KYYJÄRVEN KUNTA Kyyjärvellä on hyvä, mutta me pyrimme parempaan! TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 KYYJÄRVEN KUNNAN PERUSAJATUS... 5 2.1 VISIO... 5 2.2 KYYJÄRVEN KUNNAN NELIKENTTÄ-ANALYYSI... 5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 6 3.1 KUNNAN VÄESTÖ JA HUOLTOSUHDE... 7 3.2 PALVELUTARPEISIIN VASTAAMINEN... 8 3.3 ELINKEINOTOIMINTA... 9 3.4 YHTEISTYÖ SEUDULLISTEN JA MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA... 9 4 TAVOITTEET... 9 4.1 YLEISTÄ TAVOITTEIDEN ASETTAMISESTA... 9 4.2 HALLINTO- OSASTO... 9 4.3 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT... 9 4.4 SIVISTYSOSASTO... 10 4.5 TEKNINEN OSASTO... 10 5 KUNTAKONSERNIIN KUULUVILLE YHTIÖILLE ASETETUT TAVOITTEET... 10 5.1 KYYJÄRVEN LIIKEKESKUS OY... 11 5.2 KYYJÄRVEN PALETTI OY... 11 5.3 KYYJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY... 12 5.4 KYYJÄRVEN LÄMPÖ OY... 12 6 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE... 13 6.1 KUNNALLISTALOUS... 13 7 KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUS 2015... 13 7.1 TULOSSUUNNITELMA... 13 7.1.1 Toimintatulot... 14 7.1.2 Toimintamenot... 14 7.1.3 Henkilöstömenot... 15 7.1.4 Toimintakate... 15 7.1.5 Verotulot... 15 7.1.6 Valtionosuudet... 15 7.1.7 Rahoitustulot ja menot... 15 7.1.8 Vuosikate... 16 7.1.9 Poistot... 16 7.1.10 Tilikauden tulos... 16 7.2 RAHOITUSSUUNNITELMA... 16 7.2.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit... 16 7.2.2 Lainakannan muutokset... 16 7.2.3 Kassavarojen muutokset... 16 8 KYYJÄRVEN KUNNAN TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018... 17 8.1 TULOSSUUNNITELMA 2015 2018... 17 8.2 RAHOITUSSUUNNITELMA 2015 2018... 18 9 TALOUSARVION SITOVUUS... 19 2
10 KÄYTTÖTALOUSOSA... 20 10.1 HALLINTO-OSASTO... 20 10.1.1 Yleishallinto... 21 10.1.2 Elinkeinopalvelut... 22 10.1.3 Maaseutupalvelut... 24 10.1.4 Ruokapalvelut... 25 10.1.5 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 26 10.2 SIVISTYSOSASTO... 28 10.2.1 Koulutuspalvelut... 28 10.2.2 Kirjastopalvelut... 32 10.2.3 Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut... 34 10.2.4 Varhaiskasvatus... 37 10.3 TEKNINEN OSASTO... 41 10.3.1 Tekniset palvelut... 41 10.3.2 Rakentamis- ja ympäristöpalvelut... 45 10.3.3 Tilapalvelut... 46 10.3.4 Liikelaitokset... 49 11 INVESTOINTIOSA 2015... 51 LIITE 1 TULOSLASKELMA 52 LIITE 2 RAHOITUSLASKELMA 53 LIITE 3 VESILAITOKSEN LASKENNALLISESTI ERIYTETTY TULOSLASKELMA 54 LIITE 4 VESILAITOKSEN LASKENNALLISESTI ERIYTETTY RAHOITUSLASKELMA 55 3
1 JOHDANTO Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoitus Kunnanvaltuuston on kuntalain mukaan vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma sitä seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Tämä nyt valtuuston käsittelyssä oleva varsinainen talousarvio on vuodelle 2015 ja suunnitelma puolestaan vuosille 2016-2018. Kyyjärven kunnassa koko talouden suunnitelmakausi on siis neljä vuotta (2014-2018) Talousarvion ja taloussuunnitelman tarkoituksena on antaa päätöksentekijöille ja kunnan sidosryhmille kattavat tiedot kunnan toiminnasta ja talouden tilasta. Lähtökohtana tulee olla, että talousarvio, taloussuunnitelma ja tilinpäätös ovat rakenteeltaan samankaltaiset. Valtuustotason ohjausvälineitä ovat talousarvio, taloussuunnitelma sekä tilinpäätökseen kuuluva toimintakertomus. Talousarvion sisältö koostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi ja rahoitusosasta. Käyttötalousosa Kunnanvaltuusto osoittaa toimielin- ja tehtäväkohtaisesti toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa Osoittaa miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin menoihin sekä poistoihin ja arvonalennuksiin. Investointiosa Osoittaa hankekohtaiset määrärahat ja arviot mahdollisista tuloista. Investointimenot ja tulot budjetoidaan arvioidun rahankäytön ja tulokertymän mukaan. Rahoitusosa Osoittaa talousarvion vaikutukset kunnan maksuvalmiuteen ja kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Siitä käy myös ilmi, miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja miten se vuorostaan katetaan. Talouden tasapainovaatimus Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Neljän (4) vuoden suunnittelukausi koskee vain siis niitä kuntia, joiden taseessa ei talousarvion laatimisvuonna ole ylijäämää. Kyyjärven kunnalla on vuoden 2013 tilinpäätöksen jälkeen taseessa kertynyttä ylijäämää 908 237 euroa. Vuoden 2014 talousarviossa tuloksen arvioidaan painuvan miinukselle n. 565 000 euroa, mikä tarkoittaa sitä, että vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen kertynyttä ylijäämää on n. 343 200 euroa. Kuntalain edellyttämä tasapainottamisvelvoite ei siis vielä koske Kyyjärven kuntaa, mutta mikäli talouden kehitys jatkaa nykyistä suuntaa, on alijäämää odotettavissa jo tämän suunnitelmakauden aikana. Talousarvion lähtökohdat Kyyjärven kunnan lähtökohdat tulevalle suunnitelmakaudelle ovat taloudellisesta näkökulmasta katsottuna erittäin vaikeat. Tulorahoituksen osalta, verrattaessa vuoden 2014 talousarvioon, verotulojen kertymä näyttää nousevan 343 000 euroa, mutta valtionosuuksien suhteen on luvassa kylmää kyytiä. Kyyjärvi menettää pelkästään peruspalvelujen valtionosuuksia vuonna 2015 arviolta 476 000 euroa. Verotulojen ja valtionosuuksien kertymän arvioidaan olevan vuonna 2015 yhteensä n. 8,8 milj. euroa. Mikäli käyttötalouden kustannukset pysyvät vuoden 2014 tasolla, painuu vuosikate ilman rahoitustuloja/menoja n. 303 000 euroa miinukselle. 4
Tulevana vuonna tullaan tekemään myös mittavia investointeja mm. liikuntahallin laajennukseen, Kauppakeskus Paletin peruskorjaukseen. Kyseiset investoinnit tulevat lisäämään poistoja siinä määrin, että ilman rahastojen purkamista tilikauden tulos tulee olemaan alijäämäinen. Suunnitelmakauden aikana tullaan käynnistämään myös Nopolan koulukeskuksen rakennustyöt, jotka on tarkoitus toteuttaa Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla. Kustannukset tulevat tällä ratkaisulla kohdistumaan investointien sijasta käyttötalouteen. Taloudellisista haasteista huolimatta Kyyjärven kunnan tavoitteena on turvata asukkailleen laadukkaat peruspalvelut ja viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö. Kunnanvaltuuston tekemät investointipäätökset näyttäytyvät nykyisessä taloudellisessa tilanteessa poikkeuksellisen rohkeilta, mutta toisaalta ne viestivät päättäjien tahtotilasta panostaa Kyyjärven tulevaisuuteen. 2 Kyyjärven kunnan perusajatus Kyyjärven kunta tarjoaa eri elämänvaiheissa oleville asukkailleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön. Hyvinvoinnista huolehditaan järjestämällä laadukkaat peruspalvelut ja harrastusmahdollisuudet. Vahvaa yrityshenkisyyttä vaalitaan hyvällä yhteistyöllä ja aktiivisella elinkeinopolitiikalla. 2.1 Visio Visio on yhteinen julkisesti täsmennetty näkemys nykyisen Kyyjärven kunnan tulevaisuudesta vuoteen 2020. Se on kuvaus siitä, millaiseksi nykyistä Kyyjärven kuntaa on päätetty kehittää sekä kuntalaisten, elinkeinoelämän että alueellisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Vuonna 2020 Kyyjärvi on elinvoimainen ja tasokkaat palvelut sekä harrastusmahdollisuudet tarjoava luonnonläheinen asuinpaikka kaiken ikäisille. tunnettu vahvasta yrittäjähenkisyydestä, jonka seurauksena kuntaan on syntynyt lukuisia uusia yrityksiä eri aloille. aloitteellinen yhteistyökumppani erityisesti lähialueen verkostoituneen matkailuelinkeinojen kehittämisessä. ennakkoluuloton uuden tekniikan hyödyntäjä tiedottamisessa ja kuntalaisille suunnatuissa palveluissa. pohjoisen Keski-Suomen tunnetuin kaupallinen keskus. kunta, jossa asukkaiden yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat itsestäänselvyyksiä Keski-Suomen kaunein kuntakeskus 2.2 Kyyjärven kunnan nelikenttä-analyysi Vahvuudet; hyödynnä, vahvista (sisäisiä tekijöitä = voidaan itse vaikuttaa) Turvallinen asuinympäristö järven äärellä Sijainti valtateiden risteyksessä Tietoliikenneyhteydet 5
Monipuoliset palvelut (esim. Paletti) Yhdistys- ja harrastustoiminnan puitteet Hyvä työllisyystilanne ja työpaikkaomavaraisuus Menestyvät yritykset Avoin ja yhteistyöhenkinen kuntakuva (NopolaNews) Päätöksentekokulttuuri Heikkoudet; Vältä, lievennä, poista (sisäisiä tekijöitä = voidaan itse vaikuttaa) Talouden kehitys Väestörakenne ja kehitys. Koulutustarjonta (osaava työvoima, muuttoliike) Kolmannen sektorin hiipuminen Kuntakeskuksen yleisilme Elinkeinojen kehittämistoiminta ja kuntamarkkinointi Mahdollisuudet; Varmista hyödyntäminen (ulkoisia tekijöitä) Sijainti Yrittäjähenkisyys (lukuisat pienyritykset) Sote-uudistus Puitteet etätyön tekemiseen Kansallisesti tunnetut yritykset/palvelut (esim. Betset, Paletti, Taipale, Lindab jne.) Onnistuneet yritysten sukupolven vaihdokset EU:n rakennerahastot (EAKR ja ESR) Uhat; Kierrä, lievennä, poista (ulkoisia tekijöitä) Valtiovallan linjaukset (kuntatalous, kuntarakenteet) Riippuvuus yhden yrityksen menestymisestä. Yrittäjien ikääntyminen Liikenneväylien kunnossapito. Seutukunta- ja lähialueyhteistyön hiipuminen Toisen asteen koulutustarjonta Kehittämistavoitteita (2015-2018) tarkastellaan Asumisviihtyvyyden näkökulmasta Laadukkaiden palvelujen näkökulmasta Taloudellisuusnäkökulmasta Henkilöstönäkökulmasta 3 Toimintaympäristö Kyyjärven kunnan työpaikkaomavaraisuus on maakunnan korkeimpia, ja myös työttömien määrä on verrokkikuntia alhaisempi. Tuloverokertymän lisääminen edellyttää kunnan taholta aktiivista elinkeino ja asuntopolitiikkaa. Elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitava nykyisten yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kyyjärvelle. Työpaikkaomavaraisuuden taso kertoo siitä, että Kyyjärveltä on löytynyt työpaikka myös lähialueen kuntien asukkaille. Tämä ilmentymä avaa mahdollisuuksia kunnan väestökehityksen suunnan kääntämiseen ennakoivalla kaavoituksella ja asuntoraken- 6
tamisella/korjaamisella sekä positiivisen kuntakuvan vahvistamisella. Laadukkaat ja monipuoliset palvelut ovat työllistymismahdollisuuksien ohella tärkeitä väestökehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja siksi on perusteltua, että Kyyjärvellä pidetään huoli koulukeskuksen kiinteistöjen kunnosta ja kehitetään myös kuntalaisten vapaa-aikaan liittyviä palveluita. Kunnan imagon ja palvelurakenteen kannalta on myös tärkeää että kunnan taholta edesautetaan Kauppakeskus Paletin kehittymistä ja säilymistä Pohjoisen- Keski-Suomen yhtenä merkittävimpänä kaupan keskittymänä. 3.1 Kunnan väestö ja huoltosuhde Kyyjärven kunnan asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 1431 (1469, v. 2012) henkilöä (0-14-vuotiaiden osuus: 15,3 % (15,2 %), 15 64-vuotiaat: 56,3 % (57,9%), yli 65-vuotiaat:28,4 % (26,9 %). Kunnan väkimäärä on ollut laskeva useiden vuosien ajan ja Tilastokeskuksen ennusteessa väestökehitys Kyyjärvellä on laskeva myös tulevina vuosina. Ennusteet eivät kuitenkaan velvoita elämään niiden mukaan, vaan kunnalla on omilla toimillaan mahdollista vaikuttaa siihen että ne eivät toteudu. Elinkeino- ja asuntopolitiikka yhdessä laadukkaiden peruspalvelujen ja monipuolisen vapaa-ajan tarjonnan kanssa ovat tekijöitä, joilla on vaikutusta väestökehitykseen. Väestörakenteen sisällä keskeisenä tekijänä kunnan talouden ja toiminnan kannalta on huoltosuhde, joka kuvaa lasten ja vanhusten suhdetta työikäiseen väestöön. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa erityisesti työikäisten määrä tulee selvästi laskemaan. Vuoden 2012 talousarvion laadinnan jälkeen tilastokeskuksen ennuste väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä on jonkin verran parantunut. Seuraavalla sivulla olevassa kuviossa on näytetty huoltosuhteen kehitystä. Pylvään korkeus kertoo kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64 vuotiasta kohden. 7
Edellä mainitut kehitystrendit ovat olennaisia kunnan tulevaisuutta arvioitaessa. Työikäisen väestön eli potentiaalisten veronmaksajien määrä määrittelee hyvin pitkälle kunnan verotulojen kehityksen. Kokonaisasukasluvun muutoksilla on vaikutusta valtionosuuksiin, jotka ovat toinen keskeinen kunnan tulonlähde. Väestön vanheneminen aiheuttaa ikääntyvien palvelutarpeen kasvua. Kun tähän yhdistetään elinikäodotusten pidentyminen merkittävästi, muodostuu kuntaan yhä suurempi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve. Kyyjärven osalta positiivinen asia on, että syntyvyys on viime vuosina noussut uudelleen noin kahteenkymmeneen syntyneeseen lapseen vuosittain. Kasvava palvelujen tarve edellyttää uusien toimintatapojen etsimistä ja hyödyntämistä esimerkiksi uuden teknologian avulla. Sen seurauksena voidaan joko vähentää henkilöstöä tai rajata tietyillä sektoreilla lisähenkilöstön tarvetta. Tuottavuus, tehokkuus ja oikea osaaminen tulee varmistaa tiiviillä yhteistyöllä ensisijaisesti lähialueen kuntien kanssa. Myös yksityinen ja kolmas sektori tulee huomioida yhteistyökuvioita muodostettaessa. 3.2 Palvelutarpeisiin vastaaminen Kyyjärven kunnan tulevaisuuden haasteena näyttäisivät olevan uhka huoltosuhteen heikkenemisestä ja lisääntynyt julkisten palvelujen tarve. Kunnan osalta tähän voidaan vastata julkishallinnon tuottavuutta kasvattamalla sekä yksityisen sektorin työllisyyttä parantamalla. Asumisedellytyksien ylläpitämisellä ja parantamisella sekä työpaikkojen säilymisen ja lisäämisellä on vaikutusta kunnan väestörakenteeseen erityisesti työikäisen väestön määrään kasvulla. 8
3.3 Elinkeinotoiminta Tuloverokertymän lisääminen edellyttää kunnan taholta aktiivista elinkeino ja asuntopolitiikkaa. Elinkeinoelämän kehittämisessä on huomioitava nykyisten yritysten toimintaedellytysten säilyttäminen ja kehittäminen sekä uusien yritysten sijoittumismahdollisuuksien parantaminen Kyyjärvelle. Kauppakeskus Paletti monipuolistaa Kyyjärven kunnan palvelutarjontaa ja mahdollistaa myös lukuisia työpaikkoja koko alueelle. Siksi on tärkeää, että kunta on aktiivinen toimija Paletin kehittämisessä, ja tiivistää entisestään kunnan elinkeinotoiminnan ja Paletin kauppiasyhdistyksen välistä yhteistyötä. Kyyjärven kunnan ja elinkeinoelämän vuoropuhelua kehitetään edelleen syventämällä Kyyjärven yrittäjäyhdistyksen kanssa tehtävää yhteistyötä. Yhteisiä tilaisuuksia järjestetään yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville 3.4 Yhteistyö seudullisten ja muiden toimijoiden kanssa Kyyjärven kunta on aktiivinen toimija seudullisessa yhteistyössä, ja kehittää sen avulla sekä oman kunnan että koko alueen elinvoimaisuutta. Vuoden 2015 aikana kunta on aloitteellinen keskusteluissa erityisesti Kivijärven, Kannonkosken ja Karstulan kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämisessä. Yhteistyön ensisijaisena tavoitteena ei ole kuntarakenteiden muuttaminen, vaan palvelujen laadun ja oikean osaamisen turvaaminen yhteisillä resursseilla kustannustehokkaasti. 4 Tavoitteet 4.1 Yleistä tavoitteiden asettamisesta Kyyjärven kunnan toiminnan keskiössä ovat kyyjärviset. Kuntalaisten turvallisuus, hyvinvointi ja työssäkäyntiedellytykset ovat lähtökohtana kehittämistyölle. Kuntaa kehitetään siten, että siellä on hyvä asua ja sinne on mukava tulla. Kyyjärven vetovoimaisuuden lisäämiseksi kunnan tulee huolehtia erityisesti asuinedellytysten kehittämisestä ja edistää työpaikkojen säilymistä. Kyyjärven tavoitteena on nyt ja tulevaisuudessa olla haluttu asuinpaikka, jossa asukkailla on työtä, hyvät peruspalvelut ja turvallinen ympäristö. Kunta vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen kulttuuria yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. 4.2 Hallinto- osasto Kyyjärven hallinto-osasto muodostuu kunnan yleishallinnosta, elinkeinopalveluista, maaseutupalveluista sekä kunnan ruokapalveluista. Maaseutuhallinnon palvelut hankitaan yhteistoiminta-alueelta ja elinkeinopalvelut ostetaan Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:ltä. Hallinto-osaston toimenpiteillä kehitetään kunnan elinkeinoelämää, sisäistä palvelua ja hyvää henkilöstöhallintoa. 4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Saarijärven, Karstula, Kivijärven, Kannonkosken ja Kyyjärven kuntien muodostama SoTe-kuntayhtymä. Palvelujen tuottajana toimii pe- 9
rusturvaliikelaitos Saarikka. Kyyjärven kunnalla on edustajansa kuntayhtymän eri luottamustehtävissä. Heidän kauttaan ylläpidetään aktiivista keskustelu- ja arviointikulttuuria kunnan ja palvelun tuottajan kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitykseen kiinnitetään vuoden 2015 aikana erityistä huomiota. 4.4 Sivistysosasto Kyyjärven kunta tekee aktiivista työtä säilyttääkseen nykyiset laadukkaat sivistyspalvelut kunnassa taloudelliset resurssit huomioon ottaen. Toimintavuoden aikana erityistä huomiota kiinnitetään oppimisympäristöjen turvallisuuteen ja laadukkuuteen sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Sivistysosasto tekee yhteistyötä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Laadukkaat palvelut nähdään tärkeänä kunnan vetovoimaisuuteen vaikuttavana tekijänä. 4.5 Tekninen osasto Teknisen osaston tavoitteena on tarjota hyvät toimintaedellytykset kunnan toiminnoille. Se hoitaa kunnan alueita ja kiinteistöjä siten, että niiden arvo ja kunto säilyvät. Kunnallistekniikkaa ylläpidetään ja hoidetaan kustannustehokkaasti. Kyyjärvi toteuttaa aktiivista asunto- ja maapolitiikkaa, jolla se kehittää maa-alueita niin asumis- kuin yrityskäytön tarpeisiin. Kaavoituksessa huomioidaan kuntalaisten viihtyvyyden ja elinkeinoelämän toiminnan vaatimukset. 5 Kuntakonserniin kuuluville yhtiöille asetetut tavoitteet Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnasta ja sen määräysvallassa olevista yhteisöistä muodostuvaa kokonaisuutta. Kyyjärven kuntakonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä ovat Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistöosakeyhtiö Kyyjärven Liikekeskus ja Kyyjärven Paletti Oy, sekä uutena yhtiönä Kyyjärven Lämpö Oy. Kuntalain uudistuksen myötä tuli kunnille myös velvoite yhtiöittää kaikki sellainen toiminta, joissa se toimii kilpailulla markkinoilla. Kyyjärven osalta tällaiseksi toiminnaksi osoittautui Seiväsahon lämpökeskuksen toiminta. Kunnanvaltuusto päättikin 27.10.2014 pidetyssä kokouksessa perustaa Kyyjärven Lämpö Oy nimisen yhtiön. Kyyjärven kunta on lisäksi jäsenenä Keski-Suomen Sairaanhoitopiirissä, SoTe- kuntayhtymässä, Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä ja Keski- Suomen liitossa. Kunnalla, kuten muillakin osakkeenomistajilla on osakkeisiinsa liittyen oikeus käyttää äänioikeutta yhtiökokouksissa. Osakkeenomistaja käyttää osakeyhtiön ylintä päätösvaltaa delegoimalla sen eli omistajana kunta vaikuttaa yhtiön toimintaan sitovasti vain yhtiökokouksessa. Sama koskee myös kuntayhtymiä. Edustajiksi yhtiön toimielimiin tulee valita yhtiöiden toimintaa omalla ammattiosaamisella vahvistavia henkilöitä. Kuntakonsernin toimintaperiaatteet ja yleiset tavoitteet on määritelty kunnan konserniohjeessa ja konserniohjeen toteuttamista valvoo ja edustajia ohjeistaa kunnanhallitus. Kunnan edustajien on huolehdittava, että kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt toteuttavat omalta osaltaan kunnan tavoitteiden toteutumista ja edustajat raportoivat kunnanhallitukselle säännöllisesti yhteisöidensä toiminnasta. 10
5.1 Kyyjärven Liikekeskus Oy Toiminta-ajatus Yhtiö omistaa Kyyjärven Tuliharjuntien varrella olevan liikekeskusrakennuksen ja huolehtii kiinteistön isännöinnistä ja kunnossapidosta. Kehittämistavoitteet Yhtiön tavoitteena on parantaa ja vahvistaa yritystoiminnan kilpailukykyisiä toimintaedellytyksiä ja ympäristön viihtyisyyttä kiinnittämällä huomiota erityisesti liikekeskuksen ulkoalueiden hoitoon ja rakennuksen kuntoon sekä energiansäästöön. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Mittari Tavoitetaso Ulkoalueiden hoito - vuokralaisten palaute - ulkoalueet siistit ja hoidetut Taloussuunnitelma 2015 2018 Liikekeskuksessa olevien tilojen käytöstä päättävät omistajat, kunnan omistamien tilojen osalta kunnanjohtaja. Yhtiön tavoitteena on omilla toimillaan tukea tiloissa harjoitettua yritystoimintaa. 5.2 Kyyjärven Paletti Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Paletti Oy omistaa ja hallinnoi kauppakeskus Paletin kiinteistöä, huolehtii kauppakeskuksen asiakkaiden viihtyisyydestä ja kauppakeskuksessa toimivien kauppiaiden toimintaedellytyksistä. Kehittämistavoitteet Paletin kiinteistön kehittämishankkeen valmistelu ja toteuttaminen. Kehittämishanke päätetään erillisenä lisätalousarviona, kun toteutustapa ja rahoitustarve on selvillä. Paletin kiinteistön ja ulkoalueiden viihtyisyyden ja houkuttelevuuden vahvistaminen. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Mittari Tavoitetaso Kauppakeskuksen kehittäminetökset Suunnitelma ja pää- Kehittämissuunnitelma ja -päätös tehty ja aikataulutettu. Kiinteistön kunnon ylläpito ja Kiinteistön kunto Kiinteistö on viihtyisä ja turvallinen. parantaminen Taloussuunnitelma 2015-2018 Suunnitelmakauden aikana yhtiössä toteutetaan kehittämishanke erillisen suunnitelman pohjalta. Yhtiö osallistuu tiiviisti valtateiden risteysalueen kehittämiseen ja edistää kauppakeskus Paletin kehittämistä kunnan johdolla ja yhteistyössä Osuuskauppa Keskimaan sekä Paletin kauppiaiden kanssa. 11
5.3 Kyyjärven Vuokra-asunnot Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Vuokra-Asunnot Oy omistaa ja hallinnoi kunnan vuokra-asuntoja ja vastaa omistamiensa kiinteistöjen isännöinnistä ja asuntojen vuokrauksesta. Kehittämistavoitteet Yhtiön omistamien vuokra-asuntojen kunto ja asuinviihtyvyys turvataan suorittamalla yhtiön omistamissa rivitaloissa ja asunnoissa vuosittain korjauksia talousraamien puitteissa. Peruskorjauksia suunniteltaessa arvioidaan tulevaisuuden asuntojen määrän ja laadun tarve. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso Mittari Vuokrataso Kattaa yhtiön pääomien ja käytön / m2 hoidosta sekä korjausvelasta vastaavat kustannukset Asuntojen korjaukset Korjaukset toteutettu suunnitelman Toimenpiteet mukaan Taloussuunnitelma 2015-2018 Suunnitelmakauden aikana yhtiö selvittää nykyisen asuntokannan realisointimahdollisuudet uusien asuntojen rakentamisen yhteydessä. Asunnoissa toteutetaan peruskorjauksia erillisen suunnitelman mukaan. Yhtiön hallinnassa olevien asuntojen vuokratasoa tarkistetaan pääoma-, korjaus- ja käyttövastiketta vastaavaksi. 5.4 Kyyjärven Lämpö Oy Toiminta-ajatus Kyyjärven Lämpö Oy omistaa ja hallinnoi Seiväsahon lämpölaitoksen ja kunnan alueella olevan kaukolämpöverkoston. Yhtiön pääasiallisena toimialana on kaukolämmön tuotanto ja jakelu. Kehittämistavoitteet Yhtiön tavoitteena on tuottaa sekä kunnan että yksityisiin kiinteistöihin kaukolämpöä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet Tavoite/toimenpide Tavoitetaso Mittari Lämmön hinta Kattaa verkoston ja /MVh laitteiston kunnossapidosta ja huollosta aiheutuvat kustannukset ja kattaa vieraan pääoman kulut. 12
Taloussuunnitelma 2015-2018 Suunnitelmakauden aikana yhtiö tekee lämpölaitokseen tarvittavat investoinnit, ja kehittää laitoksesta uudenaikaista tekniikkaa hyödyntävän lämpökeskuksen. Yhtiön omistuspohjaa laajennetaan laadukkaan toiminnan ja kehitystyön varmistamiseksi suunnatulla osakeannilla. Yhtiön osake-enemmistö säilytetään kuitenkin Kyyjärven kunnalla. 6 Yleinen taloudellinen tilanne 6.1 Kunnallistalous Kansainvälinen taloudellinen tilanne luo varjonsa tulevien vuosien taloudellisten näkymien ylle. Taloudessa ei voida odottaa vastaavia kasvuprosentteja, kuin mihin aiempina vuosina on totuttu. Kansainvälisen taloudellisen epävarmuuden lisäksi omat vaikutuksensa tuo myös ikärakenteen muutos, jonka seurauksena työmarkkinoilta poistuu enemmän työntekijöitä, kuin uusia tulee. Kyyjärvellä tilanne on tähän saakka pysynyt kohtuullisella tasolla. Kunnan työllisyys on pysynyt hyvänä, joskin parantamisen varaa aina on. Kansainvälisestä tilanteesta johtuen tilanne voi kuitenkin nopeastikin muuttua huonompaan suuntaan. Kunnan työllisyys on voimakkaasti riippuvaista yleisen investointitason kehityksestä. Kuntien taloudellisen tilanteen nähdään heikentyvän tulevina vuosina yhtäältä yleisen taloudellisen tilanteen heikentäessä verotulokehitystä ja toisaalta valtion vähentäessä kuntien rahoitusta merkittävästi. Ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu ja tulopohjan heikentyminen ovat vaikea yhtälö. Kyyjärven kunnan velkamäärä asukasta kohden on korkea, mutta toisaalta kunnalla on varsin huomattava määrä varallisuutta eri rahastoissa. Alhainen lainarahan korkotaso on vaikuttanut siihen, että mittavien rahastoerien kotiuttamisen sijasta on otettu lainarahaa. Velkamäärän kasvua ja korkotason kehitystä tulee kuitenkin seurata erittäin tarkasti. Kunnan talous on velkataakasta huolimatta vielä hallittavissa, mutta lähivuosina tehtävät investoinnit tulevat lisäämään haasteita talouden suhteen. Kunnan palvelutuotannosta on ulkoistettuna jo lähes 70 %, joten kunnan omilla päätöksillä tehtävissä olevat korjaustoimenpiteet ovat rajallisia. 7 Kyyjärven kunnan talous 2015 7.1 Tulossuunnitelma Lähivuosina tulopohjan heikentyminen verotulojen ja erityisesti valtionosuusrahoituksen heikosta kehityksestä johtuen aiheuttaa merkittävän uhkan kunnan talouden kehitykselle. Kunnan verotulot vuonna 2015 näyttäisivät kuitenkin arvioiden mukaan nousevan edelliseen vuoteen verrattuna, mutta valtionosuuksien putoaminen heikentää vastaavasti tulorahoitusta merkittävästi. Tilastokeskuksen väestöennusteet ennakoivat väestökehityksen heikentymistä myös tuleville vuosille. Kyyjärven kunnalla on tekijöitä, joilla pitäisi olla vaikutusta väestökehitykseen, mutta tällä hetkellä väestön keskittyminen kasvukeskuksiin näyttää olevan niin voimakasta, että edes hyvällä työpaikkaomavaraisuudella ei pystytä vastaamaan tähän haasteeseen. Vuoden 2015 talousarviossa tilikauden tuloksen arvioidaan muodostuvan noin 532 150 euroa alijäämäiseksi. Vuoden 2015 aikana käyttötaloutta seurataan kuukausiraporttien avulla johtoryhmässä tarkasti, ja tehdään tarvittavat korjausliikkeet niiden perusteella. Kaikki laadittavat työsopimukset on hyväksytettävä etukäteen kunnanjohtajalla tai johtoryhmällä. Investointien nettomäärä vuonna 2015 on 1 312 400 euroa. 13
7.1.1 Toimintatulot Talousarviossa toimintatulojen on arvioitu laskevan vuoden 2014 talousarvion tasosta yhteensä 319 676 euroa (-12 %), josta on kaukolämpölaitostulojen aiheuttamaa laskua 363 710 eli todellisuudessa tulot kasvoivat vuodesta 2014 44 034. Tuloarvio vuodelle 2015 on 2 348 164 euroa Seuraavassa taulukossa on esitetty käyttötalouden tulot osastoittain ja erikseen sos.- ja terveyspalvelut. Toimintatulot TP2013 TA2014 TA2015 Hallinto-osasto ulkoiset 495 656 516 803 536 808 sisäiset 130 964 132 930 135 420 yhteensä 626 620 649 733 672 228 Sosiaali- ja terveyspalvelut ulkoiset 1 939 1 895 0 sisäiset 0 0 0 yhteensä 1 939 1 895 0 Sivistysosasto ulkoiset 174 820 160 107 160 246 sisäiset 0 0 yhteensä 174 820 160 107 160 246 Tekninen osasto ulkoiset 1 045 354 1 054 345 871 700 sisäiset 713 751 801 760 643 990 yhteensä 1 759 105 1 856 105 1 515 690 Toimintatuotot yhteensä ulkoiset 1 717 768 1 733 150 1 568 754 sisäiset 844 715 934 690 779 410 yhteensä 2 562 483 2 667 840 2 348 164 7.1.2 Toimintamenot Toimintamenojen on arvioitu laskevan kokonaisuudessaan 583 118 euroa (-4,8 %) vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion tasosta. Menoarvio vuodelle 2015 on 11 517 827 euroa. Kaukolämpölaitoksen yhtiöittämisen osuus menojen laskusta on 263 020. Seuraavassa taulukossa on esitetty toimintamenot osastoittain ja erikseen sos.- ja terveyspalvelut. 14
Toimintamenot TP2013 TA2014 TA2015 Hallinto-osasto ulkoiset 1 143 285 1 221 425 1 223 708 sisäiset 39 132 33 990 39 850 yhteensä 1 182 417 1 255 415 1 263 558 Sosiaali- ja terveyspalvelut ulkoiset 643 851 6 394 765 6 074 942 sisäiset 5 797 918 3 300 3 360 yhteensä 6 441 769 6 398 065 6 078 302 Sivistysosasto ulkoiset 2 266 172 2 247 022 2 234 354 sisäiset 396 757 413 030 397 620 yhteensä 2 662 929 2 660 052 2 631 974 Tekninen osasto ulkoiset 1 524 539 1 303 043 1 205 413 sisäiset 405 598 484 370 338 580 yhteensä 1 930 137 1 787 413 1 543 993 Toimintatuotot yhteensä ulkoiset 5 577 847 11 166 255 10 738 417 sisäiset 6 639 405 934 690 779 410 yhteensä 12 217 252 12 100 945 11 517 827 7.1.3 Henkilöstömenot Henkilöstökulut ovat 2 691 253 euroa ( +0,7 %). Palkankorotusten vaikutukset on talousarviossa arvioitu olevan noin 0,4 prosenttia. 7.1.4 Toimintakate Vuoden 2015 talousarviossa toimintakatteeksi on arvioitu -9 169 663 euroa. Käyttötalouden nettomenot laskivat vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna -2,8 prosenttia eli -263 422 euroa. 7.1.5 Verotulot Kyyjärven kunnan verotulojen arvioidaan nousevan 8,6 prosentilla eli 343 000 eurolla vuoden 2014 talousarvioon verrattuna ja olevan 4,343 milj.. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän 3 341 000 euroa, yhteisöverotuloja 712 000 euroa ja kiinteistöverotuloja 290 000 euroa. 7.1.6 Valtionosuudet V. 2010 astui voimaan valtionosuusjärjestelmän uudistus. Siinä ns. yhden putken valtionosuuksiin kuuluvat yleinen osa korotuksineen (entinen yleinen valtionosuus), sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6-15 v ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi. Lisäksi yhden putken yhteyteen kuuluvat verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolella olevat eräät valtionosuutta lisäävät ja vähentävät tekijät ja lisäksi järjestelmämuutoksen tasaus, jolla uudistuksen kuntakohtaiset vaikutukset nollataan. Kunnan saamiin valtionosuuksiin kuuluvat myös aiemmat liikunnan, nuorisotyön, kansalais- ja työväenopistojen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuudet. Kyyjärven kunnan vuonna 2015 saamien valtionosuuksien arvioidaan laskevan 476 000 euroa vuoden 2014 talousarvion tasosta ollen 4 524 000 euroa. Arvio perustuu kuntaliitolta saatuihin arvioihin, joista osa on vielä ennakkotietoja. 7.1.7 Rahoitustulot ja menot Rahoitustulojen ja menojen arvioidaan olevan yhteensä 322 100 euroa. Sijoitustuottoja arvioidaan saatavan n. 422 000. 15
7.1.8 Vuosikate Vuosikate on arviossa 19 437 euroa. 7.1.9 Poistot Poistojen määrää on arviossa 551 584 euroa. 1.1.2013 alkaen uusien alkavien investointien osalta on siirrytty käyttämään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisesti poistosuosituksen lyhimpiä poistoaikoja. 7.1.10 Tilikauden tulos Vuoden 2015 talousarvion mukaan tilikaudelta kertyy alijäämää 532 147 euroa. 7.2 Rahoitussuunnitelma 7.2.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuusinvestointien nettomenot ovat yhteensä 1 312 400 euroa. Merkittävimpiä vuodelle 2015 suunniteltuja investointeja ovat Nopolan koulun liikuntahallin laajennus ja viemärilaitosinvestoinnit. 7.2.2 Lainakannan muutokset Vuonna 2015 arvioidaan lyhennettävän talousarviolainoja yhteensä 490 000 euroa. Uutta lainaa joudutaan ottamaan 1 750 000 euroa. Näin ollen kunnan lainamäärän arvioidaan lisääntyvän 1 260 000 eurolla (880 /as). Kunnan lainakannan arvioidaan 31.12.2015 olevan n. 10 101 680 (7 059 /as). 7.2.3 Kassavarojen muutokset Talousarvion mukainen varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta on 1 292 963 euroa. 16
8 Kyyjärven kunnan taloussuunnitelma 2015-2018 8.1 Tulossuunnitelma 2015 2018 Tulossuunnitelmassa vuosien 2015 2018 toimintatulot ja -menot on arvioitu käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tulevaisuudessa tuottavuutta on pystyttävä nostamaan ja palvelurakenteita uudistamaan, mikäli kuntalaisten hyvinvointi halutaan edelleen turvata nykytasolla. Tulossuunnitelma on suunnitelmavuosien 2016-2018 osalta suuntaa antava eikä sitä ole yksityiskohtaisesti tasapainotettu. TA2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 2 667 840 2 348 164 2 500 000 2 500 000 2 500 000 Toimintamenot -12 100 945-11 517 827-11 600 000-11 600 000-11 600 000 Toimintakate -9 433 105-9 169 663-9 100 000-9 100 000-9 100 000 Verotulot 4 000 000 4 343 000 4 600 000 4 700 000 4 800 000 Kunnallisvero 3 400 000 3 341 000 3 545 000 3 590 000 3 650 000 Kiinteistövero 220 000 290 000 300 000 310 000 320 000 Yhteisövero 380 000 712 000 755 000 800 000 830 000 Valtionosuudet 5 000 000 4 524 000 4 600 000 4 700 000 4 700 000 Rah.tulot ja -menot yht. 433 200 322 100 450 000 350 000 200 000 Vuosikate 95 19 437 550 000 650 000 600 000 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot -565 673-551 584-600 000-650 000-600 000 Arvonalentumiset Satunn. tulot ja -menot yht 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -565 578-532 147-50 000 0 0 17
8.2 Rahoitussuunnitelma 2015 2018 Rahoitussuunnitelma perustuu edellä esitettyyn tulossuunnitelmaan. TOIMINNAN RAHAVIRTA TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vuosikate 95 19 437 550 000 650 000 600 000 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen kor.erät 0 - käyttöom. myyntivoitot - käyttöom. myyntitappiot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot -1 302 550-1 491 900-370 200-420 200-395 200 Rahoitusosuudet inv.menoihin 196 250 179 500 10 000 Pys.vast. hyöd.luovutustulot Toiminnan ja inv. rahavirta -1 106 205-1 292 963 189 800 229 800 204 800 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten väh 0 42 850 42 850 42 850 42 850 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 200 000 1 750 000 100 000 0 0 Pitkäaikaisten lainojen väh -604 682-490 000-330 000-250 000-180 000 Lyhytaik. lainojen muutos 0 0 0 0 0 Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen -510 887 9 887 2 650 22 650 67 650 18
9 Talousarvion sitovuus Kunnanvaltuuston alaisten toimielinten on noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymää talousarviota vuonna 2015. Kilpailuttamalla on pyrittävä kokonaistaloudellisesti edullisimpiin ratkaisuihin kaikilla niillä toiminnan ja hankinnan aloilla, missä se suinkin on mahdollista. Kunnan hankinnoista on lähtökohtaisesti hyvissä ajoin ennen hankintojen suorittamista ilmoitettava kunnan www-sivuilla kohdassa kunnan hankinnat. Kunnan hankinnoissa noudatetaan julkisista hankinnoista annettua lakia ja sen täytäntöönpanoa tarkentavia kunnan omia ohjeita. Yksityiskohtaisemmat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta ja seurannasta antaa kunnanhallitus. Vakinaisten työ- ja virkasuhteiden täyttö tehdään vain kunnanhallituksen luvalla. Kunnanhallituksella on oikeus antaa tarkempia määräyksiä myös talousarvion sitovuudesta sekä minkä tahansa määrärahan käytöstä kesken vuotta. Talousarvion ja suunnitelman sitovuudesta ja käytöstä noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Talousarvion tulosalueen nettomenojen yhteismäärää ei saa ylittää ilman kunnanvaltuuston lupaa eikä käyttää muuhun kuin kyseisen tulosalueen menoihin. 2. Kukin osasto ja asianomainen tilivelvollinen viranhaltija ovat vastuussa tulosalueen nettomenoista. Tulosalueiden on huolehdittava kustannustason nousun seuraamisesta ja tulojen ajallaan kertymisestä. Edellä kohdissa 1 ja 2 määriteltyjä sitovuusrajoja laskettaessa ei oteta huomioon laskennallisia eriä (poistot, vyörytyserät ja ostojen alv.) 3. Henkilöstökuluihin varatut määrärahat ovat sitovia siten, että henkilöstökulutileiltä ei voida kattaa muita menoja eikä vastaavasti siirtää määrärahoja muilta tileiltä henkilöstömenojen katteeksi. 4. Määrärahoihin liittyvät päätökset (lisäykset, vähennykset ja tulosalueen sisällä tapahtuvat siirrot) on tehtävä etukäteen sillä organisaatiotasolla, jolle päätösvalta asiassa kuuluu. Muutoksista tulee antaa välittömästi tieto kirjanpitoon. 5. Talousarvioon sisältyvät investoinnit ovat erillisessä investointiohjelmassa 2015-2018. Suunnitelmavuosien osalta investointiohjelma tarkentuu kunkin vuoden talousarviossa. 6. Lautakuntien tulee vahvistaa käyttösuunnitelmat hyväksytyn talousarvion mukaiseksi tavoitteiden ja määrärahojen osalta. Lautakunnille tulee antaa vähintään neljännesvuosittain talous- ja toimintakatsaus kuluvasta vuodesta. Raportit talousarvion toteutumisesta annetaan kunnanvaltuustolle vähintään tilanteista 31.3. ja 30.6. sekä 30.9. Tulojen kertymistä tulee seurata samanaikaisesti menojen seurannan kanssa. 19
10 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosassa esitetään tulosaluekohtaiset tavoitteet ja määrärahat. Talousarvion määrärahat Käyttötalous yhteensä (ulkoiset) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatulot 1 717 768 1 733 150 1 568 754 Toimintamenot 11 372 537 11 166 255 10 757 177 Toimintakate -9 654 768-9 433 105-9 188 423 (ulkoiset ja sisäiset) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatulot 2 562 483 2 667 840 2 348 164 Toimintamenot 12 217 251 12 100 945 11 517 827 Toimintakate -9 654 768-9 433 105-9 169 663 Muutos-% edell.vuoteen -2,30-2,79 Poistot 485 488 565 673 551 584 10.1 Hallinto-osasto Hallinto-osasto muodostuu seuraavista tulosalueista ja tulosyksiköistä; Yleishallinto ( Kunnanhallitus, Tarkastuslautakunta, Vaalit ja Keskustoimisto) Elinkeinopalvelut Maaseutupalvelut Ruokapalvelut Talousarvion määrärahat Hallinto-osasto (ulkoiset) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatulot 495 656 516 803 536 808 Toimintamenot 1 143 285 1 221 425 1 216 208 Toimintakate -647 629-704 622-679 400 (ulkoiset ja sisäiset) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatulot 626 620 649 733 672 228 Toimintamenot 1 182 416 1 255 415 1 263 558 Toimintakate -555 796-605 682-591 330 Muutos-% edell.vuoteen 8,98-2,37 Poistot 91 461 139 892 132 624 20