SAIMAAN AMMATTIOPISTO SAMPON KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA 2015 alkaen



Samankaltaiset tiedostot
Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Laatutyö nousuun Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä. PL Valkeakoski

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Seinäjoella

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Ammattiosaamisen näytöt

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

Pop & Jazz Konservatorion laadunhallintajärjestelmä. Janne Murto

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista EL/OKKA-säätiö Luonnos

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Kestävän kehityksen. kriteerien rakenne. Jatkuvan parantamisen kehä. Kestävän kehityksen. teemat. kasvatuksen malli

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen Laila Bröcker

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Ammatilliset oppilaitokset, kriteerien osat 1 ja 3

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

Muutoksia Muutoksia

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Tilannekatsaus 1 (6) Teema 6: Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen. LAMPPU2015-hanke

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

1. Kyselyn tausta ja tavoite. 2. Kyselyn rakenne ja vastaajaryhmät

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Keke päiväkodissa ja koulussa

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ARVIOINTIPERUSTEET, Ammatilliset oppilaitokset

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointineuvos Aila Korpi. Työelämätoimikuntien puheenjohtajiston tapaaminen , Opetushallitus

Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

LARK alkutilannekartoitus

PALAVA-projektin vertaisarviointi

Terve Kunta -verkosto tukee kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kriteeristön esittely

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma

KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI

Laatukriteerien pilotointi Itsearvioinnin toteutus ja OPHn arviointiryhmän käynti KAOssa

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN (nid.) ISBN (PDF)

Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2014

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Ammatilliset oppilaitokset. ISBN (nid.) ISBN (PDF)

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Pedagoginen johtaminen

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio:

1 (8) SAIMAAN AMMATTIOPISTO SAMPON KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAOHJELMA 2015 alkaen Saimaan ammattiopisto Sampon johtoryhmä hyväksynyt 19.3.2015, 3.5.

2 (8) Sisällysluettelo 1 Tausta ja tavoitteet... 3 2 Kestävän kehityksen toimintamuodot... 4 2.1 Suunnitelmat, toimintaohjelmat, raportit... 4 2.2 Kyselyt, kartoitukset ja selvitykset... 4 2.3 Kestävän kehityksen koordinointiryhmä ja verkostoyhteistyö... 4 2.4 Kampanjat, sopimukset ja ohjeet... 4 2.5 Koulutus ja opetus... 5 2.6 Hanketoiminta... 5 3 Kestävän kehityksen työn organisointi... 5 3.1 Resurssit... 5 3.2 Kestävän kehityksen koordinointiryhmän vastuut ja tehtävät... 5 3.3 Tulos- ja vastuuyksiköiden vastuut ja tehtävät... 6 4 Kestävän kehityksen työn seuranta ja arviointi... 6 5 Sampon Kestävän kehityksen toiminta 2015-2016... 7 5.1 Toimintakauden tehtävät... 7

3 (8) 1 Tausta ja tavoitteet Kestävän elämäntavan omaksumista pidetään tällä hetkellä yleisesti ihmiskunnan merkittävimpänä oppimisen haasteena. Sen vuoksi kestävä kehitys on otettu suunnitelmalliseksi osaksi Saimaan ammattiopisto Sampon (jäljempänä Sampo) opetustoimintaa ja toimintakulttuuria. Sampossa koulutuksen yhtenä tavoitteena on opiskelijoiden kestävän kehityksen tiedon ja ajattelun lisääminen. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaan kuuluu Sampon strategisten tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen myös kestävän kehityksen ja laadunhallinnan toiminnoille. Sampon periaatteena on toimia tavalla, joka edistää työ- ja opiskeluyhteisön, elinympäristön ja yhteiskunnan terveyttä ja turvallisuutta. Päämääränä on kestävän kehityksen tavoitteiden yhdistäminen oppilaitoksen johtamiseen, opetussuunnitelmiin, opetukseen ja arkitoimintoihin. Sampon kestävää kehitystä tarkastellaan ekologisuuden, taloudellisuuden sekä sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulmien kautta. Koko henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen kestävän kehityksen toimintaan on tärkeää. Saimaan ammattiopisto Sampon arvot ovat asiakaslähtöisyys, uudistuminen, vastuullisuus, ja yhteisöllisyys. Arvo vastuullisuus tarkoittaa muun muassa, että Sampo huolehtii yhteiskuntavastuusta ottamalla niin koulutuksessa kuin oppilaitoksen muussa toiminnassa huomioon kestävän kehityksen näkökulmat sekä toiminnan ympäristövaikutukset. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan järjestelmällisempi huomioon ottaminen on yksi Sampon strategisista tavoitteista ja laatupolitiikan painopisteistä. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle on laadittu kestävän kehityksen toimintaohjelma jo vuonna 2010, joka on ollut käytössä myös 1.8.2013 tehdyn organisaatiomuutoksen jälkeen aloittaneessa Sampossa. Kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteena on luoda yhteinen kestävän kehityksen järjestelmä ja sitä kautta valmius kestävän kehityksen sertifioinnin hakemiseen. Olennaista on, että koko Sampon henkilöstö kiinnittää huomioita taloudellisiin, ekologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin asioihin jokapäiväisessä toiminnassaan. Toimintaohjelman pohjalta laadittavaa kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelmaa päivitetään itsearvioinnin pohjalta vuosittain. Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan henkilökunnan koulutuksessa ja opetuksessa valtakunnallisten ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden mukaan. Henkilöstön koulutuksen päämääränä on, että kaikille opiskelijoille saadaan valmiudet toimia ympäristövastuullisina kansalaisina, jotka osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet omassa työssään ja elämässään. Tavoitteena on, että toiminnan vaikutuksesta kestävän kehityksen painotus opetuksessa lisääntyy, TOIMINTAOHJELMAN TAVOITTEET 1. yhteiskuntavastuusta huolehtiminen ottamalla kestävän kehityksen näkökulmat ja ympäristövaikutukset järjestelmällisemmin huomioon niin opetuksessa kuin Sampon muussa toiminnassa a. kestävän kehityksen tavoitteiden yhdistäminen Sampon johtamiseen, opetussuunnitelmiin, opetukseen ja arkitoimintoihin 2. koko henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen kestävän kehityksen toimintaan a. Sampon henkilöstö kiinnittää huomioita taloudellisiin, ekologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin asioihin jokapäiväisessä toiminnassaan b. kaikille opiskelijoille saadaan valmiudet toimia ympäristövastuullisina kansalaisina, jotka osaavat ottaa huomioon kestävän kehityksen periaatteet omassa työssään ja elämässään Sampon sisäinen ja ulkoinen yhteistyö terävöityy ja syntyy uusia toimintatapoja. Kestävän kehityksen toimintaohjelma vaikuttaa myös ympäristöosaamisen tason kasvuun sekä sosiaalisen ja kulttuurisen identiteetin vahvistumiseen. Myös kulutus ja hävikki pienenevät.

4 (8) 2 Kestävän kehityksen toimintamuodot Sampossa kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja toimintakulttuuria suunnitellaan, toteutetaan, kehitetään sekä arvioidaan seuraavien dokumenttien ja toimintojen avulla Dokumentit on tallennettu Sampon sähköiseen toimintajärjestelmään (IMS) ja linkitetty niihin liittyviin prosesseihin. 2.1 Suunnitelmat, toimintaohjelmat, raportit Talousarvio sekä Toiminta- ja taloussuunnitelma (sisältää strategian) Tilinpäätös (sisältää henkilöstöraportin) Laadunhallintasuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma (sisältää tasa-arvosuunnitelman) (ennen kuntayhtymän henkilöstöstrategia) Työsuojelun toimintaohjelma vuosille 2014 2017 Pelastussuunnitelmat Ympäristöraportti on laadittu vuosittain vuodesta 2006 alkaen. Jätehuolto-ohje Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma 2.2 Kyselyt, kartoitukset ja selvitykset Kestävän kehityksen asenne ja osaamiskartoitus henkilöstölle ja opiskelijoille 2010 Opiskelijoiden hyvinvointikysely 2014 (Sampon 1 lk:lle (pt) Terveenä työelämään projekti, Elämäni Sankari ry) Kouluterveyskyselyt joka toinen vuosi 1. ja 2.lk (pt) 2013 ja 2015 Työyhteisökysely Kestävän kehityksen oppimistulosten arviointi Karvi 2015 2.3 Kestävän kehityksen koordinointiryhmä ja verkostoyhteistyö Kestävän kehityksen toimintaohjelma Kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelma (taulukko), päivitetään vuosittain o Toteutussuunnitelmassa esitetään valittujen teemojen nykytila ja tehtävät toimenpiteet Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon ammatillisen koulutuksen järjestäjien kestävän kehityksen verkoston toimintasuunnitelma 2014-2016 Valtakunnalliset ammatillisten oppilaitosten kestävän kehityksen verkostopäivät 3-4.11.2015 Lappeenrannassa 2.4 Kampanjat, sopimukset ja ohjeet EECS RES-GO sertifikaatin mukainen sähkösopimus 2014. Sampo käyttää vain uusiutuvilla, hiilidioksidivapailla tuotantomuodoilla tuotetuista lähteistä peräisin olevaa, ns. vihreää sähköä. Yhteiskuntasitoumus 2015 Ohje sähkön ja lämpöenergian säästämiseksi 2013 Ohje kokouskäytänteisiin 2014 Ohje biojätteen vähentämiseksi 2012

5 (8) 2.5 Koulutus ja opetus Henkilöstön osaamista kehitetään tarjoamalla kestävän kehityksen koulutusta ja opetuksen tukitoimia. Mahdollistetaan henkilöstön osallistuminen kestävän kehityksen valtakunnallisiin seminaareihin ja oppilaitosyhteistyöhön, työelämäjaksoille sekä yksittäisiin teeman mukaisiin koulutuksiin. Kestävän kehityksen oppimateriaalipankki opettajille Moodle verkkoalustalla 2012 Alakohtaiset kestävän kehityksen koulutukset 2014 Tulevaisuuden tekijät seminaari koko henkilöstölle 2014 Sampo tarjoaa opetuksessaan ajantasaista tietoa kestävän kehityksen perusteista sekä luonnon, talouden ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteista. Keke-passi, Sampo on linjannut, että kaikkiin perustutkintoihin sisältyy Keke-passin suorittaminen keväästä 2015 alkaen. Näin kaikille opiskelijoille saadaan samanlaiset valmiudet toimia ammatissaan ja kansalaisena kestävän kehityksen periaatteiden puolesta. Lisäksi opiskelijoiden ympäristötietoisuus, kestävien elämäntapojen omaksuminen sekä yhteiskuntavastuullisuus kehittyvät. Tietoja ja taitoja opitaan ja arvioidaan myös työelämäyhteistyössä, työssäoppimisessa, ammattiosaamisen näytöissä ja tutkintotilaisuuksissa. Kestävän kehityksen osaamisvaatimukset huomioidaan lisäksi opetuksen suunnittelussa ja oppimisympäristöissä. 2.6 Hanketoiminta Kestävän kehityksen opetus ja opetusmateriaali, Keke-passi-hanke, rahoitus Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Kestävät energiaratkaisut, rahoitus EAKR Uusien hankkeiden valmistelu 3 Kestävän kehityksen työn organisointi 3.1 Resurssit Kestävän kehityksen toimintaohjelman toteuttamista varten koulutuskuntayhtymän johto nimeää kestävän kehityksen koordinointiryhmän. Ryhmä koostuu vakiojäsenistä ja tarkastelujaksoittain vaihtuvista jäsenistä. Vaihtuvat jäsenet valitaan kunkin tarkastelujakson teemojen asiantuntijuuden perusteella. Koordinointiryhmä on nimetty vuodesta 2009 saakka ja se toimii Sampon johtoryhmän alaisuudessa. Koordinointiryhmän jäsenten tähän tehtävään käyttämä aika lasketaan normaaliin työaikaan kuuluvaksi. Opetusvelvollisuustyöajassa oleville jäsenille maksetaan tehtävään käytetyn työajan perusteella OVTES:n mukainen muuta työtä koskeva korvaus. Työryhmän kustannukset on budjetoitu laadunhallinnan kustannuspaikalle. (Vhp. Keke-ryhmä 2015 2016) 3.2 Kestävän kehityksen koordinointiryhmän vastuut ja tehtävät Jatkaa kestävän kehityksen teemojen toteuttamisen edistämistä, arvioi saavutettuja tuloksia sekä laatii tulevalle toimintakaudelle toimenpidesuunnitelman ja toteuttaa sitä. Päivittää Kestävän kehityksen toimintaohjelma.

6 (8) Vastata yhdessä tulos- ja vastuuyksiköiden kanssa valittuihin teemoihin liittyvästä tiedotuksesta ja markkinoinnista henkilöstölle ja opiskelijoille. Vastata Sampon www-sivuille laadittavan kestävän kehityksen toimintaan ja ohjeistukseen liittyvän materiaalin ylläpidosta ja päivittämisestä. Määrittää valittuihin kestävän kehityksen teemoihin liittyvät arvioinnin kriteerit ja seurata kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Huolehtia kestävän kehityksen kyselyiden ja kartoitusten tekemisestä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Toimia aktiivisesti Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon kestävän kehityksen verkostossa. Tehdä tarvittavat kehittämisehdotukset Sampon johdon hyväksyttäviksi ja toimeenpantaviksi. 3.3 Tulos- ja vastuuyksiköiden vastuut ja tehtävät Tulosalueet vastaavat siitä, että henkilöstö saa valittuihin teemoihin liittyvää kestävän kehityksen koulutusta. henkilöstö saa valittuihin teemoihin liittyvää, tarvittavaa kestävän kehityksen opetusja muuta materiaalia. henkilöstö osallistuu kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelman mukaisiin toimintoihin. 4 Kestävän kehityksen työn seuranta ja arviointi Sampossa käytetään toiminnan ja tulosten kuvaamisessa sekä arvioinnissa mm. EFQM - mallia ja BSC -periaatteen mukaan rakennettua mittaristoa. Sampossa arviointi tehdään osana toimintaprosesseja. Arviointien ajankohdat määräytyvät toiminnan normaalin vuosirytmin mukaan. Sampon laadunhallintasuunnitelmassa on esitetty tärkeimmät arviointiajankohdat. Kestävän kehityksen työn seurantaan ja tulosten arviointiin on Sampossa käytössä mm. seuraavia menetelmiä: 1. Sampossa säännöllisesti (kerran kolmessa vuodessa) toteutettava, EFQM-mallin mukainen itsearviointi. Osana strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen itsearviointia arvioidaan myös vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämisen vaikutusta oppilaitoksen toimintaan ja päätöksentekoon sekä kestävän kehityksen integroitumista osaksi toimintajärjestelmää. 2. Kolmen kaakkoissuomalaisen koulutuksenjärjestäjän kesken vuosittain toteuttama organisaatioiden välinen vertaisarviointi yhteisesti valitusta arviointialueesta. Vertaisarviointeihin osallistuu henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmien edustajia. Vertaisarviointien palaute käsitellään kattavasti organisaation eri tasoilla. Vertaisarviointien aiheita ovat olleet: erityisopetus v. 2011, hyvinvoiva oppimisympäristö v. 2012 ja oppisopimuskoulutuksen tukipalvelut v. 2013. (Vuosi 2014 oli kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen tarkoitettu välivuosi) 3. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) kansalliset arvioinnit. Kestävän kehityksen oppimistulosten arviointi 2015. (Kestävän kehityksen oppimistulosten arviointikoe sekä koulutuksen järjestäjän toimintaa koskeva kysely.) Arviointi pohjautuu Okka-säätiön kestävän kehityksen arviointikriteereihin.

7 (8) Kyselyn oppilaitoskohtaiset tulokset valmistuvat syksyllä 2015. Sampossa arviointiin osallistuvat johdon edustajat, osa opettajia sekä keväällä 2015 valmistuvat opiskelijat seitsemästä valitusta tutkinnosta (1-2 ryhmää/tutkinto). 4. Kestävän kehityksen koordinointiryhmän tekemä itsearviointi Kestävän kehityksen toteutussuunnitelmasta arvioidaan toteutuma teemoittain, kehitetään toimintatavoitteita ja toimenpiteitä sekä tulosten pohjalta päivitetään suunnitelma säännöllisesti vuosittain. Itsearvioinnin pikatesti 2014. Arviointi pohjautuu Okka-säätiön kestävän kehityksen arviointikriteereihin. Kestävän kehityksen koordinointiryhmä arvioi säännöllisesti toteutussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä vähintään toimintakauden vaihtuessa ryhmän toimintaa ns. ryhmäkehityskeskusteluissa. 5. Kestävän kehityksen koulutuspalautteet Tulevaisuuden tekijät - seminaari Inka-palaute henkilöstökoulutuksesta Keke-passi verkkokoulutus Inka -opiskelijapalaute 5 Sampon Kestävän kehityksen toiminta 2015-2016 Kestävän kehityksen toimintaohjelma toimii menettelyohjeena, jonka mukaan Sampon kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja ja toimintakulttuuria suunnitellaan, toteutetaan, kehitetään sekä arvioidaan. Kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelmassa asetetaan toimintakausittain tavoitteet ja käytännön toimenpiteet kestävän kehityksen mukaiselle työskentelylle. 5.1 Toimintakauden tehtävät Kestävän kehityksen teemojen toteutus perustuu kestävän kehityksen koordinointiryhmän v. 2010 teettämään henkilöstön ja opiskelijoiden alkukartoitukseen, jossa vastaajat valitsivat tärkeimmät kestävän kehityksen teemat tuleville toimintakausille. Valitut teemat ovat: Jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys (jatkuu toimintakaudelta 2011-2012 sekä 2013-2014) Turvallisuus oppilaitoksessa (jatkuu toimintakaudelta 2011-2012 sekä 2013-2014) Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi (jatkuu toiminta kausilta 2011-2012 sekä 2013-2014) Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (jatkuu toimintakaudelta 2013-2014) Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy (jatkuu toimintakaudelta 2013-2014) Toimintakaudella 2015 2016 jatketaan kaikkien viiden teeman toteutusta Kestävän kehityksen toimenpidesuunnitelma sisältää yksityiskohtaiset kuvaukset kunkin teeman nykytilanteesta, arvion tarvittavista lisätoimenpiteistä sekä vastuista ja aikatauluista. Toimenpidesuunnitelma sisältää myös ns. prioriteettilistan, jossa otetaan kantaa kiireellisimpiin toteutettaviin seikkoihin. Kestävän kehityksen toteutuminen Sampossa edellyttää koko henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien sitoutumista kestävän kehityksen edistämiseen. Kestävän kehityksen periaatteet ulottuvat oppilaitoksen johtamiseen, opetussuunnitelmiin, opetukseen ja arki-toimintoihin.

8 (8) Kestävän kehityksen teemat 2015 2016 1. Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys 2. Turvallisuus oppilaitoksessa 3. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi 4. Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus 5. Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy Palvelu-, sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala Henkilöstö ja opiskelijat Aikuiskoulutus ja työ-elämäpalvelut Oppimispalvelut Talous- ja hallinto-palvelut Ylläpito-palvelut C. Toimenpiteiden toteuttaminen KESTÄVÄN KEHITYKSEN TEEMOJEN EDISTÄMINEN, ARVI- OINTI JA JATKUVA PARANTAMINEN OPETUKSESSA JA SAMPON TOIMINTAKULTTUURISSA Kuvio 1 Kestävän kehityksen toiminta Sampossa