Asemakaavan havainnekuva K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A RAKENTAMISOHJE ARKKITEHTITOIMISTO HANNU JAAKKOLA OY 29.10.2009
A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A 2 9. 1 0. 2 0 0 9 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 3 TAVOITTEET... 6 4 AK KERROSTALOKORTTELIT... 6 Julkisivut... 6 Katot... 8 Pysäköinti... 8 5 AP ASUINPIENTALOT... 8 Julkisivut... 8 Katot... 9 Pysäköinti... 9 Palomääräykset... 9 6 ATR ATRIUMTALOJEN KORTTELIALUE... 9 Julkisivut... 9 Katot... 10 Pysäköinti... 10 7 C KESKUSTATOIMINTOJEN KORTTELIALUE... 10 8 KTY TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE... 10 Julkisivut... 10 9 PL LÄHIPALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE... 11 Julkisivut... 11 10 YL JULKISTEN LÄHIPALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE... 11 11 LPA AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE... 11 12 PIHAT... 12 13 MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN LAATUOSIO... 15 LIITTEET... Asemakaava ja asemakaavan selosteet Illustraatio 1:4000 Kortteli AK 22017 tontinkäyttösuunnitelma 1:500 Kortteli AK 22014 tontinkäyttösuunnitelma 1:500 Kortteli AK 22007 tontinkäyttösuunnitelma 1:500 Kortteli AP ja ATR 22002 tontinkäyttösuunnitelma 1:500 Huolto- ja pelastuskaavio 1:2000 Ohjeellinen värityssuunnitelma Käärmetalojen julkisivut Keimolantielle 1:2000 Julkisivu- ja pohjapiirustusote 1:300, rappausvaihtoehto Julkisivu- ja pohjapiirustusote 1:300, sandwich-elementtivaihtoehto 2
A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A 2 9. 1 0. 2 0 0 9 1 JOHDANTO Vantaan kaupunki on laatinut Keimolanmäen asemakaavan, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.1.2009. Keimolanmäen uuden asuinalueen tavoiteltu rakentamisen laatutaso toteutuu asemakaavamääräysten lisäksi rakentamisohjeilla ja lähiympäristösuunnitelmalla. Vantaan kaupungin ja maanomistajan keskenään tekemä alueen toteuttamissopimus edellyttää rakentamistapaohjeen laatimista. Toteuttamissopimukseen sisältyy laatuosa, jonka sisältö ohjaa osaltaan rakentamista. Tämä rakentamisohje täydentää asemakaavamääräyksiä kortteleiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Rakentamisohjeeseen liittyy taideohje, jonka tavoitteena on liittää taide osaksi arkkitehtuuria ja sen ratkaisuja sekä lähiympäristösuunnitelma, joka ohjaa julkisten ulkotilojen suunnittelua. Nämä kolme ohjetta ohjaavat yhdessä laadukkaan ympäristön suunnittelua. Rakentamisohjeen hyväksyy rakennuslupajaosto. Tontin omistaja sitoutuu noudattamaan rakentamisohjetta tontinluovutusehdoissa. Asemakaavamääräykset on lihavoitu tekstissä. 3
A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A 2 9. 1 0. 2 0 0 9 2 LÄHTÖKOHDAT A S E M A K A A V A L L I N E N R AT K A I S U Suunnittelun lähtökohtana on ollut luoda kehittyvän Vantaan kaupunkirakenteeseen sitä täydentävä, omaleimainen ja korkeatasoinen kokonaisuus, joka tukeutuu ratkaisuissaan alueen moottoriurheilun perinteisiin luontoarvoja kunnioittaen. Alueen luonne syntyy kortteleiden, rakennusten ja niiden välisten tilojen muodoista ja suhteista sekä katuverkosta. Tavoitteena on kehittää Keimolan alueesta monipuolinen ja vetovoimainen kaupunginosakeskus n. 2500 asukkaalle. Alue on suunniteltu huomioimalla sen historia ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet kuten Natura 2000 verkostoon kuuluva Isosuo ja Radioaseman perhosalue. Rakentamisen pääpaino on asumisessa, joka muodostuu monipuolisista rakennustyypeistä. Rakennusten Keimolantiehen rajautuva linja toimii alueen identiteetin muodostajana, missä rakennusten hahmo tukeutuu Keimolan radan muotoihin. Lincolnin aukio on alueen imagon kannalta tärkeä ja aukiolla olevasta VIPtornista, joka näkyy Hämeenlinnanväylälle, kunnostetaan alueen maamerkki. Arkkitehtoniselta ilmeeltään suunnitelma heijastaa 2000 -luvun teknistä osaamista ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista rakennuskulttuuria, jossa tuodaan esille uusia innovatiivisia asuntotyyppejä kaupunkirakentamisessa. Eri kortteleissa suunnitellaan vaihtelevia rakennustyyppejä kaikenikäisille. Suunnitelmassa huomioidaan alueen kollektiivisuus ja inhimillinen mittakaava. Tavoite on voimistaa ja selkeyttää korttelien ominaispiirteitä korkeatasoisella ympäristösuunnittelulla. Rakentamisen sijoittelulla, massoittelulla ja korkeatasoisilla piha-alueilla toteutuu vaihtelevat ja mielenkiintoiset näkymät jalankulkijoiden katseen korkeudella. Pihapiirien ja asuntojen valoisuuteen ja toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota mm. rakennusten ja rakennelmien korkeuksilla. Merkittävänä osana kokonaisuudessa ovat hyvät kevyen liikenteen yhteydet alueen sisällä sekä ympäristön virkistysalueille ja Kivistön asemalle. L I I K E N N E J Ä R J E S T E L Y T Autoliikenteen yhteydet alueelle muodostaa Hämeenlinnanväylän tuleva läntinen rinnakkaistie Keimolantie. Keimolanmäen katuverkko liittyy Keimolantiehen kolmen liittymän kautta. Keimolantieltä tulee yhteydet Hämeenlinnanväylälle Keimolanmäen eteläpuolella uuden Keimolanportin eritasoliittymän sekä nykyisen Kivistön eritasoliittymän kautta ja pohjoisessa alue liitetään nykyiseen Kivipellontien alikulkuun. Sisäinen katuverkosto noudattaa mahdollisimman pitkälle moottoriradan vanhaa ratalinjausta jota plastiset rakennusmassat reunustavat. Erityistä huomiota kiinnitetään vaihtelevien ja mielenkiintoisten näkymien muodostumiseen, sekä katutilojen mitoitukseen sekä pysäköintiratkaisuihin. Alueen keskelle muodostetaan toriaukio vanhan valvontatornin lähiympäristöön. Katujen varsilla on kevyen liikenteen väylät ja lisäksi tonttien välissä olevat puistoraitit on tarkoitettu jalankululle ja pyöräilylle. Raitit toimivat myös pelastusteinä. Suunnittelussa pyritään liikenteen rauhoittamiseen ja katutilojen pienimittakaavaisuuteen, joka on tavoitteena myös kortteleiden ja rakennusten suunnittelussa. M E L U Rakennusten suunnittelussa ja niiden sijoittelussa on huomioitu Hämeenlinnanväylän voimakas liikennemelu. Käärmetalon muurimainen korkea massoittelu estää melun leviämisen asuntopihoille ja alueen muihin asuinrakennuksiin. Käärmetalo suojaa muuta rakennuskantaa liikennemelulta. Rakennusten ja ulkooleskelutilojen (parvekkeet, pihatilat) suunnittelussa tulee huomioida alueen sijainti kriittisen lentomelun rajapinnassa innovatiivisilla ratkaisuilla. Meluhaittoja rakennuksissa torjutaan mm. ulkokuoren ääneneristysvaatimuksilla. Leikki- ja oleskelualueet suojataan rakennusmassoin, rakennelmin ja istutuksin liikennemelua ja lentomelua vastaan. P Y S Ä K Ö I N T I Katuverkko ja sen muodostama katutila on varsin merkityksellinen koko alueen kaupunkikuvan, tunnelman ja identiteetin kannalta. Katujen varsilla sallitaan rajoitetusti vieras- ja asiointipysäköintiä. Asukaspysäköinti on pääasiassa järjestetty pihakansiin ja pysäköintitaloihin mutta osa pysäköinnistä on maantasopysäköintiä. Pysäköintialueiden ilmettä rytmitetään istutusten ja muurien avulla. Pysäköintinormina asuntoalueilla on käytetty 1 ap/ asunto ja laskennallisena oletuksena asuntojen keskikokona 60 kerrosneliömetriä. P I H A T J A V I H E R A L U E E T Yleisiä tavoitteita ulkotiloille, lähivirkistysalueille, puistoille, kaduille, kevyenliikenteen ympäristöille, aukioille, pihoille ja pysäköintialueille ovat esteettömyys, turvallisuus, ympäristötaiteen käyttö ja omaleimaisen ilmeen luominen alueelle. Lähtökohta on korostaa paikan henkeä. Pihojen ja puistojen kasvillisuutta kehitetään nykyisten valtapuulajien mukaan säilyttämällä mäntyjä ja koivuja ja monipuolistamalla lajivalikoimaa kullekin alueelle sopivin istutuksin. Erityyppisillä korttelialueilla myös pihojen luonne vaihtelee riippuen rakennustyypistä ja maastosta. Osalla asunnoista on omat pihat, osalla yhteiset korttelipihat. Pihat ovat välittävä ja kutsuva elementti rakennuksen ja luonnon välillä. Maisemalla ja arkkitehtuurilla pitää olla luonteva yhteys. Rajaukset tulee valita siten, että ne sopivat sekä arkkitehtuuriin, että maisemaan. Kaikissa kortteleissa pitää jäädä maanvaraista pihaa. Pihojen oleskelualueet pyritään suuntaamaan hyvään ilmansuuntaan. AP ja ATR kortteleissa asunnoilla on omia pihoja, jotka rajataan selkeästi yksityisiksi pihoiksi, joilla asukkaat voivat toteuttaa omia pihatoiveitaan. Aluetta yhdistää kattava kevyenliikenteen verkosto. Alueelta on myös hyvät yhteydet viereiselle Isosuolle, Petikon luontovirkistysalueelle, golfkentälle ja tulevalle Kivistön asemalle. 4
ARKKITEHTITOIMISTO HANNU JAAKKOLA OY KEIMOLANMÄEN ASEMAKAAVA 29.10.2009 5
A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A 2 9. 1 0. 2 0 0 9 3 TAVOITTEET E K O L O G I N E N T A R K A S T E L U Tavoitteena on löytää innovatiivisia, kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Keskeiset teemat ovat energia, ekologia, ekonomia ja ympäristötietoisuus. Rakentamisessa ja suunnittelussa painotetaan ekologisia ratkaisuja ja kehitetään energiaa ja ympäristöä säästävää rakentamista urbaanissa miljöössä. Kestävä kehitys uudisrakennuksissa merkitsee kestävää rakennustapaa, energiasäästöä, hyvää käyttötaloutta, terveellisyyttä ja pitkäaikaista käyttökelpoisuutta (kts. laatusopimus). Kestävän kehityksen mukaisesti edistetään rakennuksen käyttöikää, jota lisätään rakennussuunnittelussa kestävillä perusrakenteilla sekä tilojen joustavuudella ja monikäyttöisyydellä. T'ähän liittyy myös täydennysrakennettavat pihatilat (esim. ulkoiluvälinevarastot, yhteistilat, yms.). Rakentamisen ekologisiksi tavoitteiksi on asetettu kierrätettävien rakennusmateriaalien käyttö ja rakennuksen helppo huollettavuus ja korjattavuus. Kestävä rakennus sijoitetaan tontille luonnonolot huomioiden. Rakennuspaikan tuulisuus, auringon paistekulmat, topografia, pintavesiolosuhteet ja oleva kasvillisuus on huomioitava tontinkäyttösuunnitelmassa. Paikan pienilmasto vaikuttaa rakennuksen energiakulutukseen. Lounaaseen avautuvat rakennukset vaativat vähemmän lämmitysenergiaa. Tuulisuus lisää lämmitysenergian tarvetta ja sitä voi vähentää rakennusten massoittelulla sekä istutuksin (kts. laatusopimus). Hyvät kevyen liikenteen yhteydet virkistysalueille ja julkisen liikenteen pysäkeille vähentävät merkittävästi ympäristöpäästöjä. Alueen vesitaloudesta on tehty kattava selvitys eikä rakentaminen tule vaikuttamaan pinta- ja pohjavesien valumasuuntiin eikä Isosuon vesitalouteen. Pihasuunnitelmassa esitetään ekologinen kehityssuunnitelma, jossa tulee esittää ainakin - hulevesien hallintasuunnitelma - polkupyörien säilytystilojen mitoitus ja ratkaisu - tonttien pintamateriaalit - jätehuollon ratkaisut - istutettava kasvillisuus Energiatehokkuutta ja käyttöikää on käsitelty kohdassa 13 olevassa laatusopimuksessa. V A I H E I T T A I S U U S Perusratkaisun puitteissa tulee eri osa-alueiden uudisrakennukset olla toteutettavissa tarvittaessa useassa eri vaiheessa, kuitenkin siten, että keskeneräisyyden vaikutelmaa eri toteutusvaiheiden aikana ei pääse syntymään. Käärmetalon väliaikaiset rakennuspinnat käsitellään esim. maalaamalla. Työmaat rajataan selkeästi ja tonttien väliset luiskat ja penkereet hoidetaan. Työmaakopit ja infopiste pyritään sijoittamaan keskitetysti pysyvään paikkaan. Katualueiden, aukioiden ja puistojen rakentaminen toteutuu rinnan muun rakentamisen kanssa. Virkistysalueiden reiteille järjestetään väliaikaiset yhteydet. Vaiheittaisessa rakentamisessa huomioidaan alueen yhtenäinen ilme ja harmoninen kokonaisuus. Ks. liite P A I K A N H E N K I Alueen hengen luomisessa on lähtökohtana moottoriradan historian kunnioittaminen. Vanha ajorata muodostaa katuverkoston rungon, johon rakennuskanta tukeutuu. Paikallinen nimistö perustuu autourheilun historiaan ja vanhoja säilyneitä rakennelmia kunnostetaan. Pikku- Keimolan liikennepuiston linjat säilytetään osana koulun pihan ja Lincolninaukion rakentamista. Isosuon Natura-alue ja Radioaseman perhosniitty antavat Keimolanmäelle erityisen luonteen. Kattavan kevyenliikenteen verkoston avulla alueelta on hyvät yhteydet ympäristön virkistysalueille. 4 AK KERROSTALOKORTTELI Yleisperiaatteena rakentamisessa pyritään rauhalliseen, ryhdikkääseen ja rytmikkääseen mutta vähäeleiseen ilmeeseen. Vertikaalinen jäsentely toimii mm. porrashuoneiden lasipintojen ja parvekkeiden avulla. Alueelle suunnitellaan ennakkoluulottomasti uuden tyyppisiä asuntoratkaisuja. Julkisivut Asuinkerros- ja atriumtalojen tulee olla luonteeltaan värillisiä kivitaloja. Asuinrakennusten sisäänkäyntejä tulee korostaa taiteen keinoin. Rakennusten julkisivujen arkkitehtonisen toteutuksen tulee olla yhtenäinen ja korkeatasoinen. Julkisivun elementtisaumat on häivytettävä arkkitehtuurin keinoin. Julkisivut ovat lämpimän sävyisiä kaupunkikuvallisesti korkealaatuisia ja kestävän kehityksen mukaisia erityyppisiä rapattuja, puhtaaksi muurattuja tai betonielementtijulkisivuja. Ensimmäisen kerroksen julkisivujen on oltava mekaanista rasitusta kestäviä. Värikkäät arkkitehtoniset korosteet saavat nousta julkisivupinnasta. 6
A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A 2 9. 1 0. 2 0 0 9 Pääväreinä tulee käyttää taideohjeen mukaisia värejä. Käärmetalon julkisivun on oltava Keimolantielle muurimainen (kts. Taideohje ja julkisivukaavio). Sen on suojattava länsipuolisia asuinrakennuksia Hämeenlinnanväylän liikennemelulta. Julkisivun on annettava kaareva ja yhtenäinen vaikutelma kuin myös korttelissa 22009. Asemakaavamerkintä ter: Rakennusala, jolle tulee rakentaa terassitalo ja siihen liittyen katettuja, lentomelulta suojattuja ulkotiloja. Asemakaavan mukaisesti asuinrakennuksilta edellytetyt terassit tulee toteuttaa. Toteutuksen tulee olla arkkitehtonisesti korkeatasoinen. Terassit muodostavat kortteleille omaa karaktääriä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä eri materiaalien tai pintakäsittelytapojen saumakohtiin. Pystysaumojen vaikutelma häivytetään esim. vertikaalisin ikkuna-aihein ja vaakasaumat julkisivu-urituksin ja profiloinnein. Julkisivujen on annettava eloisa vaikutelma ikkunoita, parvekkeita ja porrashuoneiden tuuletus-parvekkeita sommittelemalla. Maantasokerroksen julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Kortteleissa 22012, 22014 ja 22015 tulee rakentaa kadun ja aukion varren maantasokerroksessa asukkaiden yhteisiä varasto- ja kerhotiloja, jotka on helposti muutettavissa liike- ja työ/toimitiloiksi ja saa rakentaa työ/toimitiloja, jotka on liitettävissä asuntoon. Maantasokerroksiin sijoittuvien varasto-, liike-, työ-, kokoustilojen ja kiinteistövarastojen tulee olla suuri-ikkunaisia ja julkisen tilan oloisia. Katutason tilat suunnitellaan siten, että ne voidaan myöhemmin muuttaa liike-työtiloiksi. Sokkelimaisia, kellari-ilmeisiä pohjakerroksen julkisivuja ei saa esiintyä. Keimolantien puoleisten asuinrakennusten julkisivujen muotoa osoittava merkintä on sitova mutta paikka ohjeellinen. Rakenteiden tulee olla samassa pinnassa; kuitenkin arkkitehtoniset korosteet saavat nousta julkisivun pinnasta. Keimolantien puoleiset porrashuoneet eivät saa ylittää rakentamisalueen rajaa. Keimolantien puoleisen asuinkerrostalon julkisivun pintamateriaali ei saa edesauttaa melun heijastusta. Asuinkerrostaloissa tulee jokaisesta porrashuoneesta olla suora uloskäynti leikki- ja oleskelualueeksi osoitetulle tontinosalle. Porrashuoneiden tulee olla luonnonvaloisia. Porrashuoneiden ikkunoiden puiterakenteet tulee olla metallirakenteiset ja sirot sekä värisävyltään grafiitinharmaat. Yleensä porrashuoneisiin tulee olla sisäänkäynti talon molemmilta puolilta, joista ainakin toinen on esteetön. Sisäänkäynnit varustetaan katoksin ja/tai pergoloin, joihin liitetään istutuksia ja penkki. Käärmetalon vertikaaliset porrashuoneet rytmittävät pitkää julkisivua. Kortteleissa 22009, 22012 ja 22014 kadun puoleisilla julkisivuilla ei sallita ulkonevia parvekkeita. Parvekelaatan näkyviin jääviin reunoihin tulee kiinnittää metalliprofiili laatan keveyden korostamiseksi. Parvekkeiden taustaseinämateriaali voi poiketa julkisivujen päämateriaalista. IV-konehuoneiden tulee muodostaa julkisivujen kanssa yhtenäinen kokonaisuus. 7
A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A 2 9. 1 0. 2 0 0 9 Katot Asuinkerrostalojen tulee antaa tasakattoinen vaikutelma. Käärmetalon räystäslinjan tulee olla vaihteleva. Kaksi vierekkäistä rakennusta yhdistetään katoksella tai ulokkeella asemakaavan osoittamissa paikoissa. Terassitalokortteleiden räystäslinjoissa on huomioitava kattoterassien rakentaminen hyvien näköalojen saavuttamiseksi. Rikkaan kattokerrosmaailman tulee vahvistaa kortteleiden ominaispiirrettä. 5 AP ASUINPIENTALOKORTTELI Tavoitteena on luoda alueesta puutarhamainen pientalojen alue, joka luo omana kokonaisuutenaan arkkitehtuuriltaan omaleimaisen alueen. Arkkitehtuurin tulee olla selkeästi modernia ja sen tulee perustua toistuvaan teemaan. Suunnitteluperiaatteen on jäsentää rakennusten massoittelua värien sekä toistuvien ulokkeiden ja sisäänvetojen avulla (kasvihuoneet, pergolat, talousrakennukset ja autotallit). Pysäköinti Maanpäälliset autopaikat tulee jäsentää kävelyreitein sekä istutuksin ja enintään 20 autopaikan jaksoissa. Pysäköintialueilla ja huoltoteillä on asfaltin käyttö sallittu. Pysäköintipaikat tulee erottaa pensasistutuksella muusta piha-alueesta. Polkupyöräpysäköinnille on varattava kaavan mukaisesti ( 1m2 / 25 krsm2 ) riittävästi tilaa sekä varastoissa että piha-alueilla. Keimolantiehen rajautuva pysäköintikatosmuuri toimii osaltaan meluesteenä Hämeenlinnanväylältä. Julkisivut Asuinpientalot ja talous- ja varastorakennukset saavat olla värillisiä kivi- tai puutaloja. Julkisivut ovat lämpimän sävyisiä kaupunkikuvallisesti korkealaatuisia ja kestävän kehityksen mukaisia erityyppisiä rapattuja, puhtaaksi muurattuja tai laudoitusta. Värityssuunnitelmien tulee olla kortteleittain yhtenäisiä. 8
A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A 2 9. 1 0. 2 0 0 9 Pääväreinä tulee käyttää taideohjeen mukaisia värejä. Rakennusten julkisivujen arkkitehtonisen toteutuksen tulee olla yhtenäinen ja korkeatasoinen. Julkisivun elementtisaumat on häivytettävä arkkitehtuurin keinoin. Rakennusten julkisivujen ja kattojen suunnittelussa sekä materiaalien valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota ratkaisujen sovittamiseen ympäristöön. Julkisivulaudoituksen tulee olla samansuuntaista ja yhtenäistä; välilistoja ei sallita. Vuorilautojen tulee olla mahdollisimman kapeita ja pelkistettyjä; ei koristeellisia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä eri materiaalien tai pintakäsittelytapojen saumakohtiin. Julkisivujen on annettava eloisa vaikutelma ikkunoita ja parvekkeita sommittelemalla. Julkisivut ovat lämpimän sävyistä erityyppistä rappausta, betonielementtejä tai puuta. Värikkäät arkkitehtoniset korosteet saavat nousta julkisivupinnasta. Pääväreinä tulee käyttää taideohjeen mukaisia värejä. 6 ATR ATRIUMTALOJEN KORTTELIALUE Tavoitteena on luoda alueesta puutarhamainen pientalojen alue, joka luo omana kokonaisuutenaan arkkitehtuuriltaan omaleimaisen alueen. Arkkitehtuurin tulee olla selkeästi modernia ja sen tulee perustua toistuvaan teemaan. Suunnitteluperiaatteena on jäsentää rakennusten massoittelua värien sekä toistuvien ulokkeiden ja sisään vetojen avulla. Pihasuunnittelussa kasvillisuuteen ja ympärivuotiseen käyttöön on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Julkisivut Asuinkerros- ja atriumtalojen tulee olla luonteeltaan värillisiä kivitaloja. Katot AP- kortteleissa kattomuodon tulee olla lapekatto ja samalla tontilla olevien rakennusten kattokulman on oltava sama. Vesikattomateriaali on väriltään tummanharmaa, joka muodostaa yhtenäisen korttelikokonaisuuden. Esim. Tikkurilan peltikattomaali sävy; Grafiitinharmaa tai Rautaruukin RR23 tumman harmaa. Vesikourut ja syöksytorvet tulee olla kattovärin mukaiset. Räystäiden ja katosten tulee olla sirorakenteisia. Pysäköinti Maanpäälliset autopaikat tulee jäsentää kävelyreitein sekä istutuksin ja enintään 20 autopaikan jaksoissa. Pysäköintialueilla ja huoltoteillä on asfaltin käyttö sallittu. Pysäköintipaikat tulee erottaa pensasistutuksella muusta piha-alueesta. Autopaikat voidaan kattaa katoksin. Polkupyöräpysäköinnille on varattava kaavan mukaisesti ( 1m2 / 25 krsm2 ) riittävästi tilaa sekä varastoissa että piha-alueilla. Palomääräykset Kaksikerroksisten pientalojen tonteilla 1600 ka-m2 ylitys edellyttää 8 m leveää palosolaa tai EI60 palomuuria. Yksikerroksisilla raja on 2400 ka-m2. Palosolassa ei saa olla rakennelmia. Rakennusten julkisivujen arkkitehtonisen toteutuksen tulee olla yhtenäinen ja korkeatasoinen. Julkisivun elementtisaumat on häivytettävä arkkitehtuurin keinoin. Rakennusten julkisivujen ja kattojen suunnittelussa sekä materiaalien valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota ratkaisujen sovittamiseen ympäristöön. Julkisivut ovat lämpimän sävyisiä kaupunkikuvallisesti korkealaatuisia ja kestävän kehityksen mukaisia erityyppisiä rapattuja tai puhtaaksi muurattuja julkisivuja. Erityistä huomiota on kiinnitettävä eri materiaalien tai pintakäsittelytapojen saumakohtiin. Julkisivujen on annettava eloisa vaikutelma ikkunoita ja parvekkeita sommittelemalla Korttelipihoille saa rakentaa arkkitehtonisesti korkeatasoisia ulko- ja varastotiloja. Varastojen ja katosten tulee liittyä ympäröivään arkkitehtuuriin. 9
A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A 2 9. 1 0. 2 0 0 9 Katot AP- kortteleissa kattomuodon tulee olla lapekatto ja samalla tontilla olevien rakennusten kattokulman on oltava sama. Vesikattomateriaali on tummanharmaa konesaumattu pelti. Esim. Tikkurilan peltikattomaali sävy; Grafiitinharmaa tai Rautaruukin RR23 tumman harmaa. Vesikourut ja syksytorvet tulee olla kattovärin mukaiset. Räystäiden ja katosten tulee olla sirorakenteisia. Pysäköinti Maanpäälliset autopaikat tulee jäsentää kävelyreitein sekä istutuksin ja enintään 20 autopaikan jaksoissa. Pysäköintialueilla ja huoltoteillä on asfaltin käyttö sallittu. Pysäköintipaikat tulee erottaa pensasistutuksella muusta piha-alueesta. Autopaikat voidaan kattaa katoksin. Ulkoarkkitehtuurin tulee olla aikaa kestävää niin arkkitehtuurin, yksityiskohtien kuin värityksenkin suhteen. Julkisivuissa lasin lisäksi tulee käyttää eri materiaaleja, jotka muodostavat mielenkiintoisia arkkitehtonisia kompositioita. Julkisivut ikkuna-aukkoineen on suunniteltava ottaen huomioon jalankulkijan mittakaava. Julkisivu ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa vaan se on suunniteltava siten, että sisä- ja ulkotilojen välinen näköyhteys luo tilallisen jatkumon sisältä ulos ja päinvastoin. Sisäänkäynnit tulee suunnitella yksityiskohtaisesti ja laadukkaasti ja niiden läheisyyteen on sijoitettava pyöräparkki. Kattomuoto on tasakatto. Katolle sijoitettavat tekniset tilat ja laitteet tulee ryhmitellä siten, että katoista tulee yleisilmeeltään rauhallisia. Räystäiden ja katosten tulee olla yhteneviä ja siroja. Katolle tulevat iv-laitteet ja kattovarusteet tulee olla käsitelty seinän väriseksi. Ajoväylät ja paikoitusalueet asfaltoidaan, lisäksi paikoitusalueet jäsennöidään kiveyksin ja istutuksin, pääsisäänkäyntien edustat kivetään tai laatoitetaan betonisidekivillä tai betonilaatoilla. KTY -kortteleissa tulee kiinnittää erityistä huomiota "ekologiseen kehityssuunnitelmaan". Mainoslaitteiden osalta on rakennusluvan yhteydessä laadittava erillinen suunnitelma. Polkupyöräpysäköinnille on varattava kaavan mukaisesti ( 1m2 / 25 krsm2 ) riittävästi tilaa sekä varastoissa että piha-alueilla. 7 C KESKUSTATOIMINTOJEN KORTTELIALUE Korttelialueelle saadaan rakentaa asuin-, toimisto-, liike- näyttely- ja palvelutiloja Korttelia koskevat samat rakentamisohjeet kuin kerrostalokortteleita (AK), toimitilakortteleita (KTY), autopaikkojen korttelialueita (LPA) sekä pihoja. 8 KTY TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE Julkisivut Asuin-, toimitila- ja palvelurakennukset, pysäköintilaitokset, -tilat ja -alueet tulee ratkaista korkeatasoisesti, kiinnittämällä erityistä huomiota kaupunkikuvan ja viihtyisyyden arkkitehtonisiin vaatimuksiin. IV-konehuoneiden tulee muodostaa julkisivujen kanssa yhtenäinen kokonaisuus. 10
A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A 2 9. 1 0. 2 0 0 9 9 PL (22005) LÄHIPALVELURAKENNUSTEN KORTTELIALUE 10 YL (22013) JULKISTEN LÄHIPALVELURAKENNUSTEN KORTTELI Julkisivut Asuin-, toimitila- ja palvelurakennukset, pysäköintilaitokset, -tilat ja -alueet tulee ratkaista korkeatasoisesti, kiinnittämällä erityistä huomiota kaupunkikuvan ja viihtyisyyden arkkitehtonisiin vaatimuksiin. IV-konehuoneiden tulee muodostaa julkisivujen kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Kortteliin sijoitetaan päiväkoti ja muita palvelutoimintoja. Rakennuksen muoto on ohjeellinen mutta sen tulee erottua julkisena rakennuksena asuinrakennuksista. Sen muoto seuraa Varikkokaarretta. Etupiha on varattu saattoliikenteelle ja pysäköintipaikat ovat tontin pohjoisosassa. Kattomuoto on tasa- tai pulpettikatto. Katolle sijoitettavat tekniset tilat ja laitteet tulee ryhmitellä siten, että katoista tulee yleisilmeeltään rauhallisia. Räystäiden ja katosten tulee olla yhteneviä ja siroja. Katolle tulevat iv-laitteet ja kattovarusteet tulee olla käsitelty seinän väriseksi. Sisäänkäyntien edustat kivetään tai laatoitetaan betonisidekivillä tai betonilaatoilla. Piha aidataan. Asuin-, toimitila- ja palvelurakennukset, pysäköintilaitokset, -tilat ja -alueet tulee ratkaista korkeatasoisesti, kiinnittämällä erityistä huomiota kaupunkikuvan ja viihtyisyyden arkkitehtonisiin vaatimuksiin. IV-konehuoneiden tulee muodostaa julkisivujen kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Kortteliin sijoitetaan monitoimitalo, jossa on ala-asteen koulu, päiväkoti ja muita julkisia tiloja. Eri toiminnot ovat samaa rakennusta tai ne voidaan erillisinä kytkeä toisiinsa katoksin. Rakennukset myötäilevät Keimolankaarretta ja Lincolnin aukiota. Pysäköintipaikat ja saattoliikenne ovat Ajolenkin puolella. Rakennuksen muoto on ohjeellinen mutta sen tulee erottua julkisena rakennuksena asuinrakennuksista. Katolle sijoitettavat tekniset tilat ja laitteet tulee ryhmitellä siten, että katoista tulee yleisilmeeltään rauhallisia. Räystäiden ja katosten tulee olla yhteneviä ja siroja. Katolle tulevat iv-laitteet ja kattovarusteet tulee olla käsitelty seinän väriseksi. Ajoväylät ja paikoitusalueet ovat asfalttia tai betonikiveä, sisäänkäyntien edustat kivetään tai laatoitetaan betonisidekivillä tai betonilaatoilla. Päiväkodin piha aidataan. Aita sovitetaan rakennuksen arkkitehtuuriin. 11 LPA AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE Asuin-, toimitila- ja palvelurakennukset, pysäköintilaitokset, -tilat ja -alueet tulee ratkaista korkeatasoisesti, kiinnittämällä erityistä huomiota kaupunkikuvan ja viihtyisyyden arkkitehtonisiin vaatimuksiin. Pysäköintilaitosten valaistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota: pysäköintikansien valaistus on järjestettävä siten, että valolähteet eivät näy ympäristöön ja että ne eivät aiheuta häikäisyä laitoksen ulkopuolelle. Rakennusten julkisivujen vaikutelmallisuutta tulee korostaa esim. julkisivuvalaistuksen avulla. 11
A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A 2 9. 1 0. 2 0 0 9 12 PIHAT Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden huolelliseen detaljointiin, kulutuksen kestävyyteen liikkumisen esteettömyyteen sekä kasvillisuuden helppohoitoisuuteen. Tonttikorkeudet ja maaston muotoilu Maantasokerroksessa asuinhuoneen lattian tulee olla 0,5 m viereisen katutason pintaa ylempänä. Viitesuunnitelmassa on esitetty likimääräiset korkeusasemat. Lopulliset korkeusasemat määritellään katu- ja puistosuunnitelmien ja esteettömyysvaatimusten mukaan rakennuslupavaiheessa. Rakennusten maastokorot noudattavat periaatteessa nykyisen maaston korkoja. Terassitalot Ajolenkin varrella luovat vaihtelevaa maastoa muureineen ja portaineen. Säilytettävä ja istutettava kasvillisuus Säilytettävä puusto kartoitetaan toteutussuunnittelun yhteydessä ja suojataan työmaa-aikana Infra RYL:n ohjeiden mukaan yhtenäisillä suoja-aidoilla. Keimolanmäen suunnittelualueilla metsä on kehittynyt vesakosta ja on edelleen paikoin hyvin tiheää, joten puustoa joudutaan hoitamaan ja karsimaan, jotta saadaan säilytettyä kauniita puuryhmiä. Ajolenkkiin ja Varikkokaareen rajaavissa kortteleissa suositaan mäntyä. Korttelipihojen ja Ruutulippupuiston rajan molemmin puolin säilytetään yhtenäisiä mäntyryhmiä. Ympäristön käsittely on tonttia rajaavasta muurista huolimatta samanlainen rajan molemmin puolin. Korttelit 22011, 22012, 22014 ja 22015 ovat koivuvaltaisia ilmeeltään ja valoisampia. Lisäistutukset tukevat valoisaa ilmettä. Suositaan koivujen lisäksi pihlajaa, virginiantuomea, pilvikirsikkaa, pensaina esim. valkokukkaisia angervoja. Länsirinne on valoisa, olosuhteet ovat kosteammat kuin ylätasanteella ja lehtipuukasvillisuus on rehevä. Valtapuuna kasvaa paju, leppä ja koivu. Jyrkän rinteen alaosassa metsä on vesakkoinen, tiheä ja huonokuntoinen. Maasto on paikoin kivinen. Korttelien keskialueella sijaitsee kapea ja pitkä niitty, josta on hyvät näkymät Isosuolle. Niitty antaa kulttuurileiman korttelille. Metsän hoidossa suositaan koivua. Lisäistutukseen suositaan pienmuotoista istutusta kuten kukkivia pikkupuita, köynnöksiä, syysvärisiä pensaita sekä perennoja. Jyrkkään rinneosaan istutetaan esim. tuomia, taikinamarjaa, saniaisia. Korttelien 22003, 22004, 22005, 22007, 22008, 22009 ja 220010 oleskelupihat suunnitellaan vehreiksi. Mäntyjen tummaa sävyä tukevat lisäistutuksessa pihlaja, tuomipihjaja ja pensaina esimerkiksi tummalehtiset aroniat, alppiruusut, mongolian vaahterat. Säilytettävien mäntyryhmien alle istutetaan luonnonnurmi (metsänurmiseos). Tavoitteena on korttelien ja puiston yhteinen ilme ja liittyminen toisiinsa Asuinkorttelin itäpuolella autokatoksien ja Keimolantien välissä pääpuulajina on mänty. 12
A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A 2 9. 1 0. 2 0 0 9 Rivitalo- ja atriumalueelle suositaan rehevää perennaistutusta. Isot puut tulee istuttaa vähintään 6 metrin ja pienet puut 4 metrin päähän rakennusten julkisivuista. Pihatasot maanalaisten pysäköintitilojen päällä tulee istuttaa tai olla laadultaan julkisen kaupunkitilan tasoa. Pihasuunnitelmissa tulisi jättää rakennetuille pihoille alueita, joiden suunnitteluun ja rakentamiseen voisivat asukkaat yhteistyössä vaikuttaa. Muurit ym. rajaukset Ajolenkkiä ja Keimolankaarta rajaavan muurin korkeus tulee olla pääosin 800 mm. Muurin on oltava kiviaineinen ja se tulee jäsentää pergoloin, istutuksin ja arkkitehtonisin muuriaihein, jotka ovat esimerkiksi graafista betonia. Tonttialueet saa erottaa VL- ja VP- alueista matalalla aidalla tai muurilla, jonka korkeus on keskimäärin 500 mm. Aita tai muuri tulee jäsentää istutuksin ja arkkitehtuurin keinoin. Korttelipihoille saa rakentaa arkkitehtonisesti korkeatasoisia ulko- ja varastotiloja. Varastojen ja katosten tulee liittyä ympäröivään arkkitehtuuriin. Rakennusoikeuden estämättä myös korttelitalojen rakentaminen on mahdollista. Alueet sijoitetaan mahdollisimman kauas katualueesta pihan aurinkoisille osille. Tonteille, jotka rajautuvat Ruutulippupuistoon, leikkialueet sijoitetaan lähelle puiston rajaa. Piha- ja istutussuunnitelmissa on kiinnitettävä erityistä huomiota tontin tuuliolosuhteisiin ja melu-olosuhteisiin. Leikki- ja oleskelualueet suojataan esim. istutuksin tai katoksin. Pihojen leikkialueilla tulee noudattaa leikkivälineiden turvallisuusmääräyksiä. Leikkialueet varustetaan eri toimintoja kuten hiekkaleikkejä, kiipeilyä, liikuntaa ajatellen. Pihojen suunnittelussa tulee huomioida moottoriradan historia. Välineet valitaan niin, että ne heijastavat alueen moottorirata-aikakautta. Leikkivälineet ja kalusteet valitaan valmismallistosta. Värien on oltava sopusoinnussa rakennusten värien kanssa. Korttelit, jotka rajautuvat Ruutulippupuistoon rajataan puistosta matalalla muurilla, jossa voi olla katkoksia tai osia, jotka eivät ole kiinni rajassa. Tontinrajalla polku merkitään kahdella portinpylväällä. Keimolankaarretta ja Ajolenkkiä rajaavien muurien tulee ilmentää Keimolan moottoriradan historiaa ja omaleimaisuutta esim. autourheiluun liittyvin graafisin aihein. Muuria rytmitetään ja sitä jäsennöidään pergoloin tai katoksin. Muurien on kortteleittain annettava yhtenäinen ilme. Pelastustielle on varattava riittävän leveä (3,5 m) ja korkea (4,0 m) aukko pelastuslaitoksen ohjeiden mukaan. Suunnittelussa on huomioitava myös kääntösäteiden vaikutus valaisinpylväiden sijoitteluun ja nostopaikan mitat (15 x 6,5 m). Tontilla kadun ja rakennuksen tai muurin välissä on n. 500 mm:n betoni- tai nurmikivikaista joka huomioi katusuunnitelmien materiaalivalinnat. Atriumtalojen korttelialueella kullakin asunnolla tulee olla asuintilojen/aitojen rajaama piha. Tonteille varataan aikuisille oleskelutilaa. Paikkaan järjestetään näkösuoja esim. istutuksin. pergoloin tai katoksin. Rakenteet ovat kevytrakenteisia ja niiden on oltava sopusoinnussa muun rakentamisen kanssa. Aita tai muuri tulee jäsentää istutuksin ja arkkitehtuurin keinoin. Muuri saa olla korkeintaan ensimmäisen kerroksen korkuinen. Leikki- ja oleskelualueet Piha-alueelle on varattava korttelialueen yhteisiä leikki- ja oleskelualueita. Toisiinsa rajautuvilla tonteilla tulee pihojen leikki- ja oleskelualueet sekä istutukset suunnitella ja rakentaa yhtenäisesti. 13
A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A 2 9. 1 0. 2 0 0 9 Valaistus ja kalusteet Ulkovalaistuksen tulee olla kortteleittain yhdenmukaisia. Valaisimina käytetään samaan perheeseen kuuluvia pylväs- ja pollarivalaisimia. Sisäänkäynnit valaistaan selkeästi hahmotettaviksi. Piha-alueilla valaistaan leikkipaikat, sisäänajotiet, paikoitusalueet, oleskelualueet ja kulkutiet. Käärmetalon Keimolatien puoleiselle sivulle suositellaan korostusvalaistusta. Valaistus tulee sovittaa yhteen julkisten alueiden valaistuksen kanssa. Korttelissa AK 22004 on muodostunut täyttömaalle kosteikkopainanteita, joita voidaan kehittää pintaveden keräilyaltaiksi. Reunat istutetaan kosteikkokasveilla. Korttelissa AK 22014 pintavedet johdetaan painanteessa pihalta Pikku-Keimolan puiston ojaan. Länsirinteen jyrkässä osassa hulevesiuomaan voidaan rakentaa pieniä vesiputouksia. Pihasuunnitelmassa tulee varata tila aurauslumen säilytykselle. Kalusteet voidaan valita valmismallistosta ja niissä on huolehdittava esteettömyydestä; osassa penkkejä tulee olla selkä- ja käsinojat. Tomutustelineet ja roskakorit ovat maalattuja ja väritykseltään muihin kalusteisiin, valaisimiin ja rakenteisiin sopivia. Kalusteiden ja valaisinten metalliosien väri on grafiitinharmaa RAL 7024. Pintamateriaalit Asfaltin käyttö on sallittua ainoastaan pysäköimisalueella ja huoltoväylillä. Sadevesien imeytymistä tulee edesauttaa materiaalivalinnoilla. Hulevedet ja lumitilat Sadevesien imeytymistä tulee edesauttaa materiaalivalinnoilla. Korttelien raitit, jotka myös toimivat pelastusteinä, ovat kivituhkaa tai betonikiveä. Teiden reunoille asennetaan betonikivi- tai noppakiviraita. Pelastusajoneuvon vaatimat levennykset ovat kivituhkaa tai ne kivetään noppakivillä tai nurmikivillä. Pelastusreiteillä ja muilla ajoneuvoille tarkoitetuilla alueilla kiven paksuus on 80 mm. Porrashuoneille johtavat tiet ovat betoni- tai noppakiveä. Samassa korttelissa noudatetaan samaa pintamateriaalivalintaa. Pintamateriaalit vaihtuvat käytön mukaan. Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan eli pyritään imeyttämään tontilla. Hulevesiä voidaan imeyttää mm. läpäisevien päällysteiden ja kasvillisuuspintojen kuten kivituhkan ja nurmikon kautta. Hulevedet, joita ei pystytä imeyttämään ohjataan, jos mahdollista, avopainanteessa tai kivetyssä pintakourussa avoojaan tai -painanteeseen. Hulevesirakenteiden on oltava yhtenäiset koko korttelissa eivätkä ne saa aiheuttaa esteitä kulkuväylille. Siellä, missä hulevesien imeyttäminen tai hallittu johtaminen luonnonmukaisin menetelmien ei ole mahdollista, hulevedet ohjataan katujen hulevesiviemäreihin. 14
A R K K I T E H T I T O I M I S T O H A N N U J A A K K O L A O Y K E I M O L A N M Ä E N A S E M A K A A V A 2 9. 1 0. 2 0 0 9 13 MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN LAATUOSIO Seuraavassa todetaan asemakaavasuunnitteluvaiheen keskeiset laatutavoitteet. Näiden saavuttamiseksi sopijapuolet sitoutuvat seuraaviin toimintatapoihin ja tavoitteisiin: Y L E I S T Ä Alueen omaleimaisuutta ja paikan henkeä on tuettava eri ratkaisuilla, Keimolan moottoriradan historia on otettava huomioon alueen suunnittelussa. Rakentamisohjeeseen liittyy taideohje, jonka tavoitteena on liittää taide osaksi arkkitehtuuria ja sen ratkaisuja. Rakentamisohjeessa ja sen taideohjeessa tullaan esittämään alueelle ohjeita mm. värien käytöstä julkisivuissa ja rakennusten sisäänkäyntien korostamisesta. Rakentamisohjeessa tullaan esittämään mm. osaan mataliin kiviaineksiin aitoihin ja muureihin kuvallisia viestejä alueen historiasta. Kaupungin vastuulle jäävillä julkisilla alueilla taide tullaan liittämän luontaisesti toiminnallisuuteen. Kaupunki kunnostaa vanhan Keimolanradan valvontatornin valoteokseksi. Yhtiö osallistuu valvontatornin kunnostuskustannuksiin sekä muihin taiteen osuudesta aiheutuviin kustannuksiin 305 640 (kolme sataa viisi tuhatta kuusi sataa neljäkymmentä) euron suuruisella summalla, joka muodostuu kohdassa 1.1. mainitun yhteistyösopimuksen maanluovutusperiaatteiden sekä toteutuneiden maanluovutusten määrän välisestä arvoerosta. Kaupunki laskuttaa Yhtiön osuuden seurantaryhmän käsiteltyä valotornin suunnitelmat. Pysäköintiratkaisuiden ja kevyen liikenteen toiminnallisuuteen ja laadukkuuteen, yhteyksiin asuntoihin, pihoille ja julkisille alueille on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaupunki toteuttaa osaltaan viihtyisät ja laadukkaat kevyen liikenteen alueet ja yhteydet tulevan Kehäradan Kivistön ja Petaksen asemille. Alueen suunnittelussa on mahdollistettava innovatiiviset ja moni-ilmeiset ratkaisut, asuntojen ja työtilojen muuntojoustavuus sekä rakennuksien/rakenteiden pitkäikäisyys. Seurantaryhmä käsittelee myös alueen suunnittelun ja rakentamisen yleisiä laatukysymyksiä. Alueen ja erityisesti asuntoihin liittyviä laadun mittareita ovat piha- ja ulkotilojen ratkaisujen laatu, katetut julkiset ja yksityiset ulkotilat. Pihatilojen suojaisuus tuulilta, aurinkoisuus ja ympäristötekniikan uusimmat ratkaisut tulee huomioida suunnittelussa. E N E R G I A T E H O K K U U S J A K Ä Y T T Ö I K Ä Osapuolet sitoutuvat liittämään alueen rakennukset kaukolämpöverkkoon kustannuksellaan. Rakennusten ja käyttöveden lämmitys on toteutettava pääosin kaukolämmöllä. Rakennusten lämmityksen kaukolämmönliittymisvelvoitteesta voidaan luopua, jos rakennukset toteutetaan energiataloudeltaan vähintään rakentamisajankohdan mukaisina ns. passiivitaloina tai niiden pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä. Sähköistä lattialämmitystä voidaan käyttää vain märkätiloissa ns. matalatehoisena mukavuuslämmityksenä. Keimolanmäen alueen rakennuksien energiatehokkuus on oltava rakentamisajankohdan mukaan hyvä. Asuinkerrostalojen energiatehokkuusluku (ET-luku) saa olla enintään 120 kwh/brm²/vuosi, pientalojen energiatehokkuusluku (ET-luku) saa olla enintään 170 kwh/brm²/vuosi, jos yksittäisen rakennuksen rakennuslupa-ajankohdan määräyksistä ei muuta johdu. Rakennusten teknisten järjestelmien on mahdollistettava asuntokohtainen energiakulutuksen seuranta ja laskutus (ei koske lämmitystä, joka on toteutettu kaukolämmityksellä tai vastaavalla tavalla). Alueen asuinrakennuksiin on rakennettava huoneistokohtainen kylmän ja lämpimän käyttöveden mittausjärjestelmä, jonka avulla voidaan toteuttaa huoneistokohtainen kulutukseen perustuva laskutus. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota rakennusten julkisivujen ja rakenteiden pitkäaikaiskestävyyteen. Ulkoseinien betonirakenteiden (ei parvekerakenteiden) suunnittelukäyttöikä on oltava vähintään 100 vuotta, julkisivujen puurakenteiden on oltava vähintään alan vakiintuneiden toimijoiden asettamien (esim. Puuinfo Oy:n pitkäikäisen puujulkisivun perusvaatimus) laatuvaatimuksien mukaisia. 15