Kaavoittajan vastineet Siikajoen Vartinojan tuulivoimapuiston osayleiskaavan muutos- ja laajennusehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Siikajoen Vartinojan tuulivoimapuiston osayleiskaavan muutos- ja laajennusehdotus on ollut nähtävillä 28.11-31.12.2013 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta annettiin 14 lausuntoa ja 26 mielipidettä. Alla on esitetty lausunnot ja muistutukset sekä annetut vastineet. Vastineet Siikajoen Vartinojan tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheen palautteeseen: 16 kpl lausuntoja: 1. SIIKAJOEN ERÄVELJET RY (26.11.2013) 2. ELISA OYJ (27.11.2013) 3. RAKENNUSVALVONTA- JA YMPÄRISTÖVIRANOMAINEN, RAAHEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA (3.12.2013) 4. DIGITA NETWORKS OY (11.12.2013) 5. FINGRID OYJ (16.12.2013) 6. PAAVOLAN VESI OY (19.12.2013) 7. LIMINGAN VESIHUOLTO OY (20.12.2013) 8. LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TRAFI (20.12.2013) 9. POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUPIIRI RY (2.1.2014) 10. ALUEHALLINTOVIRASTO (AVI) (3.1.2014) 11. PÄÄESIKUNTA (3.1.2014) 12. KALAJOEN KAUPUNKI, PERUSPALVELUT/ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO (3.1.2014) 13. MUSEOVIRASTO (7.1.2014) 14. POHJOIS-POHJANMAAN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS RY (PPLY) (3.1.2014) 15. POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-, JA YMPÄRISTÖKESKUS (10.1.2014) 16. POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO (13.1.2014) 25 kpl mielipiteitä 1. Heli-Maija Heikkinen, Lahja Heikkinen ja Johanna Tirkkonen 2. Johanna Hytönen & Henrik Ala-Uotila 3. Lilja ja Lauri Koivulan perikunnan puolesta/ Eila Koivula 4. Korhonen Tuula 5. Korhonen Ulla, Alli ja Eero 6. Kostama Kaisu 7. Kurikka Mari ja Kurikka Tuomo 8. Kurikka Terttu ja Kurikka Veli 9. Kurikka Tuula-Mari ja Kurikka Timo 10. Lampi Helena 11. Ratsastusseura Ruukki Rangers ry 12. Autio Kyösti ja 36 Revonlahtelaista maanomistajaa 13. Salmenkangas Jouni ja Riitta-Liisa 14. Siltakoski Lea ja Korvela Jarkko 15. Syväys Antero 16. Tanskanen Anne 17. Tornator, Antero Luhtio
18. Vanhatalo Katja, Raimo ja Ronja 19. Vanhatalo Lilli ja Joona 20. Vanhatalo Maria 21. Ylikorkala Erkki 22. Häkkilä Susanna ja 227 allekirjoittajaa 23. Tokola Tuukka ja 39 allekirjoittajaa 24. Eskola Martti ja 6 allekirjoittajaa 25. Häkkilä Susanne ja 214 allekirjoittajaa
Yhteisvastine Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen muutos- ja laajennusehdotusten meluvaikutuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Siikajoen Vartinojan ja Isonevan osayleiskaavan muutos- ja laajennusehdotuksessa esitetty melumallinnus tehtiin VTT:n julkaiseman Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan -tutkimusraportissa esitettyjen laskentaparametrien perusteella. Voimalatyyppinä mallinnuksessa käytettiin hankekehittäjän antamien ohjeistuksien mukaisesti voimalaa Nordex N117/2400. Työn tuloksena saatiin, että melutaso nousee sekä Vartinojan että Isonevan alueella Siikajokivarressa epäedullisissa olosuhteissa uusien voimaloiden suunnittelusta annettua 35 db(a):n ohjearvoa korkeammaksi. Rakennuslupavaiheessa melumallinnukset on uusittava lopullisella voimalatyypillä. Siikajoen kunnassa käydyssä ehdotusvaiheen palauteneuvottelussa (24.1.2014) esitettiin, että lähinnä jokivartta/asutusta olevat voimalat tulisi poistaa kaavasta, mikäli asetetutut ohjearvot ylittyvät. Erityisesti muistutuksissa otettiin kantaa arvioituihin meluhaittoihin, minkä vuoksi hankevastaava päätti teettää jo tehtyjen meluselvitysten lisäksi vielä erillisen ympäristömeluselvityksen. Saadun palautteen sekä kaavaehdotusvaiheen melumallinnusten tulosten vuoksi hankevastaava ilmoitti, ettei melumallinnuksessa käytettyä voimalatyyppiä Nordex N117 / 2400 valita Siikajoen kohteisiin, vaan uusi tarkennettu melumallinnus laaditaan valittavan voimalatyypin mukaan. Promethor, Tuulivoimapuistojen ympäristömeluselvitys (11.2.2014.) Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen uusin ympäristömeluselvitys on valmistunut 11.2.2014. Selvityksen päätarkoituksena oli mitoittaa tuulivoimaloiden melupäästöt siten, että valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ja tuulivoimamelun suunnitteluohjearvot eivät ylity ympäristön asuin ja lomarakennuksilla eivätkä osayleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla. Laskentatulosten perusteella tuulivoimaloiden äänitehotason ollessa 105,3 db(a): -Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot alittuvat kaikilla loma ja asuinrakennuksilla. -Päiväajan suunnitteluohjearvot alittuvat kaikilla loma ja asuinrakennuksilla. Loma asumiseen käytettävien alueiden yöajan suunnitteluohjearvon 35 db(a) saavuttamiseksi tulisi viiden tuulivoimalan melupäästö rajoittaa arvoon 103,3 db(a). Tämä voidaan tehdä joko: 1) rajoittamalla lähtömelua kahdella desibelillä tai 2) rajoittamalla kyseisten viiden tuulivoimalan yöaikainen käyntiaika viiteen ja puoleen tuntiin. Jos tuulivoimaloita käytettäisiin ainoastaan päiväaikaan, voisi tuulivoimaloiden äänitehotaso olla korkeintaan 109 db(a), jotta valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ja päiväajan suunnitteluohjearvot eivät ylittyisi asuin- ja lomarakennuksilla eivätkä osayleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla. Asuin-ja lomarakennusten pienitaajuinen sisämelutaso: Laskentatulosten perusteella tuulivoimaloiden aiheuttaman pienitaajuisen melun taso alittaa asuinja lomarakennuksien sisätiloissa suunnitteluohjearvot kaikilla terssikaistoilla vähintään 13dB. Selvitys perustuu laskennalliseen mallinnukseen, joka tehtiin noudattaen kommentointivaiheessa olevaa ympäristöministeriön laatimaa tuulivoimaloiden melumallinnusohjetta. Lähtötietoina on käytetty erään kansainvälisen tuulivoimatoimittajan 3 MW:n tuulivoimalan melupäästötietoja. Jotta valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ja päiväajan suunnitteluohjearvot eivät ylittyisi asuin- ja lomarakennuksilla eivätkä osayleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla voidaan joko:
1. Rajoittaa voimaloiden käyttöä em. tavalla tai 2. Poistaa kaavasta lähinnä jokivartta olevia voimaloita: Siikajoen kunnassa käydyissä ehdotusvaiheen palauteneuvottelussa (24.1.2014 ja 25.2.2014) sekä viranomaisneuvottelussa (28.1.2014) saadun palautteen pohjalta muokattiin kaavaehdotuksia siten, että suunnittelussa käytetyt ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset meluohjearvot alittuvat: Vartinoja: voimala 21 poistettu voimalaa 13 siirretty koilliseen 570 m voimalaa 12 siirretty koilliseen 180m voimalaa 14 siirretty etelään 80m Isoneva: voimala 21 poistettu voimalaa 22 siirretty n. 330 m. etelään Lisäksi neljättä kaavamääräystä täydennetään siten, että ennen rakennusluvan myöntämistä on jokaisen voimalan osalta varmistettava, ettei asetetut melurajat ylity. Meluvaikutuksia voidaan arvioida ja seurata ympäristölupamenettelyllä. Ympäristöluvan tarpeen arvioi ympäristölupaviranomainen ja nyt mm. Siikajoelta ja Raahesta saatujen kokemusten mukaan tuulivoimaloille tarvitaan ympäristölupa. Rakennusluvassa ei pystytä määräämään meluarvoista eikä antamaan määräyksiä koskien toimintaa. Ympäristölupahakemuksessa hakija esittää melutasot ja riittävät selvitykset toiminnan ympäristövaikutuksista. Ympäristöluvan lupamääräyksissä sitten päätetään melutasot ja seurantavelvoitteet. Melumallinnuksissa tulee noudattaa Ympäristöministeriön ohjeita. Mikäli valtakunnalliset määräykset/ ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Kunnalla on aina mahdollisuus asettaa niiden lisäksi omia, tarkentavia ohjeita meluhaittojen ennaltaehkäisemiseksi. Siikajoen kunnassa on tehty periaatepäätös kunnan tuulivoimahankkeiden meluvaikutusten ohjeistuksesta ja seurannasta (Liite). Kunnanhallitus 13, 20.01.2014, 51, 17.02.2014. LIITE Tuulivoimaloiden meluhaittojen ennaltaehkäiseminen ja valvonta Tuulivoimaloiden melumallinnuksiin on Suomessa haettu vuoden 2013 aikana yhteisiä pelisääntöjä ja ohjeita. VTT laati Pöyry Finland Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n kanssa ympäristöministeriön, Energiateollisuuden ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen rahoittamana tutkimusraportin tuulivoimamelusta. Raportin keskeinen viesti on, että eri ohjelmilla ja malleilla lasketut vastaanottopisteiden A -painotetut äänitasot (db) vaihtelevat jonkin verran. Ra portissa esitetään tuulivoimaloille kaksiosaista melumallinnusten ohjeistusta. YVA -selvityksiin ja kaavatöihin eri ohjelmilla meluhaittaa mitataan lähinnä ISO9613-2 - mallilla laskettuna. Ympäristölupavaiheessa mallinnusmenetelmänä käytetään Nord2000 - mallinnusta, koska tällä menetelmällä voidaan äänen etenemiseen liittyvät parametrit valita sijoituspaikalla vallitsevien todellisten olosuhteiden mukaisesti. Raportissa esitetään jälkimmäistä käytettäväksi aina silloin, kun tuulivoimala tai tuulivoimala-alue voi aiheuttaa meluhäiriöitä jossain tai joissakin kohteissa. Ympäristöministeriö valmistelee tuulivoimaloiden melun mallinnus- ja mittausohjeen edellä kuvatun tuulivoimameluraportin pohjalta; tähän liittyvä ohjeistus/asetus tullenee voimaan kevään 2014 aikana.
Kj:n esitys: Melumallinnuksen tärkeys on korostunut erityisesti sen jälkeen, kun tuli ilmi, ettei asetuseen ole tulossa tuulivoimaloille etäisyyssuosituksia asutukseen nähden. Melumallinnukseen liittyen on syytä ottaa huomioon myös äänen erityisen häiritsevyyden johdosta mallinnukseen tehtävä 5dB:n lisäys lähtötasoon. Ympäristöministeriön uusien ohjeiden luonnoksissa lisäyksen (amplitudimodulaatio) tarvetta on selkeytetty siten, että tuulivoimalan valmistaja ilmoittaa lisäyksen tarpeesta voimalatyypille. Koska lopullisia tuulivoimaloiden tyyppejä ei kaavan laatimisvaiheessa vielä tiedetä, on mahdollisen amplitudimodulaatiolisäyksen tavoitteena varmistaa, että rakennettava voimala täyttää melumallinnuksen ehdot ja meluhäiriöiden ennaltaehkäiseminen on mahdollista. Toinen tärkeä haittojen ennaltaehkäisyn ja tuulivoimaloiden toiminnan aiheuttamien meluhaittojen valvonnan välinen on ympäristölupa. Tuulivoimaloita ei ole otettu ympäristön suojeluasetuksessa niiden toimintojen ja laitosten joukkoon, joilla aina tarvittaisiin ympäristölupa. Tuulivoimalan ympäristöluvan tarpeen ratkaisee harkintansa pohjalta ympäristönsuojelulain mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Luvan tarve tulee harkittavaksi yleisenä ympäristöluvan tarpeena siitä syystä, että tuulivoimala saattaa ympäristössään aiheuttaa eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta esim. melun tai välkkeen johdosta. Ympäristölupavaiheessa mallinnuksia tulee tarkentaa ottamalla huomioon tuulipuistoon valittujen turbiinityyppien melupäästöjen erityispiirteet sekä paikalliset äänen etenemiseen liittyvät tekijät. Melupäästöjen mallinnuksessa käytetään valmistajan ilmoittamaa laitetyypin takuuarvoa. Tarkemmalla mallinnuksella voidaan määritellä meluhäiriön poistamistarve ja -keinot. Ympäristöluvan keskeinen tehtävä on antaa toimintaa koskevat määräykset ja velvoitteet mm. toiminnan vaikutusten seurannan järjestämiseksi. Kuten muissakin ympäristölupaa edellyttävissä toiminnoissa, myös tuulivoimalan ympäristölupa voidaan perua, jolle lupaehtoja pystytä täyttämään. Ympäristölupaan ja rakennuslupaan sisältyy reunaehtona, että toteutettavat tuulivoimalat voivat olla koko- ja tehokkuusluokitukseltaan enimmillään melumallinnuksessa käytettyjen arvojen mukaiset. Tämä koskee voimalan napakorkeutta, roottorin halkaisijaa, nimellistehoa sekä äänitasoa maksimituotantoteholla. Tuulivoimasta käydyn laajan kuntalaiskeskustelun ja tuulivoimakaavoihin tulleiden lukuisten kannanottojen perusteella kunnanhallitus päättää ohjeistaa kunnan ympäristön suojelusta vastaavaa viranhaltijaa, että Siikajoen kunnan alueella tuulivoimaloille haetaan ympäristölupa. Kunnanhallitus edellyttää ympäristölupaan liittyen, että tuulivoimala-alueille laaditaan paikalliset olosuhteet huomioon ottava Nord2000-mallinnus sen jälkeen, kun laitetyypit on kullekin alueelle valittu. Mallinnukseen on liitettävä melun erityisen häiritsevyyden selvitys, samoin kuin kannanotto, tarvitaanko tätä aiheuttavalle laitetyypille 5dB:n lisäys. Kunnanhallitus toteaa, että tämä päätös koskee sekä nyt vireillä olevia hankkeita että mahdollisia uusia hankkeita. Mikäli valtakunnalliset määräykset/ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Kunnalla on aina mahdollisuus asettaa niiden lisäksi omia, tarkentavia ohjeita meluhaittojen ennaltaehkäisemiseksi.
Kh:n päätös: Kunnanjohtaja muutti kokouksessaan esitystään seuraavasti: "Tuulivoimasta käydyn laajan kuntalaiskeskustelun ja tuulivoimakaavoihin tulleiden lukuisten kannanottojen perusteella kunnanhallitus päättää ohjeistaa kunnan ympäristösuojelusta vastaavaa viranhaltijaa, että Siikajoen kunnan alueella tuulivoimaloille vaadittaisiin ympäristölupa ellei ympäristösuojeluviranomainen lainsäädäntöön liittyen harkitse toisin. Kunnanhallitus edellyttää ympäristölupaan liittyen, että tuulivoimala-alueille laaditaan paikalliset olosuhteet huomioon ottava Nord2000-mallinnus sen jälkeen, kun laitetyypit on kullekin alueelle valittu. Samaa melumallinnusta on käytettävä kuitenkin jo kaavoitusvaiheessa ja mallinnus kirjataan kaavaselostukseen. Toteutettavat tuulivoimalat saavat olla enimmillään melumallinnuksessa käytettyjen arvojen mukaiset. Mallinnukseen on liitettävä äänen erityistä häiritsevyyttä huomioon ottava 5 db:n lisäys, mikäli ympäristöministeriön ohjeistus niin edellyttää. Kunnanhallitus toteaa, että tämä päätös koskee sekä nyt vireillä olevia hankkeita että mahdollisia uusia hankkeita. Mikäli valtakunnalliset määräykset/ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Kunnalla on aina mahdollisuus asettaa niiden lisäksi omia tarkentavia ohjeita meluhaittojen ennaltaehkäisemiseksi." Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan muutetun esityksen. KHALL 51 Kj:n esitys: Kh:n päätös: Navettakankaan kaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä valtuustossa 5.2.2014 tuli esille mm. melumallinnukseen liittyviä tarkennuksia. Niiden mukaan kaavan valmistelun yhteydessä ei välttämättä ole vielä mahdollista laatia melumallinnusta kunnanhallituksen edellyttämällä Nord2000-mallilla, koska se vaatii pohjatiedoiksi todellisen/lopullisen turbiinivaihtoehdon ollakseen luotettava. Valtuustossa Navettakankaan kaavaselostukseen päätettiin lisätä maininta, missä vaiheessa em. melumallinnus on tehtävä; sama tarkennus on tehtävä edellä olevaan kunnanhallituksen päätökseen. Kunnanhallitus päättää tarkentaa edellä pykälässä 13 olevaa ohjettaan seuraavasti: Nord2000 -melumallinnus on tehtävä tuulivoimalalle joko ympäristölupavaiheessa tai rakennusluvan yhteydessä, mikäli ympäristölupaa ei voimalalta edellytetä. Tämä määräys kirjataan kaavaselostukseen. Kunnanjohtaja teki seuraavanlaisen muutosesityksen: Kunnanjohtajan esitykseen lisätää teksti: Kunnanhallitus suosittelee Nord2000 - melumallinnuksen käyttämistä jo kaavoitusvaiheessa, jos se on mahdollista. Pekka Rautio esitti ja Keijo Mustonen kannatti kunnanjohtajan alkuperäistä esitystä. Keskustelun päätyttyä asia ratkaistiin puheenjohtajan esityksestä nimenhuutoäänestyksellä. JAA ilmaisi kunnanjohtajan tekemän muutosesityksen, että kunnanjohtajan esitykseen lisätään teksti: Kunnanhallitus suosittelee Nord2000-melumallinnuk sen käyttämistä jo kaavoitusvaiheessa, jos se on mahdollista. EI ilmaisi Pekka Raution esittämän ja Keijo Mustosen kannattaman kunnanjohtajan alkuperäisen esityksen. Näin suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 JAA ja 2 EI ääntä.
Puheenjohtaja totesi kunnanjohtajan tekemän muutosesityksen, että kunnanjohtajan esitykseen lisätään teksti: Kunnanhallitus suosittelee Nord2000 - melumallinnuksen tekemistä jo kaavoitusvaiheessa, jos se on mahdollista tulleen kunnanhallituksen päätökseksi. Yhteisvastine Siikajoen Vartinojan tuulivoimapuiston osayleiskaavan muutos- ja laajennusehdotuksen pohjavesivaikutuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Osayleiskaava sijoittuu osin ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :ssä tarkoitetulle tärkeälle, vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueelle. Ympäristöviranomaisten pohjavesialueiden luokituksessa alue on määritelty kuuluvaksi luokkaan 1, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Vartinvaara, pohjavesialueen numero 11748051) Paavolan Vesi Oy:llä on tällä hetkellä Vartinvaaran alueella yksi käytössä oleva vedenottamo, mutta helmikuun 2014 loppuun mennessä alueella otetaan käyttöön yksi Paavolan Vesi Oy:n sekä kolme Limingan Vesihuolto Oy:n uutta vedenottamoa sekä uusi vedenkäsittelylaitos. Vedenkäsittelylaitoksen käyttöönoton jälkeen Limingan Vesihuolto Oy:n vedenhankinta tapahtuu pääosin Vartinvaaran alueelta. Samalla parannetaan myös Lumijoen ja mahdollisesti myöhemmin myös Hailuodon kunnan vedenhankinnan varmuutta. Suunnittelun edetessä on tuulivoimaloiden ja niiden teiden ja sähkönsiirtoverkoston sijainteja osin muutettu ja tarkennettu. Yksi voimala on poistettu kokonaan, kun ilmeni, että sijoitusalueella oli arvokkaita suojuotteja ja voimala sijoittui pohjavesialueen tuntumaan. Kaavaehdotuksessa tuulivoimalat on sijoitettu Vartin alueen pohjavesialueen rajauksen ja harjujen suojeluohjelman alueen rajauksen ulkopuolelle. Voimassa olevassa kaavassa voimala 8 sijaitsee edelleen pohjavesialueella. Tuulivoimalan 8 ohjeellinen sijoituspaikka on 580 metrin etäisyydellä lähimmästä käytössä olevasta vedenottamosta. Hyväksyttäessä Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan ensimmäistä vaihetta ei ollut vielä käytettävissä YVA arviointiselostusta, joten kaikkia tuulivoimalan rakentamiseen ja käyttöön liittyviä riskejä ei ollut tiedossa eikä niitä osattu ottaa mm. voimalan 8 sijoituspaikasta päätettäessä huomioon. Vedenottamon lähialueella pohjavesi virtaa vedenoton vaikutuksesta voimakkaasti kohti vedenottamoa. Vaikka voimala 9 sijaitsee varsinaisen pohjavesialueen ulkopuolella, pohjaveden muuttamiskielto koskee erityisesti sitä, sillä voimalan perustusten ja maakaapelien rakentamisesta saattaa aiheutua pohjaveden muuttamiskiellossa mainittu pohjaveden laadun tai määrän muutos. pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia on tutkittu viranomaisten, hankevastaavan, kunnan, Paavolan Veden sekä Limingan Veden kanssa yhteisneuvotteluissa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa 16.1.2014 ja 29.1.2014. Tavoitteena pidettiin, ettei voimaloita rakennettaisi pohjavesialueelle. Pohjavesialueiden suojelun turvaamiseksi voimalan 8 tv-alue rajattiin kaavamuutosalueeksi ja sen sijainti tarkistettiin aluksi riittävän etäälle pohjavesialueen ulkopuolelle. Neuvotteluissa päädyttiin kuitenkin säilyttämään voimala 8 nykyisellä paikallaan, sillä katsottiin, että pohjaveden pilaantumisriski voidaan minimoida (estää) rakenteellisin keinoin. Käydyissä neuvotteluissa tielinjaukset ja kuivatus olivat päällimmäiset huolenaiheet. Tie myllyjen välillä 8-9 nähtiin kriittiseksi kuivatuksen osalta. Tämän pohjalta tietä harjunalueelle ei olla toteuttamassa tuulivoimahankkeen osalta. Ohjeelliset tielinjaukset tarkistetaan siten, että haitalliset vaikutukset pohjavesialueelle voidaan minimoida. Lisäksi voimalaa 9 siirretään kauemmaksi pohjavesialueen rajalta.
violetilla voimassa olevan kaavan, Vartinojan 1-vaiheen, mukainen voimalasijoittelu ja huoltotielinjaus sinisellä kaavaehdotuksessa olleet voimalan paikat ja tielinjaus keltaisilla pallukoilla esitetty voimaloiden sijainti tutkittiin yhdessä viranomaisten sekä Paavolan Veden ja Limingan Veden edustajien kanssa. Neuvotteluissa päädyttiin säilyttämään voimala 8 nykyisellä paikallaan (violetti Riala 8), missä siitä ei katsottu aiheutuvan erityistä uhkaa pohjavedelle. Voimala 9 siirrettiin hieman luoteeseen.
Yhteisvastine Siikajoen Vartinojan tuulivoimapuiston osayleiskaavan muutos- ja laajennusehdotuksen yleistavoitteista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Siikajoen kuntaan on tehty maankäyttöstrategia Ruukin ja Siikajoen kuntien yhdistymisen jälkeen. Strategia päivitettiin ja samalla muutettiin kuntasuunnitelmaksi. Aiemman maankäyttöstrategian (v. 2008) päälinjaukset ja samalla karttatarkastelu jätettiin lähtökohdaksi, mutta kuntasuunnitelma (v. 2012) on vähemmän maankäyttöpainotteinen. Kuntasuunnitelmassa yksi tärkeimmistä tavoitteista on kuntatalouden vakauttaminen kuntien yhdistymistilanteessa tehdyn yhdistymissopimuksen mukaisesti. Sopimukseen kirjattiin myös asukkaiden elinolosuhteiden sekä yritystoiminnan edellytysten vahvistaminen yhdistymisen motiivina ja lisäarvona. Kuntatalouden vakauttamisen yhdeksi tärkeimmistä välineistä on nostettu elinkeinotoiminnan kautta tulevat mahdolliset uudet tulolähteet (esim. kiinteistövero), jotka helpottaisivat tasapainottamistavoitteen toteutumista. Kuntatalouteen ja elinkeinotoimintaan liittyy Siikajoella tuulivoima, jonka osalta kuntasuunnitelmaan on kirjattu, että kunta suhtautuu myönteisesti tuulivoimahankkeisiin. Suunnitelmassa on lisätty, että mahdollisten toimijoiden kanssa keskustellaan tuulivoimalle soveltuvista alueista, sähkönsiirron linjauksista sekä mahdollisista maankäytöllisistä ristiriidoista ja niiden ratkaisuista. Lisäksi on todettu, että kunta ohjaa tuulivoimapuistojen rakentamista niin, että niille osoitettavilla alueilla ei ole muuta maankäytöllistä tarvetta tai mielenkiintoa tulevaisuudessa. Tavoitteena on minimoida tuulivoimaloiden rakentamisesta maanomistajille ja asukkaille mahdollisesti aiheutuvat haitat. Näin ollen Siikajoella on katsottu, että tuulivoimahankkeet ovat tärkeitä ja haluttuja kunnalle, ja toteuttamisesta päätetään tarkemmissa suunnitelmissa. Kuntasuunnitelmassa ja sitä edeltävässä maankäyttöstrategiassa on määritetty vakituisen ja lomaasumisen keskittämisen ja lisäämisen painopistealueet, joita ovat neljä pääkylää (Revonlahti, Ruukki, Siikajoenkylä ja Paavola), näiden väliset jokivarret sekä muut kyläalueet. Vapaa-ajan asumisen kannalta tärkeimmät alueet sijaitsevat merenrannikolla ja osittain jokivarressa. Asumisen alueiden määrittelyssä tärkeää on ollut viemäröinnin järjestämismahdollisuudet, jotka ovat helpommin toteutettavissa nauhamaisessa rakenteessa kuin hajanaisemmassa. Näin ollen strategian perusajatuksena on, että asutusta ei hajauteta nykyisille asumattomille alueille, joissa on muita arvoja, kuten virkistykseen liittyvät arvot. Maankäyttöstrategiassa ja kuntasuunnitelmassa on esitetty olevat nähtävyydet sekä uudet virkistyspaikat, vesistöalueiden pysähdyspaikat ja virkistysyhteydet, jotka ovat suuntaa-antavia ehdotuksia ja suunnitelmassa on huomautettu, että ne pitää määritellä tarkennetussa suunnittelussa. Lisäksi on todettu, että samalla kun toteutetaan kuntalaisten elämänlaatua ja viihtymistä parantavia toimenpiteitä vahvistetaan myös edellytyksiä matkailutoiminnalle, jonka kehittymisessä tärkeimpiä, luontaisia vetovoimatekijöitä ovat joki ja meri. Tuulivoimapuistojen alueet eivät sijoitu asumisen, virkistyksen tai matkailun kannalta keskeisille alueille, siten, että nämä muut toiminnot estyisivät. Tietoisuus tuulipuistojen olemassaolosta voi vaikuttaa esim. alueilla virkistyskokemukseen, vaikka tuulipuistojen havainnointi ei pääasiassa ole mahdollista esim. puiden näköestevaikutuksen vuoksi. Siikajoella jää kuitenkin edelleen myös alueita, joissa luonnonympäristö säilyy lähes erämaisena. Vartinojan hankealue sijaitsee Siikajoen kunnan Siikajoenkylässä, 5-6 km Siikajoenkylästä kaakon suuntaan ja n 6,5 km Revonlahden keskuksesta luoteeseen. Alue sijaitsee Kivivaaran harju- ja pohjavesialueen eteläpuolella. Siikajoen varteen matkaa on lähimmillään noin 0,5 km ja Lumijoen kunnan rajalle noin 1 km.
Isonevan hankealue sijaitsee noin 4 km Siikajoen kylästä etelään Siikajoen lounaispuolella Isonevan luonnonsuojelualueen ja Siikajoen välisellä alueella. Siikajoen varteen matkaa on lähimmillään noin 1 km ja Raahen kaupungin (Pattijoki) rajalle noin 1 km. Revonlahdelle on matkaa runsaat 6 km. LAUSUNNOT 1) Siikajoen Eräveljet ry Siikajoen Eräveljet ry on erittäin huolestunut tulevista tuulipuiston vaikutuksista metsästysalueemme riistakantaan sekä metsästysmahdollisuuksiin. Lisäksi olemme erittäin pettyneitä tuulivoimapuiston vaikutuksista tiedottamiseen. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan Vartinojan 1.vaiheen osayleiskaavarajauksessa tuulivoimaloiden sijainnit ovat seuramme parhaimpien metsästys- ja hirvieläinten vasomisalueiden alueella. Lisäksi metsäkanalintujen suosima peltoalue on tuulivoimaloiden vaikutuksen piirissä. Tuulivoimapuistosta tiedottamisessa on ollut vakavia puutteita. Esimerkiksi tuulivoimapuisto tulee olemaan teollisuusalue, jonne ei 2 km säteellä saa rakennuslupia, edes maanomistajat. Lisäksi alueelle tulee suurella toden näköisyydellä luotiasekielto 5km säteelle voimaloista (Pyhäjoen tuulivoimapuiston sopimuspohjassa kyseinen pykälä on näkyvissä). Rakennuskiellon myötä maatilojen kehittäminen ja rantarakentaminen vaikeutuvat ja alueelle vasta tehty kunnan osayleiskaava tulee olemaan käytännössä mitätön. Kiinteistöjen ja maiden arvo tulee myös olennaisesti laskemaan rakennuskiellon myötä. Mikäli luotiasekielto tulee voimaan 5km alueelle tuulivoimapuistosta, lakkaa seuramme toiminta kokonaan, koska tämän alueen ulkopuolelle ei seurallemme käytännössä jää metsästysmaita. Siikajoen eräveljien lisäksi hirvenpyynnin ja latvalinnustuksen lakkaaminen alueella tulee vaikuttamaan myös Revonlahden alapään metsästysseurueen, Siikajoen riistamiehet ry:n, sekä Siikajoen eräkaverit Ry:n toimintaan. Näihin syihin vedoten, vaadimme tuulivoimapuiston suunnitelmien keskeyttämistä ja uudelleenarviointia. Vastine: rantarakentamista ohjaavissa Siikajoenkylän ja jokivarren osayleiskaavoissa vireillä olevat tuulipuistohankkeet (sekä Vartinoja että Vartinojan laajennus ja Isoneva) on huomioitu, eikä rakentamista ole osoitettu häiriintyville alueille. Esimerkiksi emätilamitoituksen pohjalta osoitettavat rakennuspaikat on sijoitettu huomioiden tuulipuistosuunnitelmat ja sähkönsiirto (voimalinjat). rakennuskieltoa ei ole osoitettu missään vaiheessa, eikä tuulivoimakaavat estä rakentamasta Siikajokivarren osayleiskaavaan osoitetuille rakennuspaikoille. Siikajoelle on viime vuosina
laadittu kattavasti yleiskaavoja ohjaamaan rakentamista ja tuulivoima-alueet on pyritty osoittamaan alueille, minne ei rakentamista muutenkaan ohjata. Ympäristöministeriön mukaan lakiin ei olla kirjaamassa metrimääräisiä etäisyysvaatimuksia tuulivoimalalta asutukseen, vaan etäisyydet määritellään tehtyjen/tehtävien selvitysten pohjalta. toiminnanharjoittajan osalta ei ole tulossa luotiasekieltoa, vaan alueella toimitaan jatkossakin normaalin metsästyslainsäädännön puitteissa. 2) Elisa Oyj Elisalla ei ole huomauttamista alueen asemakaavaehdotuksesta. Mahdollisista Elisan kaapeleiden siirtokustannuksista vastaa siirron tarvitsija. Vastine: Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä kaavatyöhön. 3) Rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomainen, Raahen kaupungin ympäristölautakunta Siikajoen kunta on laatimassa osayleiskaavaa Vartinvaaran Kivivaaran ja Siikajoen jokiuoman väliselle alueelle Siikajoen ja Revonlahden väliselle alueelle. Siikajoen kunta on pyytänyt Raahen kaupungin rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomaisen lausuntoa asiassa. Vartinojan tuulipuiston hankealue on noin 6 km Siikajoenkylältä kaakon suuntaan. Lumijoen kunnan rajalle alueelta on noin 1 km. Vartinojan keskellä on Siikajoen Vartinojan tuulipuiston jo voimassa oleva osayleiskaava. Kaavalaajennus rajautuu lounaassa Jokivarren osayleiskaavaan. Koillisessa kaava rajoittuu Vartinvaara Kivivaara harjumuodostuma-alueeseen. Osayleiskaavan muutos ja laajennus laaditaan MRL 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavoituksesta on tehty maankäyttösopimus ja hankevastaavana toimii TerraWind Oy. Osayleiskaavassa on osoitettu yhteensä yhdeksän tuulivoimalan sijoituspaikkaa. Näistä yksi on uusi voimalan paikka harjualueen länsipuolelle ja kaksi uutta paikkaa sen itäpuolelle. Aiemmin kaavoitetun alueen eteläpuolelle on osoitettu kuusi uutta tuulivoimalan sijoituspaikkaa. Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi 3 MW:n tehoisina napakorkeuden ollessa noin 120 metriä ja roottorien halkaisijat 120 metriä eli siiven lavan pituus 60 metriä. Tuulivoimaloiden vaatima alue on kooltaan noin 730 ha. Tuulivoimalapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta, kytkinkentästä ja ilmajohdoista sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Sähkönsiirto tuulivoimala-alueelta tukeutuu nykyisessä maakuntakaavassa osoitettuun voimalinjavaraukseen Ruukista Siikajoen kautta Hailuotoon. Osayleiskaavan laadinnan rinnalla on edennyt myös tuulivoimalahankkeen YVA-prosessi. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on ollut samanaikaisesti mukana myös aiemmin kaavoitettu ja rakennusluvitettu Vartinojan tuulivoimala-alue ja Siikajoen toisella puolella oleva Isonevan tuulivoimala-alue. Suunnittelun edetessä on tuulivoimaloiden ja niiden teiden ja sähkönsiirtoverkoston sijainteja osin muutettu ja tarkennettu. Yksi voimala on poistettu kokonaan, kun ilmeni, että sijoitusalueella oli arvokkaita suojuotteja. Tuulivoimalat on sijoitettu Vartin alueen pohjavesialueen rajauksen ja harjujen suojeluohjelman alueen rajauksen ulkopuolelle. Alueen eteläosissa tuulivoimaloiden sijoitteluun on vaikuttanut mm. Papinkankaan muinaismuistoalue. Sama alue on myös aktiivisessa liikuntakäytössä mm. sinne sijoitettujen valaistujen hiihtolatujen johdosta.
Siikajoen kunnan rakennusvalvonta ja ympäristötoimi esittävät näkemyksenään, että osayleiskaavassa on esitetty valittuna se vaihtoehto, joka tuli YVA-tarkastelun pohjalta toteutusvaihtoehdoksi tällä alueella. Vaihtoehdolla on maisemamuutosta, paikallista melu- ja välkehaittaa lukuun ottamatta melko vähäiset vaikutukset, jos tuulivoimaloiden rakentaminen tehdään huolella maisemavaurioita välttäen ja tieyhteydet tehdään maan vesitalous ja muut luonnonarvot huomioiden. Aiemmin tehtyjen linjausten mukaan tuulivoimaloita ei yleensä tule sijoittaa maisemallisesti merkittäville alueille, pohjavesialueelle eikä aivan Natura-alueen läheisyyteen. Nyt tehdyssä osayleiskaavassa nämä asiat on huomioitu. Tuulivoimaloita ei ole osoitettu pohjavesialueelle eikä harjujensuojelualueelle. Osayleiskaavassa on tuulivoimaloiden paikat osoitettu selkein merkinnöin. Tuulivoimaloille on annettu 120 metrin enimmäisrakennuskorkeus maanpinnasta ja roottorin halkaisijan enimmäispituus 120 metriä. Näillä enimmäismitoilla ja meluhaittojen ehkäisystä annettujen määräysten nojalla tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksia voidaan rajata. Lähimmät asunnot ovat noin 1200 metrin päässä lähimmistä voimaloista. Tämä on jonkin verran etäämpänä kuin voimaloille selvitysten mukaan määritelty vaikutusalue. Hakemukseen liitettyjen tuulivoimalaitosten äänikartoista voidaan päätellä, että Vartinojan tuulivoimaloiden yhdessä toiselle puolelle Siikajokea suunniteltujen Isonevan tuulivoimaloiden kanssa aiheuttama melutaso saattaa ylittää epäedullisissa olosuhteissa uusien voimaloiden suunnittelusta annetun 35 db(a):n ohjearvon. Mallinnuksen mukaan alentamalla eri keinoin lähinnä asutusta olevien voimaloiden lähtömelutaso 101 db(a):han päästään suunnitteluohjeen mukaisiin hyväksyttäviin melutasoihin. Hankevastaavan harkittavaksi jää, onko alemman melutason saavuttaminen teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Viimeaikaiset tiedot tämän kokoluokan voimaloista ovat osoittaneet, että epäedullisissa oloissa asukkaat voivat ajoittain kokea tuulivoimalamelun häiritsevänä tai jopa sietämättömänä vielä 1200 metrinkin etäisyydellä voimaloista. Mikäli Vartinojan tuulivoimalat päätetään toteuttaa nyt kaavassa esitetyllä tavalla, on syytä varautua, että ainakin osalle niistä tulee velvoitettavaksi ympäristöluvan hakeminen. Ympäristöluvassa voidaan määrätä voimaloille toimia ympäristöhaittojen lieventämiseksi ja vaikutusten seurantavelvoitteita. Tuulivoimaloiden sijoittamisista aiheutuu joka tapauksessa asutukselle käytettyjen mallinnusten mukaan ainakin jonkin verran meluhaittaa Siikajokivarressa voimalaalueiden välissä oleville loma-asunnoille ja vakinaisille asunnoille. Välkevaikutukset pysyvät Siikajokivarren asuntoalueilla kaikissa paikoissa alle suunnitteluohjearvojen eikä sen johdosta kaavassa ole ollut tarpeen esittää määräyksiä. Valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen kohteeseen, Nikolan perinnepihapiiriin on lähimmältä voimalalta matkaa noin 2,5 km. Voimalat tulevat näkymään Nikolan pihapiirin kaukomaisemassa mutta eivät ennalta arvioiden vaikuta tämän kohteen arvoa alentavasti. Erittäin hyvänä voi pitää sitä, että YVA-prosessilla on ollut vaikutusta myös yleiskaavaan. Hankeen ympäristövaikutuksia on saatu vuorovaikutteisen prosessin kautta lievemmiksi. Tehtyjen selvitysten ja YVA-selostuksen mukaan ympäristövaikutukset voidaan saada nyt esitetyssä muodossakin siedettäviksi. Hyvänä voi pitää myös hankkeen johdosta rakennettavan voimajohdon sijoittamisen selvittelyä tässä yhteydessä riittävän laajasti. Voimajohdoille ja muuntamolle on kaavassa löydetty luontevat sijoituspaikat. Isonevan tuulivoimala-alueen voimajohto tulee Vartinojan alueen kautta liittyen maakuntakaavassa osoitettuun varaukseen Ruukista Hailuotoon. Erityisen tärkeää on ollut selvittää voimajohdon sijoittumista Siikajoen ylittävältä osaltaan, jota selvitettiin Siikajoen kunnan Jokivarren osayleiskaavassa. Vartinojan osayleiskaavan pohjalta voidaan tehdä voimaloita koskevat rakennusluparatkaisut. Ympäristöluvan tarve tulee harkittavaksi ainakin osassa kaavassa osoitetuissa rakennuspaikoissa. Ympäris-
töluvissa voidaan ratkaista mm. tuulivoimaloiden toiminnan ympäristöhaittojen ehkäisytoimista ja ympäristövaikutusten seurannasta. Vastine: tuulivoimalan ympäristöluvan tarpeen ratkaisee harkintansa pohjalta ympäristönsuojelulain mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. jotta valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ja päiväajan suunnitteluohjearvot eivät ylittyisi asuin- ja lomarakennuksilla eivätkä osayleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla voidaan joko: Rajoittaa voimaloiden käyttöä tai Poistaa kaavasta lähinnä jokivartta sijaitsevia voimaloita Siikajoen kunnassa käydyissä ehdotusvaiheen palauteneuvottelussa (24.1.2014 ja 25.2.2014) sekä viranomaisneuvottelussa (28.1.2014) saadun palautteen pohjalta muokattiin kaavaehdotusta siten, että suunnittelussa käytetyt ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset meluohjearvot alittuvat: Vartinoja: o o o o voimala 21 poistettu voimalaa 13 siirretty koilliseen 570 m voimalaa 12 siirretty koilliseen 180m voimalaa 14 siirretty etelään 80m ks. yhteisvastine Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen muutos- ja laajennusehdotusten meluvaikutuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. 4) Digita Networks Oy Isonevan, Vartinojan, Navettakankaan tuulivoimapuistot Kuvaan 1 on merkitty kolmioilla suunnitellut tuulivoimalat ja vihreillä pallukoilla alueella asuva väestö. Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antennitv-vastaanotto tapahtuu Oulun pääasemalta (50-65km). Eniten ongelmia on ennustettavissa Vartinojan ja Isonevan puistojen väliselle alueelle (ruskea katkoviiva), jossa antennitv-vastaanotto tapahtuu Oulun pääasemalta. Tällä alueella asuu noin 100 asukasta. Lisäksi Navettakangas 3 tuulivoimalan runko on 70 m päässä LIMI-RAME linkkijänteestä (kuva2), jolloin voimalan lavat pyyhkivät linkkijänteen läpi. Myös ns Fresnel:n vyöhyke, joka tässä kohtaa on n. 20 m linkkijänteen molemmin puolin tulisi olla vapaana. Navettakangas 3 voimala häiritsisi voimakkaasti siirtoyhteyttä tai estäisi kokonaan tiedonsiirtoyhteyden. Vastine: suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antennitv-vastaanotto tapahtuu Oulun pääasemalta (50-65km). Tuulivoimapuiston toiminnanharjoittajan ja Digita Networks Oy:n tulee sopia keskenään, miten mahdolliset toimintahäiriötilanteet ratkaistaan. Kunta ei osallistu mahdollisiin kustannuksiin, vaan vastuu on toiminnanharjoittajalla. tässä kaavatyössä ei oteta kantaa Navettakankaan tuulivoimaloiden sijoitteluun.
5) Fingrid Oyj Olemme lausuneet 18.6.2013 osayleiskaavaluonnoksesta. Fingridillä ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh. 030 395 5230. Pyydämme lähettämään yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja lausunnolle osoitteella Fingrid Oyj, Ympäristö, PL 530, 00101 HELSINKI. Vastine: Fingrid Oyj:llä ei ole ollut huomauttamista myöskään osayleiskaavaluonnoksesta. Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä kaavatyöhön. 6) Paavolan Vesi Oy Yleistä Paavolan Vesi Oy on Siikajoen kunnan alueella toimiva, Siikajoen kunnan omistama vesihuoltolaitos. Osayleiskaava sijoittuu osin ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :ssä tarkoitetulle tärkeälle, vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueelle. Ympäristöviranomaisten pohjavesialueiden luokituksessa alue on määritelty kuuluvaksi luokkaan 1, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Vartinvaara, pohjavesialueen numero 11748051) Paavolan Vesi Oy:llä on tällä hetkellä Vartinvaaran alueella yksi käytössä oleva vedenottamo, mutta helmikuun 2014 loppuun mennessä alueella otetaan käyttöön yksi Paavolan Vesi Oy:n sekä kolme Limingan Vesihuolto Oy:n uutta vedenottamoa sekä uusi vedenkäsittelylaitos. Vedenkäsittelylaitoksen käyttöönoton jälkeen Limingan Vesihuolto Oy:n vedenhankinta tapahtuu pääosin Vartinvaaran alueelta. Samalla parannetaan myös Lumijoen ja mahdollisesti myöhemmin myös Hailuodon kunnan vedenhankinnan varmuutta. Ympäristövaikutusten arviointiselostus Osayleiskaavaehdotusta koskevassa YVA arviointiselostuksesta ilmenee, että tuulivoimaloiden rakentamiseen ja käyttöön liittyy pohjaveden laatua uhkaavia riskejä. Osaan riskeistä voidaan arviointiselostuksen mukaan varautua, mutta osa riskeistä on sellaisia, että niihin varautumisen kustannus muodostuu niin suureksi, ettei niiden toteuttamisen katsota olevan mahdollista (kohta 7.6.7) ja osa riskeistä on sellaisia, että niihin on käytännössä mahdoton varautua. Osayleiskaavaehdotus Kaavaselostuksen kohdan 8.5.6 Vaikutukset pohjavesiin osaa Nykytila tulee päivittää vastaamaan tilannetta, mikä vallitsee kaavan vahvistuessa, esimerkiksi seuraavasti: Limingan Vesihuolto Oy on rakentanut keväällä 2013 kolme uutta pohjavedenottamoa ja Paavolan Vesi Oy yhden uuden pohjavedenottamon Vartin vaaran pohja vesialueelle. Limingan Vesihuolto Oy ja Paavolan Vesi Oy ovat ottaneet vedenottamoiden lisäksi Vartinvaaran alueelle käyttöön helmikuussa 2014 uuden yhteisen vedenkäsittelylaitoksen. Investointien myötä varmistetaan Limingan, Siikajoen ja Lumijoen kuntien vedenhankintaa.
Kaavaselostuksen kohdan 8.56 Vaikutukset pohjavesiin osassa Rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset on todettu, että Yksikään voimala ei sijaitse pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä ja Pohjavesialueiden suojelun varmistamiseksi tarkistettiin kaavaehdotuksessa myös tuulivoimalan 20 sijaintia. Selostuksessa ei ole kuitenkaan ole mainittu, että kaavan muutos ei koske kaavan ensimmäisessä vaiheessa päätettyä tuulivoimalan 8 sijoitusta, sillä voimala 8 sijaitsee edelleen pohjavesialueella. Tuulivoimalan 8 ohjeellinen sijoituspaikka on 580 metrin etäisyydellä lähimmästä käytössä olevasta vedenottamosta, mutta koska kyseessä on vain ohjeellinen voimalan sijoituspaikka, voidaan voimala sijoittaa kaavaehdotuksen mukaan tuulivoimaloille ( tv alue ) varatulle alueelle muuallekin. Tuulivoimaloille kaavassa varattu tv alue on voimaloiden 8 ja 9 kohdalla lähimmillään vain 270 m:n etäisyydellä lähimmästä käytössä olevasta vedenottamosta. Hyväksyttäessä Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan ensimmäistä vaihetta ei ollut vielä käytettävissä YVA arviointiselostusta, joten kaikkia tuulivoimalan rakentamiseen ja käyttöön liittyviä riskejä ei ollut tiedossa eikä niitä osattu ottaa mm. voimalan 8 sijoituspaikasta päätettäessä huomioon. Kaavaselostuksessa on todettu, että voimalassa on satoja litroja voiteluaineita ja että öljypäästö on mahdollinen tilanteessa, jossa tuulivoimala kaatuu. On syytä huomata, että käytännössä on esiintynyt myös voimaloiden tulipaloja, jolloin voiteluaineita ja palon yhteydessä mahdollisesti syntyviä myrkyllisiä yhdisteitä voi joutua pohjaveteen. Suunnitelluilla voimaloilla se kohta, missä päästä tapahtuu maaperään sijaitsee kaavaselostuksen mukaan karkeasti noin 300 metrin alueella voimalasta. Ajateltaessa päästöön liittyvää onnettomuutta pohjavesialueella, voivat öljyt ja mahdolliset muut haitalliset aineet kulkeutua pohjaveden mukana useita kilometrejä. Se, että voimala sijaitsee jonkun määritellyn etäisyyden päässä pohjavedenottamosta, ei takaa sitä, etteikö mahdollinen haitallisten aineiden päästö voi kulkeutua pohjaveden virtauksen mukana ottamolle saakka. Riittää että öljy tai muut haitalliset aineet joutuvat pohjavesialueelle. Mikäli voimala n:ro 8 kaatuu käytössä olevalle vedenottamolle päin, seuraa onnettomuudesta välitön vedenottamon veden pilaantumisriski, sillä vedenottamon lähialueella pohjavesi virtaa vedenoton vaikutuksesta voimakkaasti kohti vedenottamoa. Ympäristönsuojelulain 8 :ssä on todettu seuraavaa: Pohjaveden pilaamiskielto Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohja vesialueella pohja vesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton eikä siihen voi edes lupaviranomainen myöntää poikkeusta. On lisäksi huomattava, että pohjaveden pilaamiskielto on otettava huomioon aina kun uhka pilaantumisesta on olemassa eli ei tarvitse pohtia, kuinka todennäköinen ko. uhka on. Mikäli pohjavesialue pilaantuu öljy- tai myrkkypäästön vuoksi, on alueen puhdistaminen erittäin kallista eikä puhdistaminen useinkaan täysin onnistu eli vedenotto alueelta joudutaan lopettamaan. Pohjavesialueen pilaantuessa nousee esille kysymys siitä, kuka vastaa puhdistamiskustannuksista sekä niistä kustannuksista, jotka syntyvät, jos pohjavesialuetta ei voida enää hyödyntää yhdyskuntien vedenhankinnassa. Ympäristövahingoissa ongelmaksi nousee usein myös se, etteivät kaikki vastuutahot kykene osaltaan vastaamaan vahingon johdosta syntyvistä puhdistus- ja korvauskustannuksista. Paavolan Vesi Oy uudistaa kaavaluonnoksesta jätetyssä lausunnossa esitetyn kannanoton, että voimassa olevassa kaavassa osoitetun voi malan numero 8 sijoittaminen riittävän etäälle pohjavesialueen ulkopuolelle tulee tarkastella kaavan muutoksena.
Kaavaselostuksessa on todettu, että maarakentaminen kuten voimaloiden perustusten rakentaminen ja maakaapelien kaivaminen voivat vaikuttaa pohjaveden muodostumiseen ja kulkemiseen maaperässä. Edellinen koskee erityisesti pohjavesialueen läheisyyteen rakennettavia voimaloita, joiden rakentamisen seurauksena pohjaveden virtausolosuhteet ja sitä myöten pohjaveden laatu ja määrä voivat muuttua, vaikka voimala ei sijaitsisikaan varsinaisella pohjavesialueella. Vesilain 3 luvun 2:ssä on todettu (pohjaveden muuttamiskielto) Vesitaloushankkeella on oltava lupa viranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos: 2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohja vesiesiintymän tilan huononemista; 3Vesilain 1 luvun 7 :n mukaan lupaviranomainen on paikallinen aluehallintovirasto eli tässä tapauksessa Pohjois-Pohjanmaan Aluehallintovirasto (AVI). Kuten pohjaveden pilaamiskiellossa, niin myös pohjaveden muuttamiskiellossa pelkkä uhka pohjaveden muuttamiseen riittää eli mahdolliseen pohjaveden laatuun tai määrään vaikuttavaan toimenpiteeseen on aina hankittava vesilain mukainen lupa. Vaikka voimala 9 sijaitsee varsinaisen pohjavesialueen ulkopuolella, pohjaveden muuttamiskielto koskee erityisesti sitä, sillä voimalan perustusten ja maakaapelien rakentamisesta saattaa aiheutua pohjaveden muuttamiskiellossa mainittu pohjaveden laadun tai määrän muutos. Riippuen voimalan 8 tulevasta sijoituksesta pohjavesialueen ulkopuolelle, sama koskee mahdollisesti myös sitä. Mikäli vesilaitos joutuu jakamaan huonompilaatuista ja mahdollisesti vedenpuhdistuslaitoksessa käsiteltyä vettä, seuraa tästä haittaa ensisijaisesti kaikille vesilaitoksen palveluita käyttäville asiakkaille. Myös mahdollisesti tarvittavan vedenpuhdistuslaitoksen rakentamis- ja käyttökustannukset jäävät vesilaitoksen asiakkaiden maksettavaksi korotettuna taksana. Vesilaissa on siis selkeästi todettu, että jos hankkeesta voi aiheutua muutos pohjaveden laatuun tai määrään, on hankkeeseen haettava lupaviranomaisen lupa. YVA-arvioinnissa ja kaavaselostuksessa tuo uhka on yksiselitteisesti todettu mm. seuraavasti, maarakentaminen kuten voimaloiden perustusten rakentaminen ja maakaapelien kaivaminen voivat vaikuttaa pohjaveden muodostumiseen ja kulkeutumiseen maaperässä. Edellisen johdosta Paavolan Vesi Oy edellyttää, että kaavamääräyksien (yleiset määräykset) ensimmäistä määräystä täydennetään seuraavasti:»rakennettaessa pohjavesialueelle tai pohjavesialueen läheisyyteen tuulivoimaloiden suunnitelmista... Pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista on pyydettävä EL Y-keskuksen lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä ja niillä on oltava vesilain mukaisen lupaviranomaisen lupa Kaavaehdotuksessa osaa pohjavesialuetta esitetty M - alueeksi (Maa- ja metsätalousvaltainen alue), joka on varattu pääsiassa metsätaloutta varten ja jonne saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille, tv-alue. Voimalan 9 osalta tuulivoimalan alue ulottuu pohjavesialueelle eli kaava mahdollistaa esitetyssä muodossaan voimalan sijoittamisen lähemmäksi pohjavesialuetta tai jopa pohjavesialueelle. Kuten lausunnossamme aiemmin todettiin, voi voimalan 9 sijoituksesta aiheutua pohjaveden muuttamiskiellossa mainittuja vaikutuksia, joten voimalaa ei ole syytä sijoittaa ainakaan yhtään lähemmäksi pohjavesialuetta kuin mitä ohjeellisessa tuulivoimalan sijoittelussa on esitetty. Paavolan Vesi Oy edellyttää, että voimalan 9 tv merkintä muutetaan muotoon tv1 eikä tuulivoimalan aluetta uloteta kaavassa esitetystä ohjeellisesta tuulivoimalan sijainnista (keltainen piste) yhtään lähemmäksi pohjavesialuetta eli itään päin. Lausunnon yhteenveto
On syytä huomata, että 2.12.2013 maakuntavaltuustossa hyväksytyssä Pohjois-Pohjanmaan 1. vaiheen maakuntakaavassa on nähty tärkeäksi, että tuulivoimaloille varattu alue (tv-1 318) sijoittuu Vartinvaaran pohjavesialueen ja harjujensuojeluohjelman alueen ulkopuolelle eli että tuulivoimaloita ei sijoiteta pohjavesialueelle (voimala 8 ja voimalan 9 tv-alue), katso liite 1. Kaavaselostuksen kohdan 8.5.6 Vaikutukset pohjavesiin osaa Nykytila tulee päivittää vastaamaan tilannetta, mikä vallitsee kaavan vahvistuessa, esimerkiksi seuraavasti: Limingan Vesihuolto Oy on rakentanut keväällä 2013 kolme uutta pohjavedenottamoa ja Paavolan Vesi Oy yhden uuden pohja vedenottamon Vartinvaaran pohjavesialueelle. Limingan Vesihuolto Oy ja Paavolan Vesi Oy ovat ottaneet vedenottamoiden lisäksi Vartinvaaran alueelle käyttöön helmikuussa 2014 uuden yhteisen vedenkäsittelylaitoksen. Investointien myötä varmistetaan Limingan, Siikajoen ja Lumijoen kuntien vedenhankintaa. Pohjavesialueelle rakennettaessa tuulivoimalan perustamiseen ja rakentamiseen liittyvä uhka pohjaveden laadulle ja määrälle on todennäköisempi, kuin tuulivoimalan sortuminen tai tulipalo. Oleellista on kuitenkin tiedostaa, että mikäli voimaloita sijoitetaan pohjavesialueelle, on voiteluaineiden tai myrkyllisten aineiden pääsy pohjaveteen todellinen olemassa oleva riski. Asia on todettu yksiselitteisesti niin kaavaselostuksessa kuin YVA arviointiselvityksessäkin. Voimaloiden sortumisista ja tulipaloista löytyy maailmalta lukuisia esimerkkejä. Mahdollisessa pohjaveden pilaantumistapauksessa puhdistuskustannukset ovat aina suuria. Puhdistusyrityksistä huolimatta puhdistaminen onnistuu harvoin eli pohjavesialue pilaantuu lopullisesti. Puhdistuskustannuksille ja pohjaveden käyttöoikeuden menetyskorvauksille on käytännössä usein vaikea löytää maksajaa ja toisaalta, jos pohjavesialue pilataan, on se käyttökelvoton vielä satojenkin vuosien päästä eli kannattaa pohtia, kuinka arvostetaan pohjaveden ikuinen hyödyntämismahdollisuus verrattuna tuulivoimalan tuomaan hetkelliseen hyötyyn. Se on kuitenkin selvää, että suurin haitankärsijä pohjaveden pilaantuessa on aina vesilaitoksen asiakas eli jokainen yksittäinen kuluttaja. On esitetty myös sellaisia näkemyksiä, ettei voimalaa 8 voida siirtää, koska se on saanut jo voimassa olevan kaavan mukaisen rakennusluvan. Rakennusluvan osalta on syytä huomata, ettei voimalan rakennuslupakäsittelyssä ole puutteellisten rakennussuunnitelmien vuoksi voitu pyytää kaavamääräyksissä edellytettyä ELY keskuksen lausuntoa eli ko. voimalan osalta rakennuslupa on joka tapauksessa otettava uudestaan käsittelyyn. Kun tässä yhteydessä ollaan muuttamassa muutenkin jo ensimmäisessä vaiheessa hyväksyttyä kaavaa, on kaavan muuttaminen myös voimalan 8 osalta mahdollista. On vaikea löytää mitään perustetta sille, että Vartinvaaran alueella oltaisiin sijoittamassa voimaloita pohjavesialueelle, soveltuvia maa-alueita voimaloiden sijoittamiselle pohjavesialueiden ulkopuolellekin on riittävästi. Paavolan Vesi Oy edellyttää, että voimalan numero 8 sijoittaminen riittävän etäälle pohjavesialueen ulkopuolelle tulee edellä esitetyillä perusteilla tarkastella kaavan muutoksena. Paavolan Vesi Oy edellyttää, että kaavamääräyksien (yleiset määräykset) ensimmäistä määräystä täydennetään seuraavasti: Rakennettaessa pohja vesialueelle tai pohjavesialueen läheisyyteen tuulivoimaloiden suunnitelmista... Pohja veden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista on pyydettävä ELY-keskuksen lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä ja niillä on oltava vesilain mukaisen lupaviranomaisen lupa Paavolan Vesi Oy edellyttää, että voimalan 9 tv merkintä muutetaan muotoon tv1 eikä tuulivoimalan aluetta uloteta kaavassa esitetystä ohjeellisesta tuulivoimalan sijainnista (keltainen piste) lähemmäksi pohjavesialuetta.
Vastine: ks. yhteisvastine Siikajoen Vartinojan tuulivoimapuiston osayleiskaavan muutos- ja laajennusehdotuksen pohjavesivaikutuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. päivitetään kaavaselostus esitetyllä tavalla. viranomaisneuvottelussa 28.1.2014 sovittiin, että ehdotettu kaavamääräyksen tarkennus.ja niillä on oltava vesilain mukaisen lupaviranomaisen lupa. ei ole tarpeen. 7) Limingan Vesihuolto Oy Limingan Vesihuolto Oy on Limingan kunnan ja Tyrnävän kunnan Temmeksen alueella toimiva vesihuoltolaitos. Yhtiö vastaa noin 10.000 asukkaan vesihuollosta. Alueen asukasluvun ennustetaan kasvavan noin 2-3% vuodessa. Suurimpana omistajana on Limingan kunta. Osayleiskaava sijoittuu osin ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :ssä tarkoitetulle tärkeälle, vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueelle. Ympäristöviranomaisten pohjavesialueiden luokituksessa alue on määritelty kuuluvaksi luokkaan 1, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Vartinvaara, pohjavesialueen numero 11748051) Paavolan Vesi Oy:llä on tällä hetkellä Vartinvaaran alueella yksi käytössä oleva vedenottamo, mutta helmikuun 2014 loppuun mennessä alueella otetaan käyttöön yksi Paavolan Vesi Oy:n sekä kolme Limingan Vesihuolto Oy:n uutta vedenottamoa sekä uusi vedenkäsittelylaitos. Limingan Vesihuolto Oy on selvittänyt useiden vuosien ajan vedenhankinnan eri vaihtoehtoja, joista toteuttamiskelpoinen on nyt toteutettu Vartinvaaran yhteishanke Paavolan veden kanssa. Vedenkäsittelylaitoksen käyttöönoton jälkeen Limingan Vesihuolto Oy:n vedenhankinta tapahtuu lähes kokonaan Vartinvaaran alueelta. Samalla parannetaan myös Lumijoen ja mahdollisesti myöhemmin myös Hailuodon kunnan vedenhankinnan varmuutta. Ympäristövaikutusten arviointiselostus Osayleiskaavaehdotusta koskevassa YVA arviointiselostuksesta ilmenee, että tuulivoimaloiden rakentamiseen ja käyttöön liittyy pohjaveden laatua uhkaavia riskejä. Osaan riskeistä voidaan arviointiselostuksen mukaan varautua, mutta osa riskeistä on sellaisia, että niihin varautumisen kustannus muodostuu niin suureksi, ettei niiden toteuttamisen katsota olevan mahdollista (kohta 7.6.7) ja osa riskeistä on sellaisia, että niihin on käytännössä mahdoton varautua. Osayleiskaavaehdotus Kaavaselostuksen kohdan 8.5.6 Vaikutukset pohjavesiin osaa Nykytila tulee päivittää vastaamaan tilannetta, mikä vallitsee kaavan vahvistuessa, esimerkiksi seuraavasti: Limingan Vesihuolto Oy on rakentanut keväällä 2013 kolme uutta pohjavedenottamoa ja Paavolan Vesi Oy yhden uuden pohjavedenottamon Vartinvaaran pohjavesialueelle. Limingan Vesihuolto Oy ja Paavolan Vesi Oy ovat ottaneet vedenottamoiden lisäksi Vartinvaaran alueelle käyttöön helmikuussa 2014 uuden yhteisen vedenkäsittelylaitoksen. Investointien myötä varmistetaan Limingan, Siikajoen ja Lumijoen kuntien vedenhankintaa. Kaavaselostuksen kohdan 8.56 Vaikutukset pohjavesiin osassa Rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset on todettu, että Yksikään voimala ei sijaitse pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä ja Pohjavesialueiden suojelun varmistamiseksi tarkistettiin kaavaehdotuksessa myös tuulivoimalan 20 sijaintia. Selostuksessa ei ole kuitenkaan ole mainittu, että kaavan muutos ei koske kaavan ensimmäisessä vaiheessa päätettyä tuulivoimalan 8 sijoitusta, sillä voimala 8 sijaitsee edelleen pohjavesialueella. Tuulivoimalan 8 ohjeellinen sijoituspaikka on 580 metrin etäisyydellä lähimmästä käytössä olevasta
vedenottamosta, mutta koska kyseessä on vain ohjeellinen voimalan sijoituspaikka, voidaan voimala sijoittaa kaavaehdotuksen mukaan tuulivoimaloille ( tv alue ) varatulle alueelle muuallekin. Tuulivoimaloille kaavassa varattu tv alue on voimaloiden 8 ja 9 kohdalla lähimmillään vain 270 m:n etäisyydellä lähimmästä käytössä olevasta vedenottamosta. Hyväksyttäessä Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan ensimmäistä vaihetta ei ollut vielä käytettävissä YVA arviointiselostusta, joten kaikkia tuulivoimalan rakentamiseen ja käyttöön liittyviä riskejä ei ollut tiedossa eikä niitä osattu ottaa mm. voimalan 8 sijoituspaikasta päätettäessä huomioon. Kaavaselostuksessa on todettu, että voimalassa on satoja litroja voiteluaineita ja että öljypäästö on mahdollinen tilanteessa, jossa tuulivoimala kaatuu. On syytä huomata, että käytännössä on esiintynyt myös voimaloiden tulipaloja, jolloin voiteluaineita ja palon yhteydessä mahdollisesti syntyviä myrkyllisiä yhdisteitä voi joutua pohjaveteen. Suunnitelluilla voimaloilla se kohta, missä päästö tapahtuu maaperään, sijaitsee kaavaselostuksen mukaan karkeasti noin 300 metrin alueella voimalasta. Ajateltaessa päästöön liittyvää onnettomuutta pohjavesialueella, voivat öljyt ja mahdolliset muut haitalliset aineet kulkeutua pohjaveden mukana useita kilometrejä. Se, että voimala sijaitsee jonkun määritellyn etäisyyden päässä pohjavedenottamosta, ei takaa sitä, etteikö mahdollinen haitallisten aineiden päästö voi kulkeutua pohjaveden virtauksen mukana ottamolle saakka. Riittää että öljy tai muut haitalliset aineet joutuvat pohjavesialueelle. Mikäli voimala n:ro 8 kaatuu käytössä olevalle vedenottamolle päin, seuraa onnettomuudesta välitön vedenottamon veden pilaantumisriski, sillä vedenottamon lähialueella pohjavesi virtaa vedenoton vaikutuksesta voimakkaasti kohti vedenottamoa. Ympäristönsuojelulain 8 :ssä on todettu seuraavaa: Pohjaveden pilaamiskielto Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton eikä siihen voi edes lupaviranomainen myöntää poikkeusta. On lisäksi huomattava, että pohjaveden pilaamiskielto on otettava huomioon aina kun uhka pilaantumisesta on olemassa eli ei tarvitse pohtia, kuinka todennäköinen ko. uhka on. Mikäli pohjavesialue pilaantuu öljy- tai myrkkypäästön vuoksi, on alueen puhdistaminen erittäin kallista eikä puhdistaminen useinkaan täysin onnistu eli vedenotto alueelta joudutaan lopettamaan. Pohjavesialueen pilaantuessa nousee esille kysymys siitä, kuka vastaa puhdistamiskustannuksista sekä niistä kustannuksista, jotka syntyvät, jos pohjavesialuetta ei voida enää hyödyntää yhdyskuntien vedenhankinnassa. Ympäristövahingoissa ongelmaksi nousee usein myös se, etteivät kaikki vastuutahot kykene osaltaan vastaamaan vahingon johdosta syntyvistä puhdistusja korvauskustannuksista. Limingan Vesihuolto Oy yhtyy Paavolan Vesi Oy:n aiempaan lausuntoon ja tämän uudistamiseen kaavaluonnoksesta. Jätetyssä lausunnossa ja kannanotossa on esitetty, että voimassa olevassa kaavassa osoitetun voimalan numero 8 sijoittaminen riittävän etäälle pohjavesialueen ulkopuolelle tulee tarkastella kaavan muutoksena. Kaavaselostuksessa on todettu, että maarakentaminen kuten voimaloiden perustusten rakentaminen ja maakaapelien kaivaminen voivat vaikuttaa pohjaveden muodostumiseen ja kulkemiseen maaperässä. Edellinen koskee erityisesti pohjavesialueen läheisyyteen rakennettavia voimaloita, joiden rakentamisen seurauksena pohjaveden virtausolosuhteet ja sitä myöten pohjaveden laatu ja määrä voivat muuttua, vaikka voimala ei sijaitsisikaan varsinaisella pohjavesialueella. Vesilain 3 luvun 2 :ssä on todettu (pohjaveden muuttamiskielto)
Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos: 2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista; Vesilain 1 luvun 7 :n mukaan lupaviranomainen on paikallinen aluehallintovirasto eli tässä tapauksessa Pohjois-Pohjanmaan Aluehallintovirasto (AVI). Kuten pohjaveden pilaamiskiellossa, niin myös pohjaveden muuttamiskiellossa pelkkä uhka pohjaveden muuttamiseen riittää eli mahdolliseen pohjaveden laatuun tai määrään vaikuttavaan toimenpiteeseen on aina hankittava vesilain mukainen lupa. Vaikka voimala 9 sijaitsee varsinaisen pohjavesialueen ulkopuolella, pohjaveden muuttamiskielto koskee erityisesti sitä, sillä voimalan perustusten ja maakaapelien rakentamisesta saattaa aiheutua (on ennakoitavissa ja jopa todennäköistä) pohjaveden muuttamiskiellossa mainittu pohjaveden laadun tai määrän muutos. Riippuen voimalan 8 tulevasta sijoituksesta pohjavesialueen ulkopuolelle, sama koskee mahdollisesti myös sitä. Mikäli vesilaitos joutuu jakamaan huonompilaatuista ja mahdollisesti vedenpuhdistuslaitoksessa käsiteltyä vettä, seuraa tästä haittaa ensisijaisesti kaikille vesilaitoksen palveluita käyttäville asiakkaille. Myös mahdollisesti tarvittavan vedenpuhdistuslaitoksen rakentamis- ja käyttökustannukset jäävät vesilaitoksen asiakkaiden maksettavaksi korotettuna taksana. Vesilaissa on siis selkeästi todettu, että jos hankkeesta voi aiheutua muutos pohjaveden laatuun tai määrään, on hankkeeseen haettava lupaviranomaisen lupa. YVA arvioinnissa ja kaavaselostuksessa tuo uhka on yksiselitteisesti todettu mm. seuraavasti, maarakentaminen kuten voimaloiden perustusten rakentaminen ja maakaapelien kaivaminen voivat vaikuttaa pohjaveden muodostumiseen ja kulkeutumiseen maaperässä. Edellisen johdosta Limingan Vesihuolto Oy edellyttää, että kaavamääräyksien (yleiset määräykset) ensimmäistä määräystä täydennetään seuraavasti: Rakennettaessa pohjavesialueelle tai pohjavesialueen läheisyyteen tuulivoimaloiden suunnitelmista. Pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista on pyydettävä ELY-keskuksen lausunto ennen rakennusluvan myöntämistä ja niillä on oltava vesilain mukaisen lupaviranomaisen lupa Kaavaehdotuksessa osaa pohjavesialuetta esitetty M - alueeksi (Maa- ja metsätalousvaltainen alue), joka on varattu pääsiassa metsätaloutta varten ja jonne saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille, tv-alue. Voimalan 9 osalta tuulivoimalan alue ulottuu pohjavesialueelle eli kaava mahdollistaa esitetyssä muodossaan voimalan sijoittamisen lähemmäksi pohjavesialuetta tai jopa pohjavesialueelle. Kuten lausunnossamme aiemmin todettiin, voi voimalan 9 sijoituksesta aiheutua pohjaveden muuttamiskiellossa mainittuja vaikutuksia, joten voimalaa ei ole syytä sijoittaa ainakaan yhtään lähemmäksi pohjavesialuetta kuin mitä ohjeellisessa tuulivoimalan sijoittelussa on esitetty. Limingan Vesihuolto Oy edellyttää, että voimalan 9 tv merkintä muutetaan muotoon tv1 eikä tuulivoimalan aluetta uloteta kaavassa esitetystä ohjeellisesta tuulivoimalan sijainnista (keltainen piste) yhtään lähemmäksi pohjavesialuetta eli itään päin. Lausunnon yhteenveto On syytä huomata, että Osayleiskaavojen laajennusehdotuksista Vartinvaaran puoleinen laajennus on 2.12.2013 hyväksytyn maakuntakaavan vastainen ja sitä ei tule hyväksyä. Maakuntavaltuustossa hyväksytyssä Pohjois-Pohjanmaan 1. vaiheen maakuntakaavassa on nähty tärkeäksi, että tuulivoimaloille varattu alue (tv-1 318) sijoittuu Vartinvaaran pohjavesialueen ja harjujensuojeluohjelman alueen ulkopuolelle eli että tuulivoimaloita ei sijoiteta pohjavesialueelle (voimala 8 ja voimalan 9 tv-alue), katso liite 1.