Eurajoki. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018

Eurajoki Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 2018 Eurajoen kunnanvirasto 7.12.2015

- 1 - Eurajoen kunnan tasapainoinen talous mahdollistaa vahvan panostuksen palveluverkon kehittämiseen ja toimintatapojen uudistamiseen Eurajoella on hyvä toimintamalli. Päätökset tehdään lähellä asukasta, paikalliset olosuhteet huomioiden, kunnan järjestäessä palveluita ja kehittäessään aluettaan. Eurajoen kunta voi laatia tasapainoisen talousarvion ja samalla varautua huoltosuhteen heikkenemisen aiheuttamiin palvelurakenteen muutoksiin. Eurajoen kunnan talouden tasapainon avain on ollut, ettei väliaikaisilla tuloilla ole rakennettu pysyviä menoja. Palveluita on voitu, ja voidaan, kehittää velkaantumatta. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen kuntalaisille on vielä muutaman vuoden kunnan perustehtävä. Talousarviossa on kiinnitetty huomiota siihen kyetäänkö kuntalaisille tarjoamaan palveluja riittävästi, mikä on palveluiden laatutaso, kuinka kaukana palvelut sijaitsevat ja minkälaista asiakasvaikuttavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta palvelujen avulla saavutetaan. Talousarvion painopisteenä on, kuntastrategiamme mukaisesti, elintapoihin ja ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen vaikuttaminen sekä kuntalaisten oman vastuun lisääminen. Palvelut pyritään järjestämään lähellä kuntalaisia sekä yhteistoiminnassa kuntalaisten kanssa ja siten vahvistamaan asumisviihtyvyyttä. Lähipalveluissa korostuvat kasvatus-, terveys- ja vanhuspalvelut. Kunnan vahva taloudellinen asema varmistaa sen, että palveluyhteistyö voi perustua tasavertaiseen, pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Yhteistoimintastrategiaksi valittu kumppanuus mahdollistaa verkostokuntana toimimisen. Vahvan taloudellisen aseman turvaa vahva veropohja, mikä puolestaan mahdollistaa kilpailukykyiset veroprosentit ja kunnalliset maksut. Eurajoen tuloveroprosentti 18,00 on Satakunnan alhaisin. Keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2015 on 19,84. Yleiseen ja vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttiin sovelletaan Eurajoella veroprosenttivälin alarajaa. Monet kunnat ovat veroprosenttien korotuspaineissa lähteneet vahvasti tasapainottamaan talouttaan, ei vain käyttötalouden osalta, vaan myös investoinnit huomioivalla toiminnan ja investointien rahavirralla. Asumisviihtyvyyttä ja -turvallisuutta on parannettu ja parannetaan investoinneilla hajaasutusalueiden vesi- ja jätevesihuoltoon sekä teiden perusparannuksiin ja asfaltointeihin. Kattava kouluverkko varmistetaan pitämällä huolta koulurakennusten kunnosta. Keskustan kouluun tehdään mittava investointi. Ikääntyneiden turvallisuus lisääntyy merkittävillä investoinneilla palvelukeskus Jokisimpukkaan ja palvelutalo Tupalaan. Eurajokelainen voi olla aktiivinen, hyvinvoiva ja omatoiminen.

- 1 - Sisällysluettelo Tekstiosa 1. YLEISPERUSTELUT... 1 1.1. Yleinen talouskehitys... 1 1.2. Kunnallistalous... 1 2. KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET... 2 2.1. Kuntastrategia 2017... 2 2.2. Kunnan omistajapoliittiset linjaukset... 5 2.3. Hallintokuntien toimintaohjelmat... 6 2.3.1. Maaseutulautakunnan toimintaohjelma... 6 2.3.2. Sosiaalilautakunnan toimintaohjelma... 6 2.3.3. Koululautakunnan toimintaohjelma... 6 2.3.4. Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan toimintaohjelma... 8 2.3.5. Liikunta- ja nuorisolautakunnan toimintaohjelma... 9 2.3.6. Teknisen lautakunnan toimintaohjelma... 9 2.3.7. Ympäristölautakunnan toimintaohjelma... 10 2.4. Henkilöstön tulospalkkiomallin tavoitteet ja mittarit vuodelle 2016... 11 2.4.1. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet ja mittarit... 12 2.4.2 Johtoryhmän tulospalkkiomallin tavoitteet ja mittarit... 15 3. HENKILÖSTÖOHJELMA... 16 3.1. Henkilöstöesitykset hallintokunnittain... 16 3.1.1. Elinkeinotoimen henkilöstöohjelmaesitys... 16 3.1.2. Sosiaalilautakunnan henkilöstöohjelmaesitys... 16 3.1.3. Koululautakunnan henkilöstöohjelmaesitys... 16 3.1.4. Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan henkilöstöohjelmaesitys... 16 3.1.5. Teknisen lautakunnan henkilöstöohjelmaesitys... 17 4. EURAJOEN KUNNAN OPPIMISSUUNNITELMA... 17 4.1. Toimintaympäristö... 17 4.2. Kuntastrategian painopisteet... 17 4.3. Ydinosaamisalueet... 17 4.4. Osaamisvaatimukset... 17 4.5. Osaamisen kehittämisen suunnitelma... 18 5. KÄYTTÖTALOUS... 19 5.1. Aluksi... 19 5.2. Kunnanhallitus... 19 5.2.1. Tehtäväalue 101 Yleishallinto... 19 5.2.2. Tehtäväalue 102 Talous- ja henkilöstöhallinto... 20 5.2.3. Tehtäväalue 103 Kunnan kehittäminen... 21 5.2.4. Tehtäväalue 104 Yhteistoimintaelimet... 21 5.2.5. Tehtäväalue 105 Keskitetyt menot... 21 5.2.6. Tehtäväalue 106 Pelastustoimi... 21 5.3. Tarkastuslautakunta... 22 5.3.1. Tehtäväalue 111 Tarkastustoimi... 22 5.4. Keskusvaalilautakunta... 22 5.4.1. Tehtäväalue 121 Vaalit... 22 5.5. Maaseutulautakunta... 23 5.6. Sosiaalilautakunta... 23 5.6.1. Tehtäväalue 202 Vanhustenhuolto... 23 5.6.2. Tehtäväalue 203 Muu sosiaalitoimi... 24 5.6.3. Tehtäväalue 204 Toimeentuloturva... 25 5.6.4. Tehtäväalue 205 Terveydenhuolto... 26 5.7. Koululautakunta... 26 5.7.1. Tehtäväalue 301 Peruskoulutus... 27 5.7.2. Tehtäväalue 302 Keskiasteen koulutus... 29 5.7.3. Tehtäväalue 303 Varhaiskasvatus... 29 5.7.4. Tehtäväalue 305 Aikuiskoulutus... 30

- 2-5.8. Kirjasto- ja kulttuurilautakunta... 30 5.8.1. Tehtäväalue 401 Kirjastotoimi... 30 5.8.2. Tehtäväalue 402 Kulttuuritoimi... 31 5.9. Liikunta- ja nuorisolautakunta... 32 5.9.1. Tehtäväalue 403 Liikuntatoimi... 32 5.9.2. Tehtäväalue 404 Nuorisotoimi... 32 5.10. Tekninen lautakunta... 34 5.10.1. Tehtäväalue 500 Kunnallinen liiketoiminta... 34 5.10.2. Tehtäväalue 501 Yhdyskuntatekninen huolto... 35 5.10.3. Tehtäväalue 502 Kiinteistöhuolto... 35 5.10.4. Tehtäväalue 503 Puhtaus- ja ruokapalvelut... 35 5.11. Ympäristölautakunta... 36 5.11.1. Tehtäväalue 601 Ympäristötoimi... 36 6. INVESTOINNIT... 38 6.1. Aluksi... 38 6.2. Kunnanhallituksen investoinnit... 38 6.3. Liikunta- ja nuorisolautakunnan investoinnit... 38 6.4. Teknisen lautakunnan investoinnit... 38 Talousarviotaulukot Käyttötalous... 40 Investoinnit... 60 Teknisen lautakunnan hankekohtainen investointiohjelma... 67

- 1 - Tekstiosa

- 1-1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Yleinen talouskehitys Kuluvana vuonna Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan vain 0,3 % ja vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Suomen kansantalous tulee kasvamaan seuraavan parin vuoden ajan kilpailijamaita heikommin. Viennin kehitys on vaisua ja menetämme markkinaosuuksia kansainvälisessä kaupassa myös lähitulevaisuudessa. Teollisuustuotannon taso tulee olemaan vuonna 2017 neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Yhdysvaltojen talous kasvaa, mutta Kiinan kasvu vaimenee. Työllisyys kehitys on ollut vuonna 2015 odotettua heikompaa. Suomen talouden heikko kasvu ei paranna työllisyysnäkymiä. Ennuste työttömyysasteeksi vuodelle 2015 on 9,3 %. Myös työllisten määrän ennakoidaan alenevan. BKT:n kasvu saattaa kääntää työllisyyden maltilliseen nousuun vuosina 2016 ja 2017. Työttömyysaste laskee ennusteen mukaan vuonna 2016 9,0 % ja vuonna 2017 8.7 %. Inflaatiopaineet ovat tavanomaista pienemmät. Tänä vuonna kuluttajahintojen odotetaan pysyvän viimevuotisella tasolla. Vuosina 2016 ja 2017 asteittain nouseva öljyn hinta kiihdyttää hieman inflaatiota. Siitä huolimatta inflaatio kiihtyy ensi vuonna vain prosentin ja vuonna 2017 1,4 prosenttia. 1.2. Kunnallistalous Kuntatalouden rahoitusasema on kuluvana vuonna 0,8 % alijäämäinen suhteessa BKT:seen. Kuntatalouden tilaa kiristävät palvelutarpeen kasvu, heikko taloudellinen tilanne sekä aikaisempina vuosina päätetyt valtionosuusleikkaukset. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,1 %. Lisäksi useat kunnat nostivat kiinteistöveroprosenttejaan. Hallitusohjelman toimenpiteet tulevat vahvistamaan kuntien rahoitusasemaa vuosina 2016 ja 2017. Kunnan valtionosuus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin. Kunnan laskennallisen valtionosuuden määräksi arvioidaan vuonna 2016 8,6 milj. euroa. Kunnan verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen arvioidaan olevan Eurajoen kunnan osalta 3,4 milj. euroa negatiivinen. Eurajoen kunnan saamat valtionosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: Vuosi Valtionosuus, euroa 2007 6 284 000 2008 6 477 000 2009 7 737 000 2010 5 661 739 2011 4 842 088 2012 5 910 841 2013 9 021 100 2014 9 468 343 2015 8 089 747 2016 8 637 000

- 2-2. KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2.1. Kuntastrategia 2017 1. Eurajoen kunnan toiminnan perusta Perustehtävä Edistämme jäsentemme hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellamme, kunnallistalouden tasapainosta huolehtien. Arvot Tuloksellisuus Oikeudenmukaisuus Vastuunkanto Jatkuva kehittäminen Päämäärä Eurajoki on Satakunnan paras paikka asua ja elää. Erottumistekijä Talous, joka mahdollistaa asumisviihtyvyyden ja itsenäisyys, joka mahdollistaa ihmisläheisyyden. Asukaslupaus Tarjoamme kuntamme jäsenille arjen sujumista ja aidosti hyvinvointia tukevia yksilöllisiä palveluja ihmisläheisesti ja joustavasti. 2. Toimintaympäristö Kansantalouden kasvu on hidastunut ja tulee olemaan pitkään hidasta. Kun samanaikaisesti Eurajoen selkeästi suurin ikäryhmä ylittää 65 ikävuoden, se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvua ja uhkaa palveluiden rahoituksen kestävyydelle. Yleisen taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Eurajoen väestö kasvaa, mutta maltillisesti. Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta kunnan vastuulla on turvaverkon ylläpito, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä tekniseen infrastruktuuriin. Palvelutarpeiden eriytyminen kuitenkin jatkuu. Eurajokelaiset voivat huolehtia aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, mutta kukaan ei jää ilman tukea, jos omat voimat eivät riitä. Kuntien keskinäisten erojen kasvu ja valtion harjoittama kuntapolitiikka ovat kiristäneet kuntien ja valtion välistä suhdetta sekä kuntien keskinäisiä suhteita. Alueiden välinen kilpailu edellyttää huomion kiinnittämistä mielikuviin elinvoimasta, infrastruktuurista, toimivasta kehittäjäverkosta, verkostoihin kuulumisesta sekä asuin- ja yritysympäristön laadusta. Olkiluodossa on edustettuna ydinenergiatuotannon koko kirjo. OL1:stä ja Ol2:sta käytetään ja vuosihuoltojen ansiosta kehitetään. OL3 on rakenteilla ja otetaan käyttöön. TVO huolehtii matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituksesta sekä käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnista. Posiva suunnittelee ja rakentaa loppusijoituslaitosta käytetylle ydinpolttoaineelle. Ydinenergiatuotannon osaamiskeskittymä on Eurajoelle mahdollisuus. Suomi on johtavia maita uusiutuvien ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on aluepoliittisia vaikutuksia. Julkishallinnon toimintaa tukeva ict-ympäristö toimii yhteen entistä paremmin, mikä mahdollistaa toimintatapojen uudistamisen.

- 3-3. Eurajoen kunta 2017 3.1. Arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia tukevien yksilöllisten palvelujen kunta Kunta turvaa hyvinvointipalvelujen saatavuuden nykyisessä laajuudessa. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä korostuu elintapoihin ja ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen vaikuttaminen sekä kuntalaisten vastuun lisääminen. Kunnassa kehitetään palvelumalleja, jotka perustuvat ratkaisun hakemiseen kuntalaisen tarpeisiin asiantuntijuutta hyväksi käyttäen. Toiminnasta otetaan vastaan ja kerätään palautetta, jonka perusteella toimintaa kehitetään. Kehittämisen painopiste on väestöpohjaisissa palvelukokonaisuuksissa ja prosesseissa. Kunnassa on jatkossakin toimiva lähipalveluverkko, jota täydentää keskitetyt- ja sähköiset palvelut. Kunnan omia palveluja täydentää yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä korostuu. Palveluyhteistyö pohjautuu tasavertaiseen ja alueelliset erityispiirteet huomioivaan pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Kumppanuuden tulee perustua yhteiseen päämäärään, vastavuoroisuuteen ja toisen toiminnan tukemiseen. 3.2. Hyvän asumisviihtyvyyden kunta Kunta turvaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle sekä rakennetun ympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Kehittämisen painopiste on fyysisen kuntakuvan parantamisessa, liikenneyhteyksien turvallisuuden ja sujuvuuden parantamisessa sekä positiivisten elementtien esilletuonnissa. 3.3. Elinvoimainen kunta Kunta toimii elinkeinopoliittisten edellytysten luojana parantamalla yritysten fyysistä ympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä toimintaan liittyviä säännöksiä, käytäntöjä ja yhteistyökulttuuria. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä avaa mahdollisuuksia elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden väliseen vuoropuheluun. Kunta kehittää omaa hankintaosaamistaan. Maakunnan vahvoja osaamisalueita ovat olleet metalli erityisesti meriteknologia kemiallinen metsäteollisuus, kuljetus ja logistiikka ja ydinvoimateknologia. Maakunnan vahvuutena on uudistumiskykyinen ja hakuinen teollisuus, joka muodostaa vahvan teollisen perustan. Elinkeinorakenne on viimeisen 20 vuoden aika monipuolistunut merkittävästi. Maakunnan ja erityisesti Eurajoen kannalta tärkeää on Olkiluodon mahdollisuus kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi ydinvoiman osaamiskeskukseksi, jonka johdolla energiateollisuutta tukeva sekä tuotannollinen että palveluyritystoiminta voi kehittyä. Ulkomaisen työvoiman juurruttaminen Eurajoelle on myös merkittävä mahdollisuus. 3.4. Vastuullisen henkilöstöjohtamisen kunta Kunnassa johdetaan, kehitetään ja vapautetaan henkilöstön osaamista ja hyödynnetään sen täysi potentiaali sekä organisaatio- että henkilötasolla. Muutostilanteessa korostuvat johtamisen kehittäminen, kyvykkyyksien hallinta sekä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstösuunnittelu edellyttää nykyisten ja tulevien henkilöstötarpeiden analysointia tunnistamalla nykyinen osaaminen ja vertaamalla sitä tarpeisiin.

- 4 - Henkilöstön aikaansaantikykyä arvioidaan suhteessa asiakasvaikuttavuuteen, talouteen ja resursseihin sekä prosesseihin ja rakenteisiin. Suorituksiin perustuva tulospalkkaus ohjaa toimintaa ja se koetaan oikeudenmukaiseksi. 3.5. Toimivan demokratian kunta Eurajoella kunnallinen itsehallinto säilytetään. Tehdään edustuksellista demokratiaa paremmin tunnetuksi, mutta poliittisen vaikuttamisen ohella kuntalaisen vaikuttamista palvelujen käyttäjänä korostetaan. Käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen ja tavoitteiden konkretisointi kytketään päätöksentekoprosessissa esilletulovaiheeseen, vaihtoehtoiset ratkaisut valmisteluvaiheeseen ja prototyypit sekä pilotointi päätöksentekovaiheeseen. Asiakaslähtöisyyden menetelmät kytketään toimeenpanovaiheen palveluprosesseihin. Tunnistetaan osallistumisen näkökulmasta erilaiset ryhmät (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Vuorovaikutteisella viestinnällä parannetaan kunnan yhteyttä asukkaisiin ja sidosryhmiin. Avoin hallinto ja sujuva tiedonkulku kunnan ja sen asukkaitten välillä on toimivan kansalaisdemokratian edellytys. 3.6. Informaatioteknologian edelläkävijäkunta Kunnassa on ict-kokonaisarkkitehtuuri. Kunnan palveluverkko on monikanavainen, toimii kustannustehokkaasti ja kuntalaisen näkökulmasta saumattomasti. Sähköiset asiointipalvelut ja sähköinen verkkoviestintä ovat käytössä kaikissa palvelukokonaisuuksissa. Asiakkuuksien johtamiseen tarvittava tieto on käytettävissä myös asiakasrajapinnassa. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kokemuksen hyödyntämistä, kokeiluja ja niihin liittyvien epäonnistumisten sietämistä. 3.7. Kansainvälinen kunta OL3:n myötä Eurajoesta on tullut asukaslukuun suhteutettuna Suomen kansainvälisin kunta. Tulevien investointien edesauttamiseksi kunta pitää huolta osaavan työvoiman palvelutarpeista. Kunta osallistuu aktiivisesti ydinenergia-alalla toimivien yhteisöjen yhteistoimintaan. 3.8. Tasapainoisen talouden kunta Vuosikatteen tulee taata perustehtävän toteuttaminen kilpailukykyisellä verokannalla. Nykyisen kaltaisen verolainsäädännön voimassa ollessa palvelujen nettokustannusten tulee olla verotulojen kanssa tasapainossa. Investointien rahoitukseen käytetään enintään kolmasosa aikaisempien vuosien rahoitusylijäämästä. 4. Strategiasta toteutukseen Strategian ja kehittämistoimintojen toteutuksen välisenä siltana tulevat toimimaan ohjelmat. Ohjelma on strateginen ohjauskeino ja strategian uudistamisen väline. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia. Ohjelmien valinta ja muodostaminen tapahtuu taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä.

- 5-2.2. Kunnan omistajapoliittiset linjaukset Linjausten lähtökohtana ovat kunnan kehittämistavoitteet ja niiden tarkoituksena on tukea yleisen strategian toteutumista. Toimintaympäristön muutoksia arvioitaessa huomionarvoisia asioita ovat muutokset kunnan asukkaiden määrässä, ikä- ja koulutusrakenteessa sekä palvelujen kysynnässä. Arvioitava on myös ulkopuolisten palvelujen tarjonnan kehitys ja yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien sekä yksityisten ja kolmannen sektorin kanssa. Toimintaympäristön muutokseen vaikuttaa erityisesti kehitys naapurikunnissa ja koko seudulla. Kunnalla tulee olla käytettävissään oman palvelutuotannon edellyttämä omaisuus ja tuotantovälineet, jotka se voi hankkia omistamalla, hallitsemalla yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai vuokraamalla. Jos kunta tuottaa palvelut yhteistyössä muiden kuntien tai yksityisen sektorin kanssa, yhteistyöstä sovittaessa on sovittava myös siitä, kuka omistaa palvelutuotannon edellyttämän käyttöomaisuuden ja miten omaisuudesta aiheutuvat kustannukset jaetaan. Verorahoitteisen toiminnan käytössä olevalle toiminnalle ei aseteta taloudellista tuottovaatimusta. Oman toiminnan kustannuksissa on kuitenkin huomioitava pääoman hinta ja siitä aiheutuvat kustannukset. Tällaisen omaisuuden käytön tehokkuutta arvioidaan edullisuusvertailujen ja erilaisten toimintamallien vaihtoehtoiskustannusten avulla. Maksurahoitteisen palvelutuotannon käytössä olevalle omaisuudelle tuottovaatimus on sitoutuneelle pääomalle saatava korko, joka vastaa riskittömälle pääomalle saatavaa tuottoa. Asuntohankkeiden käynnistämiseksi kunta voi tehdä varauksia ilman pääoman tuottovaatimusta. Omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää arvioita omaisuuserien kunnosta ja peruskorjaustarpeesta. Päätösten maaomaisuuden jalostuksesta, rakennusten ja verkostojen peruskorjausinvestoinneista, sijoitussalkun sisällöstä ja omaisuuden muusta hoidosta on perustuttava asiantuntevaan arvioon omaisuuden tehokkaasta hoidosta ja käytöstä. Omaisuuden arvon säilyttäminen edellyttää myös arviota investointien rahoituksen järjestämisestä. Kun kunta luopuu omaisuudestaan tai omistuksistaan, on ratkaisevaa miten luopuminen vaikuttaa kunnan palvelutuotantoon ja miten palvelut turvataan tulevaisuudessa kuntalaisille. Jos omaisuudesta tai omistuksesta luopuminen merkitsee palvelutuotannon siirtymistä kunnalta muille toimijoille, on palvelujen turvaamisen kuntalaisille oltava korostetusti esillä asiaa ratkaistaessa. Omaisuudesta luovuttaessa on lähtökohtana oltava vapautuvan pääoman entistä tehokkaampi käyttö. Myyntitilanteessa on harkittava mahdollisuutta kehittää toimintoja ja tuotantovälineitä mahdollisia ostajia kiinnostavaksi ja näin nostaa niiden arvoa. Yksittäisen merkittävän investointipäätöksen yhteydessä on tehtävä riskikartoitus ja suhteutettava päätökseen sisältyvät riskit hyväksyttävään riskitasoon. Kuntayhteistyössä kunnan omistuksen ja palvelujen käytön tulee olla suhteessa toisiinsa ilman perusteltavissa olevaa syytä. Kunnan pääomasijoitukset, jotka voivat olla rahoitus-, vaihto- tai käyttöomaisuutta, luovutetaan vastikkeellisesti joko oman tai vieraan pääoman ehtoisena tai rahasuoritusta vastaan.

- 6-2.3. Hallintokuntien toimintaohjelmat 2.3.1. Maaseutulautakunnan toimintaohjelma Maaseutulautakunnan tavoitteena on laatia yhteinen näkemys maaseudun kehittämisestä Eurajoella ja linkittää paikallistason tarpeet valtakunnantason tavoitteisiin. Maaseutulautakunnan kehittämisteemat suunnittelukaudelle: 1. Dynaamisen yrittäjyyden mahdollistaminen 2. Vetovoimainen asuminen ja yhteisöllisyys 3. Energiatuotannon uudet muodot ja lähienergia Maaseutuhallinnon viranomaispalvelut hankitaan yhteistoiminta-aluetta isännöivältä kunnalta. 2.3.2. Sosiaalilautakunnan toimintaohjelma 1. Voi Hyvin Eurajoella -toimintaohjelman jatkaminen 2. Ennaltaehkäisevät, hyvinvointia ja terveyttä edistävät horisontaaliset palvelut 3. Aktiivinen, hyvinvoiva ja omatoiminen kuntalainen 4. Asiakkuuksien johtaminen 2.3.3. Koululautakunnan toimintaohjelma Eurajoen kunta tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia, kuntalaisten arjen sujumista edistäviä varhaiskasvatuspalveluja ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa. Kunta tukee myös lasten kotihoitoa ja yksityistä päivähoidon palvelutuotantoa. Varhaiskasvatusta annetaan myös eri vuorokauden aikoina vanhempien työssäolon mukaisesti. Eurajoen varhaiskasvatussuunnitelman arvopohjana ovat turvallisuus ja välittäminen sekä tasaarvoisuus, kiireettömyys, kasvatuskumppanuus, yksilöllisyys ja luottamuksellisuus. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen leikillä on keskeinen merkitys. Lapsen mielipidettä arvostetaan ja huoltajille annetaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Varhaiskasvatus tarjoaa tarvittaessa varhaista tukea lapsen yksilölliset ja erityiset tarpeet huomioon ottaen. Tavoitteena on edellytysten luominen elinikäiselle oppimispolulle. Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan lähipalveluna. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen henkilökunta on ammattitaitoista, osaavaa ja motivoitunutta, sekä että johtaminen on laadukasta. Eurajoki haluaa olla asukasystävällinen, seutukunnan parhaat palvelut tarjoava itsenäinen kunta, jonne toivotaan uusia asukkaita. Jotta nuoret työikäiset lapsiperheet valitsisivat kotikunnakseen Eurajoen, koululaitoksen on oltava hyvässä kunnossa. Koulutoimi markkinoi itseään kertomalla ajantasaista tietoa itsestään kunnan www-sivuilla. Kunnan koulutoimen visio kuluvalle vuosikymmenelle on seuraava: Eurajoen koulutoimi on taitava, auttava ja välittävä koulutoimi, joka tarjoaa lapsille ja nuorille yhtenäisen opinpolun esiopetuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulutoimi luo edellytykset oppimiselle ja kasvulle siten, että koko ikäluokka siirtyy korkea-asteen kynnykselle tai työelämään. Tämä toteutetaan lähikouluperiaatteella. Lähikouluverkko tarkoittaa, että esikoululaiset ja perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 oppilaat voivat käydä koulunsa lähiasuinympäristössä, myös keskustataajaman ulkopuolella. 7.-9. luokkien oppilaat ja lukiolaiset voivat käydä koulunsa omassa kunnassa.

- 7 - Koulutoimen toimintalinjaukset vision saavuttamiseksi ovat seuraavat: Asiakaslähtöinen toiminta: Tavoitteena on, että kaikkien oppilaiden motivaatio ja kouluviihtyvyys takaavat mahdollisuuden saavuttaa hyviä oppimistuloksia ja saada päättötodistus. Tavoitteena on, että kodin ja koulun välinen yhteistyö ja viestintä on toimivaa. Menestystekijöinä tärkeitä asioita ovat lähikouluverkko, pienet ryhmäkoot, riittävien resurssien turvaaminen, hyvässä kunnossa olevat koulukiinteistöt, oppimisympäristön fyysinen ja henkinen turvallisuus sekä innostunut ilmapiiri ja hyvä henki kouluissa. Niissä oppilaat tunnetaan henkilökohtaisesti ja heitä tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä on mahdollista hyvän oppilastuntemuksen ja pienten ryhmäkokojen avulla. Kodin ja koulun välisen yhteydenpidon helpottamiseksi käytetään Wilma-ohjelmaa sekä tarvittaessa muuta henkilökohtaista viestintää ja huolehditaan koulujen kotisivujen ajantasaisesta päivityksestä. Hallintokuntarajat ylittävä poikkihallinnollinen yhteistyö on asiakkaan kannalta ehdottoman tärkeää tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Laajennetaan ART- ja Theraplay-toimintamallien käyttöä sekä kehitetään Lasta kannatteleva liittouma toimintamallia. Oppilaskuntatoiminta vakiinnutetaan osaksi kaikkien koulujen toimintaa. Tuen kolmiportaisen mallin sekä ennalta ehkäisevän oppilashuoltotyön toteuttamisen vaatimat resurssit on turvattava. Laadukas ja monipuolinen opetusprosessi: Tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat opetussuunnitelmissa asetetut tavoitteet. Tavoitteena on opettaa oppilaille erilaisia oppimisstrategioita sekä herättää oppilaassa käsitys itsestään oppijana. Nykyisten oppimiskäsitysten mukaan oppimisen tulisi olla itseohjautuvaa ja oppijalähtöistä. Lapsen tulisi olla itse aktiivisena toimijana joka oppii vastuuntuntoiseksi ja kriittiseksi oppijaksi. Menestystekijöinä tärkeitä asioita ovat opetuksen monipuolisuus, uuden teknologian oppilaslähtöisen käytön vahvistaminen, verkostoituminen yhteistyötahojen kanssa, varhainen puuttuminen ongelmiin, oman paikkakunnan ja naapuripaikkakuntien kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen, kansainvälisyystoiminnan edistäminen, kerhotoiminnan edistäminen sekä informaatioteknologisten taitojen opetuksen kehittäminen. Tuodaan maailma kouluun tietoverkkojen avulla. Työ- ja opetustilojen verkkoasemat pidetään ajan tasalla. Lukion opiskelijoilla on oppitunneilla työvälineenä tietokone sekä käytössä sähköiset oppimisympäristöt ja koneet. Peruskoulussa tabletit otetaan käyttöön asteittain kaikille ikäluokille. Koulutoimi pyrkii riittävällä resursoinnilla turvaamaan oppilaille mahdollisuuden koulusta tehtäviin tutustumiskäynteihin ja retkiin. Koulutoimi pyrkii tehostamaan informaatioteknologian käyttöä opetuksessa. Informaatioteknologiset välineet tulee pitää ajantasaisina ja määrältään riittävinä. Koulutoimi on mukana seudullisen TVT-strategian laadinnassa ja käyttöönotossa. Koulutoimi on mukana Historiapäivä-toiminnassa. Koulutoimi on mukana Erasmus- ja muissa kansainvälisyyshankkeissa. Koulutoimi on mukana Kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Sähköisten oppimisympäristöjen ylläpidon edellyttämä tukiresurssi on turvattava.

- 8 - Motivoitunut ja taitava henkilöstö: Tavoitteena on, että koulutoimen henkilökunta on ammattitaitoista, osaavaa ja motivoitunutta, sekä että johtaminen on laadukasta. Menestystekijöinä tärkeitä ovat riittävät asiansa osaavat henkilöstöresurssit. Eurajoen koulutoimi on mukana Osaava Satakunta hankkeessa, johon noin kymmenen satakuntalaisen kunnan koulutoimi on sitoutunut. Hankkeen puitteissa järjestetään koulutuksen järjestäjien ja henkilökunnan tarpeesta lähteviä koulutustilaisuuksia alueellisesti. Koulutoimi pyrkii järjestämään henkilöstölle tarpeellista strategian mukaista koulutusta ns. vesokoulutuksena. Koulutoimi järjestää henkilöstölle resurssin tavanomaiseen henkilöstön täydennyskoulutukseen. Koulutus on tärkeää erityisesti uuden teknologian käyttöönotossa. Koulutuksen tulee sisältää Ope.fi taitotasot 1-2: TVT ja Some osaaminen. Henkilöstön motivaatiota lisätään edistämällä uuden teknologian käyttöönottoa opetuksessa. Koulutoimi järjestää esimiehille resurssin johtamisen kannalta tärkeään koulutukseen. Henkilöstön motivaatiota lisätään edistämällä henkilöstön fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä edesauttamalla työyhteisön ilmapiiriä ja yhteishenkeä. Teknisen IT-tuen riittävyys vaikuttaa suoraan henkilöstön jaksamiseen. Vaikuttavuus: Tavoitteena on, että Eurajoella tarjotaan seutukunnan parhaat koulutuspalvelut, joilla oppilaat voivat saavuttaa hyvän yleissivistyksen ja jatko-opintokelpoisuuden. Heistä kasvaa tasapainoisia yhteiskunnan jäseniä ja osaavia työntekijöitä työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on ehkäistä tehokkaasti syrjäytymistä. Menestystekijöitä ovat hyvien tiedollisten ja taidollisten valmiuksien sekä jatkoopintokelpoisuuden saavuttaminen. Koulutoimi arvioi vuosittain oppimistuloksia sekä jatko-opintoihin sijoittumista. Kilpailukykyohjelma: Tavoitteena on, että Eurajoella on jatkossakin lähipalveluna oma lukio, jossa on laadukkaat ja monipuoliset kurssit sisältäen taito- ja taideaineet. Lukiossa opiskelijoiden käytössä tulee olla riittävästi tietokoneita sähköisten oppimateriaalien yleistyessä. Menestystekijöitä ovat riittävä opiskelijamäärä, laadukas opetus ja hyvät oppimistulokset. Koulutoimi toimii aktiivisesti saadakseen lukio-opiskelijoita Eurajoen lukioon myös naapurikunnista. Syksyllä 2010 on aloitettu koulumatkojen korvaaminen kuljetusoppilaille ja syksyllä 2013 on aloitettu oppikirjojen korvaaminen lukio-opiskelijoille. Syksyllä 2016 lukiossa aloitetaan partiolinja. 2.3.4. Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan toimintaohjelma Kirjastotoimi: Kirjastopalvelut ovat kunnan peruspalveluja. Vaikka kirjastot toimivatkin jo nyt monipalvelukeskuksina, niiden ensisijainen tehtävä on toimiminen kirjastona ja ydintehtävä on kirjastoosaaminen.

- 9 - Maaseudun elinvoimaisuudelle ja houkuttelevuudelle ajantasaisilla ja monipuolisilla kirjastopalveluilla on ratkaiseva rooli. Kirjastot voivat rakentaa alueiden tulevaisuutta lähipalveluilla, joita mikään muu instituutio ei tuota. Seudulliset verkko- ja mobiilipalvelut täydentävät, mutta eivät korvaa fyysisiä kirjastoja ja tiloja eivätkä kirjastoammatillisen henkilöstön tarvetta. Tavoitteena on, että kansalaiset ovat tasa-arvoisia tiedon, sivistyksen, kulttuurin ja uusien kansalaistaitojen saatavuuden suhteen. Tulevaisuuden tavoitteita ovat ajantasaisuus, kansainvälisyys, monipuolinen aineisto, elinikäisen oppimisen tukeminen, monikanavaiset palvelut ja palvelujen räätälöinti yhdessä asiakkaan kanssa. Tulevaisuuden kirjastotilat tulee rakentaa helposti muunneltaviksi. Kirjaston tehtävänä on lukemisharrastuksen tukeminen, kirjojen ja tallenteiden saatavuudesta huolehtiminen, opintojen ja omatoimisen tiedonhankinnan ja kirjallisuuden harrastuksen tukeminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja yleisen viihtyvyyden edistäminen sekä Internet-yhteyksien tarjoaminen asiakkaille. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. (Kirjastolaki 4.12.1998/904, 2 ) Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen Kunnan tehtävänä on (tässä laissa) tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. (Kirjastolaki 4.12.1998/904, 3 ) Eurajoen kirjaston tavoitteena on pitää hyvin korkeat lainauslukunsa yhä korkealla ja palvella asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä pääkirjaston että kirjastoauton toimintaa kehitetään koko ajan asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kulttuuri- ja matkailutoimi: Kulttuuri- ja matkailutoimen lähtökohtana on Eurajoen kunnan toiminnan päämäärä: Eurajoki on seutukunnan paras paikka asua ja elää sekä Eurajoen kuntastrategia ja erityisesti sen hyvää asumisviihtyvyyttä korostava osio. Kulttuuritoimi keskittyy tulevalla kaudella edelleen kulttuuri- ja matkailupalvelujensa kehittämiseen ja saavutettavuuden parantamiseen. Lasten ja nuorten perinneopetusta ja oman historian elävöittämistä jatketaan. Oman historian elävöittämisessä keskitytään museotoiminnan kehittämiseen hanketoiminnalla. Vuoden 2017 kulttuurin ja matkailun laajeneminen Luvian alueella otetaan huomioon koko toiminnassa. 2.3.5. Liikunta- ja nuorisolautakunnan toimintaohjelma Eurajoen liikunta- ja nuorisolautakunta on mukana toteuttamassa kuntastrategiaa 2017, jonka keskeisinä lähtökohtina ovat hyvinvointipalvelujen kehittäminen panostamalla ennaltaehkäisevän terveyden edistämiseen sekä hyvän asumisviihtyvyyden tarjoaminen kuntalaisille. Liikuntaja nuorisolautakunta on läheisessä yhteistyössä kolmannen sektorin urheiluseurojen ja nuorisoyhdistysten kanssa, jossa lautakunnan rooli vapaa-aikapalvelujen järjestäjänä korostuu. 2.3.6. Teknisen lautakunnan toimintaohjelma Eurajoki- asumisviihtyisä kunta Tekninen lautakunta tarjoaa kuntalaisille ja kunnan eri hallintokunnille oman toimialansa osalta hyvät toimintaedellytykset asumiseen ja palveluiden tuottamiseen. Tavoitteena on kunnan strategian mukaisesti luoda Eurajoesta seutukunnan paras paikka asua ja yrittää.

- 10 - Tekninen lautakunta vastaa yhdessä teknisen toimiston kanssa kunnan teknisen toimen päävastuualueesta. Päävastuualueen toiminta-ajatuksena on vastata kunnan omasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta, kehittää ja ylläpitää yhdyskuntateknistä huoltoa, vastata kunnan kiinteistöjen kunnossapidosta ja huollosta, vastata kunnan yhdyskuntateknisten laitteiden ja verkostojen kunnossapidosta, huollosta ja käytöstä, vastata kunnan palveluiden edellyttämästä ruokahuollosta sekä ylläpitää kuntalaisten fyysisen ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Eurajoen kunnan asumisviihtyisyyteen panostetaan edelleen vuonna 2016 rakentamalla yksi monitoimiareena, saneeraamalla koulujen piha-alueiden leikkivälineitä, jatkamalla teiden päällystystä ja uusimalla valaistusta sekä viimeistelemällä ajanmukainen kirjasto. 2.3.7. Ympäristölautakunnan toimintaohjelma Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi kokonaisuudeksi. Ympäristösuojelua ei ole jatkossa mahdollista, eikä järkevääkään toteuttaa yhden kunnan organisaation puitteissa. Ympäristösuojelun siirtäminen joko alueelliseksi tai maakunnalliseksi kokonaissudeksi mahdollistaa osaamisen laajentamisen ja syvenemisen hyödyntämisen. Ympäristösuojelun viranomaistehtävät hoidetaan ostopalveluna Porin kaupungin ympäristövirastolta siihen asti, kunnes ympäristötoimi siirtyy ylikunnallisiksi yksiköiksi. Eurajoen ja Luvian kuntien kuntaliitos vuoden 2017 alusta lisää ympäristöinsinöörin työpanosta nykyisestä kahdesta viikkopäivästä neljään viikkopäivään. Kunnan ympäristösuojelumääräykset päivitetään vuoden 2016 aikana. Kunnan ympäristösuojeluviranomaisen taksa sekä maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta suoritettavat maksut tarkistetaan vuoden 2016 aikana siten, että uudet taksat tulevat voimaan 1.1.2017. Rakennusvalvonta Kunnan strategian mukaan Eurajoki on hyvän asumisviihtyvyyden kunta. Rakennusvalvonta pyrkii päätöksissään ja ratkaisuissaan luomaan ja tukemaan edellytyksiä monimuotoiselle asuntotuotannolle sekä edesauttamaan rakennetun ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamista. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013 päätettiin vahvistaa kuntien rakennusvalvontatoimen asiantuntemusta sekä yhtenäistää toimintatapaa kokoamalla rakennusvalvontoja nykyistä isommiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Päätöksen taustalla on suuret kuntakohtaiset erot rakennusvalvontatoiminnassa, sen resursoinnissa ja osaamisessa sekä säädösten tulkinnoissa. Myös rakentamisen haasteet tulevat lähitulevaisuudessa vaatimaan rakennusvalvontatoimelta uutta osaamista ja erikoistumista. Lähtökohtana on, että riittävää ja monipuolista asiantuntemusta ja erityisosaamista voidaan tarjota suurempien rakennusvalvontayksiköiden avulla. Samalla riittävä rakentamisen määrä mahdollistaa, että uusimuotoinen toiminta voidaan kattaa lupamaksuilla ja näin saavuttaa myös säästöjä kuntien menoihin. Työ jakaantuu kolmeen vaiheeseen: organisointivaihtoehtojen määrittelyyn, lainvalmistelu- sekä toimeenpanovaiheen. Uudistusta valmistelee työryhmä, joka arvioi eri vaihtoehtoja ja ohjaa varsinaista lainvalmistelutyötä. Rakennusvalvonta valmistautuu siirtymään ylikunnalliseen rakennusvalvontaan ympäristöministeriön antaminen aikataulujen mukaisesti. Rakennusvalvonta siirtyy sähköiseen asiointipalveluun vuonna 2017. Eurajoen ja Luvian kuntien kuntaliitos vuoden 2017 alusta aiheuttaa rakennusvalvontaan seuraavat toimenpiteet: Rakennusjärjestyksen uusiminen (2016 2017) Rakennusvalvonnan taksan tarkistaminen, vuoden 2016 aikana siten, että uusi taksa tulee voimaan 1.1.2017. Rakennusvalvonnan henkilöstön toimenkuvien uusiminen. (2016)

- 11-2.4. Henkilöstön tulospalkkiomallin tavoitteet ja mittarit vuodelle 2016 NÄKÖKULMA TAVOITE TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄN MITTARI TAVOITETASO PAINO- ARVO MITTAUSTASO Vaikuta siihen, että Eurajoki on houkutteleva asuinpaikka! Eurajoen kunnan asukaskehitys Asukaskehitys kalenterivuoden aikana on vähintään +20 henkilöä verrattuna edelliseen vuoteen. 20 % KUNTA Vaikuttavuus Näkökulman painoarvo 50 % Kuuntele asiakasta ja kehitä palvelumalleja! Palvelumielikuvan kehitys (asiakastyytyväisyyskysely, mielikuva) Ovatko kunnan palvelut parantuneet kahden viimeisen vuoden aikana? Asiakastyytyväisyys saamastaan palvelusta (asiakastyytyväisyyskysely, kokemus). Riippuen toiminnosta kyselyn kohteena ovat sisäiset/ulkoiset asiakkaat. Asiakastyytyväisyyskyselyssä 50 % vastaajista kokee kunnan palvelujen parantuneen kahden viimeisen vuoden aikana. Asiakastyytyväisyyskyselyssä asiakkaiden kokemus saamastaan palvelusta hallintokunnassa/toiminnossa on tasolla 4, asteikolla 1-5 10 % KUNTA 20 % HALLINTOKUNTA/ TOIMINTO Prosessi Näkökulman painoarvo 20 % Palveluprosessit toimivat sujuvasti TAI Uusien menetelmien/työvälineiden tehokas käyttö palveluprosessien sujuvoittamiseksi JOKAISESSA HALLINTOKUNNASSA/TOIMINNOSSA OMA MITTARI. JOKAISESSA HALLINTOKUNNASSA/ TOIMINNOSSA OMA TAVOITETASO. 20 % HALLINTOKUNTA/ TOIMINTO Talous Näkökulman painoarvo 30 % Vaikuta siihen, että toimintatapojen tehokkuutta arvioidaan ja kehitetään! UUSI: Toimintamenot /asiakastyytyväisyyskyselyn palvelujen parantumisprosentti UUSI: Toimintamenot suhteessa asiakastyytyväisyyskyselyn palvelujen parantumisprosenttiin on vähintään yhtä hyvä kuin edellisenä vuonna. 30 % KUNTA

2.4.1. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet ja mittarit Hallintokunta-/toimintokohtaiset prosessimittarit 1/3-12 - Toiminto Mittari Tavoitetaso Hallinto- ja taloustoimisto Vasteaika palvelupyynnön aloittamiselle. Tavoitetaso vasteajasta palvelupyynnön aloittamiselle on talousasioiden osalta seuraava päivä. It-suunnittelijalle kohdennettujen pyyntöjen osalta tavoitetaso on 3 työpäivää. Muiden palvelupyyntöjen osalta tavoitetaso on 3 päivää. Tavoitetasojen toteutumista seurataan talous- ja it-asioiden osalta sähköisessä palvelupyyntöjärjestelmässä ja muiden palvelupyyntöjen osalta tavoitetasoon pääsemistä mitataan sisäisen kyselyn avulla sisäisiltä asiakkailta. Tavoitteena on, että edellä mainitut vasteajat toteutuvat 90 % palvelupyynnöistä. Toimari UUSI Vanhustenhuolto Yksilölliset työ- ja päivätoiminnan kartoitukset Hoito- ja palvelusuunnitelmien kuntouttavien tavoitteiden toteutuminen. Kaksi hoitajaa arvioi parityön kuntouttavien tavoitteiden toteutumisen. 90 % tehtynä / päivitettynä 95 % hoito- ja palvelusuunnitelmien kuntouttavista tavoitteista tulee toteutua vuonna 2016, jotta tavoitetaso täyttyy. Muu sosiaalitoimi UUSI Lapsiperheiden palveluissa siirretään painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin. Lastensuojelun asiakkuuksien määrä vähenee vuodesta 2015. Toimeentuloturva UUSI Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden määrä (27 asiakasta 9/2015). Asiakasmäärä kasvaa 10 % edellisen vuoden tasosta. Varhaiskasvatus UUSI Uuden varhaiskasvatuslain mukainen lasten ja vanhempien osallisuus varhaiskasvatukseen. Laadittu toimintasuunnitelma. Yksiköittäin/hoitajittain laadittu toimintasuunnitelma toteutuu 100 prosenttisesti.

Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet ja mittarit Hallintokunta-/toimintokohtaiset prosessimittarit 2/3-13 - Toiminto Mittari Tavoitetaso Perus- ja keskiasteen opetus UUSI Huoltajien ja koulun ulkopuolisten sidosryhmien osallistaminen opetussuunnitelma-prosessiin Uusia opetussuunnitelmia otettaessa käyttöön ainakin oppilaiden ja huoltajien edustajat, kaksi kunnan yhteistyösektoria sekä joku ulkopuolinen yhteistyötaho on ollut mukana suunnitelman laadinnassa Kirjastotoimi Lainausluvut/asukas. Tavoitetaso on, että Eurajoella on vuonna 2016 Satakunnan korkeimmat lainausluvut/asukas. Kulttuuri- ja matkailutoimi Uusien toimintojen ja ideoiden osuus on vähintään 20 % kokonaistoiminnoista ja toimintojen tekemiseen osallistuvien Uusien toimintojen ja tapahtumien osuus sekä toimintojen tekemiseen osallistuvien vapaaehtoisten määrä. vapaaehtoisten määrä pysyy edellisen vuoden tasolla. Liikuntatoimi Yhteistyöryhmän perustaminen eri toimijoiden tarpeiden kartoittamiseksi koskien liikuntapaikkojen käyttöä kesän aikana sekä yhteistyöryhmän laatimien tavoitteiden toteutuminen. Työryhmään osallistuu liikuntapaikkojen hoitaja sekä urheiluseurojen ja mahdollisesti muiden toimijoiden edustajia. Yhteistyöryhmä kokoontuu keväällä suunnittelemaan kesän toimintoja (urheiluseurojen ja muiden toimijoiden tarpeet koskien liikuntapaikkoja kesällä) ja uudelleen syksyllä arvioimaan, kuinka keväällä sovitut asiat ovat sujuneet. Urheiluseuroilta kysytään, miten keväällä sovitut asiat ovat toteutuneet ja asteikolla 1-5 (1= sovitut asiat ovat toteutuneet erittäin heikosti, 5= sovitut asiat ovat toteutuneet erittäin hyvin) tavoitetasona kyselyn tuloksille on 4. Nuorisotoimi Uusien toimintojen ja tapahtumien osuus sekä toimintojen tekemiseen osallistuvien vapaaehtoisten määrä. Uusien toimintojen ja ideoiden osuus on vähintään 20 % kokonaistoiminnoista ja toimintojen tekemiseen osallistuvien vapaaehtoisten määrä pysyy edellisen vuoden tasolla.

Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet ja mittarit Hallintokunta-/toimintokohtaiset prosessimittarit 3/3-14 - Toiminto Mittari Tavoitetaso Ruokapalvelut UUSI Perustettava poikkihallinnollinen työryhmä luo toimintamallit ruokahuollon kehittämiseksi työryhmän jäseniltä tulevien palautteiden ja kehittämisehdotusten perusteella. Sekä koulujen että vanhustenhuollon poikkihallinnolliset työryhmät analysoivat saadut asiakaspalautteet ja pilotoinnin kautta tuovat ehdotukset asiakaslähtöisesti osaksi normaalia toimintaa. Puhtauspalvelut UUSI Kiinteistöhuolto Yhdyskuntatekninen huolto Kunnallinen liiketoiminta Puhtauden tason mittaus otetaan käyttöön. Mittaus suoritetaan asiakkaan kanssa. Mittaus perustuu Suomen standardisoimisliiton mittaus- ja arviointijärjestelmään. Vasteaika palvelupyynnön aloittamiselle. Piha-alueiden kunnossapito pidetään tarkoituksenmukaisella tasolla. Ulkopuolinen asiantuntija tekee pistokokein tarkastuksia laaditun arviointikortin mukaan. Huoltovarmuuden tehostaminen Mittausmenetelmä on otettu käyttöön keskustan koulussa ja yhteiskoulussa v. 2015. Menetelmä otetaan käyttöön kaikissa kouluissa ja kahdessa päiväkodissa vuonna 2016. Vasteaika palvelupyyntöön reagoimiselle on seuraava työpäivä. Tämä toteutuu 90 %:ssa palvelupyyntöjä. Viisiportaisen arviointikortin arvioinnin tulos on vähintään keskimäärin neljännellä tasolla. Verkostokatkot, sekä yllättävät että suunnitellut, kestävät korkeintaan 5 h. Tämä toteutuu 90 %:ssa katkoja. Ympäristötoimi Tavoiteajat lupien käsittelyajoille ja katselmusvasteille. Tavoiteajat lupien käsittelyajoille: Rakennustarkastaja, enintään 3 viikkoa, Ympäristölautakunta, enintään 2 kuukautta. Katselmusvasteet, Rakennustar- Tavoiteajat toteutuvat 90 %:ssa tapauksia. kastaja: enintään 1 viikkoa. Ympäristölautakunta, enintään 1 kuukausi.

2.4.2 Johtoryhmän tulospalkkiomallin tavoitteet ja mittarit - 15 - NÄKÖKULMA TAVOITE TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄN MITTARI TAVOITETASO PAINO- ARVO MITTAUSTASO Vaikuttavuus Näkökulman painoarvo 30 % Vaikuta siihen, että Eurajoki on houkutteleva asuinpaikka! Kuuntele asiakasta ja kehitä palvelumalleja! Eurajoen kunnan asukaskehitys Palvelumielikuvan kehitys (asiakastyytyväisyyskysely, mielikuva) Ovatko kunnan palvelut parantuneet kahden viimeisen vuoden aikana? Asukaskehitys kalenterivuoden aikana on vähintään +20 henkilöä verrattuna edelliseen vuoteen. Asiakastyytyväisyyskyselyssä 50 % vastaajista kokee kunnan palvelujen parantuneen kahden viimeisen vuoden aikana. 20 % KUNTA 10 % KUNTA Talous Näkökulman painoarvo 30 % Vaikuta siihen, että toimintatapojen tehokkuutta arvioidaan ja kehitetään! UUSI: Toimintamenot /asiakastyytyväisyyskyselyn palvelujen parantumisprosentti UUSI: Toimintamenot suhteessa asiakastyytyväisyyskyselyn palvelujen parantumisprosenttiin on vähintään yhtä hyvä kuin edellisenä vuonna. 30 % KUNTA Henkilöstö Näkökulman painoarvo 40 % Hyödynnä ja kehitä kunnassa tarvittavaa osaamista! Henkilöstön työhyvinvointikysely: teema johtaminen. Joka neljäs vuosi tehdään laaja työhyvinvointikysely ostopalveluna. (Ensimmäinen kysely vuonna 2015.). Kevyempi kysely välivuosina. Tavoitetasossa on määritelty kysymykset, joita seurataan sekä niiden vastauksissa tavoiteltava taso. Henkilöstön työhyvinvointikysely: teema työolot ja osaaminen. Tavoitetasossa on määritelty kysymykset, joita seurataan sekä niiden vastauksissa tavoiteltava taso. Henkilöstön työhyvinvointikyselystä alla olevat kysymykset ovat vähintään erikseen määritellyillä tavoitetasoilla. Eurajoen kunnan johtoryhmää käsitellään yhtenä ryhmänä, koko kunnan tulokset vaikuttavat kaikkien johtoryhmäläisten tavoitteiden saavuttamiseen. Johtaminen-teema, painoarvo 20 % Onko työllesi sovittu vähintään yksi keskeinen ja seurattava tavoite? Tavoitetaso 95%. Saatko esimieheltäsi informaatiota työyhteisölle tärkeistä asioista? Tavoitetaso 3,9 Työolot ja osaaminen-teema, painoarvo 10 % Arvioidaanko osaamistasi säännöllisesti? Tavoitetaso 3,7 Ovatko työtehtäväsi mielekkäitä? Tavoitetaso 4,1 20 % JOHTORYHMÄ 10 % JOHTORYHMÄ Henkilöstön työhyvinvointikysely: teema työyhteisön toimivuus. Tavoitetasossa on määritelty kysymykset, joita seurataan sekä niiden vastauksissa tavoiteltava taso. Työyhteisön toimivuus-teema, painoarvo 10 % Voitko osallistua työyhteisösi pidemmän aikavälin suunnitteluun? Tavoitetaso 4,0 Voitko vaikuttaa työtäsi koskeviin asioihin? Tavoitetaso 3,9 10 % JOHTORYHMÄ

- 16-3. HENKILÖSTÖOHJELMA 3.1. Henkilöstöesitykset hallintokunnittain 3.1.1. Elinkeinotoimen henkilöstöohjelmaesitys 2016 1.1.2016 yrityskehittäjä 3.1.2. Sosiaalilautakunnan henkilöstöohjelmaesitys Vanhainkoti 2016 Hoitaja kotipalveluun (oppisopimuspaikka lakkautetaan) Hoitaja vanhainkotiin (oppisopimuspaikka lakkautetaan) Hoitaja vanhainkotiin (mahd. eläköityminen) 2017 Hoitaja tehostettuun palveluasumiseen (oppisopimuspaikka lakkautetaan) Kolme (3) hoitajaa kotipalveluun (Kotokari käyttöön) Sairaanhoitaja vanhainkotiin (mahd. eläköityminen) 2018 Hoitaja vanhainkotiin (mahd. eläköityminen) Muu sosiaalitoimi 2016 Sosiaalijohtaja (mahd. eläköityminen) Hoitajan toimi (Toimarin tilapäisen hoitajan vakinaistaminen) Kehitysvammaisten kuntoutusohjaajan tilapäinen toimi jatkuu 2016 2017 Kehitysvammaisten kuntoutusohjaajan toimen vakinaistaminen tai siirto Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymälle Hyvinvointikoordinaattorin toimen vakinaistaminen 2018 Sosiaalityöntekijä (mahd. eläköityminen) Terveydenhuolto 2017 Kolme (3) sairaanhoitajaa (terveydenhuolto, kotisairaalatoiminnan laajentaminen) 2018 Henkilöstöohjelmaa tarkennetaan Luvian kanssa tehtävässä kuntaliitossuunnitelmassa keväällä 2016 3.1.3. Koululautakunnan henkilöstöohjelmaesitys 2017 Luokanopettaja Keskustan kouluun 3.1.4. Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan henkilöstöohjelmaesitys Kirjastotoimi 2016 Kirjastovirkailijan toimi 1.7.2016 alkaen Kirjastonhoitajan toimi 1.7.2016 alkaen

- 17 - Kulttuuritoimi 2016 Kulttuurisihteeri (mahd. eläköityminen) 3.1.5. Teknisen lautakunnan henkilöstöohjelmaesitys Kunnallinen liiketoiminta 2016 Vesihuoltolaitoksen asentaja (mahd. eläköityminen) Puhtaus- ja ruokapalvelut 2016 Kirjaston toimitilahuoltaja Ruokapalvelu- ja toimitilatyöntekijä (mahd. eläköityminen) 2018 Keskustan koulun ruokapalvelu- ja toimitilatyöntekijä (ap-ip-tilat) Toimitilahuoltaja (mahd. eläköityminen) Ruokapalvelutyöntekijä (mahd. eläköityminen) 4. EURAJOEN KUNNAN OPPIMISSUUNNITELMA 4.1. Toimintaympäristö Toimintaympäristön kehityssuuntia kunta-alalla ovat rakennemuutokset, kunnan roolin muuttuminen palveluiden tuottajasta palveluiden järjestäjäksi, kuntalaisen poliittisen vaikuttamisen muuttuminen vaikuttamiseen palveluiden käyttäjänä, palveluiden tuotantotapojen muutokset sekä kilpailun kiristyminen osaavasta henkilökunnasta. 4.2. Kuntastrategian painopisteet Kunnan rooli palveluiden järjestäjänä korostuu. Kunnassa kehitetään palvelumalleja, jotka perustuvat ratkaisun hakemiseen asiantuntijuutta hyödyntäen. Kehittämisen painopiste on väestöpohjaisissa palvelukokonaisuuksissa ja prosesseissa. Tuloksellisuus on yksi kunnan arvoista ja tarkoittaa kustannustehokkuuden sekä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden tasapainoa. Sähköiset asiointipalvelut ja sähköinen vuorovaikutteinen verkkoviestintä ovat käytössä kaikissa palvelukokonaisuuksissa. 4.3. Ydinosaamisalueet Kuntastrategian mukaiset osaamisen painopistealueet ovat muutoksen strateginen johtaminen, perustehtävän toteuttaminen prosessein, asiakassuhteiden parantaminen, tietojärjestelmät ja tiedon jakaminen sekä kehittämisen systemaattinen johtaminen. Kunnan tasapainoinen kehittäminen edellyttää prosessi- ja projektiosaamista, johtamisosaamista sekä järjestelmäosaamista. 4.4. Osaamisvaatimukset Muutoksen strateginen johtaminen edellyttää kykyä pohtia erilaisten muutostekijöiden vaikutuksia, tunnistaa tavoitteiden hierarkkisuus, ymmärtää ilmiöiden välisiä suhteita ja edistää asetettuja päämääriä.

- 18 - Perustehtävän toteuttaminen prosessein edellyttää ymmärrystä siitä, mitä organisaatiossa kokonaisuudessaan tapahtuu. Prosessiajattelu edellyttää kykyä keskinäiseen vuorovaikutukseen ja kykyä luoda monenlaista yhteistyötä. Prosessien lähtökohtana ovat asiakastarpeet eli pohdinta siitä keitä ovat asiakkaat, mitä palvelutarpeita heillä on ja miten toimintaprosessi kykenee tyydyttämään ne yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Kehittämistä tapahtuu, jos kykenemme yhdistämään asioita ja osaamista uudella tavalla. Kehittäminen tapahtuu yleensä yhteistyöverkostojen ponnistelujen tuloksena. Palvelujen kehittäminen edellyttää toimivaa vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Tuottaminen ja käyttöönotto edellyttää prosessien hallinnan lisäksi hanke- ja projektityön toimintatapoja. Kehittäjille on yhteistä asioiden yhdistelykyky, oikeiden kysymysten esittäminen, kriittinen havainnointi, halu kokeilla uutta ja aktiivinen verkostoituminen. Osaamisvaatimukset voidaan tiivistää käsitteelliseen ajattelukykyyn, kokonaisuuksien hallintaan, vuorovaikutustaitoihin, tavoitteelliseen työskentelytapaan sekä uudistumiseen ja muutosten aikaansaamiseen. 4.5. Osaamisen kehittämisen suunnitelma Keskushallinnon osaamisen kehittämistarpeet liittyvät tietojärjestelmien hallintaan ja tehokkaaseen käyttöön sekä prosessiosaamiseen. Erityisosaaminen etenkin kehittämisen osalta hankitaan organisaation ulkopuolelta. Sosiaalitoimen osaamisen kehittämistarpeet liittyvät prosessijohtamiseen, asiakkuuksien johtamiseen, ongelmanratkaisu- ja innovaatiokykyyn, työyhteisötaitoihin sekä tietojärjestelmiin ja tiedon jakamiseen. Erityisosaaminen hankitaan organisaation ulkopuolelta. Koulutoimen osaamisen kehittämistarpeet liittyvät uudistumiseen ja muutosten aikaansaamiseen, johtamiseen, verkostoitumiseen sekä tietojärjestelmien hallintaan. Vapaa-aikatoimen osaamisen kehittämistarpeet liittyvät verkostoitumiseen. Teknisen toimen osaamisen kehittämistarpeet liittyvät johtamiseen, verkostoitumiseen, prosessimaiseen toimintatapaan sekä tietojärjestelmien hallintaan ja käyttöön, hankintalakiin ja sopimusjuridiikkaan sekä vesihuoltoon liittyvän osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen. Erityisosaaminen hankitaan organisaation ulkopuolelta. Ympäristötoimen osaamisen kehittämistarpeet liittyvät verkostoitumiseen, prosessinhallintaan ja asiakkuuksien johtamiseen sekä rakennus- ja karttaohjelmien hallintaan. Ympäristösuojelun erityisosaaminen ostetaan organisaation ulkopuolelta. Osaamista kehitetään perinteisen koulutuksen lisäksi monimuotoisesti työkierrolla, työssä oppimisella, verkko-oppimisella, kokemuksen ja osaamisen siirrolla, saadun opin jakamisella, mentoroinnilla ja omaehtoisella oppimisella. Henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat laaditaan vuosittain lähiesimiehen kanssa käytävien kehityskeskustelujen yhteydessä.