SIIKAJOEN KUNTA. Vastineet

Transkriptio

1 Kaavoittajan vastineet Siikajoen Isonevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan muutos- ja laajennusehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Alla on esitetty lausunnot ja muistutukset sekä annetut vastineet. Vastineet Siikajoen Isonevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotusvaiheen palautteeseen: 17 kpl lausuntoja: 1. ELISA OYJ ( ) 2. RAKENNUSVALVONTA- JA YMPÄRISTÖVIRANOMAINEN, RAAHEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA ( ) 3. DIGITA NETWORKS OY ( ) 4. PAAVOLAN VESI OY ( ) 5. LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TRAFI ( ) 6. FINGRID OYJ ( ) 7. RAAHEN KAUPUNKI ( ) 8. MUSEOVIRASTO ( ) 9. METSÄHALLITUS ( ) 10. POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO ( ) 11. PÄÄESIKUNTA ( ) 12. KALAJOEN KAUPUNKI, PERUSPALVELUT/ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO ( ) 13. POHJOIS-POHJANMAAN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS RY ( ) 14. POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUPIIRI RY ( ) 15. SUOMEN MOOTTORILENTÄJIEN LIITTO RY ( ) 16. POHJOIS-POHJANMAAN MUSEO ( ) 17. POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, ( ) 19 kpl mielipiteitä: 1. Heli-Maija Heikkinen, Lahja Heikkinen ja Johanna Tirkkonen 2. Johanna Hytönen ja Henrik Ala-Uotila 3. Tuula Korhonen 4. Mari Kurikka ja Tuomo Kurikka 5. Terttu ja Veli Kurikka 6. Tuula-Mari ja Timo Kurikka 7. Hannu Pudas 8. Ratsastusseura Ruukki Rangers ry 9. Revonlahden maanomistajat, Kyösti Autio ja 18 muuta allekirjoittajaa 10. Revonlahden maanomistajat, Henrik Vanhatalo ja 15 muuta allekirjoittajaa 11. Lea Siltakoski ja Jarkko Korvela 12. Anne Tanskanen 13. Katja, Raimo ja Ronja Vanhatalo 14. Lilli ja Joona Vanhatalo 15. Maria Vanhatalo 16. Revonlahtiset maanomistajat, Susanne Häkkilä ja 226 muuta allekirjoittajaa 17. Revonlahtiset maanomistajat, Tuukka Tokola ja 38 muuta allekirjoittajaa 18. Martti Eskola ja 5 muuta allekirjoittajaa 19. Susanne Häkkilä ja 213 muuta allekirjoittajaa 1

2 Yhteisvastine Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen muutos- ja laajennusehdotusten meluvaikutuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. 2 Siikajoen Vartinojan ja Isonevan osayleiskaavan muutos- ja laajennusehdotuksessa esitetty melumallinnus tehtiin VTT:n julkaiseman Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan -tutkimusraportissa esitettyjen laskentaparametrien perusteella. Voimalatyyppinä mallinnuksessa käytettiin hankekehittäjän antamien ohjeistuksien mukaisesti voimalaa Nordex N117/2400. Työn tuloksena saatiin, että melutaso nousee sekä Vartinojan että Isonevan alueella Siikajokivarressa epäedullisissa olosuhteissa uusien voimaloiden suunnittelusta annettua 35 db(a):n ohjearvoa korkeammaksi. Rakennuslupavaiheessa melumallinnukset on uusittava lopullisella voimalatyypillä. Siikajoen kunnassa käydyssä ehdotusvaiheen palauteneuvottelussa ( ) esitettiin, että lähinnä jokivartta/asutusta olevat voimalat tulisi poistaa kaavasta, mikäli asetetutut ohjearvot ylittyvät. Erityisesti muistutuksissa otettiin kantaa arvioituihin meluhaittoihin, minkä vuoksi hankevastaava päätti teettää jo tehtyjen meluselvitysten lisäksi vielä erillisen ympäristömeluselvityksen. Saadun palautteen sekä kaavaehdotusvaiheen melumallinnusten tulosten vuoksi hankevastaava ilmoitti, ettei melumallinnuksessa käytettyä voimalatyyppiä Nordex N117 / 2400 valita Siikajoen kohteisiin, vaan uusi tarkennettu melumallinnus laaditaan valittavan voimalatyypin mukaan. Promethor, Tuulivoimapuistojen ympäristömeluselvitys ( ) Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen uusin ympäristömeluselvitys on valmistunut Selvityksen päätarkoituksena oli mitoittaa tuulivoimaloiden melupäästöt siten, että valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ja tuulivoimamelun suunnitteluohjearvot eivät ylity ympäristön asuin ja lomarakennuksilla eivätkä osayleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla. Laskentatulosten perusteella tuulivoimaloiden äänitehotason ollessa 105,3 db(a): -Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvot alittuvat kaikilla loma ja asuinrakennuksilla. -Päiväajan suunnitteluohjearvot alittuvat kaikilla loma ja asuinrakennuksilla. Loma asumiseen käytettävien alueiden yöajan suunnitteluohjearvon 35 db(a) saavuttamiseksi tulisi viiden tuulivoimalan melupäästö rajoittaa arvoon 103,3 db(a). Tämä voidaan tehdä joko: 1) rajoittamalla lähtömelua kahdella desibelillä tai 2) rajoittamalla kyseisten viiden tuulivoimalan yöaikainen käyntiaika viiteen ja puoleen tuntiin. Jos tuulivoimaloita käytettäisiin ainoastaan päiväaikaan, voisi tuulivoimaloiden äänitehotaso olla korkeintaan 109 db(a), jotta valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ja päiväajan suunnitteluohjearvot eivät ylittyisi asuin- ja lomarakennuksilla eivätkä osayleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla. Asuin-ja lomarakennusten pienitaajuinen sisämelutaso: Laskentatulosten perusteella tuulivoimaloiden aiheuttaman pienitaajuisen melun taso alittaa asuinja lomarakennuksien sisätiloissa suunnitteluohjearvot kaikilla terssikaistoilla vähintään 13dB. Selvitys perustuu laskennalliseen mallinnukseen, joka tehtiin noudattaen kommentointivaiheessa olevaa ympäristöministeriön laatimaa tuulivoimaloiden melumallinnusohjetta. Lähtötietoina on käytetty erään kansainvälisen tuulivoimatoimittajan 3 MW:n tuulivoimalan melupäästötietoja. Jotta valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ja päiväajan suunnitteluohjearvot eivät ylittyisi asuin- ja lomarakennuksilla eivätkä osayleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla voidaan joko:

3 Rajoittaa voimaloiden käyttöä em. tavalla tai Vartinoja: 1. Poistaa kaavasta lähinnä jokivartta olevia voimaloita: Siikajoen kunnassa käydyissä ehdotusvaiheen palauteneuvottelussa ( ja ) sekä viranomaisneuvottelussa ( ) saadun palautteen pohjalta muokattiin kaavaehdotuksia siten, että suunnittelussa käytetyt ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset meluohjearvot alittuvat: voimala 21 poistettu voimalaa 13 siirretty koilliseen 570 m voimalaa 12 siirretty koilliseen 180m voimalaa 14 siirretty etelään 80m Isoneva: voimala 21 poistettu voimalaa 22 siirretty n. 330 m. etelään Lisäksi neljättä kaavamääräystä täydennetään siten, että ennen rakennusluvan myöntämistä on jokaisen voimalan osalta varmistettava, ettei asetetut melurajat ylity. Meluvaikutuksia voidaan arvioida ja seurata ympäristölupamenettelyllä. Ympäristöluvan tarpeen arvioi ympäristölupaviranomainen ja nyt mm. Siikajoelta ja Raahesta saatujen kokemusten mukaan tuulivoimaloille tarvitaan ympäristölupa. Rakennusluvassa ei pystytä määräämään meluarvoista eikä antamaan määräyksiä koskien toimintaa. Ympäristölupahakemuksessa hakija esittää melutasot ja riittävät selvitykset toiminnan ympäristövaikutuksista. Ympäristöluvan lupamääräyksissä sitten päätetään melutasot ja seurantavelvoitteet. Melumallinnuksissa tulee noudattaa Ympäristöministeriön ohjeita. Mikäli valtakunnalliset määräykset/ ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Kunnalla on aina mahdollisuus asettaa niiden lisäksi omia, tarkentavia ohjeita meluhaittojen ennaltaehkäisemiseksi. Siikajoen kunnassa on tehty periaatepäätös kunnan tuulivoimahankkeiden meluvaikutusten ohjeistuksesta ja seurannasta (Liite). 3 Kunnanhallitus 13, , 51, LIITE Tuulivoimaloiden meluhaittojen ennaltaehkäiseminen ja valvonta Tuulivoimaloiden melumallinnuksiin on Suomessa haettu vuoden 2013 aikana yhteisiä pelisääntöjä ja ohjeita. VTT laati Pöyry Finland Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n kanssa ympäristöministeriön, Energiateollisuuden ja Suomen Tuulivoimayhdistyksen rahoittamana tutkimusraportin tuulivoimamelusta. Raportin keskeinen viesti on, että eri ohjelmilla ja malleilla lasketut vastaanottopisteiden A -painotetut äänitasot (db) vaihtelevat jonkin verran. Ra portissa esitetään tuulivoimaloille kaksiosaista melumallinnusten ohjeistusta. YVA -selvityksiin ja kaavatöihin eri ohjelmilla meluhaittaa mitataan lähinnä ISO mallilla laskettuna. Ympäristölupavaiheessa mallinnusmenetelmänä käytetään Nord mallinnusta, koska tällä menetelmällä voidaan äänen etenemiseen liittyvät parametrit valita sijoituspaikalla vallitsevien todellisten olosuhteiden mukaisesti. Raportissa esitetään jälkimmäistä käytettäväksi aina silloin, kun tuulivoimala tai tuulivoimala-alue voi aiheuttaa meluhäiriöitä jossain tai jois-

4 Kj:n esitys: sakin kohteissa. Ympäristöministeriö valmistelee tuulivoimaloiden melun mallinnus- ja mittausohjeen edellä kuvatun tuulivoimameluraportin pohjalta; tähän liittyvä ohjeistus/asetus tullenee voimaan kevään 2014 aikana. Melumallinnuksen tärkeys on korostunut erityisesti sen jälkeen, kun tuli ilmi, ettei asetuseen ole tulossa tuulivoimaloille etäisyyssuosituksia asutukseen nähden. Melumallinnukseen liittyen on syytä ottaa huomioon myös äänen erityisen häiritsevyyden johdosta mallinnukseen tehtävä 5dB:n lisäys lähtötasoon. Ympäristöministeriön uusien ohjeiden luonnoksissa lisäyksen (amplitudimodulaatio) tarvetta on selkeytetty siten, että tuulivoimalan valmistaja ilmoittaa lisäyksen tarpeesta voimalatyypille. Koska lopullisia tuulivoimaloiden tyyppejä ei kaavan laatimisvaiheessa vielä tiedetä, on mahdollisen amplitudimodulaatiolisäyksen tavoitteena varmistaa, että rakennettava voimala täyttää melumallinnuksen ehdot ja meluhäiriöiden ennaltaehkäiseminen on mahdollista. Toinen tärkeä haittojen ennaltaehkäisyn ja tuulivoimaloiden toiminnan aiheuttamien meluhaittojen valvonnan välinen on ympäristölupa. Tuulivoimaloita ei ole otettu ympäristön suojeluasetuksessa niiden toimintojen ja laitosten joukkoon, joilla aina tarvittaisiin ympäristölupa. Tuulivoimalan ympäristöluvan tarpeen ratkaisee harkintansa pohjalta ympäristönsuojelulain mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Luvan tarve tulee harkittavaksi yleisenä ympäristöluvan tarpeena siitä syystä, että tuulivoimala saattaa ympäristössään aiheuttaa eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta esim. melun tai välkkeen johdosta. Ympäristölupavaiheessa mallinnuksia tulee tarkentaa ottamalla huomioon tuulipuistoon valittujen turbiinityyppien melupäästöjen erityispiirteet sekä paikalliset äänen etenemiseen liittyvät tekijät. Melupäästöjen mallinnuksessa käytetään valmistajan ilmoittamaa laitetyypin takuuarvoa. Tarkemmalla mallinnuksella voidaan määritellä meluhäiriön poistamistarve ja -keinot. Ympäristöluvan keskeinen tehtävä on antaa toimintaa koskevat määräykset ja velvoitteet mm. toiminnan vaikutusten seurannan järjestämiseksi. Kuten muissakin ympäristölupaa edellyttävissä toiminnoissa, myös tuulivoimalan ympäristölupa voidaan perua, jolle lupaehtoja pystytä täyttämään. Ympäristölupaan ja rakennuslupaan sisältyy reunaehtona, että toteutettavat tuulivoimalat voivat olla koko- ja tehokkuusluokitukseltaan enimmillään melumallinnuksessa käytettyjen arvojen mukaiset. Tämä koskee voimalan napakorkeutta, roottorin halkaisijaa, nimellistehoa sekä äänitasoa maksimituotantoteholla. Tuulivoimasta käydyn laajan kuntalaiskeskustelun ja tuulivoimakaavoihin tulleiden lukuisten kannanottojen perusteella kunnanhallitus päättää ohjeistaa kunnan ympäristön suojelusta vastaavaa viranhaltijaa, että Siikajoen kunnan alueella tuulivoimaloille haetaan ympäristölupa. Kunnanhallitus edellyttää ympäristölupaan liittyen, että tuulivoimala-alueille laaditaan paikalliset olosuhteet huomioon ottava Nord2000-mallinnus sen jälkeen, kun laitetyypit on kullekin alueelle valittu. Mallinnukseen on liitettävä melun erityisen häiritsevyyden selvitys, samoin kuin kannanotto, tarvitaanko tätä aiheuttavalle laitetyypille 5dB:n lisäys. Kunnanhallitus toteaa, että tämä päätös koskee sekä nyt vireillä olevia hankkeita että mahdollisia uusia hankkeita. Mikäli valtakunnalliset määräykset/ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Kunnalla on aina mahdollisuus asettaa niiden lisäksi omia, tarkentavia ohjeita meluhaittojen ennaltaehkäisemiseksi. 4

5 Kh:n päätös: Kunnanjohtaja muutti kokouksessaan esitystään seuraavasti: "Tuulivoimasta käydyn laajan kuntalaiskeskustelun ja tuulivoimakaavoihin tulleiden lukuisten kannanottojen perusteella kunnanhallitus päättää ohjeistaa kunnan ympäristösuojelusta vastaavaa viranhaltijaa, että Siikajoen kunnan alueella tuulivoimaloille vaadittaisiin ympäristölupa ellei ympäristösuojeluviranomainen lainsäädäntöön liittyen harkitse toisin. Kunnanhallitus edellyttää ympäristölupaan liittyen, että tuulivoimala-alueille laaditaan paikalliset olosuhteet huomioon ottava Nord2000-mallinnus sen jälkeen, kun laitetyypit on kullekin alueelle valittu. Samaa melumallinnusta on käytettävä kuitenkin jo kaavoitusvaiheessa ja mallinnus kirjataan kaavaselostukseen. Toteutettavat tuulivoimalat saavat olla enimmillään melumallinnuksessa käytettyjen arvojen mukaiset. Mallinnukseen on liitettävä äänen erityistä häiritsevyyttä huomioon ottava 5 db:n lisäys, mikäli ympäristöministeriön ohjeistus niin edellyttää. Kunnanhallitus toteaa, että tämä päätös koskee sekä nyt vireillä olevia hankkeita että mahdollisia uusia hankkeita. Mikäli valtakunnalliset määräykset/ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Kunnalla on aina mahdollisuus asettaa niiden lisäksi omia tarkentavia ohjeita meluhaittojen ennaltaehkäisemiseksi." Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan muutetun esityksen. KHALL 51 Kj:n esitys: Kh:n päätös: Navettakankaan kaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä valtuustossa tuli esille mm. melumallinnukseen liittyviä tarkennuksia. Niiden mukaan kaavan valmistelun yhteydessä ei välttämättä ole vielä mahdollista laatia melumallinnusta kunnanhallituksen edellyttämällä Nord2000-mallilla, koska se vaatii pohjatiedoiksi todellisen/lopullisen turbiinivaihtoehdon ollakseen luotettava. Valtuustossa Navettakankaan kaavaselostukseen päätettiin lisätä maininta, missä vaiheessa em. melumallinnus on tehtävä; sama tarkennus on tehtävä edellä olevaan kunnanhallituksen päätökseen. Kunnanhallitus päättää tarkentaa edellä pykälässä 13 olevaa ohjettaan seuraavasti: Nord2000 -melumallinnus on tehtävä tuulivoimalalle joko ympäristölupavaiheessa tai rakennusluvan yhteydessä, mikäli ympäristölupaa ei voimalalta edellytetä. Tämä määräys kirjataan kaavaselostukseen. 5 Kunnanjohtaja teki seuraavanlaisen muutosesityksen: Kunnanjohtajan esitykseen lisätää teksti: Kunnanhallitus suosittelee Nord melumallinnuksen käyttämistä jo kaavoitusvaiheessa, jos se on mahdollista. Pekka Rautio esitti ja Keijo Mustonen kannatti kunnanjohtajan alkuperäistä esitystä. Keskustelun päätyttyä asia ratkaistiin puheenjohtajan esityksestä nimenhuutoäänestyksellä. JAA ilmaisi kunnanjohtajan tekemän muutosesityksen, että kunnanjohtajan esitykseen lisätään teksti: Kunnanhallitus suosittelee Nord2000-melumallinnuk sen käyttämistä jo kaavoitusvaiheessa, jos se on mahdollista. EI ilmaisi Pekka Raution esittämän ja Keijo Mustosen kannattaman kunnanjohtajan alkuperäisen esityksen. Näin suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 JAA ja 2 EI ääntä.

6 Puheenjohtaja totesi kunnanjohtajan tekemän muutosesityksen, että kunnanjohtajan esitykseen lisätään teksti: Kunnanhallitus suosittelee Nord melumallinnuksen tekemistä jo kaavoitusvaiheessa, jos se on mahdollista tulleen kunnanhallituksen päätökseksi. Yhteisvastine Siikajoen Vartinojan tuulivoimapuiston osayleiskaavan muutos- ja laajennusehdotuksen yleistavoitteista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Siikajoen kuntaan on tehty maankäyttöstrategia Ruukin ja Siikajoen kuntien yhdistymisen jälkeen. Strategia päivitettiin ja samalla muutettiin kuntasuunnitelmaksi. Aiemman maankäyttöstrategian (v.2008) päälinjaukset ja samalla karttatarkastelu jätettiin lähtökohdaksi, mutta kuntasuunnitelma (v.2012) on vähemmän maankäyttöpainotteinen. Kuntasuunnitelmassa yksi tärkeimmistä tavoitteista on kuntatalouden vakauttaminen kuntien yhdistymistilanteessa tehdyn yhdistymissopimuksen mukaisesti. Sopimukseen kirjattiin myös asukkaiden elinolosuhteiden sekä yritystoiminnan edellytysten vahvistaminen yhdistymisen motiivina ja lisäarvona. Kuntatalouden vakauttamisen yhdeksi tärkeimmistä välineistä on nostettu elinkeinotoiminnan kautta tulevat mahdolliset uudet tulolähteet (esim. kiinteistövero), jotka helpottaisivat tasapainottamistavoitteen toteutumista. Kuntatalouteen ja elinkeinotoimintaan liittyy Siikajoella tuulivoima, jonka osalta kuntasuunnitelmaan on kirjattu, että kunta suhtautuu myönteisesti tuulivoimahankkeisiin. Suunnitelmassa on lisätty, että mahdollisten toimijoiden kanssa keskustellaan tuulivoimalle soveltuvista alueista, sähkönsiirron linjauksista sekä mahdollisista maankäytöllisistä ristiriidoista ja niiden ratkaisuista. Lisäksi on todettu, että kunta ohjaa tuulivoimapuistojen rakentamista niin, että niille osoitettavilla alueilla ei ole muuta maankäytöllistä tarvetta tai mielenkiintoa tulevaisuudessa. Tavoitteena on minimoida tuulivoimaloiden rakentamisesta maanomistajille ja asukkaille mahdollisesti aiheutuvat haitat. Näin ollen Siikajoella on katsottu, että tuulivoimahankkeet ovat tärkeitä ja haluttuja kunnalle, ja toteuttamisesta päätetään tarkemmissa suunnitelmissa. Kuntasuunnitelmassa ja sitä edeltävässä maankäyttöstrategiassa on määritetty vakituisen ja lomaasumisen keskittämisen ja lisäämisen painopistealueet, joita ovat neljä pääkylää (Revonlahti, Ruukki, Siikajoenkylä ja Paavola), näiden väliset jokivarret sekä muut kyläalueet. Vapaa-ajan asumisen kannalta tärkeimmät alueet sijaitsevat merenrannikolla ja osittain jokivarressa. Asumisen alueiden määrittelyssä tärkeää on ollut viemäröinnin järjestämismahdollisuudet, jotka ovat helpommin toteutettavissa nauhamaisessa rakenteessa kuin hajanaisemmassa. Näin ollen strategian perusajatuksena on, että asutusta ei hajauteta nykyisille asumattomille alueille, joissa on muita arvoja, kuten virkistykseen liittyvät arvot. Maankäyttöstrategiassa ja kuntasuunnitelmassa on esitetty olevat nähtävyydet sekä uudet virkistyspaikat, vesistöalueiden pysähdyspaikat ja virkistysyhteydet, jotka ovat suuntaa-antavia ehdotuksia ja suunnitelmassa on huomautettu, että ne pitää määritellä tarkennetussa suunnittelussa. Lisäksi on todettu, että samalla kun toteutetaan kuntalaisten elämänlaatua ja viihtymistä parantavia toimenpiteitä vahvistetaan myös edellytyksiä matkailutoiminnalle, jonka kehittymisessä tärkeimpiä, luontaisia vetovoimatekijöitä ovat joki ja meri. Tuulivoimapuistojen alueet eivät sijoitu asumisen, virkistyksen tai matkailun kannalta keskeisille alueille, siten, että nämä muut toiminnot estyisivät. Tietoisuus tuulipuistojen olemassaolosta voi vaikuttaa esim. alueilla virkistyskokemukseen, vaikka tuulipuistojen havainnointi ei pääasiassa ole mahdollista esim. puiden näköestevaikutuksen vuoksi. Siikajoella jää kuitenkin edelleen myös alueita, joissa luonnonympäristö säilyy lähes erämaisena. 6

7 Isonevan hankealue sijaitsee noin 4 km Siikajoen kylästä etelään Siikajoen lounaispuolella Isonevan luonnonsuojelualueen ja Siikajoen välisellä alueella. Siikajoen varteen matkaa on lähimmillään noin 1 km ja Raahen kaupungin (Pattijoki) rajalle noin 1 km. Revonlahdelle on matkaa runsaat 6 km. Vartinojan hankealue sijaitsee Siikajoen kunnan Siikajoenkylässä, 5-6 km Siikajoenkylästä kaakon suuntaan ja n 6,5 km Revonlahden keskuksesta luoteeseen. Alue sijaitsee Kivivaaran harju- ja pohjavesialueen eteläpuolella. Siikajoen varteen matkaa on lähimmillään noin 0,5 km ja Lumijoen kunnan rajalle noin 1 km. Lausunnot 1) ELISA OY Elisalla ei ole huomauttamista alueen asemakaavaehdotuksesta. Mahdollisista Elisan kaapeleiden siirtokustannuksista vastaa siirron tarvitsija. ei aiheuta toimenpiteitä 2) RAKENNUSVALVONTA- JA YMPÄRISTÖVIRANOMAINEN, RAAHEN KAUPUNGIN YMPÄRIS- TÖLAUTAKUNTA Siikajoen kunta on laatimassa osayleiskaavaa Hummastinvaaran ja Siikajoen jokiuoman väliselle alueelle Siikajoenkylän ja Revonlahden väliselle alueelle. Siikajoen kunta on pyytänyt Raahen kaupungin rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomaisen lausuntoa asiassa. Isonevan tuulipuiston hankealue on noin 6 km Siikajoenkylältä etelän suuntaan. Raahen kaupungin rajalle on alueen eteläreunalta noin I km. Kaava-alue sijoittuu Toiselle puolelle Siikajokea kuin samaan aikaan nähtävillä oleva Vartinojan tuulipuiston osayleiskaava-alue. Kaavalaajennus rajautuu pohjoisessa Siikajoen Jokivarren osayleiskaavaan. Osayleiskaava laaditaan MRL 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavoituksesta on tehty maankäyttösopimus ja hankevastaavana toimii TerraWind Oy. Osayleiskaavassa on osoitettu yhteensä kahdenkymmenenneljän (24) tuulivoimalan sijoituspaikkaa. Näistä kolme paikkaa sijoittuu kapeaan ulokkeeseen Isonevan luonnonsuojelusuon itäpuolitse. Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavaksi 3 MW:n tehoisina napakorkeuden ollessa noin 120 metriä ja roottorien halkaisijat 120 metriä eli siiven lavan pituus 60 metriä. Tuulivoimaloiden vaatima alue on kooltaan noin 2000 ha. Tuulivoimalapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta, kytkinkentästä ja ilmajohdoista sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Sähkönsiirto tuulivoimala-alueelta tukeutuu nykyisessä maakuntakaavassa osoitettuun Vartinojan tuulivoimalapuiston alueella kulkevaan voimalinjavaraukseen Ruukista Siikajoen kautta Hailuotoon. Siikajoen linja ylittää Jokivarren osayleiskaavassa varatussa paikassa. 7

8 Osayleiskaavan laadinnan rinnalla on edennyt myös tuulivoimala hankkeen YVA-prosessi. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on ollut samanaikaisesti mukana myös Siikajoen toiselle puolelle aiemmin kaavoitettu ja rakennusluvitettu Vartinojan tuulivoimala-alue sekä sen alueen laajennus- ja muutososa. Suunnittelun edetessä on tuulivoimaloiden ja niiden teiden ja sähkönsiirtoverkoston sijainteja osin muutettu ja tarkennettu. Tuulivoimalat on sijoitettu alueen luontokohteet ja muinaismuistokohteet huomioiden sen mukaan kuin YVA-prosessissa on tullut ilmi. Siikajokivarren kulttuurimaisema-alue on tuulivoimalapuiston kohdalla kapea ja siihen ja Nikolan valtakunnalliseen merkittävään kulttuurihistorialliseen alueeseen tuulivoimalalla on ainakin kaukomaisemavaikutusta. Siikajoen kunnan rakennusvalvonta ja ympäristötoimi esittävät näkemyksenään, että osayleiskaavassa on esitetty valittuna se vaihtoehto, joka tuli YVA-tarkastelun pohjalta toteutusvaihtoehdoksi tällä alueella. Vaihtoehdolla on maisemamuutosta, paikallista melu- ja välkehaittaa lukuun ottamatta melko vähäiset vaikutukset, jos tuulivoimaloiden rakentaminen tehdään huolella maisemavaurioita välttäen ja tieyhteydet tehdään maan vesitalous ja muut Juonnonarvot huomioiden. Paikalliselle eläimistölle kuten linnustolle ja hirvieläimille voimalakokonaisuudesta saattaa olla merkittäväkin vaikutus. Osayleiskaavassa on tuulivoimaloiden paikat osoitettu selkein merkinnöin. Tuulivoimaloille on annettu 190 metrin enimmäisrakennus korkeus maanpinnasta ja roottorin halkaisijan enimmäispituus 130 metriä. Näillä enimmäismitoilla ja meluhaittojen ehkäisystä annettujenmääräysten nojalla tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksia voidaan rajata. Lähimmät kesäasunnot ovat noin 900 metrin päässä lähimmistä voimaloista. Tämä asunto on selvästi jo mallinnuksessa määritetyllä vaikutusalueella. Hakemukseen liitettyjen tuulivoimalaitosten äänikartoista voidaan päätellä, että Isonevan tuulivoimaloiden yhdessä toiselle puolelle Siikajokea suunniteltujen Vartinojan tuulivoimaloiden kanssa aiheuttama melutaso saattaa ylittää epäedullisissa olosuhteissa uusien voimaloiden suunnittelusta annetun 35 db(a):n ohjearvon. Mallinnuksen mukaan alentamalla eri keinoin lähinnä asutusta olevien 5 voimalan lähtömelutaso 101 db(a):iin päästään suunnitteluohjeen mukaisiin hyväksyttäviin melutasoihin. Mikäli kaavassa nämä voimalapaikat säilytetään, hankevastaavan harkittavaksi jää, onko alemman melutason saavuttaminen teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Viimeaikaiset tiedot tämän kokoluokan voimaloista ovat osoittaneet, että epäedullisissa oloissa asukkaat voivat ajoittain kokea tuulivoimalamelun häiritsevänä tai jopa sietämättömänä vielä 1200 metrinkin etäisyydellä voimaloista. Mikäli Vartinojan tuulivoimalat päätetään toteuttaa nyt kaavassa esitetyllä tavalla, on syytä varautua, että ainakin osalle niistä tulee velvoitettavaksi ympäristöluvan hakeminen. Ympäristöluvassa voidaan määrätä voimaloille toimia ympäristöhaittojen lieventämiseksi ja vaikutusten seurantavelvoitteita. Tuulivoimaloiden sijoittamisista aiheutuu joka tapauksessa asutukselle käytettyjen mallinnusten mukaan ainakin jonkin verran meluhaittaa Siikajokivarressa voimala-alueiden välissä oleville loma-asunnoille ja vakinaisille asunnoille. Välkevaikutukset pysyvät Siikajokivarren asuntoalueilla kaikissa paikoissa alle suunnitteluohjearvojen eikä sen johdosta kaavassa ole ollut tarpeen esittää määräyksiä. Valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen kohteeseen, Nikolan perinnepihapiiriin on lähimmältä voimalalta matkaa noin 3 km. Voimalat tulevat näkymään Nikolan pihapiirin kaukomaisemassa mutta eivät ennalta arvioiden vaikuta tämän kohteen arvoa alentavasti. 8

9 Erittäin hyvänä voi pitää sitä, että YVA-prosessilla on ollut vaikutusta myös yleiskaavaan. Hankeen ympäristövaikutuksia on saatu vuorovaikutteisen prosessin kautta lievemmiksi. Tehtyjen selvitysten ja YVA-selostuksen mukaan ympäristövaikutukset voidaan saada nyt esitetyssä muodossa siedettäviksi. Hyvänä voi pitää myös hankkeen johdosta rakennettavan voimajohdon sijoittamisen selvittelyä tässä yhteydessä riittävän laajasti. Voimajohdoille ja muuntamolle on kaavassa löydetty luontevat sijoituspaikat. Isonevan tuulivoimala-alueen voimajohto menee Vartinojan alueen kautta liittyen maakuntakaavassa osoitettuun varaukseen Ruukista Hailuotoon. Erityisen tärkeää on ollut selvittää voimajohdon sijoittumista Siikajoen ylittävältä osalta, jota selvitettiin Siikajoen kunnan Jokivarren osayleiskaavassa. Vartinojan osayleiskaavan pohjalta voidaan tehdä voimaloita koskevat rakennusluparatkaisut. Ympäristöluvan tarve tulee harkittavaksi ainakin osassa kaavassa osoitetuissa rakennuspaikoissa. Ympäristöluvissa voidaan ratkaista mm. tuulivoimaloiden toiminnan ympäristöhaittojen ehkäisytoimista ja ympäristövaikutusten seurannasta. Päätösesitys (johtava rakennustarkastaja): Annetaan edellä kerrottu lausunto Siikajoen Isonevan tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Tuulivoimalat ovat herättäneet Siikajoella vilkkaan keskustelun ja paljon kannanottoja erityisesti Revonlahden kylällä. Tämän johdosta on erittäin tärkeää, että tuulivoimaloiden hankeprosessien on avoin ja sen aikana käydään jatkuvaa vuorovaikutusta. Kyläläisillä ja lomaasukkailla on aito huoli omasta elinympäristöstään, johon tuulivoimalat ovat uusina ja suurina rakennuskohteina tuomassa ison muutoksen. Ympäristölautakunta: Hyväksyi esityksen. Siikajoen kunnassa käydyissä ehdotusvaiheen palauteneuvottelussa ( ja ) sekä viranomaisneuvottelussa ( ) saadun palautteen pohjalta muokattiin kaavaehdotusta siten, että suunnittelussa käytetyt ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset meluohjearvot alittuvat: Isoneva: voimala 21 poistettu voimalaa 22 siirretty n. 330 m. etelään ks. yhteisvastine Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen muutos- ja laajennusehdotusten meluvaikutuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. 3) DIGITA NETWORKS OY Kuvaan 1 on merkitty kolmiolla suunnitellut tuulivoimalat ja vihreillä pallukoilla alueella asuva väestö. Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antennitv-vastaanotto tapahtuu Oulun pääasemalta (50-65km). 9

10 Eniten ongelmia on ennustettavissa Vartinojan ja Isonevan puistojen väliselle alueelle (ruskea katkoviiva), jossa antennitv-vastaanotto tapahtuu Oulun pääasemalta. Tällä alueella asuu noin 100 asukasta. Lisäksi Navettakangas 3 tuulivoimalan runko on 70 m päässä LIMI-RAME linkkijänteestä (kuva2), jolloin voimalan lavat pyyhkivät linkkijänteen läpi. Myös ns Fresnel:n vyöhyke, joka tässä kohtaa on n. 20 m linkkijänteen molemmin puolin, tulisi olla vapaana. Navettakangas 3 voimala häiritsisi voimakkaasti siirtoyhteyttä tai estäisi kokonaan tiedonsiirtoyhteyden. Suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antennitv-vastaanotto tapahtuu Oulun pääasemalta (50-65km). Tuulivoimapuiston toiminnanharjoittajan ja Digita Networks Oy:n tulee sopia keskenään, miten mahdolliset toimintahäiriötilanteet ratkaistaan. Kunta ei osallistu mahdollisiin kustannuksiin, vaan vastuu on toiminnanharjoittajalla. Tässä kaavatyössä ei oteta kantaa Navettakankaan tuulivoimaloiden sijoitteluun. 4) PAAVOLAN VESI OY Paavolan Vesi Oy:llä ei ole huomautettavaa Isonevan tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta. ei aiheuta toimenpiteitä 5) TRAFI LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO Liikenteen turvallisuusvirasto on lausunut kaavahankkeen osalta aiemmin osayleiskaavaluonnoksen osalta Kaavaehdotuksesta ei käy ilmi Finavian määrittämän lentoesteiden korkeusrajoituksen suurinta mahdollista korkeutta laskettuna merenpinnasta. Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymä Raahe-Pattijoen lentopaikka sijaitsee kaavaalueen eteläpuolella. Lähimmän suunnitellun voimalan etäisyys lentopaikasta on noin 4,2 km ja se jää siten valvomattoman lentopaikan lentoesterajoituspintojen ulkopuoielle. osayleiskaavaselostukseen lisätään tieto alueen korkeimmasta mahdollisesta estekorkeudesta merenpinnasta mitattuna (Finavia Oyj:n paikkatietoaineisto: ). 6) FINGRID OY 10 Olemme lausuneet osayleiskaavaluonnoksesta. Fingridillä ei huomauttamista kaavaehdotuksesta. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh Pyydämme lähettämään yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja lausunnolle osoitteella Fingrid Oyj, Ympäristö, PL 530, HELSINKI.

11 ei aiheuta toimenpiteitä 11 7) RAAHEN KAUPUNKI Siikajoen Isonevan tuulipuiston osayleiskaavaehdotus pidetään MRL 65 ja MRA 19 :n mukaisesti yleisesti nähtävillä Siikajoen kunnanvirastolla (Siikasavontie 1 a, Ruukki) ja Siikajoen kunnan kotisivuilla ( Isonevan tuulipuiston hankealue sijaitsee noin 4,5 km Siikajoen kylästä etelään Siikajoen lounaispuolella Isonevan luonnonsuojelualueen ja Siikajoen välisellä alueella. Kaava rajautuu Jokivarren ehdotusvaiheessa olevaan osayleiskaavaan. Isonevan tuulipuiston osayleiskaava laaditaan MRL 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavoituksesta on tehty maankäyttösopimus ja hankevastaavana toimii TerraWinD Oy. Siikajoen kunta on pyytänyt toimittamaan lausunnon viimeistään mennessä osoitteella: Siikajoen kunta/kunnanhallitus, Siikasavontie 1 a, Ruukki tai sähköpostiin kunnanvirasto@siikajoki.fi. Raahen kaupungin lausunto: Isonevan alue sijaitsee noin 4,5 km Siikajoen kylästä etelään Siikajoen lounaispuolella Isonevan luonnonsuojelualueen ja Siikajoen välisellä alueella. Siikajoen varteen on matkaa lähimmillään noin 1 km ja Raahen kaupungin (Pattijoen) rajalle noin 1 km. Siikajoen kunnan Isonevan tuulipuistoon on suunniteltu sijoitettavaksi 24 tuulivoimalaa, joita varten hankkeen toteuttaja TerraWind Oy on hankkinut hallintaansa tai omistukseensa tarvittavat maa-alueet. Tuulivoimalat on suunniteltu toteutettavan 3 MW tehoisina napakorkeuden ollessa noin 120 metriä ja roottorin halkaisija 120 metriä. Isonevan tuulipuiston nimellisteho olisi siten yhteensä 72 MW. Osayleiskaavassa on annettu tuulivoimaloille enimmäiskorkeus: Tuulivoimalan kokonaiskorkeus maanpinnasta ei saa ylittää tasoa +190 metriä. Samaan aikaan Isonevan tuulivoimapuistonhankkeen kanssa laaditaan myös Vartinojan tuulipuiston laajennuksen mahdollistava osayleiskaava. Vartinojan ja Isonevan tuulivoimalaalueiden välinen etäisyys on lähimmillään muutama kilometri. Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistohankkeille on laadittu yhteinen ympäristövaikutusten arviointi. Yhteysviranomaisena toimiva Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus antoi lausuntonsa YVA- selostuksesta Hankealue on mäntyvaltaista kangas- ja suometsää. Maanpinnan muodot hankealueella ovat varsin tasaisia, korkeuserot ovat pieniä. Lähin asutus keskittyy Siikajoen varteen noin kilometrin etäisyydelle. Osayleiskaavaehdotuksessa on tarkistettu ohjeellisia tielinjauksia siten, että ne eivät kulje luo - alueen halki. Voimaloiden sijaintia on myös tarkennettu kauemmaksi luo - kohteista. Osayleiskaavaan on lisätty yleinen suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suositusohjearvot. Kaavaselostuksen liitteessä 1 on arvioitu meluvaikutuksia Isonevan ja Vartinojan alueilla. Melumallinnus on selostuksen mukaan tehty VTT:n julkaiseman tutkimusraportin Ehdotus tuuli-

12 voimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan ohjeistuksen mukaisesti. Kaavaselostuksen taulukon 4 mukaan yöajan meluohjearvo ylittyisi 8 loma-asunnon kohdalla, joista yhdellä ylittyisi myös päiväajan meluohjearvo lähtömelutason ollessa takuuarvon mukaisesti 105 db. Vakituisten asuinrakennusten kohdalla ei ylityksiä mallinnuksen mukaan olisi. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvojen mukaisiin melutasoihin päästään selostuksen mukaan esimerkiksi rajoittamalla muutamien voimaloiden lähtömelutasoksi 101 db. Melua olisi selvityksen mukaan rajoitettava yöaikaan kello välisenä aikana. Esitettyihin suunnitteluohjearvoihin päästään rajoittamalla lähtömelutaso 101 db:hen yöaikaan Isonevan voimaloita 4,5,20,21 ja 22 sekä Vartinojan voimaloita 1,4,12,13,14,15, ja 21. Selostuksen mukaan Isonevalla sijaitsevan kohteen N (loma-asunto) melutaso olisi kuitenkin edelleen 40,8 db rajoitustoimenpiteistä huolimatta. Kaavaselostuksen mukaan yhdelle kohteelle aiheutuu naapurimaissa annettua ohjearvoa 8h/a suurempi varjostusvaikutus. Kaavaselostuksesta ei tarkemmin ilmene ympäristöluvan tarve, joka koskettaa erityisesti voimaloita, joiden toimintaa jouduttaisiin vaikutusten (melu ja/tai välke) takia rajoittamaan. Melumallinnuksen raportointia ja melumallinnusta tulee ympäristölupaharkinnan yhteydessä täydentää Nord2000 melumallinnusmenetelmää käyttäen, ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Tuulivoimalat tulee ensisijassa kaavoittaa siten että lähtömelutason rajoitusta ei tarvittaisi lainkaan, sillä rajoittaminen vaikuttaa suoraan voimaloiden energian tuotantoon. Tämä edellyttäisi kaavaehdotuksessa esitettyä suurempaa etäisyyttä Siikajoenvarren asutukseen. Samalla myös Siikajokivarren maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset lievenisivät esitetystä. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitteluohjearvoista valmistellaan valtioneuvoston asetus kevään 2014 aikana. Ne tulee huomioida Isonevan tuulipuiston suunnittelun yhteydessä. Isonevan tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksella ei arvella olevan merkittäviä vaikutuksia Raahen kaupungin puoleiseen maankäyttöön. Siikajoen kunnassa käydyissä ehdotusvaiheen palauteneuvottelussa ( ja ) sekä viranomaisneuvottelussa ( ) saadun palautteen pohjalta muokattiin kaavaehdotusta siten, että suunnittelussa käytetyt ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset meluohjearvot alittuvat: Isoneva: voimala 21 poistettu voimalaa 22 siirretty n. 330 m. etelään ks. yhteisvastine Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen muutos- ja laajennusehdotusten meluvaikutuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. 12

13 8) MUSEOVIRASTO Siikajoen kunta on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Isonevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotuksesta. Virasto lausuu asiassa arkeologisen kulttuuriperinnönsuojelun näkökulmasta. Kaavaehdotuksessa osoitetaan sm-kohdemerkinnällä ja asianmukaisin määräyksin neljä muinaismuistolain (295/63) nojalla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöstä. Arkeologisen kulttuuriperinnön suojeluviranomaisena Museovirasto on YVA-menettelyssä sekä kaavan luonnoksesta huomauttanut Isonevan hankealueen laajennuksesta etelään alueelle, jota ei ole 2012 arkeologisessa selvityksessä tarkastettu. Selvityksen täydennystä ei ole toteutettu, vaikka kaavaehdotuksen selostuksessa todetaan luonnosvaiheen luontoarvoja koskevien lausuntojen johtaneen parin voimalan siirtämiseen. Museovirasto pitää täydennysselvitystä edelleen tarpeellisena mainituilla kolmella eteläisellä voimala-alueella (23-25) tie- ym. yhteyksineen. Niiden lisäksi voimala-alue 7 sekä sen kaakon suuntainen yhteys ja kohti lounasta ja edelleen luodetta johtavan yhteys sijoittuvat alueille, joiden selvitys on tarpeen. Kun arkeologinen selvitys voidaan toteuttaa aikaisintaan myöhemmin keväällä, Museovirasto esittää arkeologisen selvitystarpeen kirjaamista edellä todettujen voimala-alueiden kaavamääräyksiin yhteystarpeineen tai kaavassa muutoin sopivalla tavalla, kuten tuulivoimaloiden yleismääräykseen. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman osalta lausunnonantajana toimii Pohjois- Pohjanmaan museo. kaavakartalle rajataan selvitystarvealueet ja kaavamääräyksiin lisätään velvoite tehdä arkeologinen selvitys esitetyllä tavalla. Lisätään kaavamerkintä m-sel: Alueen arkeologiset erityispiirteet tulee selvittää ennen rakennusluvan myöntämistä. Tarvittaessa on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. 9) METSÄHALLITUS 13 Metsähallitus on tutustunut osayleiskaavaehdotukseen ja sen valmisteluaineistoon ja lausuu seuraavaa: Kaava-alueen sisällä sijaitsee osa Metsähallituksen kiinteistöstä Kaavaalueen ulkopuolella, mutta sen välittömässä läheisyydessä, sijaitsee kiinteistö , joka on osa Natura-aluetta (Siikajoen lintuvedet ja suot F ). Isonevan tuulipuisto tulee rajaamaan ko. Natura-alueeseen kuuluvan Isonevan suoalueen pohjois-, itä- ja eteläsuunnasta. Hankkeen Natura-arviossa on todettu, että hanke saattaa häiritä ja vahingoittaa jossain määrin alueen linnustoa. Natura-alueen välittömään läheisyyteen suunniteltujen voimaloiden (9, 10, 19, 23, 24 ja 25) lopulliseen sijoitteluun ja rakentamisen aikaisiin toimintoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Osayleiskaavassa esitetyistä lähialueen tuulipuistohankkeista Raahen itäiset tuulipuistot hankekokonaisuuteen kuuluvat Hummastinvaaran ja Pöllänperän tuulipuistoalueet sijoittuvat 2 kilometrin etäisyydelle Isonevan tuulipuistosta. Toteutuessaan näiden hankkeiden haitalliset yhteisvaikutukset voivat merkittävästi vaarantaa EU:n lintudirektiivillä suojellun alueen (F ) linnustoarvoja Natura-alueen jäädessä tuulipuistojen rajaamaksi.

14 Isonevan tuulipuisto sijoittuu osaksi 1. vaihemaakuntakaavan osoittaman tuulivoimalaalueen ulkopuolelle. Isonevan tuulipuiston osayleiskaavassa esitettyjen lähialueen muiden tuulivoimahankkeiden ja Isonevan tuulipuiston yhteisvaikutuksien arviointia ei ole kuvattu kaavaselostuksessa. Maakunnan rannikkoseudulle, tärkeille lintujen muuttoreiteille ja levähtämisalueille tai aivan niiden läheisyyteen on vireillä kymmeniä tuulipuistohankkeita, joiden yhteisvaikutusten arviointi linnustoon on syytä tuoda esiin. Metsähallituksen kiinteistöt sijaitsevat ns. tuulenottoalueella. Hanketoimijalla ei ole käyttöoikeussopimusta alueista Metsähallituksen kanssa. Suomessa on kehitteillä käytäntö, jossa osa tuulivoimapuiston vuokratulosta jaettaisiin tuulipuiston vaikutusalueelle - noin 600 m säteelle tuulivoimaloista. Lausuntopyynnön kohteena olevan tuulivoima-alueen osalta tämä tarkoittaisi sitä, että maksettaisiin sekä tuulivoimalan sijoituspaikan maanomistajalle että lähiympäristön maanomistajille. Selvitysmies Lauri Tarasti on omassa selvityksessään työ- ja elinkeinoministeriölle tehnyt seuraavan ehdotuksen: Lyhennelmä Tarastin ehdotuksesta nro 8. Suomen Tuulivoimayhdistys ry ja Energiateollisuus ry antavat suosituksen tuulivoiman rakentajille siitä, että toiminnanharjoittaja tekee maankäyttösopimuksen niiden tuulivoimalan läheisyydessä olevien maanomistajien kanssa, joiden maata on tuulivoimalan roottorin halkaisijaa viisikertaisesti vastaavalla etäisyydellä. TEM : n julkaiseman tuulivoiman edistämistyöryhmän loppuraportin mukaan edistämistyöryhmä kannustaa tuulivoima-alan etujärjestöjä ja yrittäjiä ottamaan käyttöön Tarastin ehdottaman tai vastaavan maankäyttökorvausmallin osana paikallisen hyväksyttävyyden lisäämistä. Metsähallitus pitää ehdotettua menettelyä hyvänä ja toivomme, että tässäkin hankkeessa sovelletaan ko. käytäntöä, joka lisää hankkeen hyväksyttävyyttä. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Raija Kärenlampi Pohjanmaan Luontopalveluistaja Heli Harjula Laatumaasta. tuulivoimaloiden sijoittuminen on muokkautunut tehtyjen mittavien tuulisuustutkimusten ja selvityksissä havaittujen luonto-, maisema ja muiden ympäristöarvojen pohjalta. tuulivoimaloiden sijoittelussa on huomioitu myös Natura-alue ja voimalat sijoitettu siten, ettei Natura-alueelle aiheutuisi haitallisia vaikutuksia. Maanomistajat neuvottelevat maankäyttökorvausperiaatteista hankevastaavan ja kunnan kanssa ) POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Siikajoen kunta pyytää lausuntoa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta Siikajoen Isonevan sekä Vartinojan muutosta ja laajennusta koskevasta osayleiskaavaehdotuksesta mennessä. Osayleiskaavat laaditaan MRL 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Lausunnolla olevat tuulipuistoalueet ovat käyneet läpi yhteisen WA prosessin. Arvioinnin perusteella kaavavaihtoehdoksi valittiin vaihtoehto 3. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue kiinnittää lausuntonaan huomiota kaavaselostusten (11/2013) kappaleessa esitettyihin melua

15 koskeviin teksteihin sekä kaavaselostusten Liitteessä 1 esitettyihin päivitettyihin melumallinnuslaskelmiin (tarkennetut laskelmat verrattuna YVA prosessissa esitettyihin). Isonevan kaavaselostuksessa todetaan Tässä hankkeessa melutason suunnitteluohjearvot ylittyvät erittäin lievästi (ohjearvo 35 db, mallinnettu arvo 35,2 db) yhdessä vapaa-ajan kohteessa. Vartinojan selostuksessa vastaavasti todetaan, että Tämän hankkeen melumallinnuksen perusteella missään tutkitussa kohteessa ei ylitetä 40 desibeliä. Kuitenkin kaavaselostusten päivitetyssä melumallinnusraportissa (samansisältöinen liite 1 kummassakin selostuksessa) on esitetty, että yöaikana melun suunnitteluohjearvot ylittyvät kaikilla mallinnukseen kohteeksi otetuilla kesäasunnoilla voimaloiden toimiessa normaalilla tehokäyrällään ja melutasolla 105 db. Päiväsaikaan suunnitteluohjearvot eivät ylittyisi. Päivitetyssä melumallinnusraportissa on esitetyt myös melurajoituksia, joilla melutasot saataisiin pysymään suunnitteluohjearvoissa myös yöaikaan. Mallinnuksen mukaan pientaajuinen melu jää lähimmillä kesäasunnoilla alle 35 db:n. Kaavaselostuksen teksti on ilmeisesti huomioitu YVA selostuksen melumallinnuksessa saadun tuloksen mukaisena. Vastuualue katsoo, että kaavaselostuksessa tulisi selkeämmin näkyä ja arvioida päivitetyn melumallinnuksen tulokset ja arvioida niiden vaikutus kaavassa esitettyihin voimalaitosten paikkoihin ja muihin rajoituksiin sekä mahdollisiin kaavamääräyksiin. Yleismääräyksenä kaavassa esitetään, että Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön suositusohjearvot. Kirjallisuuden ja selvitysten mukaan valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista (VNp 993/1992) ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Vastuualue katsoo, että yleismääräystä tulisikin tarkentaa, miten ja miltä osin huomioidaan tuulivoimaloiden suunnittelussa kaavamääräyksessä esitetty valtioneuvoston päätös. 15 kaavaselostusta tarkennetaan päivitetyn ympäristömeluselvityksen ( ) pohjalta neljättä kaavamääräystä täydennetään siten, että ennen rakennusluvan myöntämistä on jokaisen voimalan osalta varmistettava, ettei asetetut melurajat ylity. melumallinnuksissa tulee noudattaa Ympäristöministeriön ohjeita. Mikäli valtakunnalliset määräykset/ohjeistukset muuttuvat, toimitaan niiden mukaisesti. Kunnalla on aina mahdollisuus asettaa niiden lisäksi omia, tarkentavia ohjeita meluhaittojen ennaltaehkäisemiseksi. jotta valtioneuvoston päätöksen ohjearvot ja päiväajan suunnitteluohjearvot eivät ylittyisi asuin- ja lomarakennuksilla eivätkä osayleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla voidaan joko: Rajoittaa voimaloiden käyttöä tai Poistaa kaavasta lähinnä jokivartta sijaitsevia voimaloita. Siikajoen kunnassa käydyissä ehdotusvaiheen palauteneuvottelussa ( ja ) sekä viranomaisneuvottelussa ( ) saadun palautteen pohjalta muokattiin kaavaehdotusta siten, että suunnittelussa käytetyt ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset meluohjearvot alittuvat: Isoneva: voimala 21 poistettu voimalaa 22 siirretty n. 330 m. etelään ks. yhteisvastine Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen muutos- ja laajennusehdotusten meluvaikutuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin.

16 11) PÄÄESIKUNTA Siikajoen kunta on pyytänyt lausuntoa Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutos ja laajennusehdotuksesta (2. viiteasiakirja) sekä Isonevan tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta (3. viiteasiakirja). Laki tuulivoiman kompensaatioalueista (490/2013) on tullut voimaan Lakiin liittyen on Pääesikunta 1. viiteasiakirjalla lähettänyt muun muassa Siikajoen kunnalle ilmoituksen Perämeren kompensaatioalueelle sijoittuville tuulivoimahankkeille annettavista lausunnoista. Vartinojan ja Isonevan tuulipuistoalueet sijoittuvat kokonaan Perämeren kompensaatioalueeseen. Pääesikunnan logistiikkaosastolla ei ole huomautettavaa lausuttavina olevista Vartinojan ja Isonevan tuulipuistojen osayleiskaavaehdotuksista. ei aiheuta toimenpiteitä 12) YMPÄRISTÖTERVEYDEBHUOLTO 16 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON LAUSUNTO SIIKAJOEN VARTINOJAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVAN MUUTOS- JA LAAJENNUSEHDOTUKSESTA SEKÄ ISONEVAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Siikajoen kunta pyytää ympäristöterveydenhuollon lausuntoa Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutos- ja laajennusehdotuksesta. Lisäksi Siikajoen kunta pyytää lausuntoa Isonevan tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Yleistä: Vartinojan tuulipuiston hankealue sijaitsee noin 6 km Siikajoenkylästä kaakon suuntaan ja se ulottuu kilometrin päähän Lumijoen kunnan rajasta. Vartinojan hankealueen keskellä on Siikajoen Vartinojan tuulipuiston voimassa oleva osayleiskaava. Kaavalaajennus rajautuu lounaassa Jokivarren ehdotusvaiheessa olevaan osayleiskaavaan ja koillisessa Vartinvaara Kivivaaran harjumuodostuma-alueeseen. lsonevan tuulipuiston hankealue sijaitsee noin 4,5 km Siikajoenkylästä etelään Siikajoen lounaispuolella Isonevan luonnonsuojelualueen ja Siikajoen välisellä alueella. Kaava rajautuu Jokivarren ehdotusvaiheessa olevaan osayleiskaavaan. Vartinojan tuulipuiston muutos ja laajennus sekä Isonevan tuulipuiston osayleiskaava laaditaan MRL 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisina yleiskaavoina. Kaavoituksesta on tehty maankäyttösopimus ja hankevastaavana toimii TerraWind Oy. Lausunnon pohjana käytetty aineisto: Terveydensuojelulaki (763/1994) Airix Ympäristö Oy: Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutos ja laajennus, selostus 11/2013 Airix Ympäristö Oy: Isonevan tuulipuiston osayleiskaava, selostus 11/2013 Kaavoittajan vastineet Siikajoen Vartinojan sekä Isonevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavan muutos- ja laajennusluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin ( ) Empower Oy:n selvitys ( ) Tuulivoimaloiden perustamistaparatkaisut, Vartinojan/Isonevan tuulipuistohankkeet, Siikajoki

17 Lausunto: Paavolan Vesi Oy:llä on tällä hetkellä Vartinvaaran alueella yksi käytössä oleva vedenottamo. Helmikuun 2014 loppuun mennessä alueella otetaan käyttöön yksi Paavolan Vesi Oy:n sekä kolme Limingan Vesihuolto Oy:n uutta vedenottamoa sekä uusi vedenkäsittelylaitos. Vedenkäsittelylaitoksen käyttöönoton jälkeen Limingan Vesihuolto Oy:n vedenhankinta tapahtuu pääosin Vartinvaaran alueelta. Vartinojan tuulipuiston tuulivoimala 8 sijaitsee pohjavesialueella ja kaavaehdotus mahdollistaa edelleen tuulivoimalan 9 (tv 2 I. kaksi voimalaa) rakentamisen pohjavesialueelle. Ohjeellinen huoltotielinjaus sivuaa pohjavesialuetta. Tuulivoimaloiden perustukset (halkaisija n. 20m ja syvyys 2,5-3,5m) ovat kohtuullisen laaja-alaiset. Perustusten rakentamisvaiheessa joudutaan ilmeisesti pohjaveden pintaa alentamaan. Vaaroina ovat rakentamisen, käytön ja huoltojen aikana tapahtuvat öljyvahingot (voimala, mm työkoneet). Lisäksi suurien maamassojen siirrot voivat vaikuttaa pohjaveden virtaamaan sekä pohjaveden kemialliseen laatuun. Ympäristöterveydenhuolto katsoo, että Vartinojan tuulivoimalat ja niiden huoltotiet tulee rakentaa riittävän etäälle pohjavesialueesta, jotta rajallisia pohjavesivarantoja ei vaarannettaisi. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto suosittaa, että Vartinojan sekä Isonevan tuulivoimapuistojen tuulivoimaloiden koekäyttövaiheessa sekä käytön yhteydessä tehdään lähimmillä kiinteistöillä melumittauksia eri sääolosuhteissa. Näin päästään varhaisessa vaiheessa estämään mahdollisen terveydellisen haitan syntyminen. pohjavesiä koskeva lausunto koskee Vartinojan tuulivoimahanketta. ks. yhteisvastine Siikajoen Vartinojan ja Isonevan tuulivoimapuistojen osayleiskavojen muutos- ja laajennusehdotusten meluvaikutuksista annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. 13) POHJOIS_POHJANMAAN LINTUTIETEELLINEN YHDISTYS RY 17 Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen lausunto Siikajoen kunnan Isonevan tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta ja Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavan muutos- ja laajennusehdotuksesta Siikajoen Isonevan ja Vartinojan alueiden tuulivoimahankkeisiin liittyvät osayleiskaavaehdotukset on laadittu luonnoksien pohjalta vain pienin muutoksin. Kaavaselostuksista ei käy selvästi ilmi, miten YVA-selostuksesta annettu yhteysviranomaisen lausunto on huomioitu kaavaehdotuksen laadinnassa. Vaikuttaa siltä, että kaavoituksessa kiirehditään tarpeettomasti, jolloin YVA- prosessin ja lausuntojen myötä esille tulleet näkökohdat eivät tule riittävästi huomioon otetuiksi. Tällainen menettely ei ole eduksi tuulivoimarakentamisen yleiselle hyväksyttävyydelle eikä edistä kestävää uusiutuvan energian tuotantoa. Kunnan tehtävänä on kaavoituksella varmistaa tasapuolisesti kuntalaisten, ympäristön ja elinkeinoelämän etu maankäytön suunnittelussa. Vaihtoehto 3:n pohjalta tehty kaavaehdotus on liian laaja, vaikka Vartinojan Isonevan alue voisikin soveltua pienimuotoisempaan tuulivoimarakentamiseen. Kaavoitus pitäisi toteuttaa YVA:ssa esitetyn vaihtoehto 1 pohjalta. Tätä puoltaa mm. alueen huomattava merkitys muuttolintujen, erityisesti kotkien ja muiden suurten petolintujen sekä hanhien muuttoväylänä. Muuttolintuihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa korostuu tehtyjen selvitysten

18 18 epävarmuus. Yhteysviranomainen nostaa lausunnossaan esille erityisesti kevätmuuton seurannan riittämättömyyden ja siitä johtuvan vakavan aliarvioinnin muuttolintujen törmäysriskissä. Vartinojan Isonevan alueella linnuille suurimman törmäysriskin aiheuttavat läntisimmät ja luoteisimmat voimalat, kun taas suunnittelualueen itäpuolella muuttolintuja liikkuu huomattavasti vähemmän. Lähes vastaava määrä voimaloita voitaisiin toteuttaa pienemmin linnustovaikutuksin toteuttamalla ensin nyt tarkasteltavan alueen itäosan voimalat ja myöhemmin mahdollisesti laajentamalla aluetta Isonevan osalta kaakkoon päin. Vartinojalla suunnitelluista voimalapaikoista pahimmin lintujen muuttoreitille sijoittuu Vartinoja 9. Isonevan suunnitellut voimalapaikat ovat kokonaisuudessaan Vartinojan paikkoja lännempänä eli muuttolintujen kannalta haitallisempia. Isonevan osalta suurin ongelma on alueen ylimitoitus. Nyt voimalaitokset muodostaisivat lintujen päämuuttosuunnan vastaisesti lähes viisi kilometriä leveän seinämän. Tämän seinämän leveyttä tulisi kaventaa esimerkiksi puoleen. Vartinoja 14:n kohdalla on pitkään asuttuna ollut kanahaukan reviiri, josta PPLY on lausunnoissaan huomauttanut jo useaan kertaan. Vuonna 2013 käytössä ollut pesä sijaitsee vain noin 80 metrin päässä kaavassa osoitetusta voimalaitospaikasta. Kaavoittajan antaman vastineen sekä sen, ettei voimalaitospaikkaa ole siirretty tai poistettu kaavaluonnoksesta - ehdotukseen edettäessä, perusteella täytynee päätellä, ettei kaavoittaja pidä reviirin tuhoutumista huomioon otettavana seikkana. Ympäristötutkimus Yrjölän kaavoittajan puolesta kirjoittamassa vastineessa kanahaukan pesintöjen suurimmaksi uhaksi mainitaan metsätalous, minkä täytynee sinänsä olla totta. Tässä hankkeessa on kuitenkin kyse tuulivoimasta, joka olisi täysin mahdollista toteuttaa niin, ettei reviiri tuhoudu. Jos laitospaikka 14 rakennetaan, tuhoutuvat kanahaukan nykyiset pesäpaikat varmasti. Erityisen huolestuttavaa on Vartinojan hankealueen sijoittuminen harvinaisen arosuohaukan pesimäalueelle. Euroopassa arosuohaukan uhanalaisuusluokka on erittäin uhanalainen (EN, Endangered). Siikajoen Vartinhaan seutu on ensimmäinen paikka Suomessa, johon arosuohaukka näyttää vakiintuneen pesimälajiksi, sillä pesintä Vartinhaan alueella on varmistunut vuosina 2011, 2012 ja Pesintähavaintojen perusteella ongelmallisia voimalaitospaikkoja ovat etenkin Vartinoja 4 sekä 13 ja 15 (joiden lisäksi jo vahvistetun Vartinojan kaavan voimalaitospaikat 1 3). Arosuohaukan pesintään viittaavat havainnot on tehty varsin suppealta alueelta, joten Arosuohaukan pesiminen voidaan turvata voimaloiden sijainteja tarkistamalla ilman, että tuulivoimahankkeesta kokonaisuutena tarvitsisi luopua. Päiväpetolintuna arosuohaukka kuuluu kaikkein törmäysriskialtteimpiin lajeihin. Kaavaselostuksen sivulla 76 on selostettu varsin hyvin tarve arosuohaukan lentoreittien selvittämiseksi. Tällainen selvitys täytyy ehdottomasti tehdä ennen kuin voimaloiden sijainneista ja rakentamisesta tehdään lopullinen päätös. Ympäristötutkimus Yrjölän kaavoittajan puolesta antama vastine on arosuohaukan osalta ontuva. Ensinnäkään vastineesta ei käy ilmi, mihin esitetyt näkemykset perustuvat. Tiettävästi Yrjölällä ei omakohtaista kokemusta arosuohaukan käyttäytymisestä pesimäpaikalla. Myöskään asiaa käsittelevää kirjallisuutta ei liene juuri saatavilla. Vartinhaan arosuohaukoista on havaintoja niin haudonta-, pesäpoikas- kuin lentopoikasajalta. Jokaisella havaintokerralla linnut ovat nousseet törmäysriskikorkeudelle. Arosuohaukan haavoittuvuutta tuulivoimarakentamiselle ei voi verrata metsätaloustoimien merkitykseen sinisuohaukalle kuten Yrjölä tekee. Metsätaloustoimilta vapaan vyöhykkeen koko sinisuohaukan pesän ympärillä on Yrjölän viittamaan suosituksen mukaan 400 metriä. Tuulivoiman ja arosuohaukan kohdalla tulisi puhua vähintään kaksinkertaisesta turvaetäisyydestä. Yrjölän vastineen lopussa esitetään kolme 400 metrin suojavyöhykettä parempaa vaihtoehtoa arosuohaukan pesinnän huomioimiseen. Näistä voimaloiden pysäyttäminen pesinnän ajaksi voisi sinänsä olla hyvä keino, mutta nyky-

19 lainsäädännön pohjalta tällaista ei voida vaatia eikä menettely siksi sovi kaavoituksen pohjaksi. PPLY kannattama vaihtoehto on se, että osa voimaloista rakennetaan vasta, kun tiedot alueen merkityksestä lajille ovat tarkentuneet ja tällöinkin vain siinä laajuudessa, ettei merkittäviä haittavaikutuksia todennäköisesti synny. Myös Yrjölän esittämä viimeinen vaihtoehto, jossa vastaava energiantuotantokapasiteetti rakennetaan muualle, on varteenotettava. PPLY ei hahmota Yrjölän laatiman vastineen (neljä vaihtoehtoa) merkitystä: mitään esitetyistä muutoksista ei kaavaan ole kuitenkaan tehty. Kaavoittajan vastineet ovat onttoja myös monelta muilta osin. Niin PPLY:n kuin monen muunkin lausunnonantajan tai kommentoijan kohdalla kaavoittaja viittaa YVA-vaiheessa kolme kertaa kokoontuneeseen seurantaryhmään. PPLY on vapaaehtoistyön varassa toimiva kansalaisjärjestö, jonka jäsenet hankkivat elantonsa muilla keinoin. On kohtuutonta ikään kuin vaatia, että yhdistyksen jäsenen olisi tullut ottaa palkatonta vapaata työstää osallistuakseen virka-aikana toisella paikkakunnalla pidettävään kokoukseen omin kustannuksin. Sen lisäksi, ettei seurantaryhmään osallistuminen ole ollut käytännössä mahdollista, on ryhmään viittaaminen myös asiatonta. Seurantaryhmä ei takaa kaavoitusten pohjaksi tehtyjen selvitysten riittävyyttä sekä kaavoituksen laatua vaan siitä on vastuussa yksin Siikajoen kunta. Kaavoittajan vastineissa todetaan myös, että tuulivoimaloiden sijoittuminen on muokkautunut mittavien tuulisuustutkimusten ja selvityksissä havaittujen luonto-, maisema- ja muiden ympäristövaikutusten pohjalta. Alueen topografian perusteella voidaan olettaa, että tuuliolot eivät ole ohjanneet voimalaitospaikkojen valintaa, sillä tuuliolosuhteet eivät vaihtele alueella merkittävästi. Luonto- ja maisemavaikutuksia on PPLY:n näkemyksen mukaan huomioitu vain hyvin rajoitetusti. Olisiko näin ollen rehellisempää myöntää, että voimaloiden sijoittumista ovat ohjanneet ennen kaikkia teknis-taloudelliset lähtökohdat, joista maanomistus ei ole vähäisin? Vartinojan alueelta on myös reviiriin viittaavia havaintoja erittäin uhanalaisesta niittysuohaukasta. Muita Vartinhaan Kivivaaran alueella toistuvasti havaittuja törmäysriskialttiita päiväpetolintuja ovat mehiläishaukka, hiirihaukka ja sinisuohaukka, jotka kaikki on arvioitu Suomessa vaarantuneiksi (VU, Vulnerable). Alueen merkitys petolintujen pesimäalueena on siis merkittävä, mutta petolinnut eivät tulleet riittävästi esille missään vaiheessa YVAprosessia. Syynä tähän on yksinkertaisesti pesivien petolintujen seurannan puuttuminen kokonaan YVA:n menetelmistä. YVA:n puutteet ovat vielä korjattavissa tässä vaiheessa erityisesti kaavoitusta varten tehtävillä seurannoilla. Vartinojan Isonevan alue voisi soveltua tuulivoimaloiden rakentamiseen, jos rakentaminen ja voimaloiden paikat suunniteltaisiin huolellisesti. Esitetty osayleiskaavaehdotus on kuitenkin tehty kiireellä ja perustuu suurelta osin puutteellisiin selvityksiin. Myöskään yhteysviranomaisen YVA:sta antamaa lausuntoa ei ole huomioitu asianmukaisesti. Kaavoitusta ei siten tule edistää ehdotuksessa esitetyn mukaisesti. 19 tuulivoimaloiden sijoittuminen on muokkautunut tehtyjen mittavien tuulisuustutkimusten ja selvityksissä havaittujen luonto-, maisema ja muiden ympäristöarvojen pohjalta. Tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden sijoittelu on ajateltu kokonaisuutena, jolloin yhden voimalan siirto vaikuttaa muidenkin voimaloiden sijoitteluun. Tuulivoimaloiden keskinäisen sijainnin tulee olla riittävä, ettei synny tuulivoimatuotantoon heikentävästi vaikuttavaa tuulisuusvarjostusta. Yleensä voimaloiden keskinäisen etäisyyden tulisi olla n metriä. Koska tuulen suunta vaihtelee, on joka suunnassa jätettävä riittävästi tilaa tuulivoimaloiden väliin tuotantohäviöiden ja liiallisten kuormitusten välttämiseksi.

20 kuten lausunnossa huomautetaan, myös teknis-taloudelliset seikat sekä maanomistus ovat tehtyjen selvitysten ohella ohjanneet osaltaan voimaloiden sijoittelua. 14) POHJOIS-POHJANMAAN LUONNONSUOJELUPIIRI RY 20 Isonevan osayleiskaavaehdotus perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaihtoehtoon 3. Se oli vaihtoehdoista massiivisin. Siinä määriteltiin alueelle 24 voimalapaikkaa. Saman verran niitä on osayleiskaavaehdotuksessa. Kaavaehdotuksessa viitataan voimassa olevaan maakuntakaavaan. Siinä suunnittelualue kuuluu luonnon monikäyttöaluerajauksen sisälle. Vaihemaakuntakaava, jonka erityisteemana on tuulivoiman sijainninohjaus, on myös jo hyväksytty maakuntavaltuustossa ( ). Siinä on varattu tuulivoiman rakentamista varten alue Isoneva tv Siitä todetaan maakuntaliiton palautteessa, että rajausta on pohjoisosastaan muutettu muuttolinnustoon ja Siikajokivarren maisemakuvaan kohdistuvien yhteisvaikutusten lieventämiseksi. Vaikka kaava ei olekaan lainvoimainen vielä, sen ohjausvaikutus tulee ottaa huomioon. Kaavaselostuksessa on voimalapaikoittainen luontotyyppikuvaus. Tosin määrittämällä suot vain metsälain erityisen tärkeinä elinympäristöinä sivuutetaan merkittävä osa suoluontotiedosta. Kaavassa ilmeisesti juuri suot on kuitenkin merkitty luo-merkinnöin. Ne ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Merkinnän voi tulkita toteuttavan myös voimassa olevan maakuntakaavan monikäyttöalueen suunnittelumääräystä. Toivon mukaan luo-merkintä velvoittaa muutakin maankäyttöä eikä vain tuulivoimarakentamista. Soiden luontoarvojen säilyttämiseksi suon vesitalouden turvaaminen on pääasia. Sen varmistaminen on oltava suunnittelun ja toteutuksen ohjenuorana. Voimaloita on siirretty jonkin verran ja tielinjauksia jopa karsittu haittojen ennaltaehkäisemiseksi. Luontotieto on kerätty vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Siinä vaiheessa ei ole otettu huomioon Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat -selvitystä (32/2011). Toisin kuin Vartinojan osayleiskaavaehdotuksessa Isonevan kaavassa on kuitenkin rajauksin merkitty valtakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat (ge-3): TUU Muuraiskankaat ja TUU Vähäoja. Tosin kaavaselostuksessa kappaleessa 7. 5 kirjoitetaan virheellisesti Vartinvaaran-Kivivaaran harjumuodostelmasta. Voimaloita tai muitakaan hankkeesta johtuvia rakenteita ei ole sijoitettu Vähäojan eikä Muuraiskankaan esiintymille. Voimalat nro 1 ja 6 (Vähäoja) ja 9 (Muuraiskankaat) sijoittuvat kuitenkin muodostuman viereen. Ge-3 -kaavamerkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttö tulee suunnitella niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia. Se edellyttää, että ollaan muodostumasta tietoisia ja otetaan se suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Maastotietoa on kaavakartasta mahdotonta kaivaa esiin. Jotkin tärkeät kohteet kuten vesistöt olisi kuitenkin syytä kartassa esittää. Voimala nro 6:n kohdalla todetaan vaikutusten arvioinnin luontoselvityksessä ja samaten kaavaselostuksessa seuraavasti: Tielinjaus ylittää Majavaojan sekä tulvauoman joka mutkittelee Majavaojan eteläpuolella. Sekä Majavaojaa että tulvauomaa ylitettäessä tulee ottaa huomioon, että veden virtausta ei tule estää tai heikentää. Majavaojan tulvauoma on luonnontilainen, hyvin mutkitteleva. Puusto on uoman reunoilla muuta puustoa iäkkäämpää ja vanhempaa hieskoivua, kuusta ja harmaaleppää. Tul-