoja aletaan muuttaa simulaatioksi asteittain. Kuvitellaan kiinalainen henkilö, jonka aivoissa on m neuronia. Kutsumme häntä agentti m:ksi. Seuraavaksi kuvittelemme agentti m-1:n, jolta puuttuu yksi agentti m:n neuroneista. Tämän neuronin toiminta on kuitenkin formalisoitu ja toteutetaan jollakin aivokudoksesta poikkeavalla fysikaalisella mekanismilla (mahdollisesti radiolähettimellä joka on reaaliaikaisesti kytketty tietokoneeseen joka simuloi neuronin toimintaa). Formalismi esittää käytännössä eräänlaista laajennettua funktiota, joka kuvaa miten neuronin syötteet muunnetaan reaaliaikaisesti tulosteiksi. Tämä voidaan toteuttaa myös kiinalaisen huoneen avulla. Demoni lukee puuttuvan neuronin syötteet ja luo tulosteen annettujen sääntöjen avulla. Tällä tavalla voimme luoda myös agentti m-2:n jne. Agentti 0 on kiinalainen huone. Jäljellä on ainoastaan demoni ja kaikkien neuronien formaalit vastineet. Searlen mukaan agentti0 ei ymmärrä kiinaa, agenttim ymmärtää. Entä välimuodot: agentti m-i? Siirtyykö ymmärryksemme vähitellen demoniin? Katoaako se vähitellen? Searlen mukaan kiinalaisen huoneen argumentti osoittaa, että kognitiivisen systeemin fysikaalinen toteutus on jollain tavalla oleellinen systeemin mentaalisten ominaisuuksien kannalta. Aivot synnyttävät mentaalisia ominaisuuksia ihmiset ovat tietoisia olentoja. Aivot voivat myös olla tietokone, t. komputationaalinen systeemi mutta tämän systeemin komputationaaliset ominaisuudet (representaatioiden formaali muoto ja niiden rakenteen muokkausoperaatiot, syntaksi ) ei ole riittävä (eikä
6 ehkä edes välttämätön) perusta mentaalisille ominaisuuksille. Vaikka kiinalaisen huoneen argumentista on käyty valtava määrä keskustelua, ei edellisten tarkastelujen perusteella edelleenkään voida yksikäsitteisesti sanoa onko argumentti pätevä vai ei. Lähdeviitteet Brentano, F. (1874/1973). Psychology from an Empirical Standpoint. London: Routledge. Schank, R. C., & Abelson, R. P. (1977). Scripts, Plans, Goals and Understanding. Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum. Searle, J. R. (1980). Minds, Brains and Programs. Behavioral and Brain Sciences, 3(3),
TEKOÄLY JA TIETOISET KONEET
ITU:n Kansainvälinen Telepäivä 17.5.2018 TEKOÄLY JA TIETOISET KONEET Pentti O A Haikonen, TkT JOHTAAKO TEKOÄLY KONETIETOISUUDEN SYNTYYN? TULEEKO INTERNET TIETOISEKSI? ALUSSA OLI ENIAC SÄHKÖAIVOT Ensimmäiset
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotLisää pysähtymisaiheisia ongelmia
Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lause: Pysähtymättömyysongelma H missä H = { w111x w validi koodi, M w ei pysähdy syötteellä x } ei ole rekursiivisesti lueteltava. Todistus: Pysähtymisongelman komplementti
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotRekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä
Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotKOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA
SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotTIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen
LisätiedotHuomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.
1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan
LisätiedotYhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014
Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan
LisätiedotTuringin testin historia
Turingin testin historia Jessika Penttinen Seminaariesitelmä Tietojenkäsittelytieteen historia, kevät 2007 Slide 1 Esityksen rakenne Johdanto - Mikä on Turingin testi Turingin testi eri vuosikymmeninä
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotM = (Q, Σ, Γ, δ, q 0, q acc, q rej )
6. LASKETTAVUUSTEORIAA Churchin Turingin teesi: Mielivaltainen (riittävän vahva) laskulaite Turingin kone. Laskettavuusteoria: Tarkastellaan mitä Turingin koneilla voi ja erityisesti mitä ei voi laskea.
LisätiedotTäydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista
Täydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista Antti-Juhani Kaijanaho 10. joulukuuta 2015 1 Diagonaalikieli Diagonaalikieli on D = { k {0, 1} k L(M k ) }. Lause 1. Päätösongelma Onko k {0, 1} sellaisen
LisätiedotTuringin koneen laajennuksia
Turingin koneen laajennuksia Turingin koneen määritelmään voidaan tehdä erilaisia muutoksia siten että edelleen voidaan tunnistaa tasan sama luokka kieliä. Moniuraiset Turingin koneet: nauha jakautuu k
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotKiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)
Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotRekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1]
Rekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1] Yleisesti sanomme, että ongelma P voidaan palauttaa ongelmaan Q, jos mistä tahansa ongelmalle Q annetusta ratkaisualgoritmista voidaan jotenkin muodostaa ongelmalle
LisätiedotAutomaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
Lisätiedotb) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.
Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 12. lokakuuta 2016
ja ja TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 12. lokakuuta 2016 Sisällys ja ja Vuosi on 1936, eikä tietokoneita ollut. Computer oli ammattinimike. http://www.nasa.gov/centers/dryden/
LisätiedotLuento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.
Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotYmpärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia
VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,
LisätiedotTekoäly tänään , Vadim Kulikov (Helsingin Yliopisto)
Tekoäly tänään 6.6.2017, Vadim Kulikov (Helsingin Yliopisto) Lyhyesti: kehitys kognitiotieteessä Representationalismi, Kognitio on symbolien manipulointia. Symbolinen tekoäly. Sääntöpohjaiset järjestelmät
LisätiedotOngelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs
Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs ja jos voi, niin tulisiko sellainen rakentaa? 2012-2013
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
Lisätiedoton rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen.
6.5 Turingin koneiden pysähtymisongelma Lause 6.9 Kieli H = { M pysähtyy syötteellä w} on rekursiivisesti numeroituva, mutta ei rekursiivinen. Todistus. Todetaan ensin, että kieli H on rekursiivisesti
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotTuringin koneet. Sisällys. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi. Aluksi. Turingin koneet. Turingin teesi
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 17. kesäkuuta 2013 Sisällys Chomskyn hierarkia (ja vähän muutakin) kieli säännöllinen LL(k) LR(1) kontekstiton kontekstinen
LisätiedotIntentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia
Intentionaalinen psykologia Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 8. Luento 8.2. Intentionaalisuus Psykologiset tilat, jotka ovat suuntautuneet kohti jotakin seikkaa aikoa, uskoa, haluta, pelätä jne.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 6 Sarjojen suppeneminen Kiinnostuksen kohteena on edelleen sarja a k = a + a 2 + a 3 + a 4 +... k= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotHei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho
1 Panpsykismi (2010) Keskustelijat Heikki Mäntylä Leo Näreaho Kullervo Rainio 1.12.2010 Leo Näreaho Hei, Tässä lähetän sinulle eilisen esitykseni kalvot! Leo Näreaho 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1.12.2010 Heikki
LisätiedotFUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.
Lisätiedot1. Universaaleja laskennan malleja
1. Universaaleja laskennan malleja Laskenta datan käsittely annettuja sääntöjä täsmällisesti seuraamalla kahden kokonaisluvun kertolasku tietokoneella, tai kynällä ja paperilla: selvästi laskentaa entä
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotPropositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona
Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotLaskennan teoria (kevät 2006) Harjoitus 3, ratkaisuja
581336 Laskennan teoria (kevät 2006) Harjoitus 3, ratkaisuja 1. S! axc X! axc X! by c Y! by c Y! " 2. (a) Tehtävänä on konstruoida rajoittamaton kielioppi, joka tuottaa kielen f0 n 1 n jn 1g. Vaihe1: alkutilanteen
LisätiedotTommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa
Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotPysähtymisongelman ratkeavuus [Sipser luku 4.2]
Pysähtymisongelman ratkeavuus [Sipser luku 4.2] Osoitamme nyt vihdoin, että jotkin Turing-tunnistettavat kielet ovat ratkeamattomia ja jotkin kielet eivät ole edes Turing-tunnistettavia. Lisäksi toteamme,
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Supremum ja inmum Tarkastellaan aluksi avointa väliä, Tämä on joukko, johon kuuluvat kaikki reaaliluvut miinus yhdestä yhteen Kuitenkaan päätepisteet eli luvut ja
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotTeema 4. Homomorfismeista Ihanne ja tekijärengas. Teema 4 1 / 32
1 / 32 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.2 Esimerkki 4B.1 Esimerkki 4B.2 Esimerkki 4B.3 Esimerkki 4C.1 Esimerkki 4C.2 Esimerkki 4C.3 2 / 32 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.1 Esimerkki 4A.2 Esimerkki 4B.1 Esimerkki
LisätiedotA & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op
A & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op Vastuuopettaja Erityispedagogiikan yliopistonlehtori Dosentti Elina Kontu elina.kontu@helsinki.fi 6.9.2017 Elina Kontu ERITYISPEDAGOGIIKKA Helsingin yliopisto 1 Erityispedagogin
LisätiedotTodistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.
Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,
LisätiedotPerinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.
Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä
LisätiedotHahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)
Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux
LisätiedotKvanttimekaniikan tulkinta
Kvanttimekaniikan tulkinta 20.1.2011 1 Klassisen ja kvanttimekaniikan tilastolliset formuloinnit 1.1 Klassinen mekaniikka Klassisen mekaniikan systeemin tilaa kuvaavat kappaleiden koordinaatit ja liikemäärät
LisätiedotLaskut käyvät hermoille
Laskut käyvät hermoille - Miten ja miksi aivoissa lasketaan todennäköisyyksiä Aapo Hyvärinen Matematiikan ja tilastotieteen laitos & Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin Yliopisto Tieteen päivät 13.1.2011
LisätiedotLaskennan rajoja. TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 10. joulukuuta 2015 TIETOTEKNIIKAN LAITOS.
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 10. joulukuuta 2015 Sisällys TM vs yleiset kieliopit Lause Jokaiselle kielelle A seuraavat ovat yhtäpitävät: 1.
LisätiedotEdistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.
Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti
LisätiedotApprobatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.
Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten
LisätiedotKöyhyys, tunteet ja toimijuus. Eeva-Maria Grekula
Köyhyys, tunteet ja toimijuus Eeva-Maria Grekula Aiheuttaako köyhyys suomalaisille eläkeläis- naisille häpeää ja toimijuuden menetystä? Robert Walker ym. 2014. The Shame of Poverty Köyhyyteen liittyy aina
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotMieli & materia. Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto
Mieli & materia Pauli Brattico (pajubrat@jyu.fi) Kognitiotiede/Tietojenkäsittelytieteen laitos Jyväskylän yliopisto Otto Lappi (otto.lappi@helsinki.fi) Kognitiotiede/Psykologian laitos Helsingin yliopisto
LisätiedotKarteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21
säilyy Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla c b a 1 2 3 5 1 / 21 säilyy Esimerkkirelaatio R = {(1, b), (3, a), (5, a), (5, c)} c b a 1
LisätiedotYhteydettömän kieliopin jäsennysongelma
Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelma Yhteydettömän kieliopin jäsennysongelmalla tarkoitetaan laskentaongelmaa Annettu: yhteydetön kielioppi G, merkkijono w Kysymys: päteekö w L(G). Ongelma voidaan periaatteessa
LisätiedotOngelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin?
Ongelma(t): Mikä on Turingin kone? Miten Turingin kone liittyy funktioihin ja algoritmeihin? Miten Turingin kone liittyy tietokoneisiin? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Algoritmit ovat deterministisiä toimintaohjeita
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotOppimistavoitematriisi
Oppimistavoitematriisi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I Esitiedot Arvosanaan 1 2 riittävät Arvosanaan 3 4 riittävät Arvosanaan 5 riittävät Yhtälöryhmät (YR) Osaan ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöitä
LisätiedotSarjat ja integraalit, kevät 2014
Sarjat ja integraalit, kevät 2014 Peter Hästö 12. maaliskuuta 2014 Matemaattisten tieteiden laitos Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa erottaa jatkuvuuden ja tasaisen
LisätiedotOppimistavoitematriisi
Oppimistavoitematriisi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I Arvosanaan 1 2 riittävät Arvosanaan 5 riittävät Yhtälöryhmät (YR) Osaan ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöitä ja yhtälöpareja Osaan muokata
LisätiedotTarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.
Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotRajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars)
Rajoittamattomat kieliopit (Unrestricted Grammars) Laura Pesola Laskennanteorian opintopiiri 13.2.2013 Formaalit kieliopit Sisältävät aina Säännöt (esim. A -> B C abc) Muuttujat (A, B, C, S) Aloitussymboli
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 2 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 2 vastaukset Harjoituksen aiheena on BNF-merkinnän käyttö ja yhteys rekursiivisesti etenevään jäsentäjään. Tehtävä 1. Mitkä ilmaukset seuraava
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotTestaa: Vertaa pinon merkkijono syötteeseen merkki kerrallaan. Jos löytyy ero, hylkää. Jos pino tyhjenee samaan aikaan, kun syöte loppuu, niin
Yhteydettömien kielioppien ja pinoautomaattien yhteys [Sipser s. 117 124] Todistamme, että yhteydettömien kielioppien tuottamat kielet ovat tasan samat kuin ne, jotka voidaan tunnistaa pinoautomaatilla.
LisätiedotTodistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5.
3.4 Kvanttorit Todistamisessa on tärkeää erottaa tapaukset, kun sääntö pätee joillakin tai kun sääntö pätee kaikilla. Esim. On olemassa reaaliluku x, jolle x = 5. Kaikilla reaaliluvuilla x pätee x+1 >
LisätiedotTutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti
Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017 2 1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. 8. maaliskuuta 2012
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2012 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 8. maaliskuuta 2012 Sisällys Ongelma-analyysiä Sisällys Ongelma-analyysiä Hypoteettinen ongelma The Elite Bugbusters
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 5. marraskuuta 2015
TIEA24 Automaatit ja kieliopit, syksy 205 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 5. marraskuuta 205 Sisällys Käsiteanalyysiä Tarkastellaan koodilukkoa äärellisenä automaattina. Deterministinen äärellinen
Lisätiedot