Perusturvalautakunta 18 11.02.2014 Perusturvalautakunta 38 29.04.2014 Kotisairaalatoiminnan aloittaminen kotihoidon asiakkaille ja palveluasumisyksikön asukkaille Eurassa 1137/06.03.04/2014 Petu 18 Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden sekä palvelu- ja vanhainkodissa asuvien ikääntyneiden terveydentilassa tapahtuvat äkilliset muutokset (usein hengitys- tai virtsatieinfektioista aiheutuvat) johtavat terveyskeskuksen tai erikoissairaanhoidon päivystyksen kautta terveyskeskuksen vuodeosastohoitoon lääkitystä varten. Potilaiden terveydentila ei useinkaan edellytä muuta sairaalatasoista hoitoa, vaan lääkitys voitaisiin toteuttaa koulutetun sairaanhoitajahenkilöstön suorittamana asiakkaan kotona. Näin vältyttäisiin toistuvilta sairaalajaksoilta, jotka tukkeuttavat oman terveyskeskussairaalan potilasvaihdon ja aiheuttavat hoitojaksoja ympäristöterveyskeskuksissa sekä erikoissairaanhoidossa. Sairaalajakso kestäessään muutamaa päivää pidempään heikentää vanhuksen toimintakykyä kotona jakson jälkeen, mikä seikka on tieteellisissä tutkimuksissa laajasti todettu. Kotona tutussa ympäristössä tapahtuva hoito on vanhukselle inhimillisempää, kun turvallisuustekijät on huomioitu. Kotisairaalatoiminnassa yleisesti Suomessa noudatettavia periaatteita ovat: Kotisairaala toimii terveyskeskussairaalan yhteydessä ja tarjoaa määräaikaista, akuuttia ympärivuorokautista sairaanhoitoa, joka toteutetaan potilaan kunnon ja hoitomenetelmien salliessa hänen suostumuksellaan kotona, omassa tutussa ympäristössä. Kotisairaalahoito on vaihtoehto osastohoidolle potilaan niin halutessa. Potilaat ohjautuvat kotisairaalaan päivystyksestä, terveyskeskuksen vuodeosastolta tai sairaalasta. Hoitoon tullaan lääkärin lähetteellä. Hoitoa antavat sairaanhoitajat kaikkina vuorokauden aikoina ja viikonpäivinä. Hoitokäyntien välillä potilaan tulee selviytyä yksin, omaisten, ja/tai kotihoidon turvin kotonaan. Hoitotilanteen vaatiessa potilas voi siirtyä osastohoitoon. Kotisairaalatoiminnasta voidaan periä maksu joko hoitovuorokausimaksuna tai sairaanhoitajan ja lääkärin käyntimaksuna. Kotisairaalan palveluihin kuuluvat mm. infektiohoidot, ml suonensisäinen antibioottihoito lyhytaikainen hoito ja tuki päivystyskäynnin tai sairaalahoidon jälkeen diabeteksen insuliinihoito laskimotukoksen hoito tehostetut haavanhoidot nestehoito, kiireetön punasolusiirto sydämen vajaatoiminnan hoito laboratorioseurannat syöpäpotilaan oireenmukainen hoito kotisaattohoito jatkohoidon suunnittelu yhdessä potilaan ja omaisten kanssa Eurassa vuoden 2013 lopulla aloitettu sairaalasta tuotettava yöpartiotoiminta on nähtävissä kotisairaalatoiminnan ensimmäisenä
osana. Vanhuspalvelujen rakenteen ja sisällön kehittämisen myötä on tapahtunut palvelun painopisteen siirtymistä päivätoiminnalla ja vuorohoidolla tuettuun kotihoitoon ja toisaalta palveluasumiseen aiemman laitoshoidon sijaan. Kotihoidon onnistumisen ja laitoshoitojaksojen ehkäisemiseksi tarvitaan kotisairaalatyyppisen palvelun kehittämistä ja lisäämistä Eurassa. Ensisijaisesti tarvittavat palvelumuotoina ovat suonensisäiset antibioottihoidot ja päivystyskäyntien jälkeinen kotiutuksen tukeminen tilanteessa, jossa kotihoidossa ja palveluasumisessa ei ole työvuorossa sairaanhoitajaa. Tämänhetkisillä kotihoidon ja palveluasumisen sairaanhoidollisilla resursseilla pystytään turvaamaan kyseinen hoito päiväsaikaan työvuorosuunnittelullisilla toimenpiteillä ja henkilökunnan täydennyskoulutuksella. Lauantai- ja sunnuntaipäiviin sekä kaikkiin iltoihin klo 21:een saakka tarvitaan kotihoidon sairaanhoitajien varallaolojärjestelmää. Yöaikaan tarvittavat hoitotoimenpiteet suorittaa yöpartio. Tarvittavat toimenpiteet: Kotihoidon, palveluasumisen ja vanhainkodin sairaanhoitajille järjestetään terveyskeskussairaalassa täydennyskoulutus infuusiolääkkeen antamisesta (kuuluu sairaanhoitajan peruskoulutukseen) ja lain vaatima näyttö osaamisesta. Johtava lääkäri Terhi Holmström myöntää tämän jälkeen suonensisäisen lääkehoidon luvat. Palveluasumisen ja vanhainkodin sairaanhoitajien työvuoroihin tehdään mahdollisesti tarvittavat muutokset siten, että yksikössä on aina arkisin päivävuorossa sairaanhoitaja, joka pystyy vastaamaan suonensisäisestä lääkityksestä ja muusta tarvittavasta sairaanhoidollisesti vaativasta toimenpiteestä. Kotihoidon sairaanhoitajien työvuorosuunnitteluun lisätään arki-iltaisin klo 16-21 ja viikonloppuisin klo 8-21välisenä aikana varallaolo, jolloin he pystyvät tarvittaessa tukemaan kotiutuksessa sekä suorittamaan tarvittavat hoitotoimenpiteet sekä kotihoidon, palveluasumisen että vanhainkodin asiakkaille. Varallaolosta maksetaan 50 % palkka, toteutuneet työtunnit korvataan muodollisen jaksotyön sääntöjen mukaisesti joko normaaleina tai ylityötunteina riippuen aikahyvityksen käyttämisen mahdollisuudesta. Kotisairaalan maksu: Asiakkaalta perittäväksi kotisairaalan päivämaksuksi esitetään 10,60 euroa. Alle 18-vuotiaalta maksua ei peritä. Valmistelu- ja lisätiedot: perusturvajohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki, puh. 044 422 4070. Ehdotus Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää käynnistää kotisairaalatoiminnan kotihoidon asiakkaille ja palveluasumisyksikön asukkaille Eurassa viipymättä sen jälkeen, kun henkilökunnan täydennyskoulutus on saatu toteutettua. Lisäksi lautakunta päättää, että palveluasumisen ja vanhainkodin sairaanhoitajien työvuorosuunnittelu toteutetaan siten, että yksikössä on aina arkisin päivävuorossa sairaanhoitaja, joka pystyy vastaamaan suonensisäisestä lääkityksestä ja muusta tarvittavasta sairaanhoidollisesti vaativasta toimenpiteestä. Kotihoidon sairaanhoitajien työvuorosuunnitteluun lisätään arki-iltaisin klo 16-21 ja viikonloppuisin klo
8-21välisenä aikana varallaolo, jolloin he pystyvät tarvittaessa tukemaan kotiutuksessa sekä suorittamaan tarvittavat hoitotoimenpiteet sekä kotihoidon, palveluasumisen että vanhainkodin asiakkaille. Varallaolosta maksetaan 50 % palkka, toteutuneet työtunnit korvataan muodollisen jaksotyön sääntöjen mukaisesti joko normaaleina tai ylityötunteina riippuen aikahyvityksen käyttämisen mahdollisuudesta. Asiakkaalta perittäväksi kotisairaalan päivämaksuksi vahvistetaan 10,60 euroa. Alle 18-vuotiaalta maksua ei peritä. Päätös Petu 38 Perusturvalautakunta: Päätösehdotus hyväksyttiin. Tausta Perusturvalautakuntaa informoitiin lautakunnan kokouksessa 8.4.2014 ajankohtaiskatsauksen yh-teydessä, että aikaisemmasta valmistelusta ja lautakunnan päätöksestä 11.2.2014 18 poiketen perusturvan johtoryhmä on ottanut harkittavakseen, josko kotisairaalatoiminta organisoitaisiinkin terveyskeskussairaalan yöpartion pohjalta. Yöpartiomallin laajentaminen kotisairaalatoiminnaksi nähtiin vaihtoehtona aikaisemmalle mallille, joka rakentui kotihoidon sairaanhoitajien varallaoloon ja asumispalveluyksiköiden sairaanhoitajien työvuorojärjestelyihin. Tällä mallilla kotisairaalatoiminnan henkilöstökustannukset (varallaolokorvaukset) olisivat olleet 2950 euroa kuukaudessa, vastaten yhden sairaanhoitajan kuukausittaisia palkkauskustannuksia lisäkuluineen. Alkuperäisenä tarkoituksena oli etsiä lautakunnalle nopealla aikataululla innovatiivinen malli, joka paitsi parantaa kotiin annettavia palveluja on myös kustannustehokas vähentäen tarpeetonta sai-raalan käyttöä. 35 000 panostuksella olisi lähdetty tavoittelemaan naapurikuntien terveyskeskussairaalavuorokausien ostojen minimointia. Ostoja tehtiin vielä vuonna 2013 yhteensä 161.000 eurolla. vastaavaan tarkoitukseen ei ole määrärahaa ku luvan vuoden talousarviossa. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuun tilanne osoittaa, että terveyskeskussairaalatasoista ostoa on tarvittu 80 vrk eli 0.9 potilasta /päivä. Tasaisella käytöllä tarkoittaisi 70.000 ostoja. Alustava arvio on, että kotisairaalalla pystyttäisiin helposti korvaamaan tämä ostopalvelutarve ja samalla lisäämään kotiin annettavien palvelujen valikoimaa kuntalaisille. Perustelut asian ottamiselle uudelleen valmisteluun Perusturvan johtoryhmässä siis nähtiin tarpeelliseksi tehdä uutta valmistelua, nostaen esiin mahdollisuus terveyskeskussairaalan yöpartiotoiminnan laajentamisesta kotisairaalatoiminnaksi. Viime kesänä yöpartiota suunniteltaessa oli esillä ajatus siitä, että tarpeen mukaan yöpartio voisi laajeta kotisairaalaksi. Perinteisesti kotisairaalat pienemmillä väestöpohjilla toimiessaan organisoidaan nimenomaan terveyskeskussairaalan osatoiminnaksi, jotta potilasmäärien vaihteluista huolimatta kotisairaalan henkilöstölle riittää tarkoituksenmukaista hoitotyötä. Tässä taloudellisessa tilanteessa lautakunnalle haluttiin kuitenkin esitellä ensisijaisena vaihtoehtona pienen paikkakunnan vieläkin innovatiivisempi edullinen alkuvaiheen ratkaisu, jota voitaisiin myöhemmin kehittää ja vahvistaa uuteen suuntaan. Henkilökunnalta saadun kriittisen palautteen perusteella vaihtoehtoisen järjestämismallin kartoitus nähtiin kuitenkin jo tässä vaiheessa järkevänä. 1. Asumispalveluiden sairaanhoitajien palaute
Lautakunnalle esitellyn mallin osalta saatiin ensinnäkin asumispalvelujen sairaanhoitajilta kriittistä palautetta. Sairaanhoitajien sijoittelu pelkästään aamuvuoroon mahdollisten suonensisäisten lääkitysten toteuttamiseksi nähtiin olevan ristiriidassa aikaisemmin hoitotyölle asetettujen tavoitteiden kanssa. Lisäksi epävarmuutta aiheutti mm. se, että asumispalveluiden asiakkaiden kotisairaalatar-vetta ei pystytty henkilökunnalle riittävän tarkasti ennustamaan. Tämä aiheutti sairaanhoitajien keskuudessa kysymyksiä ääripäästä toiseen eli toisaalta huolta ajan riittävyydestä ja toisaalta huolta potilasturvallisuudesta/osaamisen varmistamisesta. Asumispalveluyksiköiden sairaanhoitajat peräänkuuluttivat mallia, jossa kotisairaalatoiminta keskitettäisiin jonnekin yhteen paikkaan (oma kotisairaalayksikkö), samaan tapaan kuin monella muulla paikkakunnalla on tehty. 2. Kotihoidon sairaanhoitajien palaute Kotihoidon sairaanhoitajia informoitiin 14.2.2014 lautakunnan kotisairaalan perustamispäätöksestä. Kotihoidon sairaanhoitajien suhtautuminen palveluinnovaatioon oli lähtökohtaisesti myönteinen, mutta he olisivat halunneet osallistua valmisteluun. Heille on nyt selostettu, että johtava lääkäri, sosiaalipalvelupäällikkö, vanhuspalvelujen kehittämisasiantuntija ja kotihoidon edustajana asiakas-virtoja parhaiten tunteva kotiutushoitaja kokoontuivat 3.2.2012 tekemään käyttösuunnitelmalautakuntaa silmällä pitäen valmistelua teemalla: "ikäihmisten sairaalajaksojen järjestäminen, prosessin muuttaminen ja kustannustehokkuuden lisääminen". Sairaanhoitajien varallaolojärjestelyjen mahdollisuus nousi esille tästä kokouksesta laaditusta muistiosta. Tämän pohjalta perusturvajohtaja pyysi kehittämisasiantuntijaa valmistelemaan varallaoloon pohjautuvan kotisairaalamallin lautakunnan käyttösuunnitelmakokouksen yhteyteen. Perustellusti valmistelua voidaan pitää nopeana, eikä tähän alkuvaiheeseen osallistettu sairaanhoitajia. Toisaalta jatkosuunnitteluun oli varattu aikaa, koska lautakunnan päätöksen mukaisesti kotisairaala käynnistyisi vasta henkilökunnan täydennyskoulutuksen jälkeen. Sairaanhoitajien toinen viesti oli se, että varallaolomallilla työsidonnaisuus lisääntyy liikaa. Nämä haasteet johtuvat luonnollisesti siitä, että pienessä kunnassa sairaanhoitajien ammattiryhmä on verraten pieni kotihoidossa. Varallaolovelvoite olisi koskettanut jokaista sairaanhoitajaa kerran viikossa joko arkisin klo 16.00-21.00 tai viikonloppuna klo 08.00-21.00. Lisäksi kävi ilmi, että kotihoidon sairaanhoitajilla oli kirjavasti työsopimuksissaan maininnat varallaolosta. Saadun palautteen ja erityisesti työsopimusten harmonisointitarpeen herättämän kritiikin perusteella perusturvajohtaja tulkitsi tilanteen yhteistoimintalain mukaisena henkilöstön aloiteoikeutena (laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta 12) ja kutsui kotisairaanhoitajat 4.3.2014 pidetyssä kotihoidon kokoukses sa erilliseen kuulemistilaisuuteen, joka päätettiin pitää 21.3.2014. Uusi valmistelu yöpartion pohjalta. Kuten edellä on jo todettu, perusturvan johtoryhmän jäsenet näkivät tarkoituksenmukaisena arvioida myös yöpartion pojalta rakentuvaa kotisairaalamallia. Yöpartiotoiminta on käynnistynyt sairaalasta käsin lokakuun 2013 alussa, joten kokemusta on puolen vuoden ajalta. Näin ollen osa henkilökunnasta, sairaalan osastonhoitaja, johtava hoitaja, johtava lääkäri, sosiaalipalvelupäällikkö, kehittämisasiantuntija ja perusturvajohtaja perehtyi vät 19.3.2014 yöpartion tämänhetkisiin työtehtäviin ja asiakasmääriin pei laten näitä mahdollisuuksiin laajentaa toiminta kotisairaalaksi. Henkilökun ta ei nähnyt esteitä kotisairaalatoiminnalle. Kustannukset tässä mallissa ovat puolitoista- kaksinkertaiset kotihoidon
varallaolomalliin ja asumispalveluyksikön aamuvuorojärjestelyihin nähden. Kustannustaso riippuu siitä, millaisia varallaolojärjestelyjä tehdään ja voidaanko sairaalan henkilöstömitoituksesta joustaa aika ajoin kotisairaala-asiakkaiden kotikäyntien ajaksi. Täysin erillistä kotisairaalayksikköä ei ole taloudellisesti kannattavaa luoda Euran väestöpohjalla. Erillinen yksikkö täysin omine työntekijäresursseineen edellyttäisi väestöpohjan laajentamista eli käytännössä ylikunnallista yhteistyötä. 21.3.2014 pidettäväksi suunniteltu kotihoidon sairaanhoitajien kuulemistilaisuus muuttui yllä selostetun myönteiseen ratkaisuun päätyneen yöpartiokokouksen seurauksena informaatio- ja keskustelutilaisuudeksi, jossa perusturvajohtaja informoi valmistelun uusista lähtökohdista sairaanhoitajia. Näin ollen perusviesti kotihoidon sairaanhoitajille oli, että terveyskeskussairaalan yöpartion pohjalta laajennettu kotisairaalatoiminta tulisi koskemaan heitä siten, että kotihoidon asiakkaan tullessa kotisairaalan asiakkaaksi ensisijaisesti tiedustellaan kotihoidon sairaanhoitajien mahdollisuus aamuvuorossa osana perustyötä antaa suonensisäiset lääkitykset tai toteuttaa muu sairaanhoidollisesti vaativampi kotisairaalan käynnistämä hoito. Tämän vuoksi ja muutenkin kaikkien kotisairaanhoitajien on välttämätöntä päivittää lääkehuollon koulutus (LOVE) ja antaa tarvittavat työpaikkakohtaiset näytöt. Lisäksi 21.3 tilaisuudessa perusturvajohtaja totesi, että työnantaja pitää tärkeänä harmonisoida kotihoidon sairaanhoitajien työsopimukset sisältämään yhdenmukaisesti maininnan varallaolosta. Perusteluna todettiin, että kotihoidon sairaanhoitajien varallaoloa tultaisiin hyödyntämään pääasiassa kotiutusten yhteydessä, jolloin lääkäri arvioi sairaanhoitajan arviointikäynnin ilta-aikaan tarpeellisena. Osa sairaanhoitajista piti tätä tarpeettomana todeten, että yhdistetyssä kotihoidossa lähihoitajat, jotka tekevät sairaanhoitajista poiketen myös iltavuoroja, voivat yhtä hyvin toteuttaa tällaisen arviointikäynnin, mikäli kotisairaala olisi estynyt sen tekemään. Valmistelun loppuun saattaminen Terveyskeskussairaalan henkilökunnan kanssa käydään pikimmiten keskustelut, joissa kotisairaalan järjestämistä konkretisoidaan ja kartoitetaan resursseja. Tämän jälkeen pyritään luomaan kotisairaalalle palveluku vaus. Lautakunta on jo kokouksessaan 11.2.2014 määritellyt kotisairaalan asiakasmaksun. Valmistelu- ja lisätiedot: perusturvajohtaja Sanna-Tuulia Lehtomä ki, puh. 044 422 4070. Ehdotus Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta merkitsee kotisairaalan muuttuneen valmistelutilanteen tiedoksi ja kumoaa tässä vaiheessa asiassa aikaisemmin tekemänsä päätöksen 11.2.2014 18 kotisairaalan asiakasmaksua lukuun ottamatta. Lisäksi perusturvalautakunta päättää oikeuttaa sairaalan osastonhoitajan tehtäviä hoitavan kehittämisasiantuntijan jatkamaan valmistelua kotisairaalatoiminnan käynnistämiseksi terveyskeskussairaalan yöpartiotoiminnan laajentamisen pohjalta siten, että malli on mahdollisimman kustannustehokas hyödyntäen sairaalan työntekijöiden työpanosta ja osaamista. Valmis palvelukuvaus tuodaan lautakunnalle tiedoksi. Päätös Perusturvalautakunta: Päätösehdotus hyväksyttiin.