OPPIMISVAIKEUDET TYÖPAIKOILLA Nordplus Aikuiskoulutus hanke 1.9.2013-30.3.2015 Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista

OPPIMISVAIKEUDET TYÖPAIKOILLA Nordplus Aikuiskoulutus hanke 1.9.2013-30.3.2015 Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista Jouni Puumalainen Annika Laisola-Nuotio Mika Ala-Kauhaluoma 1

Esipuhe Oppimisvaikeudet työpaikalla -hankkeen tavoitteena oli kartoittaa eri maissa, tunnistetaanko työpaikoilla työntekijöiden oppimisvaikeuksia ja jos, niin millaisia keinoja ja apuvälineitä työpaikalla on tukea työntekijää omassa työssään. Tavoitteena oli myös jakaa hyviä käytäntöjä maiden välillä. Hankkeen taustalla oli ammattiyhdistyskouluttajien kokemukset aikuisten oppimiseen liittyvistä ongelmista koulutuksissaan. Jo vuosien ajan mm. Metallityöväen liiton Murikka-opiston erityispedagogi Marjo Nurmi on perehtynyt ja tutkinut opiston kursseille osallistuneiden oppimisvaikeuksia, niiden esiintymistä ja vaikutuksia yksilön käsitykseen itsestään oppijana ja motivaatioon kehittää osaamistaan. Metallityöntekijöistä yli 30 % on jonkin asteisia oppimisvaikeuksia. SAK:n, KSL:n ja TSL:n kouluttajat lähtivät yhteistyössä hakemaan mahdollisuuksia kartoittaa, kuinka työpaikoilla työntekijöiden mahdolliset oppimisvaikeudet tunnistetaan ja miten oppimisvaikeuksia työpaikoilla tuetaan. Tiedetään, että apuvälineitä ja keinoja tukea aikuisen oppimista ja työssä suoriutumista on, mutta miten niitä hyödynnetään työn tukena, on ollut selvittämättä. Nordplus-ohjelma tarjosi tilaisuuden selvittää tilannetta eri Pohjoismaiden välillä. Kartoitushankkeen partnereina toimivat Arbetarnas Bildningsförbund ABF Ruotsissa, Arbeiders Studieforbundet AOF Norjassa, Mimír Islannissa, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Kansansivistystyön liitto KSL. Hanketta koordinoi Työväen Sivistysliitto, TSL:n hankekeskus. Hankkeen toteutusta seurasi asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Erilaisten oppijoiden liitto, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Paperiliitto, Murikka-opisto ja Kiljavan opisto. Selvityksen tulokset osoittavat, että oppimisvaikeudet työpaikoilla ovat vielä suhteellisen vieras ilmiö eikä keinoja niiden tunnistamiseen ja tukeen juurikaan tunneta. Tiedon ja apukeinojen puute synnyttää asenteita ja ennakkoluuloja, joiden seuraukset voivat aiheuttaa ristiriitoja ja sairauspoissaoloja. Hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta aikuisten oppimisvaikeuksien ilmenemisestä työssä. Tietoisuuden lisääminen, työyhteisön tuki ja kannustava suhtautuminen oppimisvaikeuksiin edistävät osaamisen kehittämisen kulttuuria työpaikoilla. Kyse on myös työntekijöiden yhdenvertaisuuden toteutumisen edunvalvonnasta. Tulokset rohkaisevat esittämään toimenpiteitä oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja tuen kehittämiseksi työpaikoilla. Oppimisvaikeuden tunnistaminen ja soveltuva tuen tarjoaminen edellyttää testausta. Tuen ja apuvälineiden saatavuutta työpaikoilla on lisättävä. Työntekijöiden ajantasaisen osaamisen tukeminen ja yhdenvertainen kohtelu on jokaisen oikeus, ja oikeuksien toteutumisen valvominen on edunvalvojien tehtävä. Toivomme, että raportti herättää keskustelua ja edistää oppimisvaikeuksien tunnistamista työpaikoilla. Lisätietoja hankkeen toteutuksesta ja tuloksista saa hankkeen koordinaattorilta. Mervi Ylitalo hankkeen koordinaattori mervi.ylitalo@tsl.fi Työväen Sivistysliitto TSL 2

1. Oppimisvaikeudet työpaikoilla Kehitykselliset oppimisvaikeudet eivät selity vammoilla tai sairauksilla, vaan niillä on neurobiologinen tausta. Ne ilmenevät siten, että ihmisellä on erityisvaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikan alueella. Vaikeuksia voi olla myös kuuntelemisessa, puhumisessa tai muistamisessa. (Haapasalo ja Korkeamäki 2009, Nukari 2010.) Aluksi kehitykselliset oppimisvaikeudet nähtiin lähinnä lasten ja nuorten ongelmana, mutta nykyisin ymmärretään, etteivät nämä vaikeudet häviä aikuisuudessa (esim. Wolf ym. 2008). Ne aiheuttavat aikuisillekin monenlaista haittaa työelämässä tai arjen hallinnassa, vaikka on mahdollista oppia kompensoimaan vaikeudet erilaisilla keinoilla. Myös aikuiset voivat hyötyä oppimisvaikeuksien tunnistamisesta ja tutkimisesta ja tarpeen mukaan myös kuntoutuksesta ja ohjauksesta. On olemassa monia eri mahdollisuuksia kompensoida oppimisvaikeuksia työtilanteissa. Työpaikoilla voidaan järjestää rauhallisempi työtila tai lisäaikaa uusiin asioihin perehtymiseen ja kirjallisten töiden tekemiseen. Työtehtäviä voidaan myös rytmittää ja rauhoittaa jokin hetki työpäivästä vaativimmille töille. Joitakin työtehtäviä voidaan myös siirtää toiselle työntekijälle. Työtehtävät voidaan myös antaa sekä kirjallisesti, että suullisesti tai perehdyttää työntekijä uusiin asioihin kertomalla ensin keskeiset asiat suullisesti. Nukari 2010.) Myös erilaisia apuvälineitä voidaan käyttää kuten värillisiä lukukalvoja, ohjeiden nauhoittamista, puhuvaa laskinta, skannaavaa kynää, äänikirjoja tai sanelinta. Tai voidaan käyttää erilaisia apuvälineohjelmia. Nykyisin mahdollisuuksia oppimisvaikeuksien kompensoimiseen on jo melko runsaasti käytettävissä. Näitä mahdollisuuksia löytyy myös netistä, esimerkiksi sivustoilta www.oppimisvaikeus.fi, www.lukiapuvaline.fi. 3

2. Selvityksen toteuttaminen ja aineisto Selvityksen aineisto koottiin sähköisenä kyselynä Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa. Kysely toteutettiin kussakin maassa neljässä ammattiliitossa ja suunnattiin näiden liittojen luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Näitä pyydettiin valitsemaan työpaikaltaan joku työnantajan edustaja, jolle pyydettiin välittämään saatekirje vastaamisosoitteineen (yleensä kyseessä toivottiin olevan joku henkilöstöhallinnon edustaja). Kyselylomake tehtiin ensiksi suomeksi ja ruotsiksi ja käännettiin muissa maissa omalle kielelle. Täytetyt lomakkeet ohjautuivat Kuntoutussäätiön palvelimelle. Vastauksia kertyi kaikkiaan 703 ja varsin epätasaisesti eri pohjoismaista. Eniten vastauksia saatiin Suomesta, vähiten Islannista. Yleisimmin vastaajana oli luottamusmies, työsuojeluvaltuutettuja vastasi eniten Suomesta ja Ruotsista, Islannista ei vastannut yhtään työsuojeluvaltuutettua. Kaikista vastanneista työnantajan edustajia oli 12 prosenttia. (Taulukko 1.) Koska Suomesta kertyi huomattavasti enemmän vastauksia kuin muista maista, käytetään jatkossa maajakoa siten, että analyyseissä Suomen vastauksia verrataan kaikkien muiden maiden vastauksiin eli Norjan, Ruotsin ja Islannin vastauksia käsitellään yhdessä. Taulukko 1. Vastanneiden asema työpaikalla asuinmaan mukaan. Suomi Norja Ruotsi Islanti Kaikki n % n % n % n % n % Luottamusmies 235 55 74 65 64 60 32 82 405 59 Työsuojeluvaltuutettu 154 36 18 16 30 28 0 0 202 29 Työnantajan edustaja 38 13 22 19 12 12 7 18 80 12 Yhteensä 427 100 114 100 107 100 39 100 687 100 Tieto asemasta 6 1 10 8 0 0 0 0 16 2 puuttuu Kaikki 433 62 124 17 107 15 39 6 703 100 4

Taulukko 2. Vastanneet ammattiliitoittain. n % Suomi Palvelualojen ammattiliitto PAM 198 46 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 126 29 Paperiliitto 51 12 Metalliliitto 27 6 Jokin työnantajaliitto 26 6 Norja Annet fagforbund innenfor LO, YS eller annen arbeidstakerorg 68 55 Handel & Kontor 30 24 Fellesforbundet 14 11 Fagforbundet 6 5 Arbeidsgiverorganisasjon 6 5 Ruotsi Industrifacket Metall 37 35 Svenska Kommunarbetareförbundet 29 27 Facket för service och kommunikation SEKO 26 25 Svenska Pappersindustriarbetareförbundet 4 4 Någon arbetsgivarorganisation 10 9 Islanti Eflingu 5 13 Hlif 0 0 VR 0 0 Öðru stéttarfélagi 34 87 Suomessa eniten vastauksia kertyi Palvelualojen ammattiliitosta ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, vähiten Metalliliitosta. Norjassa Annet fagforbund innenfor LO, YS eller annen arbeidstakerorg oli suurin vastaajaorganisaatio, Ruotsissa puolestaan Industrifacket Metall ja Svenska Kommunarbetareförbundet sekä Facket för service och kommunikation SEKO. Islannissa taas ylivoimaisesti suurin vastaajaorganisaatio oli Öðru stéttarfélagi. (Taulukko 2.) Taulukoista 1 ja 2 on pääteltävissä, että aineiston keruu ei onnistunut riittävän hyvin kaikissa maissa ja kaikissa ammattiliitoissa. Kysely tehtiin melko nopealla aikataululla ja ammattiliitojen toimijat joutuivat tekemään postitukset sähköpostiosoitteisiin omalla ajallaan, muiden töiden ohella. Tutkimusryhmällä ei ollut mahdollisuutta kiertää jokaisessa ammattiliitossa tai jokaisessa maassa ohjeistamassa kyselyn kulkua, vaan ohjeistukset tapahtuivat kahdessa yhdyshenkilöiden tapaamisessa Suomessa. Ilmeisesti erityisesti muiden pohjoismaiden kuin Suomen osalta ohjeistus oli puutteellinen ja se tapahtui vielä kaikille vieraalla kielellä, englanniksi. Lomake tosin käännettiin kunkin maan omalle kielelle. Joistakin ammattiliitoista saatiin vain muutama vastaus ja Islannin kohdalla vastauksia saatiin vain kahdesta ammattiliitosta. Myöskin työantajien lähestyminen ei tällä tavalla oikein onnistunut. Tällaisessa yhteispohjoismaisessa hankkeessa olisi ilmeisesti kyselyn toteuttamiseen panostettava huomattavasti enemmän kuin nyt oli mahdollista tehdä. On korostettava myös sitä, että selvityksellä ei tavoiteltu todellista kuvaa oppimisvaikeuksista työpaikoilla, vaan tarkoitus oli saada esiin nimenomaan luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajien käsitykset ja 5

näkemykset. Raportissa esitellään ristiintaulukoinneista vain ne tulokset, jotka ovat tilastollisesti merkitseviä (Khii²-testi, vähintään p<.05). 3. Taustatiedot Vastanneiden työpaikat olivat yleensä yksityisellä sektorilla. Kolmannelta sektorilta (järjestöt ja säätiöt) oli vain 19 vastaajaa, joten analyyseissä heidät on yhdistetty julkiseen sektoriin. Yleisimmin vastaajien työpaikat edustivat keskisuuria toimipaikkoja, alle 50 hengen työpaikkoja oli kolmannes ja suuria (500 työntekijää tai enemmän) oli noin viidennes. Henkilöstön keski-ikä oli yleisimmin 40-49,9-vuotta. Vastanneiden mukaan miltei puolet työpaikoista oli sellaisia, joissa suurin osa henkilöstöstä oli naisia ja kolmasosassa työpaikkoja oli miesten enemmistö. Tämä johtunee ainakin Suomen osalta siitä, että miesvaltaisemmilta aloilta, kuten paperiteollisuudesta ja metalliteollisuudesta oli vastaajia melko vähän. Vastanneiden työpaikkojen päätoimiala hajaantui 19 eri päätoimialaan. Suurimpina olivat teollisuus, muu palvelutoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa ja julkinen hallinto. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Vastanneiden työpaikkojen taustatiedot. n % Vastanneiden työpaikan toimintasektori Yksityinen sektori 403 58 Julkinen sektori ja kolmas sektori 291 41 Vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä Alle 50 239 34 50-499 306 44 500-156 22 Vastanneiden työpaikan henkilöstön keski-ikä Alle 40 vuotta 229 33 40 49,9 vuotta 369 53 50-98 14 Vastanneiden työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suurin osa on naisia 346 49 Suurin osa on miehiä 241 34 Yhtä paljon miehiä ja naisia 100 14 Ei osaa sanoa 15 2 Vastanneiden työpaikan toimiala Teollisuus 134 19 Muu palvelutoiminta 133 19 Terveys- ja sosiaalipalvelut 89 13 Tukku- ja vähittäiskauppa 73 10 Julkinen hallinto 62 9 Majoitus- ja ravitsemustoiminta 45 6 Kiinteistöala 34 5 Koulutus 29 4 Kuljetus- ja varastointi 22 3 Rakentaminen 19 3 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 18 3 Muut 8 päätoimialaa 45 6 6

Työpaikan toimintasektori Suomessa ja muissa maissa, %. 70 60 50 40 64 36 49 51 58 42 30 20 10 0 Suomi Muut maat Kaikki (n) Yksityinen Julkinen ja kolmas sektori Kuvio 1. Työpaikan toimintasektori Suomessa ja muissa maissa, %. Suomen vastanneet edustivat muita maita vahvemmin yksityistä sektoria, muissa maissa työpaikan toimintasektori jakautui tasaisemmin (kuvio 1.) Myös henkilöstön lukumäärän jakautuma oli erilainen Suomessa kuin muissa maissa. Muissa maissa oli enemmän pienimpiä työpaikkoja ja Suomessa puolestaan muita maita enemmän suurimpia. (Kuvio 2.) 60 Työpaikan henkilöstön lukumäärä Suomessa ja muissa maissa, % 50 40 30 20 31 41 28 39 48 13 34 44 22 10 0 Suomi Muut maat Kaikki (n) Alle 50 50-499 500- Kuvio 2. Työpaikan henkilöstön lukumäärä Suomessa ja muissa maissa, % 7

Työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suomessa ja muissa maissa, % Ei osannut sanoa 2 3 1 Miehiä ja naisia yhtä paljon 14 12 19 Suurin osa miehiä 34 32 38 Suurin osa naisia 40 49 55 0 10 20 30 40 50 60 Kaikki (n) Muut maat Suomi Kuvio 3. Työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma Suomessa ja muissa maissa, %. Työpaikan henkilöstön keski-ikä ei erotellut maita toisistaan. Sen sijaan henkilöstön sukupuolijakauma erotteli, sillä Suomessa vastanneiden työpaikoilla oli muita useammin naisenemmistö, muissa maissa taas oli Suomea enemmän työpaikkoja, joilla joko miehet olivat enemmistönä tai miehiä ja naisia oli yhtä paljon (kuvio 3.) Taulukko 4. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja asema työpaikalla, %. Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Luottamusmies 60 57 59 Työsuojeluvaltuutettu 33 25 30 Työnantajan edustaja 7 18 12 Yhteensä (n) 100 (401) 100 (279) 100 (680) Taulukon 4 mukaan julkiselta sektorilta saatiin suhteellisesti enemmän työantajien vastauksia kuin yksityiseltä sektorilta. Yksityiseltä sektorilta saatiin puolestaan suhteellisesti enemmän työsuojeluvaltuutettujen vastauksia kuin julkiselta puolelta. Taulukko 5. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja henkilöstön ikäjakauma, %. Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Alle 40 vuotta 43 19 33 40 49,9 vuotta 48 59 53 50 tai enemmän 9 21 14 Yhteensä (n) 100 (401) 100 (286) 100 (687) 8

Yksityistä sektoria edustaneiden vastaajien työpaikoilla oli huomattavasti nuorempi henkilöstön ikäjakauma kuin julkista sektoria edustaneiden vastaajien työpaikoilla (taulukko 5). Julkisella sektorilta oli yksityistä sektoria enemmän myös vastaajia, joiden työpaikalla oli naisenemmistö, yksityisen sektorin työpaikoissa taas oli useimmin miesenemmistö (taulukko 6). Taulukko 6. Vastanneiden työpaikan toimintasektori ja henkilöstön sukupuolijakauma, %. Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Suurin osa naisia 35 69 49 Suurin osa miehiä 48 15 34 Saman verran miehiä ja naisia 16 13 15 Ei osaa sanoa 1 3 2 Yhteensä (n) 100 (403) 100 (290) 100 (693) Taulukko 7. Vastanneiden työpaikan henkilöstön sukupuolijakauma ja työpaikan henkilöstön määrä, %. Suurin osa Suurin osa Yhtä paljon Ei osaa sanoa Kaikki (n) naisia miehiä Alle 50 38 30 35 20 34 50-499 36 53 46 47 44 500-26 17 19 33 22 Yhteensä (n) 100 (344) 100 (241) 100 (100) 100 (15) 100 (700) Silloin kun vastaajien työpaikka oli naisenemmistöinen, oli kyse muita useammin henkilöstömäärältään pienistä työpaikoista. Miesenemmistöiset työpaikat olivat puolestaan useimmiten henkilöstömäärältään keskisuuria työpaikkoja. (Taulukko 7.) 4. Oppimisvaikeudet 4.1. Oppimisvaikeuksien tuttuus ja tunnistaminen Suurin osa vastanneista totesi oppimisvaikeuksien olevan entuudestaan tuttu ilmiö. Muissa maissa vastanneet vastasivat Suomen vastanneita useammin, että oppimisvaikeudet olivat heille entuudestaan tuttuja. Suomessa miltei neljäsosa vastanneista totesi, etteivät oppimisvaikeudet ole tuttuja. (Kuvio 4.) Siinä, olivatko oppimisvaikeudet entuudestaan tuttuja, ei ollut eroa vastanneiden aseman, vastanneiden työpaikan toimintasektorin, henkilöstön määrän, keski-iän eikä sukupuolijakauman mukaan. Yli puolet vastanneista totesi tietävänsä, että heidän työpaikallaan on henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia. Muissa maissa asian tietäviä oli hieman enemmän kuin Suomessa, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. (Kuvio 5.) 9

Oppimisvaikeuksien tuttuus Suomessa ja muissa maissa, %. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 77 93 83 23 17 7 Suomi Muut maat Kaikki (n) On tuttu ilmiö Ei ole tuttu ilmiö Kuvio 4. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, ovatko oppimisvaikeudet ilmiönä entuudestaan tuttuja, %. Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Suomessa ja muissa maissa, % 70 60 56 64 59 50 40 30 20 24 20 19 14 22 19 10 0 Suomi Muut maat Kaikki (n) Tietää olevan Ei tiedä onko heitä Ei osaa sanoa Kuvio 5. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, tietääkö työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia, %. 10

Taulukko 8. Tietääkö työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Alle 50 50-499 500 - Kaikki (n) Tietää olevan 48 63 70 59 Ei tiedä, onko heitä 34 17 13 22 Ei osaa sanoa 18 20 17 19 Yhteensä (n) 100 (237) 100 (306) 100 (80) 100 (698) Sen sijaan vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä oli yhteydessä siihen, tiesikö työpaikan henkilöiden oppimisvaikeuksista. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys, sitä useammin vastaaja totesi tietävänsä työpaikallaan olevan henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia. (Taulukko 8.) Tietysti todennäköisyys siihen, että työpaikalla on henkilöitä, joilla on oppimisvaikeuksia, kasvaa, kun henkilöstöä on enemmän. Toisaalta suuremmilla työpaikoilla lienee myös mahdollisuuksia ja resursseja etsiä oppimisvaikeuksiin kompensaatioita. Muilla käytetyillä taustamuuttujilla ei ollut yhteyttä siihen, tiedettiinkö työpaikan oppimisvaikeuksista. Vaikka työnantajien edustajat ilmoittivatkin jonkin verran muita useammin (73 % vs. 57 % ja 58 %) tietävänsä tällaisia henkilöitä, ei ero ollut tilastollisesti merkitsevä. Taulukko 9. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut Suomessa ja muissa maissa, %. Suomi Muut maat Kaikki Maiden välisen eron tilastollinen merkitsevyys Tarkkaavaisuuden ongelmat, ei huomaa omia virheitään 45 33 40 p<.01 Uuden oppiminen on hankalaa 42 25 36 p<.001 Vieraat kielet ja vierasperäiset sanat tuottavat vaikeuksia 37 35 36 ns. Kirjoittaa työläästi 25 43 32 p<.001 On haluton osallistumaan koulutukseen 33 24 30 p<.05 Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti 29 29 29 ns. Omaksuu heikosti ohjeita 29 25 27 ns. Salaa työssä selviytymisen ongelmia tai välttelee tehtäviä 27 24 26 ns. Hitaus, ei pysy aikataulussa 29 19 25 p<.01 Ei osaa suunnitella omaa toimintaansa 29 19 25 p<.01 Tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa 28 11 22 p<.001 Hahmottaa heikosti numeroita tai symboleja 12 12 12 ns. Muita vaikeuksia 4 7 5 ns. Eri oppimisvaikeuksiin kiinnitetään huomiota eri tavoin Suomessa kuin muissa maissa. Muissa maissa kiinnitetään eniten huomiota siihen, että työntekijä kirjoittaa työläästi eli työntekijällä on ongelmia kirjoitetun tekstin tuottamisessa. Suomessa taas kiinnitettiin huomiota muita maita enemmän siihen, että työntekijällä oli uuden oppiminen hankalaa tai työntekijällä oli tarkkaavaisuuden ongelmia, eikä hän huomaa omia virheitään tai tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa. Ylipäänsä suomalaiset vastaajat olivat huomanneet useammanlaisia ongelmia kuin muiden maiden vastaajat, kuten työntekijän hitautta tai sitä ettei osaa suunnitella toimintaansa tai on haluton osallistumaan koulutukseen. (Taulukko 9.) 11

Taulukko 10. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut vastanneiden työpaikan toimintasektorin mukaan, %. Yksityinen Julkinen Uuden oppiminen on hankalaa 40 30 Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti 32 25 Omaksuu heikosti ohjeita 32 21 Yksityisen sektorin vastaajat olivat havainneet oppimisvaikeuksia jonkin verran useammin kuin julkisen sektorin vastaajat. Tällaisia ongelmia olivat erityisesti: lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti, uuden oppiminen on hankalaa ja omaksuu heikosti ohjeita. (Taulukko 10.) Työnantajien edustajat taas kiinnittivät muita useammin huomiota kirjoittamisen työläyteen (48 % vs. 31 % ja 29 %). Vastaajien työpaikan henkilöstön määrällä oli myös yhteys oppimisvaikeuksien havaitsemiseen työpaikalla. Mitä suuremmasta työpaikasta oli kysymys sitä enemmän vastaajat olivat havainneet oppimisvaikeuksia. (Taulukko 11.) Niillä vastanneiden työpaikoilla, joilla oli nuorin keski-ikä (alle 40 vuotta) tai joissa suurin osa oli naisia, kiinnitettiin muita useammin huomiota siihen, että työntekijä oli hidas eikä tahdo pysyä aikataulussa. Oppimisvaikeuksien havaitsemisessa ei ollut muita eroja käytettyjen taustamuuttujien suhteen. Taulukko 11. Millaisia oppimisvaikeuksia vastaaja on työpaikallaan havainnut vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan, %. Alle 50 50-499 500 - Uuden oppiminen on hankalaa 25 40 44 Vieraat kielet ja vierasperäiset sanat tuottavat vaikeuksia 30 37 42 Kirjoittaa työläästi 24 31 46 On haluton osallistumaan koulutukseen 18 32 42 Lukee hitaasti tai muistaa lukemansa huonosti 23 30 36 Omaksuu heikosti ohjeita 18 29 39 Salaa työssä selviytymisen ongelmia tai välttelee tehtäviä 18 31 27 Hitaus, ei pysy aikataulussa 21 25 33 Tehtävien loppuun saattaminen on vaikeaa 20 17 34 4.2. Suhtautuminen työntekijöihin, joilla on oppimisvaikeuksia Vastaajista valtaosa ei nähnyt oppimisvaikeuksissa työpaikoilla erityistä ongelmaa: oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät suoriutuvat työssä siinä missä muutkin, ovat yhtä hyväksyttyjä työyhteisössään kuin muutkin, ovat sitoutuneet työhönsä ja sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin. Suomalaiset vastaajat näkivät muiden maiden vastaajia useammin, että oppimisvaikeudet edellyttävät erityisiä toimia työpaikalla ja tuottavat ongelmia eli oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät vaativat enemmän aikaa työsuoritukseensa tai edellyttävät erityisiä järjestelyjä. Selkeä vähemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, että oppimisvaikeudet olisivat riski työturvallisuudelle tai että niistä aiheutuvat ongelmat aiheuttaisivat sairauspoissaoloja, näissäkin suomalaiset vastaajat olivat muiden maiden vastaajia kriittisempiä. (Taulukko 12.) 12

Taulukko 12. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin Suomessa ja muissa maissa; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Suomi Muut maat Kaikki (n) Tilastollinen merkitsevyys Ovat sitoutuneita työhönsä 88 82 86 p.<.05 Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät 86 83 85 ns. Ovat hyväksyttyjä työyhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät 85 77 82 p<.05 Suoriutuvat työssä siinä missä muutkin työntekijät 72 69 71 ns. Vaativat enemmän aikaa työtehtävien suorittamiseen kuin muut työntekijät 78 40 63 p<.001 Edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä 42 25 36 p<.001 Aiheuttavat mahdollisen riskin työturvallisuudelle 27 12 22 p<.001 Oppimisvaikeuksista johtuvat ongelmat aiheuttavat sairauspoissaoloja 19 5 14 p.<001 Taulukko 13. Miten eri toimintasektoreiden vastaajat suhtautuivat oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Yksityinen Julkinen Ovat sitoutuneita työhönsä 89 81 Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät 88 80 Aiheuttavat mahdollisen riskin työturvallisuudelle 25 17 Vastaajien työpaikan toimintasektorin mukaan tarkasteltuna eroja oli melko vähän. Yksityisen sektorin vastaajat katsoivat julkisen sektorin vastaajia useammin, että oppimisvaikeudet ovat riski työturvallisuudelle, mutta toisaalta katsoivat myös useammin, että oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin. (Taulukko 13.) Taulukko 14. Miten luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työnantajan edustajat suhtautuivat oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan edustaja Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät 82 90 84 Ovat hyväksyttyjä työyhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät 79 87 86 Luottamusmiehet olivat erityisesti työsuojeluvaltuutettuihin nähden hieman epäilevämpiä sen suhteen ovatko oppimisvaikeuksia omaavat työntekijät yhtä hyväksyttyjä työyhteisössä kuin muutkin tai sopeutuvatko he työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät (taulukko 14). Työpaikan henkilöstön määrällä ei ollut yhteyttä siihen, miten oppimisvaikeuksiin suhtauduttiin. Sen sijaan henkilöstön ikärakenteella oli lievä yhteys, sillä vastaajat, joiden työpaikan henkilöstö oli keski-iässä (40-49,9-vuotta), suhtautuvat positiivisemmin työpaikan 13

hyväksyntään tai sopeutumiseen kuin niiden työpaikkojen vastaajat, joiden henkilöstö oli keski-iältään nuorempia tai vanhempia (taulukko 15). Taulukko 15. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin työpaikan henkilöstön keski-iän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Alle 40 40-49,9 50 - Sopeutuvat työyhteisöön siinä kuin muutkin työntekijät 80 88 83 Ovat hyväksyttyjä työyhteisössä siinä kuin muutkin työntekijät 76 87 79 Taulukko 16. Miten vastaaja suhtautui oppimisvaikeuksisiin työntekijöihin työpaikan henkilöstön sukupuolijakauman mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Suurin osa naisia Suurin osa miehiä Yhtä paljon Ei osaa sanoa Vaativat enemmän aikaa työtehtävien suorittamiseen kuin muut työntekijät 69 56 65 62 Edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä 42 26 36 46 Vastaajat, joiden työpaikan henkilöstöstä suurin osa oli naisia, katsoivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia omaavat henkilöt vaativat enemmän aikaa työtehtäviinsä ja edellyttävät erityisiä järjestelyjä työoloissa tai työympäristössä (taulukko 16). Taulukko 17. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin Suomessa ja muissa maissa; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Suomi Muut maat Kaikki Tilastollinen merkitsevyys Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys 81 73 78 p<.05 Työpaikallamme kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina 75 70 73 ns. Työtahti työpaikallamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen 55 33 46 p<.001 Vastaajat saivat myös esittää mielipiteensä työtahdista ja suhtautumisesta työpaikan erityisjärjestelyihin ja työpaikan tasa-arvoisuuteen. Vastaajista miltei puolet oli sitä mieltä, että oman työpaikan työtahti ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen. Suomalaiset vastaajat olivat tätä mieltä useammin kuin muiden maiden vastaajat. Toisaalta suomalaiset vastaajat olivat muita useammin myös sitä mieltä, että työn helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys. Yli 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että heidän työpaikallaan kohdellaan kaikkia työntekijöitä tasa-arvoisesti. Toisin sanoen epäilijöitäkin löytyi. (Taulukko 17.) 14

Taulukko 18. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin yksityisellä ja julkisella sektorilla; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Yksityinen Julkinen Työtahti työpaikallamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen 52 38 Yksityisen sektorin vastaajat ilmoittivat julkisen sektorin vastaajia useammin, että työpaikan työtahti ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen (taulukko 18). Työnantajia edustavat vastaajat puolestaan katsoivat luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja useammin, että työpaikalla kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina (taulukko 19). Taulukko 19. Miten luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työantajan edustajat suhtautuivat mielipideväittämiin; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan edustaja Työpaikallamme kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisina 69 73 94 Taulukko 20 Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan henkilöstön määrän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Alle 50 50-499 500 - Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys 70 80 88 Taulukko 21. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan henkilöstön keski-iän mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Alle 40 50 49,9 50 - Työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys 72 81 81 Työtahti työpaikallamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen 56 45 30 Taulukko 22. Miten vastaaja suhtautui mielipideväittämiin vastanneiden työpaikan sukupuolijakauman mukaan; niiden osuus, joiden mukaan väittämä pitää täysin tai melko hyvin paikkansa, %. Suurin osa naisia Suurin osa miehiä Yhtä paljon Työtahti työpaikoillamme ei sovellu henkilöille, jotka eivät pysty työn edellyttämään suureen nopeuteen 51 39 49 31 Ei osaa sanoa 15

Mitä suuremmasta työpaikasta henkilömäärältään oli kysymys, sitä useammin vastaaja katsoi, että työn tekemisen helpottaminen erityisjärjestelyillä on vain tahtokysymys (taulukko 20). Mitä vanhempi oli vastaajan työpaikan henkilöstön keski-ikä, sitä vähemmän vastaaja katsoi, että työpaikan nopea työtahti olisi joillekin ongelma ja kaikista nuorimman henkilöstön vastaajat epäilivät eniten olisiko työn erityisjärjestelyt vain tahtokysymys (taulukko 21). Vastaajat, joiden työpaikan enemmistö oli naisia, katsoivat muita useammin, että työpaikan nopea työtahti on joillekin ongelma (taulukko 22). 4.3. Oppimisvaikeuksien käsitteleminen työpaikoilla Vastaajien mukaan varsin harvalla työpaikalla käsitellään perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, suomalaisten vastaajien mukaan vielä harvemmin kuin muun maalaisten vastaajien. Suomessa peräti kolme neljästä oli sitä mieltä, että ei käsitellä. (Kuvio 6.) Oppimisvaikeuksien käsittely Suomessa ja muissa maissa, % 80 70 60 76 57 68 50 40 30 20 10 5 10 7 19 33 24 0 Kyllä Ei Ei osaa sanoa Suomi Muut maat Kaikki (n) Kuvio 6. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, %. Taulukko 23. Käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia vastanneiden työpaikan toimintasektorin mukaan, %. Yksityinen Julkinen Kaikki (n) Kyllä 8 6 7 Ei 72 63 68 Ei osaa sanoa 20 31 24 Yhteensä (n) 100 (398) 100 (287) 100 (685) 16

Työpaikan toimintasektorin mukaan yksityinen ja julkinen sektori ovat asian käsittelyn vähyydestä samaa mieltä. Yksityisellä puolella vastaajat osasivat useammin sanoa, ettei oppimisvaikeuksia käsitelty, julkisen puolen vastaajat olivat epätietoisempia. (Taulukko 23.) Työnantajaa edustavat vastaajat katsoivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia käsitellään perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa. Luottamusmiehet puolestaan olivat muita epätietoisempia. (Taulukko 24.) Muut käytetyt taustamuuttujat eivät erotelleet vastaajia tässä suhteessa. Taulukko 24. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työantajan edustajien käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa oppimisvaikeuksia, %. Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä 6 9 14 7 Ei 68 70 73 69 Ei osaa sanoa 26 21 14 24 Yhteensä (n) 100 (398) 100 (200) 100 (80) 100 (678) Oppimisvaikeuksien käsittely luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa, % (n=591) 4 14 11 71 Käsitellään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta Kuvio 7. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen käsitykset siitä, onko heidän saamassaan luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista, %. Luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta kysyttiin myös onko heidän luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessaan käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista. Noin joka kymmenes vastaaja totesi, että ao. koulutuksessa oli käsitelty oppimisvaikeuksia. Valtaosa eli 71 % totesi, ettei asiaa koulutuksessa käsitelty. Yllättävän moni ei ollut saanut tällaista koulutusta. (Kuvio 7.) Suomessa oppimisvaikeuksia käsitellään luottamusmies- ja työsuojelukoulutuksessa huomattavasti vähemmän kuin muissa maissa (kuvio 8.) 17

Oppimisvaikeuksien käsittely koulutuksessa Suomessa ja muissa maissa, % (n=591) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 74 65 16 14 15 9 3 4 Käsitelllään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta Suomi Muut maat Kuvio 8. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen käsitykset siitä, onko heidän saamassaan luottamusmies- tai työsuojelukoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista Suomessa ja muissa maissa, %. Oppimisvaikeuksien käsittely esimieskoulutuksessa, % (n=73) 16 18 4 62 Käsitellään Ei käsitellä Ei osaa sanoa Ei koulutusta Kuvio 9. Työnantajan edustajien käsitykset siitä, onko heidän saamassaan esimieskoulutuksessa käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista, %. Työantajan edustajilta puolestaan kysyttiin, oliko oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista käsitelty heidän saamassaan esimieskoulutuksessa. Vajaa viidennes totesi, että koulutuksessa oli käsitelty oppimisvaikeuksia ja niissä tukemista. Silti työnantajien edustajistakin valtaosa (62 %) totesi, ettei tätä asiaa koulutuksessa käsitellä. (Kuvio 9.) Esimiesten vastaukset eivät tässä suhteessa eronneet minkään taustamuuttujan mukaan tarkasteltuna. 18

100 80 60 40 Käsitelläänkö oppimisvaikeuksia alan työehtosopimuksessa Suomessa ja muissa maissa, %. 93 85 90 20 0 7 15 Suomi Muut maat Kaikki (n) 10 Kyllä Ei Kuvio 10. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, käsitelläänkö alan työehtosopimuksessa oppimisvaikeuksia, %. Joka kymmenes vastaaja totesi, että alan työehtosopimuksessa käsitellään oppimisvaikeuksia. Suomalaisista vastaajista näin totesi noin puolet vähemmän kuin muiden maiden vastaajista. (Kuvio 10.) Työsuojeluvaltuutetut vastasivat muita useammin, että oppimisvaikeuksia käsitellään alan työehtosopimuksessa (taulukko 25). Muiden taustamuuttujien (vastanneiden työpaikan henkilöstön määrä, sukupuolijakauma, keski-ikä ja toimintasektori) mukaan eroja ei tässä suhteessa ollut. Taulukko 25. Luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen ja työnantajan edustajien käsitykset siitä, käsitelläänkö työpaikan alan työehtosopimuksessa oppimisvaikeuksia, %. Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu Työnantajan Kaikki (n) edustaja Kyllä 8 16 9 10 Ei 92 84 91 90 Yhteensä (n) 100 (371) 100 (194) 100 (78) 100 (643) 19

Oppimisvaikeuksista puhuminen henkilöstön kanssa Suomessa ja muissa maissa, % 100 89 86 88 80 60 40 20 0 11 14 12 Suomi Muut maat Kaikki (n) Kyllä Ei Kuvio 11. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko oppimisvaikeuksista puhuttu koko henkilöstön kanssa, %. Vastaajien mukaan varsin harvalla työpaikalla on oppimisvaikeuksista puhuttu koko henkilöstön kanssa, suomalaisten vastaajien mukaan harvemmin kuin muiden maiden vastaajien (kuvio 11.). Muut käytetyt taustamuuttujat eivät erotelleen vastaajia tässä suhteessa. Noin kolmasosa vastaajista totesi, että joku on ottanut hänen kanssaan puheeksi omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet. Suomalaiset vastaajat totesivat muiden maiden vastaajia useammin, että näin oli tapahtunut. (Kuvio 12.) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Puhuminen oppimisvaikeuksista työtoverien kanssa Suomessa ja muissa maissa, % 37 63 24 Suomi Muut maat Kaikki (n) 76 32 68 Kyllä Ei Kuvio 12. Suomen ja muiden maiden vastanneiden käsitykset siitä, onko joku ottanut vastaajan kanssa puheeksi joko omat tai työtoverinsa oppimisvaikeudet vastanneiden, %. 20