Syöpäseulonnat II - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological Cancer Research Unioninkatu 22, 00130 Helsinki, Finland 1 / 22
Ehkäisy - varhaistoteaminen Syöpien lakisääteinen seulonta on kuntien järjestämisvastuulla (Kansanterveyslaki) joko kunnan omana toimintana tai kunnan toimeksiannosta Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1.1.2007 alkaen (339/2011) Kohdun kaulaosan syövän seulontaa tulee järjestää 30-60-vuotiaille naisille 5 vuoden välein Rintasyöpäseulonta tulee järjestää 50-69-vuotiaille, vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneille naisille 20-26 kuukauden välein Laajennus siis ei koske kaikkia 60-69-vuotiaita Vuosina 1992-2006 seulontavelvoite koski 50-59-vuotiaita Seulonnan alkuvaiheessa (1987-1992) suositus oli 50-64-vuotiaille
Seulontaketju 1. Poiminta (VRK, ajan tasalla) kutsuttavan syntymävuoden ja kotikunnan perusteella 2. Kutsu (kirje jossa esivarattu aika, paikka ja tietoa seulonnasta) 3. Seulontatesti (mammografiakuvaus, irtosolutesti) 4. Analyysi (kuvien tulkinta, testin analysointi) 5. Vastauskirje (normaalikirje terveille) 6. Tarvittavat jatkotutkimukset (kutsu varmistuksiin (mammografia), tarvittaessa lähete sairaalaan) 7. Jatkotutkimusten perusteella tehtävä diagnostiikka ja hoito 8. Hoitojen jälkeinen seuranta
Seulontaketju - ongelmia Seulonta mielletään usein pelkäksi testiksi - rintojen mammografiatutkimus tai irtosolutesti (Papa, HPV) Testin laatua voidaan seurata ja arvioida sisäisellä laadun tarkkailulla ja esim. akkreditoimalla Seulonta on ketju monia toisiaan seuraavia eri toimintoja, joista seulontatesti ja sen toimivuus on vain yksi osa Heikoin ketjun osa tuhoaa koko seulonnan Seulontaketjua ei usein ole tiedostettu Kunnissa on myös vaikeaa löytää seulonnan ohjauksesta vastuullista henkilöä/yksikköä
Seulontaketju - nyt Muiden maiden toiminta on siirtynyt hajautetusta ja epäorganisoidusta toiminnasta kohti keskitettyä hallintaa ja arviointia (esimerkit UK ja Hollanti) Suomi on antanut aiemmalla toiminnallaan malliesimerkin hyvän organisaation merkityksestä Suomessa on paradoksaalisesti siirrytty toiseen suuntaan, kun keskitetty ohjaus on purettu Seulontaketjun eheyttä ei ole mielletty haavoittuvaksi, koska toimintaa on pidetty jo itsestään ohjautuvana ja vakiintuneena
Kohdunkaulan syövän seulonta Monet tautiin sairastuneista ovat hedelmällisessä iässä olevia naisia. Levinnyttä tautia hoidetaan leikkaus-, säde- ja sytostaattihoidoilla, mutta silti osa sairastuneista kuolee tautiin. Kaikista syöpätaudeista kohdunkaulan syöpä on kuitenkin parhaiten estettävissä: syöpää edeltäviä esiasteita osataan aktiivisesti etsiä ja hoitaa, jolloin varsinaista syöpää ei kehity. Vuosittain seulontakutsun saa noin 250 000 naista. Kohdunkaulan syöpää ehkäisevä väestöpohjainen seulonta aloitettiin Suomessa 1960-luvulla.
Kohdunkaulan syövän seulonta - mitä on tapahtunut kuolleisuudelle
Kohdunkaulan syövän seulonta - mitä on tapahtunut ilmaantuvuudelle (julkaisematon Seppä,Pitkäniemi)
Kohdunkaulan syövän seulonta Uusia tekniikoita testattu satunnaistetussa asetelmassa: Papnet 1999 alkaen (koneellinen tulkinta ihmisen apuna) HPV testi (HC2) seulontatestinä Molemmista jo lukuisia julkaisuja Papa pärjää edelleen hyvin Papnet-teknologiasta jo luovuttu, uusia tulossa HPV testin arviointi vielä kesken, hyvä herkkyys mutta paljon turhia esiasteita hoidettavaksi
Kohdunkaulan syövän seulonta Keitä seulotaan ja koska Seulonnan myötä syöpä on harvinaistunut: väestössä vuosittain todetut uudet tautitapaukset (syövän ilmaantuvuus) ja kohdunkaulan syövän aiheuttamat kuolemat (syöpäkuolleisuus) ovat vähentyneet viidennekseen lähtötasostaan. Tällä hetkellä Suomessa todetaan noin 150-160 uutta kohdunkaulan syöpää vuodessa, kuolemia tilastoidaan noin 50-70. Sen sijaan kohdun-kaulan syövän esiastemuutoksia ja varhaisvaiheen syöpiä todetaan yksinomaan seulonta-ohjelmassa yli 600 joka vuosi - mutta nämä kaikki voidaan hoitaa parantavasti. On arvioitu, että vuosittain seulonnan ansiosta vältetään yli 200 syöpäkuolemaa.
Rintasyövän seulonta Keitä seulotaan ja historiaa Suomessa pilottikoe Kotkan alueella 1982 ja Pirkanmaalla 1985 tienoilla Valtakunnallinen ohjelma käynnistyi 1987: mammografiatutkimus 50-64-vuotiaille 2 vuoden välein Kansanterveysasetus 1992: seulonta järjestettävä 50-59-vuotiaille 2 vuoden välein Asetus seulonnoista 2006 lopulla: laajennus vähitellen 69-vuotiaisiin asti (1947 syntyneet ja nuoremmat)
Rintasyövän seulonta Nykyisin peittävyys lakisääteisissä ikäryhmissä hyvä, lähes 100% Osallistumisaste korkea kaikissa ikäryhmissä, jopa noin 90% Nykyisin osallistuvuus noin 85%, pientä laskua viime vuosina Seulontapositiivisia (ensimmäisessä mammografiassa) noin 2.6% - kutsu täydentävään mammografiaan, ultraääneen ja tarvittaessa biopsiaan (paksuneula) Sairaalalähete vain noin 0.7%:lle (kirurgia tai kirurginen biopsia) Syöpien osuus sairaalaan lähetetyistä n. 80%
Rintasyövän seulonta
Rintasyövän seulonta - kuolleisuus Seulonnan avulla syöpä todetaan varhaisemmassa vaiheessa hoito tehokkaampaa ja potilaalle kevyempi Säästävä kirurgia seulonnan myötä? Kuolleisuushyöty on osoitettu, myös meillä rutiiniseulonnan alkuvaiheessa ryhmäsatunnaistuksen avulla (Hakaman artikkelit vuosina 1997 ja 1999) Tuoreemmat julkaisut vaikuttavuudesta Suomessa (Sarkeala T. et al. Acta Oncol 2008) - n. 20-28% kuolleisuuden pieneneminen 50-69 vuotiailla
Rintasyövän seulonta - seulonta ilmaantuvuus Rintasyövän ilmaantuvuus havaittu ja ennustettu seulonnan aloittamisen jälkeen (S. Heinävaara)
Rintasyövän seulonta - seulonta ilmaantuvuus Rintasyövän ilmaantuvuus ikäryhmittäin seulonnan jälkeen (J. Seppänen - väitöskirja)
Rintasyövän seulonta - alueellinen elossaolo
Rintasyövän seulonta - koulutus ja elossaolo
Suolistosyövän seulonta -tieteellinen näyttö Kaksi satunnaistettua koetta 1990-luvulta.
Suolistosyövän seulonta -missä mennään Tieteellinen näyttö (RCT) US, Englanti ja Ruotsi (1990-luvulta) sekä muutama tapaus-verrokki tutkimus Aloitettu satunnaistettu asetelmalla väestötasolla toteutettu tutkimus vaikuttavuudesta v. 2004 Mukana nyt noin puolet Suomen väestöstä - miehet ja naiset 60-69v. Miksi tutkitaan Suomessa vaikka näyttöä onkin?
Eturauhassyövän seulonta - missä mennään European Randomised Study of Screening for Prostate Cancer (ERSPC) at 13 years of follow-up Loppupäätelmä on että vaika suhteellinen efekti onkin samaa suuruusluokkaa kuin rinta- ja suolistosyövässä, Absoluuttinen vaikutus on melko vaatimaton (13 v kohdalla yksi estetty kuolema vajaata 800 seulontaan kutsuttua miestä kohti). jokaista estettyä kuolemaa kohti löydettiin melkein 30 ylimääräistä syöpää (joista valtaosa ylidiagnostiikkkaa). U.S. PSTF arvio (ohessa), jonka mukaan hyödyt on osoitettu vähäisiksi ja haitat suuriksi. (Cochrane Collboration,Dahm et al. 2013) Ei ole aika aloittaa seulontaa vaan ylidiagnosointi vaatii lisää tutkimusta
Tulevaisuus Uudet tekniikat seulonnassa, esim. tai uusi teknologia mammografian sijaan Tieto vaikuttavuudesta onko näyttöä Markkinat ohjaavat toimintaa parhaan tiedon sijasta Kustannukset viime kädessä yhteiskunnan maksettaviksi Osallistuminen seulontaan Ylidiagnostiikka, ylihoito Esimerkiksi liian varhain aloitettu seulonta (mammo - alle 50-vuotiaat; irtosolutesti alle 30-vuotiaat) Liian tiheästi toistettu seulonta (1 vs 2 tai 5 vuoden väli) Ohjelman uudistaminen Uudet testit, uudet haasteet, kohdennettu seulonta? Uudet seulonnat Ovatko vaikuttavia kansanterveystyönä toteutettuna Tutkimuksen sisällyttäminen ohjelmaan tuo kustannuksia Kilpailutilanteessa kalliimpi häviää usein hinnaltaan halvemmalle Keskitetty ohjaus tarpeen varsinkin uusia seulontoja tai toimintamuotoja käynnistettäessä